Kartanot, linnat, palatsit, aateliset ja kuninkaalliset

[kertsi]

Joo. En ole kyllä kuullut, että aatelisia palvottaisiin. Mannerheimia kyllä.

[kertsi]

Olisikohan yksi syy, miksi aateliset eivät viimeiseen sataan vuoteen ole pitäneen meteliä itsestään,  mm. Venäjän vallankumous, ja sitä ennen Ranskan vallankumous ja Euroopan hullu vuosi 1848? Taisi monelle aateliselle käydä kalpaten silloin. Oliko Euroopassa muita vallankumouksia? Ruotsin, Tanskan ja Englannin aatelisto voinee aika hyvin edelleenkin? Ne maat lienevät edelleenkin sääty-yhteiskuntia ainakin siten, että on yläluokka ja alaluokka (ja keskiluokka nykyään), vaikka moderneja ovatkin. Tanska on maailman vanhin kuningaskunta. Entä Saksa, sehän on tasavalta, mutta aatelisilla taitaa olla siellä jonkinlainen erityisrooli edelleenkin yhteiskunnassa? Kreikka ja Espanja ovat kuningaskuntia. Ja Hollanti ja Norja. Ja Japani keisarikunta. Vaan tokkopa oikeata sääty-yhteiskuntaa enää on missään (semmoista, mitä Suomessa oli aikoinaan, kun oli neljä säätyä, aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat, ja "säädyttömät")?

Brittiparlamentin ylähuone - alahuone -jako, on jako aatelisten ja ei-aatelisten välillä enimmäkseen. Ylähuoneeseen kuuluu papiston ja aateliston edustajia.

[Toope]

Luin yksityisen suvun omistamasta Suur-Sarvilahden kartanosta mielenkiintoisen artikkelin...:
Linnani on kotini (HS)
Suomessa on vain kaksi ylhäisaatelin arkkitehtuurioppien mukaan rakennettua 1600-luvun kartanoa. Toisessa syntyi marsalkka Mannerheim, toisessa asuu toimittaja Birgitta Dahlberg. Loviisassa sijaitseva barokkiajan linna ei tule koskaan myyntiin perintöjärjestelyjen ansiosta.

Kuinkahan paljon Mannerheimin palvonnasta johtuu hänen aatelistaustastaan?

Luultavasti aika vähän. Hänen ansioiksi lasketaan johtajuus 1939-44...

[Toope]

Suomessa meillä on aika vähän noita linnoja ja kartanoita. Toivottavasti säilyvät, vaikka jotkut kartanonpitäjät, kuten Katriina Wuoristo ovatkin ärsyttäviä snobeja.

[ROOSTER]

Luin yksityisen suvun omistamasta Suur-Sarvilahden kartanosta mielenkiintoisen artikkelin...:
Linnani on kotini (HS)
Suomessa on vain kaksi ylhäisaatelin arkkitehtuurioppien mukaan rakennettua 1600-luvun kartanoa. Toisessa syntyi marsalkka Mannerheim, toisessa asuu toimittaja Birgitta Dahlberg. Loviisassa sijaitseva barokkiajan linna ei tule koskaan myyntiin perintöjärjestelyjen ansiosta.

Kuinkahan paljon Mannerheimin palvonnasta johtuu hänen aatelistaustastaan?

Luultavasti aika vähän. Hänen ansioiksi lasketaan johtajuus 1939-44...

Minä olen ollut käsityksessä, että myös 1917 tapahtumat ovat joillakin vaikuttaneet.

Toki hän oli hyvä esimerkki siitä miten entinen häirikkö, koulupudokas ja ADHD voi Suomessa päästä hyvinkin pitkälle ja olla jopa maalle hyödyllinenkin.

[kertsi]

Mustion "linnan" tarina:
https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/ilmiot/mustion-linnan-traaginen-historia-linnan-kummitusjutut-kiehtovat/

[Toope]

Toki hän oli hyvä esimerkki siitä miten entinen häirikkö, koulupudokas ja ADHD voi Suomessa päästä hyvinkin pitkälle ja olla jopa maalle hyödyllinenkin.

Ehkä ette hyödyllisyyttä tajua edes verratessanne Viroon, joka oli NL:n osa 1944-1991...

[kertsi]

Luin yksityisen suvun omistamasta Suur-Sarvilahden kartanosta mielenkiintoisen artikkelin...:
Linnani on kotini (HS)
Suomessa on vain kaksi ylhäisaatelin arkkitehtuurioppien mukaan rakennettua 1600-luvun kartanoa. Toisessa syntyi marsalkka Mannerheim, toisessa asuu toimittaja Birgitta Dahlberg. Loviisassa sijaitseva barokkiajan linna ei tule koskaan myyntiin perintöjärjestelyjen ansiosta.

Linkistä:

Rakennuksen ja sen pihapiirin tiluksineen tekee ainutlaatuiseksi tieto, että Suomessa on jäljellä enää kaksi asuinkäyttöön 1600-luvulla valmistunutta kartanoa, jotka on rakennettu ylhäisaatelin rakennusoppien mukaisesti.

Toinen barokin aikana valmistunut aatelislinna on marsalkka Mannerheimin syntymäkotina parhaiten tunnettu Louhisaari Varsinais-Suomessa. Louhisaaren viimeinen asukas muutti pois vuonna 1960, mutta Suur-Sarvilahti on ollut kotina kautta vuosisatojen, joskaan aina siellä ei ole asuttu päätoimisesti.

Mitenhän määritellään "ylhäisaateli"? Vapaaherrat ainakin ovat ylhäisaatelia. Ja englannin loordit (lord) tai päärit (peer). (Taisi parlamentin ylähuoneen pääsyvaatimuksena olla peräti, että henkilö kuuluu ylhäisaateliin?)

[kertsi]

^
Pääri (wikipedia)
Pääri (engl. peer) on Britannian ylhäisaatelin arvonimeä kantava henkilö. Päärinarvot ovat arvojärjestyksessä korkeimmasta alkaen:

herttua (engl. duke),
markiisi (engl. marquess),
jaarli eli kreivi (engl. earl),
varakreivi (engl. viscount, lausutaan [ˈvaɪkaʊnt])
paroni (engl. baron).

Päärinarvoja on kahdenlaisia, perinnöllisiä, jotka periytyvät yleensä vanhimmalle pojalle ja elinikäisiä, jotka eivät periydy (engl. life peer). Viime vuosikymmeninä uusia perinnöllisiä päärinarvoja on perustettu lähinnä vain kuninkaallisen perheen jäsenille. Nykyisin kaikki uudet elinikäiset päärinarvot ovat paroninarvoja.

Vuoteen 1999 saakka kaikki päärit olivat myös Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylähuoneen (engl. House of Lords) jäseniä, mutta reformissa tämä oikeus vietiin useimmilta päärinarvonsa perintönä saaneilta. Käytännössä suurin osa pääreistä ei kuitenkaan ollut aikaisemminkaan ottanut paikkaansa ylähuoneessa. Kaikki elinikäisten päärinarvojen kantajat sen sijaan ovat oikeutettuja ylähuoneen jäsenyyteen kunhan täyttävät perusvaatimukset, kuten iän ja kansalaisuuden.

Alempaan aateliin kuuluvat ritarit (engl. knight) ja baronetit (engl. baronet) eivät ole päärejä.

---
Sinänsä on aivan naurettava ajatus, että joku olisi oikeutettu pelkästään syntyperänsä (vaan ei kykyjensä) vuoksi maan johtamiseen.

[kertsi]

Niin ikään wikipediasta:

Maalaisaateli (engl. Gentry) tarkoittaa alempaa englantilaista aatelia.[1] 1700-luvun alkupuolella maalaisaateli määriteltiin maanomistukseen perustuvan vaikutusvallan avulla.[2] Maalaisaateli on ryhmänä epämääräinen ja sen sisältö on muuttunut ajan myötä. 1700-luvulla siihen voitiin sisällyttää myös papisto, suoraan maataloutta palvelevan kuljetusalan ja teollisuuden omistajat kuten satula- ja vaunusepät sekä maataloustuotteita jalostaneen teollisuuden, kuten olutpanimojen, parkitsimoiden, villateollisuuden ja vastaavien omistajat.[2] Maalaisaatelilla oli paljon valtaa 1700-luvulla Englannin ollessa vielä maatalousvaltainen valtio.[2] Kun tarkoitetaan pelkästään maata omistavaa maa-aatelia, voidaan käyttää nimitystä "landed gentry". Englantilaisen maalaisaatelin arvonimiä ovat baronetti (baronet), ritari (knight), esquire ja gentleman. Maalaisaatelia ei lueta pääreihin eivätkä he päässeet parlamentin ylähuoneeseen. Lordien nuoremmat pojat kuuluvat myös gentryyn.

Vastaavia ylimystö- ja aateliryhmiä löytyy muistakin Euroopan maista, esimerkiksi Ruotsin rälssi ja Saksan junkkerit.

Maa-aatelilla on ollut paljon merkitystä Englannin maanomistukseen. Heikkojen kuninkaiden aikana keskiajalla noin kahdensadan linnanherran maanhallinta kehittyi maanomistukseksi.[3] Vanhin poika peri maan ja jatkoi feodaalisia velvotteita.[3] Feodaaliajan jälkeen maa-aateli asetti metsästysoikeuksien nojalla kulkurajoituksia mailleen ja kiisti jokamiehenoikeudet.[3] Omistuksen keskittyminen jatkui 1800-luvulla, kun maatalouden koneellistuminen vähensi työvoiman tarvetta ja vuokraviljelijät tulivat tarpeettomiksi.[3] 1900-luvulla maatalouden tehotuotanto teki pienviljelystäkin kannattamatonta ja maanomistus keskittyi yhä enemmän.[3] Omistajasuvuista kehittyi ylhäinen maa-aateli (landowning gentry).[3]

[kertsi]

Suomen aateli (wiki)

Suomen aateli tarkoittaa Suomen Ritarihuoneen jäseniä. Aatelisto oli Suomen sääty-yhteiskunnan ylin luokka. Se alkoi muodostua Suomessa 1200-luvulla, kun ristiretkien yhteydessä maata valloittaneet, pääasiassa ruotsalaiset ja saksalaiset suvut, saivat verovapauden ja heistä tuli rälssimiehiä, myöhemmin aatelismiehiä. Rälssioikeudesta eli aateloinnista tuli periytyvää 1500-luvulla, ja myöhemmin se ei vaatinut enää vastasuoritusta.[1]

Aateli oli Suomessa vuodesta 1435 alkaen yksi neljästä vallitsevasta sääty-yhteiskunnan säädystä. Aatelissäätyyn kuulumisesta tuli usein edellytys kaikkein korkeimpiin valtionvirkoihin kuulumiseen. Kaikkein ylimpänä oli ylhäisaateli, jonka alapuolella oli runsaslukuisempi mutta köyhempi alhaisaateli. Ritarihuone perustettiin vuonna 1818 Suomen ruotsalaisaatelille sekä suomalaisille, joita tsaari ylensi aatelismiehiksi aina vuoteen 1912 saakka. 1900-luvun alun jälkeen aatelilla ei ole Suomessa ollut enää poliittista merkitystä.[1]
...
Suomen aatelissääty eli rälssi alkoi muodustua ristiretkiä ja rannikon kolonisaatiota seuranneen Ruotsin vallan myötä 1200–1300-luvuilla. Suomalaiset Moisioiden suurtalonpojat joutuivat uusien vallanpitäjien seurauksena luopumaan asemastaan ja heidän tilansa joutuivat Ruotsin kruunun ja katolisen kirkon omistukseen. Pääasiassa Suomen rälssi koostui ruotsalaisista ja saksalaisista suvuista, jotka olivat Baltian tavoin ulkomailta tullutta sotilaseliittiä, eivätkä paikallisen väestön jälkeläisiä. Yhteyttä Ruotsin vallan aikaa edeltäneisiin Suomen yhteiskunnan ylimpiä luokkia edustaneisiin suurtalonpoikiin ja moisioihin ei uuden vallan aatelilla ollut ja suomalaisia ei heidän joukossaan ollut juurikaan, jos lainkaan.[2]

(boldaukset minun)

[kertsi]

Nytpä muistin, että eräs sosiaalinen tilaisuus järjestettiin Ritarihuoneella, ja olin kutsuvieraiden joukossa. Aika hienot puitteet. Tässä valokuva: https://www.ritarihuone.fi/fi/toiminta/vuokraus/

[kertsi]

Mustion "linnan" tarina:
https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/ilmiot/mustion-linnan-traaginen-historia-linnan-kummitusjutut-kiehtovat/

Hjalmar Linder oli pröystäilevästä elämäntyylistään huolimatta suvaitsevainen ihminen, jolle luokkaviha oli täysin vierasta. Hän puolusti ihmisoikeuksia, mutta humaanisuus koitui lopulta hänen kohtalokseen.

Sinivalkoinen Suomi oli vasta nuori, kun maamme värejä hallitsivat punainen ja valkoinen. Moinen kansan jako suututti Linderiä, jolla itsellään oli hyvät välit työväkeen. Hän yritti saada omia työläisiään vapaaksi vankileireiltä.

Lue lisää: Sisällissodan rintamalinjat jakavat yhä kansaa – puhutaanko teillä sadan vuoden takaisista julmuuksista?

Jo riittää verilöyly -kirjoitus Hufvudstadsbladetissa varoitti, että sisällissodasta syntyy sukupolvia kestävä viha. Linder arvosteli valkoisten ylläpitämien vankileirien oloja ja punavankien joukkoteloituksia. Hän vetosi sivistyneistöön punaisten armahtamisen puolesta, ja valkoinen Suomi nousi raivoissaan häntä vastaan.

Entinen lanko Mannerheim varoitti Linderiä ihmisten lynkkausmielialasta, ja kehotti häntä pakenemaan. Linder möi omaisuutensa ja muutti Ruotsiin. Siellä hän joutui vaikeuksiin maksamattomien verojen vuoksi, joten matka jatkui Ranskaan. Sielläkin viranomaiset takavarikoivat velkojien vaatimuksesta hänen matkatavaroitaan.

---
Kuinkahan yleistä tuollainen oli, että kartanonomistajat tai ruukinpatruunat tms. puolustivat "omien" työläistensä oikeuksia, ja yrittivät jopa saada heidät vankileiriltä kotiutetuiksi? Jotenkin tuntuisi, että tuollainen on harvinaista.

[kertsi]

Kuinkahan monta kartanonomistajaa tapettiin sisällissodan aikana? Ja kuinkahan innokkaita he olivat tappamaan punaisia?

Ainakin aateliset olivat erityisen innokkaita kouluttautumaan jääkäreiksi Saksassa?
Luettelo Suomen aateliin kuuluneista jääkäreistä

Olivatko aateliset erityisen innokkaasti tekemässä Suomesta monarkiaa? Heillä luulisi olleen motiivi lisätä tai oik. palauttaa aatelin etuoikeuksia, ja siihen ehkä monarkia olisi voinut olla apukeino?

Oliko aatelisilla jotenkin merkittävä vaikutus siihen, että valkoiset ja hallius pyysi Saksalta sotilasapua sisällissodan aikana?


Wikipedia (boldaus minun):
Saksan interventio Suomen sisällissodassa
Saksan interventio Suomen sisällissodassa oli Saksan keisarikunnan vuonna 1918 käytyyn Suomen sisällissotaan tekemä sotilaallinen väliintulo, joka tapahtui sodan valkoisen osapuolen hallituksen pyydettyä apua Saksalta. Saksan väliintulo ei varsinaisesti ratkaissut sodan lopputulosta, mutta nopeutti arvioiden mukaan sen päättymistä jopa usealla kuukaudella.

Suomen hallitus puolestaan halusi saada sisällissodan loppumaan mahdollisimman nopeasti, eikä se luottanut kenraali C. G. E. Mannerheimin komentaman valkoisen armeijan kykyyn kukistaa punakaartit nopeasti. Mannerheim vastusti avun pyytämistä Saksalta ja suostui siihen lopulta vain sillä ehdolla, että saksalaiset joukot alistettiin nimellisesti hänen komentoonsa.

Väliintulo syvensi entisestään punaisten ahdinkoa, ja sota päättyikin jo kuukauden kuluttua. Tämän jälkeen Saksan armeija jäi edelleen Suomeen aina ensimmäisen maailmansodan päättymiseen ja marraskuussa 1918 tapahtuneeseen maan antautumiseen saakka. Saksan kanssa solmittujen epäedullisten sopimusten johdosta Suomesta tuli Saksan vasallivaltio, jota on kutsuttu jopa "Saksan siirtomaaksi". Suomen poliittinen johto aikoi myös tehdä maasta kuningaskunnan ja valita kuninkaaksi saksalaisen prinssin. Saksan maailmansodassa kokeman tappion ja keisarinvallan luhistumisen jälkeen saksalaissuuntaus Suomen ulkopolitiikassa tuli päätökseensä.[4]

Suomi ei ollut suvereeni valtio maaliskuusta marraskuuhun 1918.

[Hayabusa]

Sotilasura on aina vetänyt puoleensa toisia, kolmansia jne poikia. Perinteisesti vanhin poika peri paitsi arvonimen myös maat ja mannut. Armeija tarjosi kykyihin perustuvan tien kunniaan, omaisuuteen ja mahdollisesti myös omaan arvonimeen nuoremmille veljille. Sisarethan naitettiin sopiville perijöille tai nousevaa sotilasuraa tekeville sulhasehdokkaille.