Vuoden 1918 sisällissotaa ja muutakin aikakauteen liittyvää

[Kopek]

Kuuntelin eilen iltakävelyllä Kalle Haatasen ohjelmaa, jossa hän haastatteli kirjailija Leena Virtasta. Aihe oli Virtasen ja Kristiina Markkasen kirjoittama kirja "Wivi & Hanna", jossa kerrotaan arkkitehdin ja kauppaneuvoksen värikkäästä elämästä.

https://atena.fi/kirjat/wivi-ja-hanna

Ohjelmassa mainitaan, että Hanna Parviainen oli ylipainoinen ja kärsi terveysongelmista. Hän kuoli 63-vuotiaana. Hänen ystävänsä Wivi Lönn oli häntä vajaa kaksi vuotta vanhempi. Hän eli Hanna Parviaisen kuoleman jälkeen vielä lähes 29 vuotta ja kuoli 94-vuotiaana.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hanna_Parviainen#/media/Tiedosto:Wivi-Lonn-Hanna-Pakarinen.jpg

Ohjelmasta jäi mieleeni se, kun siinä kerrottiin kummankin naisen olleen itsestäänselvästi valkoisten kannattajia sisällissodassa. Teollisuuspiireistä lähtöisin olevan Parviaisen kohdalla se on ymmärrettävää. Wivi Lönn sen sijaan oli lähtöisin vaatimattomimmista oloista. Tosin hän oli arkkitehtinä jo noussut asemaan, jossa talous oli turvattu. Naiset elivät sotakuukaudet Jyväskylässä, joka oli sotarintamien ulkopuolella. Punaisten hallitseman alueen ulkopuolella sisällissota oli tapahtuma, jota käytiin muualla ja jonne lähti miehiä sotimaan. Punaisten hallitsemassa Etelä-Suomessa sen sijaan käytiin taisteluja, kun valkoiset valloittivat aluetta paikkakunta kerrallaan.

Ohjelmassa esitetty maininta, että naiset olivat itsestäänselvästi valkoisten puolella, herätti mielenkiintoni, joten googlailin hieman muistin virkistykseksi tuon ajan tapahtumia. Sodasta kerrottiin paljon tiedotusvälineissä, kun tapahtumista oli kulunut tasan sata vuotta.

Näyttää siltä, ja onhan tämä historiikeissakin moneen kertaan todettu, että Suomen tilannetta ei ratkaistu pelkästään sisällissodan rintamilla vaan tapahtumiin vaikuttivat ratkaisevasti ensimmäisen maailmansodan käänteet. Punaisten asema on ollut aika toivoton jo alusta pitäen, vaikka he saivatkin Etelä-Suomen haltuunsa joksikin aikaa. Suomen asioista sovittiin suomalaisia kuulematta. Sopijoina olivat Venäjä ja Saksa. Suomi luovutettiin Saksan etupiiriin. Se viimeistään sinetöi punaisten kohtalon.

Wikipedia:

Venäjä sitoutui poistamaan venäläiset joukot ja punakaartit Suomesta, sekä lopettamaan kaikenlaisen agitaation ja propagandan, joka oli suunnattu Suomen hallitusta ja julkisia instituutioita vastaan. Työmies-lehti julkaisi sopimuksen Suomea koskevan artiklan 7. maaliskuuta 1918. Rauhansopimuksen 6. Artiklan laivastoehtoja toimeenpantiin erillisellä Hangon sopimuksella 3. huhtikuuta 1918. Leninin hyväksymänä Brest-Litovskin rauhansopimus vei pohjan sosialistien vallankumoukselta Suomessa ja merkitsi lopun alkua punaisille sisällissodassa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Brest-Litovskin_rauha

Muutama viikko ennen Brest-Litovskin rauhansopimusta bolsevikkien hallitsema Venäjä oli vielä elätellyt toisenlaisen ratkaisun mahdollisuutta. Se oli tunnustanut Suomen punaiset viralliseksi maan edustajaksi ja tehnyt sen kanssa sopimuksen.

Jos Venäjä ei olisi ollut sellaisessa heikkouden tilassa missä se alkuvuonna 1918 oli, tämä sopimus olisi ollut alkusoittoa sille, että Suomesta olisi tullut yksi neuvostotasavalta perusteilla olevaan Neuvostoliitto -nimiseen liittovaltioon. Venäjä olisi antanut apua Suomen punaisille, jotka olisivat saaneet säilytettyä kontrollin ja valloitettua loputkin Suomesta. Valkoiset puolestaan eivät olisi saaneet apua Saksasta.

https://www.histdoc.net/historia/1917-18/kv31.html

[Kopek]

Kirjoitin "Fiilikset" -ketjuun jutun, jonka pohjalta toivoin kehittyvän jonkinlaisen keskustelun. Siinä olisi käsitelty vuoden 1918 sisällissotaa ja kai muutakin aikakauteen liittyvää.

Esitän tuon kirjoitukseni pohjalta mahdottoman kysymyksen tai pari.

Kuvitellaan, että nykyajan suomalainen siirrettäisiin aikakoneella tammikuuhun 1918 ja hänelle annettaisiin laite, jossa on punainen ja valkoinen nappi. Ihmisen tulisi valita nappia painamalla, kumpi osapuoli voittaa alkamaisillaan olevan sodan.

Kysymykset kuuluvat, kumpaa nappia painaisit, ja miten nappeja yleensä painettaisiin.

Jälkimmäinen kysymys edellyttää tarkempaa analyysiä eli kuina moni prosenttia suomalaisista painaisi punaista ja kuinka moni valkoista. Miten puoluekanta näkyisi tuloksissa.

Kysymykset ovat mahdottomia, ja siksi ne tämän otsikon alla esitänkin.

Vuoden 1918 ihmiset eivät voineet varmuudella tietää, mitä sodasta seuraisi. Erityisesti punaisten kohdalla oli suuri epävarmuus. Hehän pyrkivät vielä kokeilemattomaan sosialistiseen yhteiskuntaan, josta ei kukaan voinut varmuudella tietää, millainen siitä tulisi. Joidenkin toiveet saattoivat olla hyvinkin ruusuisia. Valkoiset sen sijaan pyrkivät säilyttämään siihen asti vallinneen yhteiskuntamuodon ja olosuhteet, joten he todennäjköisesti pystyivät paremmin kuvittelemaan, mitä heidän voitostaan seuraisi.

Suomen kansainvälispoliittisen aseman kuvitteleminen saattoi olla tuossa vaiheessa vaikeata, koska ensimmäinen maailmansota oli meneillään, eikä kukaan tiennyt sen lopputulosta, jolla kuitenkin oli merkitystä Suomen kannalta. Jos saksalaiset olisivat voittaneet, Suomesta olisi tullut Saksan vaikutuspiirissä oleva kuningaskunta. Kuinka itsenäinen se olisi ollut, sitä voidaan vain arvailla. Suomen asema olisi riippunut siitä, millaiseksi Saksa kehittyy.

https://kantapaikka.net/index.php/topic,34.msg120743.html#msg120743

[Hayabusa]

Oli Suomen voitto, että sekä Venäjä että Saksa hävisivät. Juuri noiden Kopekin mainitsemien syiden vuoksi: punikit eivät päässeet sohlaamaan Suomea osaksi Neuvostoliittoa, eivätkä lahtarit osaksi keisarillista Saksaa.

[Brutto]

Kuvitellaan, että nykyajan suomalainen siirrettäisiin aikakoneella tammikuuhun 1918 ja hänelle annettaisiin laite, jossa on punainen ja valkoinen nappi. Ihmisen tulisi valita nappia painamalla, kumpi osapuoli voittaa alkamaisillaan olevan sodan.

Kysymykset kuuluvat, kumpaa nappia painaisit, ja miten nappeja yleensä painettaisiin.

Olisin painanut epäröimättä valkoista.

- Punaisilla ei ollut pienintäkään mahdollisuutta voittaa. Punakaartit olivat huonosti johdettuja ja surkeasti koulutettuja. Pääosin kaupunkilaisina he eivät olleet tottuneet liikkumaan maastossa. Sotaakin kävivät ikään kuin olisivat menneet tehtaalle töihin kello 7.00-16.00.
- Syksyn 1917 lakot ja muut rähinät käänsivät kunnon ihmiset punaisia vastaan jo ennen sotaa.
- Punakaartilaiset syyllistyivät sodan alkuvaiheessa ja sen aikana moniin terroritekoihin, mikä käänsi yleistä ilmapiiriä heitä vastaan.
- Ryssää vihattiin ja veljeily ryssän kanssa kanssa sai punaiset näyttämään maanpettureilta.
- Venäläisistä ei ollut juurikaan apua sotimisessa toisin kuin saksalaisista.
- Punaiset syyllistyivät vallankaappaukseen (vrt Capitolin valtaus), mikä sai heidät entistä enemmän näyttämään pahiksilta.

[Xantippa]

Kuvitellaan, että nykyajan suomalainen siirrettäisiin aikakoneella tammikuuhun 1918 ja hänelle annettaisiin laite, jossa on punainen ja valkoinen nappi. Ihmisen tulisi valita nappia painamalla, kumpi osapuoli voittaa alkamaisillaan olevan sodan.

Kysymykset kuuluvat, kumpaa nappia painaisit, ja miten nappeja yleensä painettaisiin.

Olisin painanut epäröimättä valkoista.

- Punaisilla ei ollut pienintäkään mahdollisuutta voittaa. Punakaartit olivat huonosti johdettuja ja surkeasti koulutettuja. Pääosin kaupunkilaisina he eivät olleet tottuneet liikkumaan maastossa. Sotaakin kävivät ikään kuin olisivat menneet tehtaalle töihin kello 7.00-16.00.
- Syksyn 1917 lakot ja muut rähinät käänsivät kunnon ihmiset punaisia vastaan jo ennen sotaa.
- Punakaartilaiset syyllistyivät sodan alkuvaiheessa ja sen aikana moniin terroritekoihin, mikä käänsi yleistä ilmapiiriä heitä vastaan.
- Ryssää vihattiin ja veljeily ryssän kanssa kanssa sai punaiset näyttämään maanpettureilta.
- Venäläisistä ei ollut juurikaan apua sotimisessa toisin kuin saksalaisista.
- Punaiset syyllistyivät vallankaappaukseen (vrt Capitolin valtaus), mikä sai heidät entistä enemmän näyttämään pahiksilta.

Mutta:

Jos punaiset olisivat voittaneet
- Olisi ihasteltu, miten alakynnestä, lähes mahdottomuudesta käsin punaiset voittivat, vaikka heillä oli heikko johto ja jopa surkeasti koulutettuinakin sekä pääosin kaupunkilaisina jopa pärjäsivät maastossakin voittoon
- hämmästeltäisiin, miten hyvin voittivat vaikka sotivat kuin tehtaalla töissä 7.00-16.00
- todettaisiin, että olipas hyvä, että rähinät aloitettiin jo ennen sotaa, lakkoiltiin ja osoitettiin, mitä on tulossa, olisivat vain valkoiset ymmärtäneet olla provosoitumatta
- tuumattaisiin, että tulihan sitä roiskittua monella lailla, mutta kaikkeen on syy ja seuraus, kuten saamme nyt havaita tässä uudessa järjestyksessä...
- ...kun ryssäkin on hyvä kaveri ja saamme sieltä monenmoista apua pieneen maahamme
- saksalaisista ei olisi ollut juurikaan apua, koska: niin mietitäänpäs miksi, joten ryssä oli kyllä hyvä valinta
- eli onneksi tuli tehtyä se ratkaiseva vallankaappaus!

Toisin sanoen: kuinka järjetöntä onkaan nykyisen tilanteen ja voittajien perusteella pelata mitä ois voinut olla-peliä. Vähän kuin veikkaisi pelin voittajaa pelin jälkeen. Eikun wait for it: ihan kuin veikkaisi voittajaa pelin jälkeen.

T: Xante

[Vatupassi]

Kuvitellaan, että nykyajan suomalainen siirrettäisiin aikakoneella tammikuuhun 1918 ja hänelle annettaisiin laite, jossa on punainen ja valkoinen nappi. Ihmisen tulisi valita nappia painamalla, kumpi osapuoli voittaa alkamaisillaan olevan sodan.

Kysymykset kuuluvat, kumpaa nappia painaisit, ja miten nappeja yleensä painettaisiin.

Olisin painanut epäröimättä valkoista.

- Punaisilla ei ollut pienintäkään mahdollisuutta voittaa. Punakaartit olivat huonosti johdettuja ja surkeasti koulutettuja. Pääosin kaupunkilaisina he eivät olleet tottuneet liikkumaan maastossa. Sotaakin kävivät ikään kuin olisivat menneet tehtaalle töihin kello 7.00-16.00.
- Syksyn 1917 lakot ja muut rähinät käänsivät kunnon ihmiset punaisia vastaan jo ennen sotaa.
- Punakaartilaiset syyllistyivät sodan alkuvaiheessa ja sen aikana moniin terroritekoihin, mikä käänsi yleistä ilmapiiriä heitä vastaan.
- Ryssää vihattiin ja veljeily ryssän kanssa kanssa sai punaiset näyttämään maanpettureilta.
- Venäläisistä ei ollut juurikaan apua sotimisessa toisin kuin saksalaisista.



- Punaiset syyllistyivät vallankaappaukseen (vrt Capitolin valtaus), mikä sai heidät entistä enemmän näyttämään pahiksilta.

Mutta:

Jos punaiset olisivat voittaneet
- Olisi ihasteltu, miten alakynnestä, lähes mahdottomuudesta käsin punaiset voittivat, vaikka heillä oli heikko johto ja jopa surkeasti koulutettuinakin sekä pääosin kaupunkilaisina jopa pärjäsivät maastossakin voittoon
- hämmästeltäisiin, miten hyvin voittivat vaikka sotivat kuin tehtaalla töissä 7.00-16.00
- todettaisiin, että olipas hyvä, että rähinät aloitettiin jo ennen sotaa, lakkoiltiin ja osoitettiin, mitä on tulossa, olisivat vain valkoiset ymmärtäneet olla provosoitumatta
- tuumattaisiin, että tulihan sitä roiskittua monella lailla, mutta kaikkeen on syy ja seuraus, kuten saamme nyt havaita tässä uudessa järjestyksessä...
- ...kun ryssäkin on hyvä kaveri ja saamme sieltä monenmoista apua pieneen maahamme
- saksalaisista ei olisi ollut juurikaan apua, koska: niin mietitäänpäs miksi, joten ryssä oli kyllä hyvä valinta
- eli onneksi tuli tehtyä se ratkaiseva vallankaappaus!

Toisin sanoen: kuinka järjetöntä onkaan nykyisen tilanteen ja voittajien perusteella pelata mitä ois voinut olla-peliä. Vähän kuin veikkaisi pelin voittajaa pelin jälkeen. Eikun wait for it: ihan kuin veikkaisi voittajaa pelin jälkeen.

T: Xante

--------
---------Ja muistettava on , jos Suomi ei olisi tullut maaliin hyvänä "kakkosena, niin
ei olisi tapahtunut niin suurta rakennemuutosta, ja teollista vallankumousta versus sotakorvauksien maksaminen!
-meillä voisi olla pitkälti sama tilanne kuin balttian maissa nyt, he ovat maksaneet neukuille, elämästään
kalliin hinnan"!
-eikä muuten olisi suomella annettavaa myöskään kansainvälisissä kriisinhallinta tehtävissä, joissa mainiten
elisabeth Rehn, Marttia Ahtisaari ja monet muut syvien kansanrivien toimijat!

[MrKAT]

Ajankohtaiseen otsikkoon sopivasti Kemppinen otti toissapäivänä yllättävän näkökulman:

Meillä ei edelleenkään löydy nopeasti kannanottoa siihen, että maan melkein koko lakimieskunta oli tuomitsemassa punaisia vuonna 1918 maanpetoksesta, mutta taas yhtään jääkäriä ei epäilty rangaistavasta teosta, kun he sotatilan vallitessa liittyivät vihollismaan eli Saksan armeijaan.

Punaisille ongelmaton rikosnimike olisi ollut "kapina", kun taas tuskin näen sitä päivää, että Paasikiven ja Svinhufvudin ynnä monien muiden Saksan seikkailujen ja kuninkaan vaalin toimituttaminen selvästi kumoutuneen 1700-luvun säännöksen avulla mainittaisiin väliotsikolla "maanpetos".

Edelle kirjoitettu on ymmärrettävä ajatuksiksi oikeudesta kulttuuri-ilmiönä. Siitä voisi kirjoittaa toisekin kirjan.

- http://kemppinen.blogspot.com/2022/01/hukutti-itsensa.html

[Toope]

Virheitä tehtiin 1918, onneksi oikeisto teki vähiten virheitä. Punaisethan mokasivat kapinallaan kunnolla. Onneksi selvittiin punataudista.

[Kopek]

Ajankohtaiseen otsikkoon sopivasti Kemppinen otti toissapäivänä yllättävän näkökulman.

En erityisemmin pidä tuosta Kemppisestä. Kai näin saa sanoa, koska onhan Kemppinen itsekin kirjoittanut, että hänlellä on kielteinen käsitys joistakin henkilöstä.

Kemppinen vuonna 2012:

"Minulla on ollut jo kauan täysin kielteinen käsitys Halla-ahosta."

Kemppistä ärsytti se, mitä Halla-aho oli kirjoittanut kiihotustuomiostaan.

Halla-aho: "Kko:n päätöstä ei kannata pitää minään taivaallisena totuutena. Se on muutaman ihmisen henkilökohtainen tulkinta."

Kemppinen arvosteli Halla-ahoa seuraavasti:

"Hänen mielipiteensä harhaisuus on heti osoitettavissa. Tuomioistuimen päätös on täytäntöönpanokelpoinen ja lainvoimainen. Sakkorahat haetaan, halusipa tuomittu tai ei. Vankeuteen tuomittu kannetaan korvista poliisiautoon.."

Millä tavalla poliisiväkivaltaan vetoaminen osoittaa Halla-ahon mielipiteen harhaiseksi?

Kemppinen jatkaa:

"Itse olisin tuomarina määrännyt kuukauden vankeutta ehdollisena. Ja se olisi ollut menoa valiokunnasta, perustuslakivaliokunnan annettua asiasta lausuntonsa. Jos olisi keskusteltu kahdesta tai kolmesta kuukaudesta, olisin ollut valmis. Teko on törkeä, kuten tuomitun kommenttikin."

Eikö Kemppinen esitä tuossa henkilökohtaisen tunnepitoisen mielipiteen? Jos mielipide olisi kirjattu oikeuden päätökseksi, eikö se enää olisi ollut mielipide, koska vankeuteen tuomittu kannetaan korvista poliisiautoon..

Jatkan vielä tätä ja vastaan alkuperäiseen "mahdottomaan" kysymykseeni.

Olisin painanut valkoista nappia.

Punaiset olisivat voineet pyrkiä tavoitteisiinsa demokraattisin menetelmin eli vaalien ja kansanedustuslaitoksen kautta. Sosialidemokraattinen puolue sai syksyn 1917 eduskuntavaaleissa 44,79 prosenttia äänistä. Näin suurella ääniosuudella olisi ollut painoarvoa eduskunnassa, vaikka enemmistö jäikin saavuttamatta. Tästä olisi ollut hyvä jatkaa. Aseisiin tarttuminen koko potin saamiseksi kerralla oli uhkapeliä, josta monet joutuivat maksamaan hengellään.

En olisi kannattanut aseelliseen vallankaappaukseen ryhtymistä, vaikka olisin ollut vasemmiston puolella ja pitänyt heidän vaatimuksiaaan oikeutettuina.

Toinen syy kielteiseen kantaani olisi ollut se, että Suomi oli juuri irtautunut Venäjän vaikutusvallasta, ja olisin halunnut, että itsenäistymisprosessi ja länsisuuntautuminen jatkuu. Sitoutuminen Venäjällä vallan ottaneisiin bolsevikkeihin olisi merkinnyt riippuvuutta Venäjästä ja liittoa sen kanssa - liittoa, jolle myöhemmin annettiin nimi neuvostoliitto.

Kolmas syy on tietysti se, että en olisi ylipäätäänkään kannattanut äärivasemiston politiikkaa.

Nuo perustelut olisin voinut esittää jo vuonna 1918 tiedossa olevien asioiden nojalla.

Jälkiviisasteluna voisi esittää "Neuvostoliitto-kortin" eli ajatuksen sitä, että punainen Suomi olisi mitä todennäköisimmin liittynyt Neuvostoliittoon, minkä liiton jäljiltä täällä olisi edelleen Stalinin ajan joukkohautoja. Puolet Suomen asukkaista olisi venäjänkielisisiä. Natoon liittymisestä ei kenties keskusteltaisi.

[Toope]

Kemppinen ei ole arvostettava mies, hän on historiamme miehiä.

[Kopek]

Lasse Lehtinen ja Risto Volanen ovat sitä mieltä, että sisällissodan historiaa ei ole kerrottu oikein.

"Omakohtaisestikin tuntuu erikoiselta, että kansalainen voi Suomessa elää läpi koulutusjärjestelmän Jyväskylän Kypärämäen kansakoulusta kahden yliopiston dosentiksi tai poliittis-hallinnollisen tien teinikunnan sihteeristä valtiosihteeriksi kohdaten talven 1918 kokonaisselityksenä vain Linnan lumetarinan – ja vasta eläkkeellä on päässyt työn tuloksena selville, että on tullut harhautetuksi."

https://demokraatti.fi/lumetarina-lasse-lehtinen-ja-risto-volanen-murjovat-vaino-linnan-pohjantahtea-johtanut-vakavasti-harhaan-kokonaisen-sukupolven

P.S. Vastaansanojiakin löytyy. Onkohan törkyinen kielenkäyttö ja henkilökohtaisuuksiin meneminen kuinka yleistä äärivasemmiston piirissä.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2018/01/mita-olisi-seurannut-punaisten-voitosta-vuonna-1918

[Toope]

Punatauti on noussut taas Suomessa, siksi punaisia tuhoajia ylistäviä näkemyksiä nousee. Nuo ovat enemmän propagandistisia väitteitä, kuin historiaa toki. Faktahan on, että punaiset yrittivät kapinoida ideologiansa myötä laillista hallitusta vastaan ja Luojan Kiitos hävisivät. He olivat väärässä. Suomi olisi ollut paha paikka, jos punaiset olisivat voittaneet. Punaisia ihmisiä voimme kunnioittaa, ei heidän aatettaan.

[Hayabusa]

Lasse Lehtinen ja Risto Volanen ovat sitä mieltä, että sisällissodan historiaa ei ole kerrottu oikein.

"Omakohtaisestikin tuntuu erikoiselta, että kansalainen voi Suomessa elää läpi koulutusjärjestelmän Jyväskylän Kypärämäen kansakoulusta kahden yliopiston dosentiksi tai poliittis-hallinnollisen tien teinikunnan sihteeristä valtiosihteeriksi kohdaten talven 1918 kokonaisselityksenä vain Linnan lumetarinan – ja vasta eläkkeellä on päässyt työn tuloksena selville, että on tullut harhautetuksi."

https://demokraatti.fi/lumetarina-lasse-lehtinen-ja-risto-volanen-murjovat-vaino-linnan-pohjantahtea-johtanut-vakavasti-harhaan-kokonaisen-sukupolven

Mitä, fiktiivinen romaani yhdeltä syrjäkylältä ei kerro koko valtakunnan tapahtumista? Ja tämä tulee joillekin yllätyksenä! No, Lasse Lehtinen onkin aina käynyt vähän hitaalla - ei toki niin hitaalla kuin häntä aikoinaan äänestäneet.

[Xantippa]

Toinen syy kielteiseen kantaani olisi ollut se, että Suomi oli juuri irtautunut Venäjän vaikutusvallasta, ja olisin halunnut, että itsenäistymisprosessi ja länsisuuntautuminen jatkuu. Sitoutuminen Venäjällä vallan ottaneisiin bolsevikkeihin olisi merkinnyt riippuvuutta Venäjästä ja liittoa sen kanssa - liittoa, jolle myöhemmin annettiin nimi neuvostoliitto.

Niin siis Suomihan kaikessa hiljaisuudessa (pun indeed) sitoutui liittoon Neuvostoliiton kanssa.

Tietysti näennäinen itsenäisyys säilytettiin, kuten paremmissa piireissä tapana on, kulissit oli kunnossa, mutta liitto oli vahva ja alisteinen kodin seinien sisällä.

Todellinen "vallankaappaus" nähtiin vasta myöhemmillä ajoilla, kun oltiin annettu ensin muiden tapella ja katseltiin sivusta, miten Viro asiassa etenee ja miten heidän käy. Siinä vaiheessa vielä suomalaiset oikeistolaiset voimatkin olivat sitä mieltä, että suu supussa nyt.

Sama nostaa päätään tänään: pelottaa Ukrainan tie, mitä ne siellä sotivat ja vastaan laittavat, meillä on tässä nyt hyvin sovittu kaikki asiat, joten pidetäänpäs nyt tämä status quo.

T: Xante

Muoksis: laitoin kaappauksen hipsuihin, kun eihän Suomi mitään kaapannut,  vaan hiihteli valmista latua.

[Laika]

Voisiko ylläpito siivota nämä Kopekin vaivoin maskeeratut 'tieteelliset' keskustelut pois edes foorumin tiedeosastolta? Älykkyyttä kun tarkasteltiin jo rotuopillisesta näkökulmasta, eivätkä metodologiset ongelmat silloin kiinnostaneet niitä esille tuotaessa.

Historiakeskustelut eivät onnistuneet vähemmällä akateemisella akreditoinnillakaan. Jossittelemalla varmasti voittaa menneisyydessä joka kerta, jos voittaminen on menneisyyden ymmärtämisen tärkein päämäärä -niin kuin se on.

Vaarini tapasi ilmaista kyseisen periaatteen muistuttamalla, että tätikin olisi setä, jos tädillä olisi munat.

Iso osa tällaisesta historiakirjoittelusta tehdään sillä mielellä, että historian keskellä päätöksiä tehneet olisivat tienneet, mitä Saksalle, Suomelle... Neuvostoliitolle tapahtuu, ennen kuin ne myöhemmässä muodossaan olivat olemassa (ja noita anakronisia perusteluja käytetään myös häikäilemättä esittämällä ne eri toimijoiden motiiveina). Jossittelua ja jälkiviisastelua. Kyllä akatemiassa kelpaa möllötellä!