Olen nyt lueskellut parinkin aavemetsästäjäparin kirjoittamaa kirjaa, koska mietityttää että liittyisikö metsästysseuraan, nimittäin aaveenmetsästysseuraan. Joku uusi harrastus kun olisi ihan jees. Mutta mutta...
Viimeksi lukemassani kirjassa käytettiin kovasti ns. Ghost Boxia, joka käsittääkseni on vempain joka seilaa radioaalloilla eestaas, ja sieltä sitten kuuluu välillä jotain ihmisääniä. Eihän semmoisella mölinällä mitään tekisi, mutta kiinnitetään huomiota siihen että nämä äänet näyttävät vastaavan järjellisesti tutkijoiden esittämiin kysymyksiin. Mutta erityisen viehkoa kuvaa en kyllä itse näistä "hengistä" saanut, koska näillä tuntuu vain olevan toistuva pyrkimys päästä tutkijoista eroon. Kutakuinkin joka kerta tässä toiseksi lukemassani kirjassa tulee, yleensä miespuolinen, ääni vaatimaan että POISTU. Yritä siinä sitten keskustella, kun tulee vain kiukuttelua. Jos "henget" ovat noin lapsellisia ja epäystävällisiä, niin eipä hingu niiden kanssa tekemisiin.
Erikoista on että kauan sitten kun olin vielä Fox Mulderin kanssa kimpassa, eli tokan eksäni, ja luuhasimme hautausmailla, siellä kävi samalla tavalla kuin aavemetsästäjille on käynyt. Eksältä katosi juuri ladatuista akuista lataus, ja se siitä että olisi ottanut digikameralla kuvia. Tämä tapahtui ainakin kerran, ehkä toistekin. Itselläni on viimeaikoina kuttuillut puhelimen kamera kahdella eri hautausmaalla, eli ei ole antanut ottaa kuvia. Mutta se puhelin nyt on sysipaska muutenkin, että tiedä sitten hänestä. Jokatapauksessa aavemetsästäjät ovat sitä mieltä että henget voivat imeä ympäriltään energiaa. Mikä kaiketi selittää senkin, että tuon tuostakin tulee hyytävän kylmä kun joku henki on läsnä.
Henkien vihamielisyys on sekin tullut itselleni tutuksi. Sen lisäksi että eräällä isohkolla hautausmaalla eksän kanssa hiippaillessani koin yhtäkkiä tukun erilaisia tunteita joita en pitänyt ominani (meedioille tavanomaista enivei), kun olimme tekemässä lähtöä, tunsin että "tumma energia" jossain loitompana oli meille vihainen ja halusi meidän... tadaa: POISTUVAN... Tunne oli kuin jonkinlainen miespuolinen itse itsensä talkkariksi valinnut tyyppi olisi päättänyt huolehtia paikasta niin että sinne ei mitkään tunkeilijat tule hänen tontilleen toikkaroimaan.
Tämä tapahtui kun minulla oli vielä jonkinlaista psyykkistä herkkyyttä, sittemminhän se on kadonnut. 1995 ja 1996 vielä koin poltergeist-ilmiöitäkin omakotitalossa jonka omistin ekan eksän kanssa kimppaan. Semmoisia en kyllä erikoisemmin kaipaa, koska kysymys oli äänistä ja äänet pelottavat kaikista eniten.
Minusta kuitenkin vähän tuntuu että ne Ghost Boxin kautta vastaavat eivät ole todellisia sieluja, tietoisuuksia jotka ovat säästyneet fyysisen kehon kuolemasta. Sikäli jonninjoutavaa "keskustelu" niiden kanssa tuntuu olevan. Ehkä ovat jonkinlaista jäännösenergiaa jossa on rippeitä tietoisuudesta, tai sitten ties mitä henkiä jotka eivät ole koskaan ihmisiä olleetkaan, mutta laittavat ranttaliksi jos sattuu huvittamaan, ja vetävät pikku show'n.