Kartanot, linnat, palatsit, aateliset ja kuninkaalliset

[Xantippa]

Kuinkahan yleistä tuollainen oli, että kartanonomistajat tai ruukinpatruunat tms. puolustivat "omien" työläistensä oikeuksia, ja yrittivät jopa saada heidät vankileiriltä kotiutetuiksi? Jotenkin tuntuisi, että tuollainen on harvinaista.

Kyllä kai se kohtalaisen yleistäkin oli. Maatalous oli silloin jo rankka ala ja hyvistä työntekijöistä pula. Lisäksi montaa aatelista rasitti kaikenlaiset velat ja huonosti menneet satovuodet. Ylipäätään rälssi ei suomalaisille suinkaan ollut kautta aikojen mikään mansikkamaito, vaan sitä alun perin pidettiin yllä, ts. saatiin pitää rälssiarvo, varustamalla kuninkaalle mies ja hevonen täydessä sotisovassa kuninkaan palvelukseen. Eli poikia ensinnäkin piti olla niin talon pitoon kuin sotisopaan.

Monena katovuonna pienemmälle "kartanolle" (likinnä isoja maataloja) rälssiarvo oli enemmän rasite kuin siitä hyötyä, mutta koska arvosta ei tietenkään haluttu luopuakaan ja alkaa tavan talliaisiksi, nähtiin mieluummin nälkään kuin oltiin antamatta kuninkaalle sitä, mikä hälle kuuluu.

Tämän lisäksi tietysti se oikea ruotsalainen aateli katseli nenän vartta pitkin suomalaista rälssiaatelia.

Näin ainakin yksi kaveri mulle selitti, mutta mitenkä sitten tiesi, mistä puhuu, en sano juuta jaata, mutta kerronpa nyt kuulopuheen eteenpäin!

T: Xante

[kertsi]

^ Joitain wiki-sivuja tjst. plärätessäni tuli samantapainen juttu esiin, taisi olla Saksan aateli, joka katsoi suomalaista aatelia nenänvartta pitkin.

[kertsi]

Rälssi-sanasta google kertoo:

Rälssi (ruots. frälse) oli keskiaikainen yhteiskuntaluokka Suomessa.
Rälssi tarkoittaa erioikeuksia (ensi sijassa verovapautta), jotka katolinen kirkko ja maallinen ylimystö hankkivat itselleen. Rälssiksi kutsutaan myös kaikkia niitä, jotka nauttivat tätä vapautta. Historiantutkimus puhuu rälssisäädystä, rälssiluokasta tai rälssimiehistä varsinkin keskiajan yhteydessä. 1500-luvulla maallinen rälssi muuttui aatelissäädyksi.

[kertsi]

Sääty­-yhteiskunta 
Suomessa (Peda.net)

Suomessa säätyjä olivat aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat. Näillä ryhmillä oli omat etuoikeutensa, jotka keisari oli vahvistanut. Arkipäiväisessä elämässä säätyjako ilmeni jakona säätyläisiin ja rahvaaseen. Säätyläisten osuus oli koko Suomen väestöstä vain noin 1,5%, mutta silti he miehittivät yhteiskunnassa korkeimmat virat. Tämän lisäksi oli ihmisiä, jotka eivät kuuluneet mihinkään säätyyn ja olivat näin säädyttömiä.

Torpparit, loiset, lampuodit, mäkitupalaiset, rengit, piiat, muonamiehet ja irtolaiset, eli suurin osa Suomen kansasta olivat sääty-yhteiskunnassa "säädyttömiä" ja kurjassa asemassa em. linkin mukaan.

[Xantippa]

Rälssi-sanasta google kertoo:

Rälssi (ruots. frälse) oli keskiaikainen yhteiskuntaluokka Suomessa.
Rälssi tarkoittaa erioikeuksia (ensi sijassa verovapautta), jotka katolinen kirkko ja maallinen ylimystö hankkivat itselleen. Rälssiksi kutsutaan myös kaikkia niitä, jotka nauttivat tätä vapautta. Historiantutkimus puhuu rälssisäädystä, rälssiluokasta tai rälssimiehistä varsinkin keskiajan yhteydessä. 1500-luvulla maallinen rälssi muuttui aatelissäädyksi.

Joo, kaverini, joka itse löytyy aateliskirjoista, sanoi, että hyvä taisteluhevonen ensinnäkin oli hemmetinmoinen sijoitus ja oliko vielä niin, että sotilaan itse oli maksettava elantonsa linnassa, jonne hevosineen paineli. Mutta tällä ostettu verovapaus ja mahdollisuus saada torppareita ynnä tietysti ihan sosiaalinen asema katsottiin sen arvoiseksi.

Mutta hänelle itselleen, siis kaverilleni, nämä jutut on kaukaisia, sukupolvia sitten olleita hämyhommia, että ei lähde varmaan itsekään näistä valalle.

T: Xante

[kertsi]

Arvaatko oikein kuninkaallisten iät? Jos saat 10/10 oikein, olet todellinen rojalisti (Ilta-Sanomat)

Tuloksesi: 7 / 10
Huh, sehän meni aika hyvin!

Muutamalla Wikipedia-sukelluksella sinusta kehittyy varmasti pesunkestävä rojalisti.

[Hippi]

Siihen nähden, että aika paljonkin uutisia kuninkaallisista tulee luettua, tulo on aika nolo. Tai toisaalta, kuka noita "melkein saman ikäisistä" jaksaa muista kuka on vuoden tai pari toistaan nuorempi tai vanhempi.

Tuloksesi: 6 / 10
Huh, sehän meni aika hyvin!

[kertsi]

Minusta, mitä korkeampi tulos, sitä nolompi.

[Hippi]

^
Noup, minä otan minkä tahansa testin haasteena ihan riippumatta siitä, mitä aihetta kysymykset käsittelevät. Olen aina vähän pettynyt, jos en muista jotain, jonka tiedän lukeneeni joskus.

[Xantippa]

En suostu pitämään nolona kuninkaallisista kiinnostumista, tosin oma kiinnostukseni on ollut vähän vinoutunut, sillä eniten on kiinnostanut kaiken maailman kamaluudet, mitä hoveissa on tapahtunut. Mitä hullumpaa, sen kiinnostavampaa!

Siinä hengessä aion katsoa myös sarjan Armfelt ja kuningas, sillä Kustaa III oli mielenkiintoinen persoona, kuten myös Armfelt. Luin joskus tosi nuorena kirjan, jossa kerrottiin Kustaan hovin kiemuroista ja esille nousi etenkin Munck ja Armfelt. Jatkoin heidän historiastaan lukemista, joten tämä pitää nähdä!

Dramatisoitu dokumentti suomalaisesta sotilaasta ja poliitikosta

Kustaa Mauri Armfeltin (1757-1814) ura sotilaana ja poliitikkona on yksi Suomen historian häikäisevimmistä. Viehätysvoimansa ja älykkyytensä ansiosta hän nousi Kustaa III:n lemmikiksi ja alkoi 1780-luvun lopussa saada myös poliittista vaikutusvaltaa. Hänen kiihkeä rakkaussuhteensa hovineito Magdalena Rudenschöldiin oli aikansa kohuromansseja. Kustaa III:n murhan jälkeen Armfelt joutui epäsuosioon ja maanpakoon. Ikuinen selviytyjä teki kuitenkin loistavan paluun ja myös Venäjän tsaari otti hänet suosikikseen.

Tämä oli upea sarja myös, joskin tosiasiat tarinassa lienee hieman väritettyjä: Kuninkaallinen salaisuus
Tositapahtumiin perustuva sarja kielletystä rakkaudesta ravintoloitsija Kurt Haijbyn ja Ruotsin kuninkaan Kustaa V:n välillä. Suhteesta syntyi Ruotsin historian vakavimpiin kuuluva oikeusskandaali. Tapahtuvat saivat alkunsa vuonna 1936, kun Haijbyn vaimo haki avioeroa ja ilmoitti syyksi miehensä uskottomuuden Ruotsin kuninkaan kanssa - aikana jolloin homoseksuaalisuus oli rikos.

T: Xante

[kertsi]

^
Tuo "Tositapahtumiin perustuva sarja kielletystä rakkaudesta ravintoloitsija Kurt Haijbyn ja Ruotsin kuninkaan Kustaa V:n välillä" oli kyllä kiinnostava, vaikka vähän ambivalentti olo siitä jotenkin jäi.

[Toope]

Odotinkin tuota Xanten homovihjausta. Se on niin trendikästä! Yök!
En sinänsä monarkiaa kumoaisi, Ruotsin perhe on aika terve.

Meillä ei Suomessa ole juuri syntynyt/säilynyt kartanoita ja linnoja, kuten esim. Saksassa tai Ranskassa. Harmi sinänsä.

[a4]

Tein tuon rojalisti-pikatestin kotona:
Tuloksesi: 6 / 10
Huh, sehän meni aika hyvin!

En suostu pitämään nolona kuninkaallisista kiinnostumista, tosin oma kiinnostukseni on ollut vähän vinoutunut, sillä eniten on kiinnostanut kaiken maailman kamaluudet, mitä hoveissa on tapahtunut. Mitä hullumpaa, sen kiinnostavampaa!

Siinä hengessä aion katsoa myös sarjan Armfelt ja kuningas, sillä Kustaa III oli mielenkiintoinen persoona, kuten myös Armfelt. Luin joskus tosi nuorena kirjan, jossa kerrottiin Kustaan hovin kiemuroista ja esille nousi etenkin Munck ja Armfelt. Jatkoin heidän historiastaan lukemista, joten tämä pitää nähdä!

Dramatisoitu dokumentti suomalaisesta sotilaasta ja poliitikosta

Kustaa Mauri Armfeltin (1757-1814) ura sotilaana ja poliitikkona on yksi Suomen historian häikäisevimmistä. Viehätysvoimansa ja älykkyytensä ansiosta hän nousi Kustaa III:n lemmikiksi ja alkoi 1780-luvun lopussa saada myös poliittista vaikutusvaltaa. Hänen kiihkeä rakkaussuhteensa hovineito Magdalena Rudenschöldiin oli aikansa kohuromansseja. Kustaa III:n murhan jälkeen Armfelt joutui epäsuosioon ja maanpakoon. Ikuinen selviytyjä teki kuitenkin loistavan paluun ja myös Venäjän tsaari otti hänet suosikikseen.

Tämä oli upea sarja myös, joskin tosiasiat tarinassa lienee hieman väritettyjä: Kuninkaallinen salaisuus
Tositapahtumiin perustuva sarja kielletystä rakkaudesta ravintoloitsija Kurt Haijbyn ja Ruotsin kuninkaan Kustaa V:n välillä. Suhteesta syntyi Ruotsin historian vakavimpiin kuuluva oikeusskandaali. Tapahtuvat saivat alkunsa vuonna 1936, kun Haijbyn vaimo haki avioeroa ja ilmoitti syyksi miehensä uskottomuuden Ruotsin kuninkaan kanssa - aikana jolloin homoseksuaalisuus oli rikos.

T: Xante

https://areena.yle.fi/1-4186189

Pitääpä katsoa.

Nämäkin olivat hyviä:
https://areena.yle.fi/1-50391225
https://areena.yle.fi/1-2204785

[kertsi]

Dramatisoitu dokumentti suomalaisesta sotilaasta ja poliitikosta

Kustaa Mauri Armfeltin (1757-1814) ura sotilaana ja poliitikkona on yksi Suomen historian häikäisevimmistä. Viehätysvoimansa ja älykkyytensä ansiosta hän nousi Kustaa III:n lemmikiksi ja alkoi 1780-luvun lopussa saada myös poliittista vaikutusvaltaa. Hänen kiihkeä rakkaussuhteensa hovineito Magdalena Rudenschöldiin oli aikansa kohuromansseja. Kustaa III:n murhan jälkeen Armfelt joutui epäsuosioon ja maanpakoon. Ikuinen selviytyjä teki kuitenkin loistavan paluun ja myös Venäjän tsaari otti hänet suosikikseen.

Tämän em. Armefeltin poika oli Alexander Armfelt (1794–1876), pitkäaikainen Suomen ministerivaltiosihteeri, ja esiintyi äskettäin lukemassani historiallisessa romaanissa. Sen mukaan oli viisas ja kyvykäs mies.

[Toope]

Venäjän Tsaareja tosin ei aina tunneta kyvyistään nimittää parhaimpia käskynhaltijoitaan. Ei Puolassa, eikä Suomessa.