Kantapaikan niksinurkka

[kertsi]

Ei-dominantin käden käyttäminen on eräänlaista aivojumppaa, ja aivot kiittävät, jos käyttää molempia käsiä.

[Hippi]

Oletko käyttänyt leikkuulautaa aina väärin?

Tiedätkö, miten leikkuulautaa kannattaisi oikeasti käyttää? Yksi kuva kiteyttää eron – katso, kumpaan ryhmään kuulut

Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa



Tosin, jos minä noin käyttäisin leikkuulautaa, niin pitkin pöytiä menisi edelleen, sillä palaset pitäisi malttaa rauhallisesti suostutella vaeltamaan. Siksipä olenkin leikkuulaudaksi ostanut sellaisen muovisen (silikonisen?) lärpäkkeen, jonka voi taivuttaa kouruksi josta valuttaa pilkotut kulhoon tai kattilaan. Minusta jopa tuntuu, että tuo lärpäke olisi kestävämpi kuin aikaisempi tukevampi leikkuulauta eikä siihen tulisi epäpuhtauksia kerääviä viiltoja yhtä helposti. Joka tapauksessa, vaikka se kestäisi samankin ajan, niin pois heitettäessä hukkaan menee huomattavasti vähemmän muovia aina kerrallaan.

[Hayabusa]

Oletko käyttänyt leikkuulautaa aina väärin?

Olen. Ja käytän jatkossakin. (Pää)Leikkulauta on hauskaan muotoon sahattu tammilauta. Käytön jälkeen aina heti huuhtelu ja käsin pesu kokkauksen loputtua. Lisäksi säännöllinen öljyäminen. Näin on toimittu jo vuosikymmeniä ja vielä henki pihisee.

[Hippi]

^
Arvasin, että joku lyö puisella leikkuulaudalla päähän

Olin jo kirjoittamassa tuohon edelliseen viestiin kokemuksistani puisesta leikkuulaudasta selityksenä, miksi käytän muovista. Ilmeisesti käyttämäni puiset ovat olleet laadultaan huonoja ja/tai en ole osannut niitä hoitaa oikein, kun niihin tulee viiltoja, jotka nopeastikin pestessä imevät kosteutta. Lyhyessä ajassa ovat muuttuneet likaisen oloiseksi, joten se on saanut siirtymään muovin käyttöön.

[Hayabusa]

Puupää täällä korostaa tuota öljyämisen tärkeyttä. Monet suosittavat käyttämään pellavaöljyä, mutta itse olen tyytynyt rypsiöljyyn. Jos leikkuulaudan kastelee niin veden tulisi jäädä pisaroiksi laudan päälle. Silloin on tarpeeksi öljyä jäljellä.

[Kopek]

Muovisessa leikkuulaudassa kuten muissakin muoviesineissä on se ominaisuus, että niistä irtoaa muovihiukkasia, kun ne kuluvat. Leikkuulaudastakin tulee viistelleeksi muovilisukkeita salaattiin. Mikromuovia mausteena.

[Hayabusa]

Leikkulautojen ja puutöiden ystäville löytyy Youtubesta lukemattomia videoita leikkuulautojen tekemisestä. Tässä yksi, jossa syntyy kolmiuloitteiselta näyttävä lauta.

https://youtu.be/GGTh2O5qpQo

[ROOSTER]

Jostain syystä ihmiset raahaavat minulle lahjaksi leikkuulautoja. Niitä alkaa jo olla merkittävästi. Erään parhaimmista huollatin puusepällä, hän veteli hiomalla sileäksi puuhun syntyneet urat ja öljyämisen jälkeen hän oli taas kuin uusi.

Kun on paljon leikkuulautoja voi käyttää aina eri lautaa eri ruoka-aineille niin aromit eivät tartu. Esimerkiksi chilin tai valkosipulin maku ei sovi perinteiseen maitojuustoon. Tarjoiluastianakin leikkuulauta käy, ainakin jos on ulkomuodollisesti pätevä.

[kertsi]

Jos kahvinkeitin on edellisenä iltana unehtunut pesemättä, voi asiaa vähän auttaa sillä, että ajaa kupillisen pelkkää vettä sen läpi.

Jos haluaa, voi "vesipesun" ajaksi trattiin laittaa paperisuodattimenkin, jolloin siitä toivottavasti huuhtoutuu terveydelle epäterveellisiä aineita pois, ennen kuin sen läpi suodatetaan kahvia. En muista mitä haitallisia aineita suodatinpusseissa on, missä enemmän, missä vähemmän (MrKaT, muistatko sinä?), sen muistan vain, että Claes Ohlsonin pusseissa niitä olisi vähiten.

[Aave]

Erityisesti Helsingin taksialan muuttuminen vilpilliseksi ja väkivaltaiseksikin villiksi länneksi (Kiitos Bernerin ja kumppaneiden!) on ollut viime aikoina paljon otsikoissa. Hesarissakin oli neljä päivää sitten (Maksumuurin takana) oleva juttu jossa toimittajat ottivat taksikyytejä ja pääsivät henkilökohtaisesti kokemaan, miten apinaa koijataan!

Naureskelin kavereille taksiuudistusta koskien, että alalle oltaisiin saatu jo pikainen ja pysyvä muutos takaisin wanhoihin hywiin aikoihin, mikäli kansanedustajat olisikin velvoitettu ottamaan aina halvin mahdollinen taksipalvelu niitä käyttäessään. Bernerin "uudistukset" olisi kumottu siihen paikkaan. Nyt niitä on vain hieman korjailtu.

Eilen pohdin lakiasioita tietyn toisenkin skenaarion suhteen, ja tämä vinkki on jakaa osin senkin inspiroimana. Jos joutuu käyttämään taksia, mutta epäilee tilaamansa palvelun rehellisyyttä, niin toimikaa seuraavalla tavalla. Helsingissähän on nykyisin erittäin vaikea saada taksia jossa olisi kantasuomalainen kuski; ohje on kuitenkin yleispätevä kaikkialla Suomessa.

1. Kun istahdat taksiin kysy ensin kuskilta, paljonko kyyti määränpäähän X maksaa. Kuski kertoo hinnan (Suurin piirtein) ja jos ei muka osaa sanoa, niin älä ota koko taksia. Tallenna keskustelu ja kuskin ilmoittama hinta kännykällä. Kuskia ei tarvitse kuvata.
2. Mikäli hinta määränpäässä onkin oleellisesti muuttunut tai mittari näyttääkin huomattavasti korkeampaa taksaa kuin kuski ilmoitti, niin voit sanoa kuskille, että maksat vain sen summan, minkä kuski lähtöpaikassa ilmoitti - TAI ET MITÄÄN. Tuossa Hesarin jutussakin pikkumatkan taksaksi (Joku Ipad-mittarisovellus, ei virallinen ja kalibroitu taksamittari) ilmoitettu 8,50 euron summa muuttuikin 25 euroksi määränpäässä.
4. Jos kuski hermostuu ja väittää soittavansa poliisille niin sano että sehän sopii, mutta kun tämä ei nyt ole poliisiasia lainkaan. Nimittäin, poliisia tarvittaisiin paikalle vain jos on syytä epäillä rikosta, eli että et olisi aikonut maksaa matkasta alun perinkään mitään. Silloin kyse olisi petoksesta, mutta koska kuskin ilmoitus hintaneuvottelusta on tallennettu, niin mitään rikosta ei todistettavasti ole tapahtunut. Kyse onkin silloin yksityisoikeudellisesta sopimusriidasta, joka puolestaan ei ole poliisiasia. "Näemmekö markkinaoikeudessa", lol?!
5. Mitä veikkaatte, lähteekö mikään kuski tai taksifirma oikeuteen huijausyrityksensä vuoksi? Sinulla on täysi oikeus olla maksamatta mitään, ellei kuski suostu (Suurin piirtein) siihen summaan, minkä alun perin itse ilmoittikin.

Skenaarion kuvailu saattaa vaikuttaa aikaavievälle, mutta käytännössä se on nopea ja helppo toteuttaa. Väkivaltaiseksi erehtyvä kuski olisikin sitten jo oma lukunsa!

Jos joudutte käyttämään taksia, älkää maksako näille nilkeille yhtään enempää, kuin sovitte.

[Hippi]

Minun niksini kuuluu sarjaan: Oletko aina kääntänyt kalapuikkosi väärin

Sattuipa kerran, että olin paistinpannulla kuumentamassa kalapuikkoja. Niitä oli sen verran, että olivat pienehköllä pannulla melkoisen ahtaasti ja normaali paistinlasta oli todella kömpelö niiden kääntelyyn ja tuppasi irrottelemaan leivityksen. Esillä oli jostain syystä myös muoviset salaattipihdit ja kokeilin niitä kääntelyyn. Homma oli todella näppärää ja kerrankin kalapuikot säilyivät ehjänä kuumennuksen loppuun asti.

Salaattipihdit toimivat hyvin myös pekoniviipaleiden kääntelyssä ja varmaan monessa muussakin.

Vähän tämän tyyppiset kapeakärkiset ovat omat pihtini.

[Xantippa]

Itselläni tuo niksi on ollut kauan käytössä, kääntelen niillä oikeastaan lähes kaiken, lastaa käytän vain jauhelihan ruskistuksessa tms. puuhassa.  Oikeastaan enemmän ihmettelen, miten omilla hieman noitakin kapeammilla pihdeillä on ikinä ollut tarkoitus salaattia kulhosta nostaa.

Sitäkin ihmettelen kyllä, mistä ne ovat meille edes kulkeutuneet...mutta kamalan kätevät paistossa!

T: Xante

[Hippi]

^
Joo, salaatin ottamiseen noista ei kyllä ole, ellei tarkoitus ole ottaa erittäin niukkaa annosta.
Joskus nuo "miksi en tätä aikaisemmin ole keksinyt" -jutut on kyllä ihan hauskoja. Sitä vaan ihmettelee niksi on niin jumittunut välineiden "oikeisiin käyttötarkoituksiin". Minulle nuo pihdit tuli jossain setissä, jossa oli se tarpeellinen, jonka vuoksi setin tulin ostaneeksi. Ajattelin, että onpahan laittaa tuollainenkin esiin, jos tulee parempaa väkeä ruokailemaan. 

[Hippi]

Tässä ketjussa aikaisemmin on ollut puhetta pussinsulkijoista. Jaska kertoi hankkineensa varta vasten tätä varten tehtyjä pussinsulkijoita ja minä liputin puisten pyykkipoikien puolesta.

Viime aikoina minulle on kertynyt ihan tavallisia kumirenkaita, kun olen kukkaostoksia tehnyt ja kumirenkaan laittanut pitämään kasvin suojaavan paperin paikallaan. En niitä renksuja tietenkään ole pois heittänyt, kun "niitähän voi joskus tarvita". Keräilin niitä keittiöön sijoitetun taskulampun varren ympärille sälytykseen.

Sitten oli käsissäni avattu vihannespussi, jonka halusin laittaa pakastimeen, mutta ei ollut pyykkipoikaa käsillä. Katse osui kumirenksuun ja ajattelin, että pysyyhän se varmaan tuollakin. Pysyi. Hyvin pysyikin. Kumi kestää näköjään aika hyvin pakkasta, sillä nuo on olleet todella hyviä ja yllättävän pitkäikäisiä käytössä. Jossain vaiheessa renksu sitten väsähtää, mutta siihen menee aikaa. Ilmeisesti riippu myös siitä, miten sitä on joutunut pingottamaan vähän isomman pussukan päälle. Pienemmän päälle sen sitten voi laittaa kaksin kerroin, niin pysyy paremmin.

Pussin taittelen niin, että avattu nurkka tai reuna on useampaan kertaan taitettu ja ilma pois pussista mahdollisimman tarkkaan. Sen jälkeen vain kumirenkaan kiepsautus paikoilleen.

Minulle noita tulee vuoden mittaan riittävästi kukkaostosten mukana, mutta eurolla tai parilla saa punaisia perinteisiä kumirenkaita hyvän pussillisen esim. Tokmannilta.

[mikainen]

Tässä ketjussa aikaisemmin on ollut puhetta pussinsulkijoista. Jaska kertoi hankkineensa varta vasten tätä varten tehtyjä pussinsulkijoita ja minä liputin puisten pyykkipoikien puolesta.

Viime aikoina minulle on kertynyt ihan tavallisia kumirenkaita, kun olen kukkaostoksia tehnyt ja kumirenkaan laittanut pitämään kasvin suojaavan paperin paikallaan. En niitä renksuja tietenkään ole pois heittänyt, kun "niitähän voi joskus tarvita". Keräilin niitä keittiöön sijoitetun taskulampun varren ympärille sälytykseen.

Sitten oli käsissäni avattu vihannespussi, jonka halusin laittaa pakastimeen, mutta ei ollut pyykkipoikaa käsillä. Katse osui kumirenksuun ja ajattelin, että pysyyhän se varmaan tuollakin. Pysyi. Hyvin pysyikin. Kumi kestää näköjään aika hyvin pakkasta, sillä nuo on olleet todella hyviä ja yllättävän pitkäikäisiä käytössä. Jossain vaiheessa renksu sitten väsähtää, mutta siihen menee aikaa. Ilmeisesti riippu myös siitä, miten sitä on joutunut pingottamaan vähän isomman pussukan päälle. Pienemmän päälle sen sitten voi laittaa kaksin kerroin, niin pysyy paremmin.

Pussin taittelen niin, että avattu nurkka tai reuna on useampaan kertaan taitettu ja ilma pois pussista mahdollisimman tarkkaan. Sen jälkeen vain kumirenkaan kiepsautus paikoilleen.

Minulle noita tulee vuoden mittaan riittävästi kukkaostosten mukana, mutta eurolla tai parilla saa punaisia perinteisiä kumirenkaita hyvän pussillisen esim. Tokmannilta.

Tästä tuleekin mieleen tärkeä kysymys: onko se kuminauha vai kumirengas? Onko se murresidonnainen tai nimitys muuttunut ajan myötä. Minä olen aina käyttänyt kuminauhaa ja pyörässä on kumirenkaat.