Nivelrikko ja sen hoito

[Socrates]

Jos polven epävakaus sen kuin sitten vaan pahentaa ja nopeuttaa kulumista, niin millähän sen polven sitten saisi vakaammaksi. Jotkut kun ovat tainneet olla sitä mieltä että mitään tukiakaan ei saisi alvariinsa käyttää. Tukia joissa on metallilistoja tms. minulla ei tosin käytössä olekaan. Ostin yhdet Lidlistä, mutta ne olivat liian isot ja jäivät käyttämättä. Eniten käyttämäni ovat pelkät tuubit jotka vedetään jalkaan kuin sukat. Sitten on jotain hihnaviritelmiä, mutta niitä tulee harvemmin käytettyä.

Sitä ihmettelen että minkä takia polvirikkoa koskevissa mainoksissa usein puhutaan turvotuksesta? Ei minulla ole polvilumpiot ikinä mitenkään turvotelleet, polvitaipeet olivat turvoksissa silloin syksyllä 2018 kun oli molemmat polvet kipeänä.

Oletettavasti hyvin vähäinen liikunta, jolloin nivelneste ei "ruoki" nivelruston ja huomattava ylipaino sekä vammat nopeuttavat nivelrikon etenemistä. Jopa iskutusta sisältävän liikunnan ei tutkimuksessa havaittu nopeuttavan sitä, vaikka toki voi tilapäisesti ärsyttää. Yleinen lievä epävakaus ei liene niin haitallista, kuin esimerkiksi nivelkierukan poisto tms,joka muuttaa kuormitusta pysyvästi yhteen suuntaan.

Kun otat polvituen pois, miltä polvi tuntuu? Eikö hiukan holtittomalta eli se saa aikaan tavallaan päinvastaisen vaikutuksen kuin kertsin mainitsemat kontrollitreenit. Silti tuen käyttö voi olla perusteltua ääriponnistuksissa tai vaikka mättäikössä marssiessa.

Turvotus näkyy selvimmin lumpion yläpuolella tai polven takana, jolloin sitä kutsutaan Bakerin kystaksi. Niin kauan kuin huomattavaa nesteilyä ei ole, polvea on paljon helpompi kuntouttaa.

[Socrates]

En ole erityisen vakuuttunut fysioterapeuttien taidoista, koska sillä kertaa kun olin jalkojen takia moisen vastaanotolla, hän väitti että minulla on vaivaisen varpaat. Uskoin ensin, mutta kun näin netistä miltä se näyttää, niin ei minulla kyllä todellakaan ole isovarpaat kääntyneet muuta varvasriviä kohti. Kuinka monta tapaa loppujen lopuksi voi olla lihasten vahvistamiseen? Käyttäisin sitä pyörää jos se sopisi muulle kropalleni. Pitää kokeilla jossain vaiheessa vieläkö tulee ongelmia.

Kuminauhajumppaa voi käyttää korvikkeena, mutta minusta vähän tuntuu että polvi sohlaa siinä miten sattuu.

Joku ihminen kerran haukkui oman fysioterapeuttinsa, vai oliko se läheisen terapeutin? En muista enää, mutta luottamukseni heihin ei ole häävi. Kuten ei kyllä aina ole lääkäreihinkään.

Jokseenkin sama käytkö fyssarilla vai googletatko netistä jumppaohjeita, jos teet ne keskittymättä, vastentahtoisesti ja ymmärtämättä yhtään mihin niillä pyritään vaikuttamaan.

Mikään jumppaohjelma oikein tehtynäkään ei takaa kivutonta polvea tai edes yhtään mitään edistystä,
mutta jos vahvistat polven ojentajia, koukistajia, lähentäjiä ja loitontajia, jumppaat niiden kireydet pois ja teet kontrollitreenejä, todennäköisyys saada joukkoon hyviä jaksoja tai ainakin kivut hallintaan kasvaa.

Kun pystyt harrastamaan kamppailulajeja,,pystyt varmasti tekemään haastaviakin kuntouttavia liikkeitä. Erilaiset helpotetut yhden jalan kyykyt ovat yksi parhaita jopa välittömiä kivun lievittäjiä. Eli kädellä jostain pöydän kulmasta auttaen alas aluksi vain vähän ja voimien lisääntyessä syvemmälle ja vähemmän käsillä auttaen. Niin sanottu katkarapukyykky on helpotettunkin haastava, mutta kohdistuu ehkä parhaiten aivan polven vieruskudoksiin.

[kertsi]

Mikään jumppaohjelma oikein tehtynäkään ei takaa kivutonta polvea tai edes yhtään mitään edistystä,
mutta jos vahvistat polven ojentajia, koukistajia, lähentäjiä ja loitontajia, jumppaat niiden kireydet pois ja teet kontrollitreenejä, todennäköisyys saada joukkoon hyviä jaksoja tai ainakin kivut hallintaan kasvaa.

Taitaa olla niin, että kuntopyörän polkeminen treenaa vain ojentajia. Jos ei ole polkimissa remmejä (edit), niin edes koukistajia sillä ei voi treenata, puhumattakaan sivusuuntaisia liikkeitä eli lähentäjiä ja loitontajia.

Ainakin nivelrikkoisen lonkan kuntoutuksessa nuo sivusuuntaiset liikkeet ovat tärkeitä, mutta luulen, että polvenkin kuntoutuksessa tosiaankin. Tuovat stabiilisuutta. Niitä sivusuuntaisia liikkkeitä voi kyllä tehdä pelkällä kehonpainollakin (tai tarralla kiinnitettävän jalkapainon tai vastuskuminauhan avullakin), esimerkiksi maassa maaten kyljellään (nostetaan alimmaista jalkaa polvi suorana ylöspäin, ja sitten päällimmäistä jalkaa niinikään polvi suorana suoraan ylös (ei eteen- tai  taaksepäin kallistaen)).

[Norma Bates]

Jos polven epävakaus sen kuin sitten vaan pahentaa ja nopeuttaa kulumista, niin millähän sen polven sitten saisi vakaammaksi. Jotkut kun ovat tainneet olla sitä mieltä että mitään tukiakaan ei saisi alvariinsa käyttää. Tukia joissa on metallilistoja tms. minulla ei tosin käytössä olekaan. Ostin yhdet Lidlistä, mutta ne olivat liian isot ja jäivät käyttämättä. Eniten käyttämäni ovat pelkät tuubit jotka vedetään jalkaan kuin sukat. Sitten on jotain hihnaviritelmiä, mutta niitä tulee harvemmin käytettyä.

Sitä ihmettelen että minkä takia polvirikkoa koskevissa mainoksissa usein puhutaan turvotuksesta? Ei minulla ole polvilumpiot ikinä mitenkään turvotelleet, polvitaipeet olivat turvoksissa silloin syksyllä 2018 kun oli molemmat polvet kipeänä.

Oletettavasti hyvin vähäinen liikunta, jolloin nivelneste ei "ruoki" nivelruston ja huomattava ylipaino sekä vammat nopeuttavat nivelrikon etenemistä. Jopa iskutusta sisältävän liikunnan ei tutkimuksessa havaittu nopeuttavan sitä, vaikka toki voi tilapäisesti ärsyttää. Yleinen lievä epävakaus ei liene niin haitallista, kuin esimerkiksi nivelkierukan poisto tms,joka muuttaa kuormitusta pysyvästi yhteen suuntaan.

Kun otat polvituen pois, miltä polvi tuntuu? Eikö hiukan holtittomalta eli se saa aikaan tavallaan päinvastaisen vaikutuksen kuin kertsin mainitsemat kontrollitreenit. Silti tuen käyttö voi olla perusteltua ääriponnistuksissa tai vaikka mättäikössä marssiessa.

Turvotus näkyy selvimmin lumpion yläpuolella tai polven takana, jolloin sitä kutsutaan Bakerin kystaksi. Niin kauan kuin huomattavaa nesteilyä ei ole, polvea on paljon helpompi kuntouttaa.

Ei minulla ole ollut turvotusta sen koommin kuin syksyllä 2018 jolloin oli juurikin nuo Bakerin kystat mol. jaloissa. Silloinhan se silloinen puolisen vuotta kestänyt kipu sai alkunsa kun

- sairastuin fibromyalgiaan elokuussa
- syyskuun alussa aloitin KM-treenit ja lämppäreissä oli kyykkyjä, jotka tod.näk. tein väärin (en ollut aiemmin kyykkyjä tehnyt, enkä tiennyt että pitää vahtia että polvet ja jalkaterät osoittavat samaan suuntaan)
- syyskuun komeista ilmoista nautiskelin tekemällä pitkiä kävelylenkkejä, max 14 km

Kaikkea tuota siis yhteen syssyyn ja siitähän se helvetti sitten repesi, ja ilmeisesti jotain polvissakin, että tuli ne kysta eli ilmeisesti nivelnestettä valui polvitaipeen puolelle (näin olen netistä ollut ymmärtävinäni).

Tuon jälkeen en ole sen koommin yhtäaikaista polvien pitkäkestoista kipua kokenut. Yleensä se on oikea polvi joka kipuilee, joskus harvoin vasen (jälkimmäinen kai enimmäkseen silloin kun oikea on ollut pidempään kipeä ja vasen rasittuu siitä että varaan siihen enemmän). Pahin kipu oikeassa yksinään tähän mennessä on ollut 2020 joulukuussa alkanut. Näytti alkavan siitä että minulla ei ollut mitään polvia lämmittävää ylläni ja shortsikin yllä, ja tehtiin kierrepotkuja treeneissä. Jonkin ajan päästi kinttu meni siihen kuntoon että jouduin ontumaan ja olemaan treeneistäkin pois. Tämä sitten kesti vaihtelevasti puoli vuotta (toki ontuminen loppui jo aiemmin). Seuraavan kerran oikea polvi kipeytyi viime lokakuussa. Mutta nyt se ei ole ollut niin paska kuin viime kerralla. Nyt enempi on sellaista että välillä kipeä ja välillä ei.

Ihan oikeasti tukevaa tukea en ole käyttänyt pitkään aikaan. Treeneissä käytän näitä tuubeja lähinnä ennaltaehkäisevästi, eli että pysyy polvet lämpiminä:

https://www.tarjoustaivas.fi/tuote/vaatteet-ja-urheilutarvikkeet/polvituet-2-kpl/

Nämä on siitä hyvät että oikeasti pysyvät paikoillaan. Joku sanoi että ei näitä saisi edes tuiksi kutsua, kun ei ole "luita", mutta mikä sitten olisi sopiva nimike? Puhun tuubeista, jos en muutakaan keksi.

En ole koskaan tykännyt mistään pomppimisesta, joten kun kuulin 2018 että minulla on ne alkavat kulumat, lopetin senkin vähän mitä siihen asti oli ollut (nollasta nollaan, hah). Treeneissä jos on pomppimista, teen jotain muuta. Jos lämppärinä on naruhyppely, suuntaan kuntopyörälle. Vaikka kyseessä on siis kamppailusali, niin siellä on pari ikivanhaa pyöränromua. En tiedä että kuluuko ne polvet nopeammin pomppien, mutta nyt on niin että fibromyalgiassa tärähtely voi olla erinomaisen ällöttävää. Joten jos hyppinen tuntuu kipeältä, se voi johtua fibrostakin. Mutta sikäli paljon oikean polven kanssa on kyllä ehtinyt viime vuosina olla näitä "ai saatana" -kokemuksia, että ei kiinnosta enää yhtään hyppiä.

Kun otan tuubit pois, eivät polveni tunnu sen kummemmilta kuin tuubeissakaan ollessa. Nyt kun on jo jonkin aikaa siitä kun oikea polvi oli aivan paska, eli toissajouluna, niin en osaa sanoa oliko silloin jotain eroa siinä että oli tukeva tuki tai ei. Varmaan on ollut, kun se jalka oli niin kamala. Lopultahan minulla tuli alaselkäänkin noidannuoli hetkeksi sen jatkuvan jalan varomisen vuoksi.

Kun lokakuussa 2018 minulla oli ollut ne Bakerin kystat jalkataipeissa, niin sen jälkeen kun ne katosivat, polvet klonksuivat ja tuntui kuin niistä olisi puuttunut sisältä jotain. Mutta en tuolloin ontunut. Joka askel jonka otin sattui, mutta pystyin kumminkin kävelemään normaalisti.

[Norma Bates]

En ole erityisen vakuuttunut fysioterapeuttien taidoista, koska sillä kertaa kun olin jalkojen takia moisen vastaanotolla, hän väitti että minulla on vaivaisen varpaat. Uskoin ensin, mutta kun näin netistä miltä se näyttää, niin ei minulla kyllä todellakaan ole isovarpaat kääntyneet muuta varvasriviä kohti. Kuinka monta tapaa loppujen lopuksi voi olla lihasten vahvistamiseen? Käyttäisin sitä pyörää jos se sopisi muulle kropalleni. Pitää kokeilla jossain vaiheessa vieläkö tulee ongelmia.

Kuminauhajumppaa voi käyttää korvikkeena, mutta minusta vähän tuntuu että polvi sohlaa siinä miten sattuu.

Joku ihminen kerran haukkui oman fysioterapeuttinsa, vai oliko se läheisen terapeutin? En muista enää, mutta luottamukseni heihin ei ole häävi. Kuten ei kyllä aina ole lääkäreihinkään.

Jokseenkin sama käytkö fyssarilla vai googletatko netistä jumppaohjeita, jos teet ne keskittymättä, vastentahtoisesti ja ymmärtämättä yhtään mihin niillä pyritään vaikuttamaan.

Mikään jumppaohjelma oikein tehtynäkään ei takaa kivutonta polvea tai edes yhtään mitään edistystä,
mutta jos vahvistat polven ojentajia, koukistajia, lähentäjiä ja loitontajia, jumppaat niiden kireydet pois ja teet kontrollitreenejä, todennäköisyys saada joukkoon hyviä jaksoja tai ainakin kivut hallintaan kasvaa.

Kun pystyt harrastamaan kamppailulajeja,,pystyt varmasti tekemään haastaviakin kuntouttavia liikkeitä. Erilaiset helpotetut yhden jalan kyykyt ovat yksi parhaita jopa välittömiä kivun lievittäjiä. Eli kädellä jostain pöydän kulmasta auttaen alas aluksi vain vähän ja voimien lisääntyessä syvemmälle ja vähemmän käsillä auttaen. Niin sanottu katkarapukyykky on helpotettunkin haastava, mutta kohdistuu ehkä parhaiten aivan polven vieruskudoksiin.

Joku mainitsi jossain ilman tuolia seinää vasten istumisen. Siis istutaan ikäänkuin ilmassa. Tekee höpöä, mutta mitäköhän paikkoja se sitten vahvistanee.

Mies jota tapailin viime vuonna sanoi että kuntopyörällä pitää nostella jaloilla niitä polkimia ylös ennemmin kuin painaa jaloilla alas.

[Socrates]

              ^
Hyvä liike tuo "ilmassa istuminen". Yleisemminkin staattisia pitoja on alettu lisätä kuntoutuksissa.

[Socrates]

Taitaa olla niin, että kuntopyörän polkeminen treenaa vain ojentajia. Jos ei ole polkimissa remmejä (edit), niin edes koukistajia sillä ei voi treenata, puhumattakaan sivusuuntaisia liikkeitä eli lähentäjiä ja loitontajia.

Ainakin nivelrikkoisen lonkan kuntoutuksessa nuo sivusuuntaiset liikkeet ovat tärkeitä, mutta luulen, että polvenkin kuntoutuksessa tosiaankin. Tuovat stabiilisuutta. Niitä sivusuuntaisia liikkkeitä voi kyllä tehdä pelkällä kehonpainollakin (tai tarralla kiinnitettävän jalkapainon tai vastuskuminauhan avullakin), esimerkiksi maassa maaten kyljellään (nostetaan alimmaista jalkaa polvi suorana ylöspäin, ja sitten päällimmäistä jalkaa niinikään polvi suorana suoraan ylös (ei eteen- tai  taaksepäin kallistaen)).

(Kunto)pyörän polkeminen toki "voitelee" niveltä ilman iskutusta tai vääntöjä eli on erinomaista huoltavaa liikuntaa, mutta yhtä tärkeää on voiman, kontrollin ja kaikensuuntaisen liikkuvuuden hankkiminen.

Reiden ulkoreunan vahva sidekudosrakenne (sääri-reisiluuside ja sidepeitteen jännittäjälihas) sekä sisäpuolella hanhenjalkaan päättyvä kolmen lihaksen jänne muodostavat tavallaan haarukan polven ympärille. Siksi niiden pitäisi tukea ja toisaalta joustaa riittävästi tarvittaessa.

[Norma Bates]

Kävin vielä tarkastamassa Kannassa että mitä niistä polvista tarkalleen sanottiin.

22.10.2018:

Molempien polvien mediaaliset nivelraot hieman madaltuneet, lievä alkava kuluma.

9.11.2018:

Polvisssa radiologisesti minimaalista mediaalisen tibiofemoraalinivelraon kavantumaa.

12.11.2018:

Kirjoitan Mobicia 7,5 mg, jota potilas ottaa, kun oireisto pahenee.

23.11.2018:

Mobic helpottaa kipuoireita,mutta aiheutta vatsakipua.

Eikä helpottanut, ainakaan minun muistikuvani mukaan.

3.1.2019:

Tarkennetaan vielä anamneesia, edeltävästi 8/2018 potilaalla oli n. kahden viikon kestänyt hengitystieoireisto, jonka jälkeen on alkanut nivelvaiva. Kyseessä voi olla reaktiivinen reaktio hengitystieinfektioon.

Ei ollut mitään 2 vk oireistoa, vaan elokuussa aivastelin 3 vrk yhtäsoittoa.

Missään vaiheessa lääkäri ei sanonut minulle että polvikipuni voisivat johtua kulumista. Hänen jutuistaan sai käsityksen että polvien alkavat kulumat ovat niin mitättömät, että "eivät selitä oireilua". Eräällä palstalla noihin aikoihin muuan tyyppi kertoi itsensä tai kaverinsa saaneen kuukausia kestäneen polvikivun jonkin hengitystietulehduksen päälle, joten jossain vaiheessa itsekin oletin moista itsestäni. Sitten kun päädyin siihen että minulla on fibromyalgia, ja TK myös, oletin polvikivun johtuneen fibrosta. Nykyään oletan että kaikki polvikivut lähtien vuodesta 2017 ovat johtuneet kulumasta, mutta fibromyalgia on voimistanut kipuja kovemmiksi kuin niiden olisi tarvis tässä vaiheessa vielä ollakaan.

Päädyin sitten fysioterapeutille vuoden 2019 alussa ja sain jotain jalkojen venyttelyohjeita. Eilen muistin taas pitkästä aikaa että tämmöisetkin ohjeet on saatu. Mutta mitä se jalkojen venyttely millään tavalla auttaa kuulumiin, vai vakauttaako se polvia? En niitä venyttelyjä jaksanut enkä lopulta muistanutkaan tehdä kuin silloin kun vasen pohkeeni oli niin juntturassa ja en pystynyt kävelemään normaalisti kesällä 2019, kun jokaista askelta seurasi kipu kuin pohjetta olisi leikattu puukolla halki.

[Socrates]

Kyllä venyttely auttaa, koska esimerkiksi kireät takareidet aiheuttavat ja pahentavat alunperin muista syistä johtuvaa polvikipua. Erityisen paha on toispuoleinen, siis takareiden jompaan kumpaan reunaan painottuva kireys. Monimutkaiseen polviniveleen syntyy liikehäiriö.

Sinällään noin mitätön nivelrikko löytyy käytännössä kaikista keski-iässä. Toki fibro ja kireydet voi senkin saada oireilemaan.

[Norma Bates]

FT ei ikinä asiasta maininnut, mutta kylmillä lihaksilla ei saisi kauheammin venytellä. Meidän KM-ohjaaja sanoi että ennen treeniä vain hyvin lyhyitä venyttelyjä, ja treenin jälkeen voi venytellä pidempään. Eli ilmeisesti olisi hyvä saada itsensä jotenkin lämpimäksi kotonakin, jos jalkojensa kanssa alkaa näperrellä. Enkä kyllä jaksaisi joka päivä huhkia.

Minustakin ne kivut mitä oik. polvessa on ollut, ovat kohtuuttomia rtg-kuvien valossa. Mutta fibrootikoita vissiin könkkää rollaattorien kanssa ilman että on järin muuta kuin se fibro.

[kertsi]

Kyllä, lihas on hyvä lämmitellä ennen venytyksiä. Ja kyllä, treenin aluksi lyhyitä, pumppaavia venytyksiä. Eli mieluiten, semmoisia, mitä eivät kovasti venytä lihasta ääriasentoihin eli pisimmilleen, vaan pikemminkin valmistavat lihaksen voimantuottoon.

Mitä tulee pidempiin (> 30 sek) venyttelyihin, niin itselleni on neuvottu, että semmoisia kannattaa tehdä vasta kun kovasta treenistä on kulunut useampi tunti, tai mieluummin seuravaana päivänä erillisessa lihashuoltosessiossa. Ja aina siis esilämmitetyin lihaksin, eli verryttelyn jälkeen. Sitä en muista miten usein senkaltaista lihashuoltoa suositellaan, olisikohan 1-2 krt/vk? 

[kertsi]

Jos on kovin epästabiili nivel, ehkei kannattaisi venyttää niveltä ympäröiviä lihaksia liiaksi (vaan vain sopivasti?). Näin väitti eräs FT minulle. Vähän kireät lihakset suojaavat epästabiilia niveltä. Painopiste sanalla "vähän". Mutta tästä voi olla erilaisia näkemyksiä.

[Socrates]

FT ei ikinä asiasta maininnut, mutta kylmillä lihaksilla ei saisi kauheammin venytellä. Meidän KM-ohjaaja sanoi että ennen treeniä vain hyvin lyhyitä venyttelyjä, ja treenin jälkeen voi venytellä pidempään. Eli ilmeisesti olisi hyvä saada itsensä jotenkin lämpimäksi kotonakin, jos jalkojensa kanssa alkaa näperrellä. Enkä kyllä jaksaisi joka päivä huhkia.

Lihashuollon pitäisi tuntua niin mukavalta, että välipäiviä ei juurikaan tule.

Itse teen aamulla 10-15 min pyörittelyt ja ip 20 min venyttelyt joka ikinen päivä. Lisäksi salitreenin alussa jotain huoltavaa hiukan ja illalla telkkaria katsellessa vielä jotain pientä, joka ei vaadi keskittymistä.

[Socrates]

Jos on kovin epästabiili nivel, ehkei kannattaisi venyttää niveltä ympäröiviä lihaksia liiaksi (vaan vain sopivasti?). Näin väitti eräs FT minulle. Vähän kireät lihakset suojaavat epästabiilia niveltä. Painopiste sanalla "vähän". Mutta tästä voi olla erilaisia näkemyksiä.

Hankala kysymys. Selkäkivuista ja varsinkin lumbagossa eli noidannuolessa syvien selkälihasten kramppi on suojatoimenpide lisävaurioiden ehkäisemiseksi ja lihasten pakottaminen löystymään esimerkiksi hieronnalla voi laukaista aivan pirullisen kivun.

Ei-akuutissa tilanteessa tueksi riittää yleensä hyvään lihaskuntoon liittyvä lihastonus. Luonnon rakentamia erilaisia jäykistysmekanismeja kannattaa yleensä avata ja muuttaa liikkuvammaksi tueksi, mikä on toki vaativa tehtävä.

[kertsi]

Jos on niveltulehdusoireita, kyseessä voi olla nivelrikko, mutta on liuta muitakin mahdollisisa syitä:
- Nivelrikko
- Nivelreuma (reumatekijä yleensä koholla labroissa, mutta ei aina)
- Spondylartropatiat
-- Reaktiivinen niveltulehdus
-- Spondylartropatiat
- Kihti
- Polymyalgia rheumatica
- Sarkoidoosi
- Systeeminen lupus erythematosus (SLE)
- Pyrofosfaattiartropatia (nivelrustot kalkkeutuvat)
- Nivelen infektio (septinen artriitti)
- Virusartriitit (li=ittyy esim. vihurirokkoon, nivelrokkoon (pogostantautiin) ja parvorokkoon)
- Lymen tauti
- Reumakuume
- Hypertrofinen osteoartropatia
- HIV-infektio
- Trauma

Niveltulehdusoireinen potilas: tyyppioireita ja löydöksiä (Duodecim)