Monikulttuuriketju

[Toope]

Koska monikulttuurikysymys on niin yleinen ja voimakas aihe, tämä yleisketju käsitelköön sitä asiaa.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/jussi-halla-ahon-kolumni-huono-maahanmuutto-on-valinta-ei-kohtalo/7255724?fbclid=IwAR3-20ouJwishfMHH3N7wObTBNG11f-elaYx3Erm6SA4CF41kqmhIZqhzr8#gs.K04ccJm0

Kehitys on pysäytettävissä ja käännettävissä. Ei kuitenkaan niillä populistisilla julistuksilla, joilla myöhäisherännäiset nyt hädissään täyttävät ilmatilaa, vaan johdonmukaisilla, järkevillä uudistuksilla.

[Toope]

Kyse on siitä, miten luodaan toimivaa mallia siirtolaisuuteen ja monikulttuuriin, jotka (mielestäni ikävä kyllä) ovat osa yhteiskuntiamme. Miten ja missä määrin haluamme muiden yhteiskuntien vaikuttavan meihin/miten voimme välttyä siltä?

Tähän voisi keskittää tuon aiheen asiat, koska niitä tulee ihan rutosti. Parempi, että ovat yhdessä ketjussa!?

[Toope]

Ok. Hain sitä ajatusta, että monikulttuuriuutiset ja mielipiteet voitaisiin pyrkiä keskittämään yhteen ketjuun. Näin ei kai tapahdu, vaan tietynkaltainen anarkistinen systeemi syntyy. Ok minulle.

[Jaska]

Sellainenkin ajatus tuli, että voisi blogiosastolle https://kantapaikka.net/index.php/board,11.0.html perustaa oman ketjun johon keskittää perussuomalaispropagandan. Nyt näitä Halla-aho-videoita huiskitaan sinne sun tänne.

[Norma Bates]

Tietysti tämän otsikon alla voisi käsitellä niin monikulttuurisuuden hyviä kuin huonojakin puolia, mutta jostain kumman syystä tuppaa käymään niin että todetaan kaikki sen huonot puolet, jotkut ihmiset alkavat inttämään vastaan, mutta eivät kykene esittelemään yhtään mitään syytä minkä takia monikulttuurisuus olisi hyvää (tai syytä minkä takia edes pitäisi kutsua "monikulttuurisuudeksi" sitä että islam änkeää Suomeen ja kaikkialle maailmaan...) Ja piiri pieni pyörii.

Hyvä syy monikulttuurisuuden (islamin fanittamisen) olemassaolollehan ei ole se että "ne tulee tänne kumminkin joten parempi alistua jo etukäteen".

Että sikäli sama missä keskustelu (=inte) käydään tai ei käydä. Kukaan ei koskaan luovu kannastaan. Minun kantani on että patriarkalismi on perseestä. En näe mitään syytä joustaa siitä.

[Kopek]

Vanhin maininta "monikulttuurisuudesta" Helsingin Sanomien sivuilla löytyi lehdestä, joka on ilmestynyt 5.4.1983. Artikkelissa käsitellään nuorten kirjallisuutta Britanniassa.

Monikulttuurisuus on englantilaisissa lastenkirjoissakin viljelty teema. Jennifer Rogersin kirjassa Foreign Places, Foreign Faces esitellään kansallisia ja rodullisia ennakkoluuloja. "Jos minä saisin määrätä, kaikki nuo saisivat painua sinne, mistä ovat tulleetkin..."

Brittiläisen arkipäivän, päiväkodin, koulun, kadun, yleiskuva on tänään värikäs. Jokainen rotu kaipaa lapsilleen omaksi koettavaa kirjallisuutta. Niinpä ns. monikulttuurisia kirjoja ilmestyykin kohtalainen määrä.

1980-luvulta löytyy vielä pari kolme mainintaa monikulttuurisuudesta, mutta enemmän sanaa alkaa näkyä vasta seuraavan vuosikymmenen lehdissä.

Helsingin Sanomien numerossa 16. joulukuuta 1990 on kirjoitus "Siirtolaisten tulolle ei ole enää vaihtoehtoa", jossa esitetään työministeriön neuvottelevan virkamiehen kannanotto. Virkamies on sitä mieltä, että Suomen on saatava maahanmuuttajia työvoiman tarvetta tyydyttämään. Kysymykseen, mistä Suomi saa siirtolaisensa, virkamiehellä on seuraava vastaus:

Vaikka Euroopan murros on suuri eikä kehityksen suunta ole täysin selvillä, ei ole vaikea arvata, mistä siirtolaiset Suomeen tulevat. Me tulemme saamaan siirtolaisia Karjalasta, Inkeristä, Virosta, luultavasti myös Suur-Leningradin alueelta ja Puolasta.

Muiden Pohjoismaiden kansalaisia Suomi ei juuri kiinnosta, ja Manner-Euroopasta tulevat ovat arvattavasti lähinnä monikansallisten yritysten työntekijöitä ja avainhenkilöitä perheineen.

Lisäys: Käsittelin edellä väärää kirjoitusta. Juttu, jossa sana monikulttuurisuus mainitaan, on lehdessä samalla sivulla mutta edellä mainitun jutun alla. Tämä toinen kirjoitus on otsikoitu seuraavasti: "Ruotsalaisia emme saa, venäläisiä emme halua, olemmeko siis rasisteja?" Jutun on kirjoittanut Anneli Sundberg, ja se on yllättävä. Veikkaanpa, että tällaista tekstiä eivät Helsingin Sanomien toimittajat enää nykyisin kirjoita. Seuraavassa on kopio kirjoituksen lopusta. Harmi, että en saa kopioitua koko tekstiä. Se on kuin Halla-ahon kynästä.

https://ibb.co/rb3NmLG

[Karikko]

Helsingin Sanomien numerossa 16. joulukuuta 1990 on kirjoitus "Siirtolaisten tulolle ei ole enää vaihtoehtoa", jossa esitetään työministeriön neuvottelevan virkamiehen kannanotto. Virkamies on sitä mieltä, että Suomen on saatava maahanmuuttajia työvoiman tarvetta tyydyttämään. Kysymykseen, mistä Suomi saa siirtolaisensa, virkamiehellä on seuraava vastaus:

Vaikka Euroopan murros on suuri eikä kehityksen suunta ole täysin selvillä, ei ole vaikea arvata, mistä siirtolaiset Suomeen tulevat. Me tulemme saamaan siirtolaisia Karjalasta, Inkeristä, Virosta, luultavasti myös Suur-Leningradin alueelta ja Puolasta.

Muiden Pohjoismaiden kansalaisia Suomi ei juuri kiinnosta, ja Manner-Euroopasta tulevat ovat arvattavasti lähinnä monikansallisten yritysten työntekijöitä ja avainhenkilöitä perheineen.

Nyt taas on aktivoiduttu vaatimaan työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Outo vaatimus, kun mikään ei estä euroalueilta tulevaa työperäistä maahantulemista.

Lamakin siintää jo uudestaan eteisessä ja halpatyövomalla on myös haittapuolensa, eli yksi työmies voi tuoda mukanaan perheensä ja jäädä muutaman kuukauden jälkeen työttömäksi elämään muiden joukossa, tai mahdollisesti perhe-ettuuden voidaan maksaa myös ulkomaihin, kuten viroon imeisesti maksellaan kohtalaisen paljon.

Tosin ehkä sitä velkaa saadaan edelleen, jopa ilmaiseksi: Taloussanomista.

EKP aloitti euroalueen velkakirjamarkkinoiden laajamittaiset tukiostot eli niin sanotun rahapolitiikan määrällisen keventämisen vuonna 2015 sen jälkeen, kun se oli jo painanut ohjauskorkonsa nollan prosentin tuntumaan.

Sen jälkeen EKP ja tukiostoihin osallistuneet euromaiden kansalliset keskuspankit ovat ostaneet yhteensä 2 600 miljardin euron arvosta erilaisia euroalueen valtioiden, pankkien ja yritysten velkakirjoja.

Näiden tukiostojen osana Suomen Pankki on ostanut lähemmäs 30 miljardin euron arvosta pääasiassa Suomen valtion liikkeeseen laskemia velkakirjoja.

Virallisesti nämä velkakirjaostot ovat olleet rahapoliittisia toimia eivätkä valtion alijäämän rahoittamista, mutta käytännössä näiden tukiostojen suorat ja epäsuorat vaikutukset ovat keventäneet valtion rahoitusasemaa tuntuvasti.

Parin viime vuoden kuluessa SP on ostanut suuremman määrän Suomen valtion velkakirjoja kuin valtio on samaan aikaan tarvinnut uutta velkarahoitusta, ja nyt SP:n hallussa on lähemmäs kaksi kolmasosaa valtion kymmenen viime vuoden mittaan liikkeeseen laskemasta uudesta velkakirjamäärästä.

SP:n velkakirjaostot voivat olla yksi suuri syy siihen, että yksityisten velkakirjasijoittajien näkökulmasta Suomen valtion velkakirjoista on ennemmin ollut pulaa kuin ylitarjontaa.

Korot nollassa vaikka tuki supistuu
Suomen Pankin valtiolle tarjoama rahoituksen taustatuki vähenee selvästi tänä vuonna, sillä EKP lopetti viime vuoden lopussa tukiosto-ohjelmansa niin sanotut netto-ostot.

Sen sijaan keskuspankkien haltuun jo hankittujen velkakirjojen erääntyvät pääomat on tarkoitus sijoittaa takaisin vastaaviin uusiin velkakirjoihin vielä pitkän aikaa.

Niinpä keskuspankkien valtioille tarjoama taustatuki vain lakkaa kasvamasta mutta ei sentään pääty.

Suomen Pankkikaan ei enää kasvata hallussaan olevien valtion velkakirjojen määrää uusilla tukiostoilla, mutta se pitää ennestään hankkimansa velkakirjamäärän ennallaan ostamalla erääntyvien velkapapereiden tilalle uusia samanlaisia.

Tämä muuttaa Suomen valtion rahoitusasemaa vain vähän, sillä tänä vuonna valtiolla on tarvetta vain hieman yli miljardin euron nettolainanottoon. Tämä ei aiheuttane ongelmia.

Mittavien tukiostojen supistuminen on ollut velkakirjamarkkinoiden tiedossa jo pitkän aikaa, mutta Suomen valtion markkinakorot ovat edelleen nollan prosentin tuntumassa.

Valtio saa markkinoilta toisin sanoen ilmaista lainarahaa keskuspankin tuella tai ilman.

Tuskin saisi, jos valtion velkataakka olisi oikea ongelma.

[A.V. Vatanen]

Helsingin Sanomien numerossa 16. joulukuuta 1990 on kirjoitus "Siirtolaisten tulolle ei ole enää vaihtoehtoa", jossa esitetään työministeriön neuvottelevan virkamiehen kannanotto. Virkamies on sitä mieltä, että Suomen on saatava maahanmuuttajia työvoiman tarvetta tyydyttämään. Kysymykseen, mistä Suomi saa siirtolaisensa, virkamiehellä on seuraava vastaus:

Vaikka Euroopan murros on suuri eikä kehityksen suunta ole täysin selvillä, ei ole vaikea arvata, mistä siirtolaiset Suomeen tulevat. Me tulemme saamaan siirtolaisia Karjalasta, Inkeristä, Virosta, luultavasti myös Suur-Leningradin alueelta ja Puolasta.

Muiden Pohjoismaiden kansalaisia Suomi ei juuri kiinnosta, ja Manner-Euroopasta tulevat ovat arvattavasti lähinnä monikansallisten yritysten työntekijöitä ja avainhenkilöitä perheineen.

Nyt taas on aktivoiduttu vaatimaan työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Outo vaatimus, kun mikään ei estä euroalueilta tulevaa työperäistä maahantulemista.

Suomessa työlupaa eivät tarvitse EU-kansalaiset, mutta pääsääntöisesti ulkomaalainen ei saa tehdä ansiotyötä ilman työlupaa. Työlupa on lupa, jonka viranomainen myöntää työluvan hakemuksesta tarveharkinnan perusteella, joka tarkoittaa, että pitää osoitta ettei Suomesta tai EU-alueelta ole saatvissa ko. työhön sopivaa työntekijää. Eli työnantajan näkökulmasta työluvan saanti sitä tarvitsevalle ulkomaalaiselle on Suomessa lähes mahdotonta.

AV.

[Saares]

Kannattanee katsoa:
Stacey Dooley haastattelee tänään TV2:lla vangittua Isis-teloittajaa reportaasissaan Isis silmästä silmään. Erityisvankilasta todennäköistä kuolemantuomiota odottava Amar, 21, on tunnustanut raakoja rikoksia, joista hän kertoo myös brittitoimittajalle.

– Omin käsin tappamieni ja teurastamieni miesten lukumäärä on noin 900.

13-vuotiaasta saakka terrorismissa mukana olleella Amarilla oli kolme seksiorjaa. Yhden nimi oli Nevine.

– Muiden nimiä en muista. En tosiaan muista.

Kysyttäessä Amar kertoo myös, kuinka monta naista ja lasta hän on raiskannut.

– Isissä ollessani raiskasin 15–16-vuotiaita ehkä 50. Vanhempia naisia raiskasin yli 200.

[Norma Bates]

Isis on kyllä kaiken oikean monikulttuurisuuden vastakohta, koska haluaisi että kaikkialla vallitsisi yksi ainoa kulttuuri, heidän aivovammatasoaan lähentelevä idioottimaisuutensa.

[postman]

Isis on kyllä kaiken oikean monikulttuurisuuden vastakohta, koska haluaisi että kaikkialla vallitsisi yksi ainoa kulttuuri, heidän aivovammatasoaan lähentelevä idioottimaisuutensa.

Montakohan Isis-taustaista muslimia ahkeroi täällä nyt kotouttamisen eri portaissa ?

Tuskimpa he kaikki muistavat enää tappamiensa ja raiskaamiensa lukumäärää niin hyvin, kuin Stacey Dooleyn haastattelun teurastaja.

Hänhän sanoi teurastaneensa ihmisiä, noin 900.

Olikohan Vihreillä mielessä, että Suomen teurastamoilla on pulaa teurastajista, kun ovat ihaillen halunneet hommata niitä näille seuduille ?

Sellaista se elämä on, kun ollaan niin olevinaan niin armollisia ja kultaisia, että kaikkia muita halutaan auttaa ihmisten verorahoilla, mutta ei omia kansalaisia ??

[Toope]

Sellainenkin ajatus tuli, että voisi blogiosastolle https://kantapaikka.net/index.php/board,11.0.html perustaa oman ketjun johon keskittää perussuomalaispropagandan. Nyt näitä Halla-aho-videoita huiskitaan sinne sun tänne.

Tarkoitin tällä ketjulla sitä, että tänne keskitettäisiin monikulttuuriuutisia ja siihen liittyviä kommentteja. Myös siksi, koska minua ärsyttää hieman se, että monissa ketjuissa käsitellään samoja asioita. Siksi ehdotukseni, että tänne keskitettäisiin nuo mokuasiat, jotta eivät saastuta muita ketjuja?

Uusia ketjujahan on käyttäjillä vapaus perustaa, toivoisin sitä, että tietyt kestoaiheet, kuten maahanmuutto/monikulttuuri ja islam keskittyisivät tiettyjen otsikoiden alle, eivätkä kummittelisi joka stanan ketjussa.

[mikainen]

Hienoa toop, mitäpä sitä monikulttuuria ja maahanmuuttao joka ketjuun on sotkea.

Otetaan nyt yksi esimerkki positiivisesta monikulttuurisuudesta. Ruokalautasella on vaihtelua. Nepalilainen, kiinalainen ja italialainen ruoka on itellä usein lautasella. Ja falafelit.

[Toope]

Hienoa toop, mitäpä sitä monikulttuuria ja maahanmuuttao joka ketjuun on sotkea.

Otetaan nyt yksi esimerkki positiivisesta monikulttuurisuudesta. Ruokalautasella on vaihtelua. Nepalilainen, kiinalainen ja italialainen ruoka on itellä usein lautasella. Ja falafelit.

On olemassa hyvää monikulttuuria. Hyvien vaikutteiden ottamista/omaksumista.
Tuo silti ei tarkoita sitä, että kannattaisi ottaa kehitysmaiden ylijäämäväkeä tänne.

[Topi]

On olemassa hyvää monikulttuuria. Hyvien vaikutteiden ottamista/omaksumista.
Tuo silti ei tarkoita sitä, että kannattaisi ottaa kehitysmaiden ylijäämäväkeä tänne.

Minusta se että omaksutaan tai arvostetaan jotain vieraan kulttuurin piirteitä tai tuotteita ei varsinaisesti ole monikulttuuria.

Voisiko sitä ajatella niin, että multikulturalismi tai etninen pluralismi on eräänlainen näkemys siitä, miten ihmisten pitäisi elää yhdessä?

Tällöin karkeasti multikulturalismi olisi sitä, että ihmiset pitävät omat kulttuurinsa ja perinteensä mutta elävät niiden kanssa rinnakkain ja käyvät dialogia.

Tälle vastakkainen ajatus on kulttuurillinen assimilaatio, jossa tavoite on se, että omaksuu täysin ympäröivän kulttuurin ja identiteetin.

Näiden välissä on integraatio, jossa ei tarvitse luopua identiteetistään mutta pitää joiltain osin mukautua toisten elämäntapaan ja omaksua tietyt perusarvot.

Ihan palikkatasolla itse ajattelen, ettei multikulturalismi jyrkässä mielessä edes ole mahdollista. Jos eletään rinnakkain, siinä kulttuurit joka tapauksessa vaikuttavat toisiinsa, ja sekä kulttuurit että identiteetit muuttuvat jollain tavalla erilaisiksi kuin ne muuten olisivat olleet. Ajatellaan vaikka jotain New Yorkin kortteleita, joissa saattaa olla niin, että ihmiset elävät melko täysin omassa kulttuurillisessa piirissään, vaikka nyt kreikkalaista perinnettään vaalien, tai jotakin muuta. Sitten kun mennään sukupolvi tai pari eteenpäin, ovat he kuitenkin Euroopassa asuvien kreikkalaisten mielestä jotakin muuta kuin Kreikan kreikkalaiset.

Vähän vastaavasti itse ajattelen, että vaatimus täydellisestä assimilaatiosta on kohtuuton ja käytännössä myös aika mahdoton toteuttaa.

Jäljelle jää integraatio, mutta siihen liittyy avoimia kysymyksiä. Mikä on riittävä integraation aste? Eli mihin sillä tulisi pyrkiä? Ja miten sitä pitäisi toteuttaa? Onko parempi, että integraatio on todella järjestelmällistä ja sitä toteutetaan ikään kuin koululaitosmaisesti tarkkaan määritellyin tavoittein? Vai onko parempi, että sitä tehdään mutta toteutus on jotenkin epämuodollisempaa? Mitä silloin ovat ne konkreettiset keinot?