Monikulttuuriketju

[Toope]

^
Tiedän erään pariskunnan joka joutui muuttamaan viisi kertaa lyhyessä ajassa. Heillä kävi uskomattoman huono säkä, joka kerta oli sietämättömät naapurit. 

Lähi-itäläisiä?

[ROOSTER]

^
Tiedän erään pariskunnan joka joutui muuttamaan viisi kertaa lyhyessä ajassa. Heillä kävi uskomattoman huono säkä, joka kerta oli sietämättömät naapurit. 

Lähi-itäläisiä?

Ei ole. Pikemminkin lähiö-läisiä.

[Kopek]

Sattumalta löytynyt muutaman vuoden takainen uutisjuttu vastaa kysymykseen, jota olen usein miettinyt: Miksi romanit pukeutuvat niin kuin pukeutuvat? Miksi he haluavat erottautua?

Vastaus on ankeampi kuin luulinkaan. Heidän on pakko! Romaniyhteisö pakottaa jäsenensä noudattamaan tiukkoja sääntöjä pukeutumisessa ja varmaan monessa muussakin asiassa.

Kun lestadiolaiset vaativat yhteisönsä jäseniä noudattamaan tiettyjä tapoja, siitä tehdään uutisjuttuja ja "uskontojen uhrit" tarjoavat apuaan. Mutta kun kultin piirteitä omaava yhteisö pakottaa jäsenensä mitä hulluimpiin asioihin, siitä vaietaan, koska kulttuuristen käytäntöjen kyseenalaistaminen olisi rasismia.

Iltalehti:

Romaninaisen asu olisi koulumaailmassa epäkäytännöllinen. Isossa hameessa olisi hankala kulkea pulpettien välissä ja juosta pitkin käytäviä ja portaita.

Pääväestön pukeutumiskoodin noudattaminen työpäivänä on mahdollista siksi, että koulun seinien sisäpuolella hän ei kohtaa muita romaneja – heidän edessään hän ei voisi näyttäytyä pääväestön vaatteissa.

– Pyysin kuitenkin rehtorilta vapautusta välituntien ulkovalvonnasta. En voi ottaa sitä riskiä, että joku ohikulkeva romani näkee minut pihamaalla ilman romaniasua, hän kertoo.

– Se oli ensimmäinen kerta, kun työssäni vetosin kulttuuriin. Työpäivän jälkeen ajan suoraan koulusta kotiin. En voi ajatella, että poikkeaisin työasussa kaupassa.

– On työpaikkoja, joissa romanivaatteilla ei yksinkertaisesti pysty työskentelemään, Nyman toteaa.

Iltalehden kuvassa opettaja Nyman esiintyy tietenkin romaniasussa, koska lehteä voi lukea joku toinen romani. Entä jos oppilas ottaa opettajasta salaa kuvan kännykällä ja julkaisee sen?

Jutussa romaniopettaja tulee paljastaneeksi, että romaniasu on hankala ja epäkäytännöllinen. Miksi tällaista pakkopaitaa pidetään? Epäkäytännöllisyyden lisäksi se invalidisoi käyttäjänsä.

Olisiko mahdollista, että romani luopuisi puvustaan ja romaniudestaan aivan kuten jotkut Jehovan todistajat luopuvat lahkonsa jäsenyydestä. Ystävät ja sukulaiset ja jopa perhe on silloin hylättävä, mutta jotkut tekevät tällaisen valinnan. Vai liittyykö tähän asiaan jotain vieläkin pahempaa?

https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/0064095a-d5f4-43d2-a3eb-43b1bc80e394

[Norma Bates]

^
Tiedän erään pariskunnan joka joutui muuttamaan viisi kertaa lyhyessä ajassa. Heillä kävi uskomattoman huono säkä, joka kerta oli sietämättömät naapurit. 

Minun äitinihän muutti kahdesti sietämättömien naapureiden takia, ennen kuin sairastui syöpään (tai siinä samaan aikaan, kun ei tiedä koska sekin alkunsa sai). Ensin oli sietämätön kantis samassa rivitalossa. Oli pelkkä vuokralainen, mutta ketään muuta ei muka häirinnyt että "juhli" jatkuvasti. Kun äitini valitti asiasta jossain yhtiökokokouksessa, isännöitsijä neuvoi että "hanki korvatulpat". Siihen oli tämä vuokralainen kuulemma riekkunut että ei siinä mitkään tulpat auta, kun hän juhlii.

Äiti osti toisen asunnon kerrostalossa. Siellähän sitten joutui heräämään klo 5 aamuisin, koska yläkertaan oli asutettu näitä Lähi-idästä tulleita pakolaisia, joiden piti aloittaa touhuaminen tuohon aikaan. Joku säätiö sen asunnon omisti. Porukka vaihtuikin jossain vaiheessa toiseen, mutta jostain syystä näilläkin se touhuskelu alkoi tuohon samaan aikaan. Äiti muutti takaisin rivitaloon, jonka kämppää ei ollut saanut myytyä.

Ennen kuin menee ostelemaan mitään asuntoja mistään, aina pitäisi selvittää perusteellisesti että ketä asuu yllä, alla ja sivuilla.

[Toope]

Erkki Tuomiojia ja Osmo Soininvaaroja on mediamme mainostanut vuosikymmeniä "älykköinä", vaikka todellisuus heitä vastaan (USA-Venäjä/Nl, EU, turvallisuuspolitiikka, talouskäsitys, NATO, sekä yhteiskunnan vasemmistolaistuminen) ovat kaikki niitä, joissa edeltämainitut "älyköt" ovat olleet aivan pihalla, kuin Presidentti Halonen miinakielloissaan. Nuo "älyköt" ovat kuin väärään suuntaan osoittava kompanssi, kuten Martin Scheinin...

Miksi noita kuvatuksia pidetään "älykkäinä", kun ovat koko ajan ajaneet ideologiaa todellisuutta vastaan? Mitä älykästä heissä on, jos ovat liki aina olleet historian väärällä puolella?

Eikö oikeasti juntiksi leimattu Sulo Aittoniemi ollut älykkäämpi, kun ennusti monikulttuurin ja kehitysmaasiirtolaisuuden ongelmia jo 1990-luvulla?

[Toope]

https://www.suomenperusta.fi/ajatus/oikofobia-lansimaisen-itseinhon-jaljilla/
Tuossa on erinomainen kirjoitus siitä, miten länsimainen sivistys alentaa itseään, eikä kykene olemaan ylpeä saavutuksistaan.

Beckeldin mukaan oikofobia syntyy kulttuurin ollessa huippuvaiheessaan, jolloin kasvanut vauraus synnyttää joutilaan luokan, joka ei joudu taistelemaan olemassaolostaan ja joka alkaa lopulta sotimaan mm. tylsyyden ja pätemisen tarpeen takia omaa kulttuuriaan vastaan. Tähän liittyy kaiken omaan kulttuuriin liittyvän leimaaminen rasistiseksi ja vanhoilliseksi sekä kritiikitön suhtautuminen kaikkiin vieraisiin kulttuureihin ja valtakulttuurista poikkeavaan.

Oikofobi asettaa Beckeldin mukaan itsensä muiden yläpuolelle ja katsoo olevansa maamiehiään parempi, koska uskoo yhteen ihmisyyteen, jossa omalla kulttuurilla ei ole erityisasemaa. Esimerkiksi kasvissyönti ja itämaiset mysteeriuskonnot ovat myös olleet joutilaaseen luokkaan kuuluvien oikofobien keinoja erottaa itsensä rahvaasta.

Vaikka eliitti on Beckeldin mukaan eniten vieraantunut omasta kulttuuristaan, hän näkee oikofobian etenevän myös tavan kansan keskuudessa, kun esimerkiksi sosiaalivaltion kasvu tekee ihmiset riippuvaisiksi erilaisista tuista, mikä lievittämisen sijaan päinvastoin kasvattaa ihmisten tyytymättömyyttä yhteiskuntaa kohtaan ja luo pohjaa oikofobialle...

Hyvä kommentti uhkaavasta sivistysmallimme tuhosta. Käykö näin, vai vältymmekö siltä? Päätös on meidän omissa käsissämme.

[Norma Bates]

Nappasin jostain mukaani tällaisen vihkosen kuin The Whole Picture - Stories Behind Immigration. Kiinnostuin tietysti eniten Fatma Hajizedehin tarinasta. Hän on alunperin Afganistanista, ja saapui Turkin kautta Suomeen 2005. Hänestä on tullut valmentajansa Risto Heinosen ohjauksessa Suomen ohella lähimaita (Latvia, Ruotsi, Viro ja Tanska) kiertänyt nyrkkeilijä.

Hajizedehin mukaan hän ei kokenut sukupuolten tasa-arvoa kotikonnuillaan, ja Suomessa hän on halunnut näyttää että naiset kykenevät tekemään mitä tahansa he haluavat tehdä. Nyrkkeily on opettanut hänelle miten puolustaa itseään, edustaa naisia ja löytää paikkansa yhteiskunnassa.

[Kopek]

Ilta-Sanomat kertoo kenialaisesta kulttuurista suomalaiseen kulttuuriin saapuneen Angelan kokemuksista. Muutama asia oli erityisesti hämmästyttänyt Angelaa.

Ilta-Sanomat:

1. Suomessa voi kävellä ulkona pimeällä

Suomen turvallisuus on yllättänyt Angelan.

– Keniassa ei todellakaan voi kävellä ulkona pimeällä, se on vaarallista. Iltakuuden aikaan ihmiset rientävät kaduilta kotiin. Keniassa en voi myöskään pitää puhelinta kädessäni ulkona kävellessäni, sillä se voidaan varastaa.

Kun Suomesta tulee monikulttuurinen, mitä se tarkoittaa? Voiko se tarkoittaako sitä, että Suomessa ei joillakin kulttuurisilla alueilla voi kävellä ulkona pimeällä? Vai onko kellonaika tärkeämpi kriteeri kuin valon määrä. Suomessahan pimeä aika on talvella pitkä ja kesällä lyhyt.

Monikulttuurisessa Brasiliassa asetelma on osittain sellainen, että tiettyjen kulttuurien hallitsemille alueille ei kannata mennä pimeällä ainakaan arvoesineiden kanssa. Kun ilta hämärtyy, joutuu jokaisessa kadunkulmassa miettimään, mitä katua pitkin on turvallisinta jatkaa matkaa. Näissä tilanteissa antirasisti voi yllätyksekseen löytää itsessään piilevän rasistin.

Ilta-Sanomat:

2. Suomessa voi käyttää lyhyttä mekkoa

Angela puki Suomessa ensimmäistä kertaa elämässään ylleen lyhythelmaisen mekon. Keniassa moinen ei onnistu, sillä maa on Angelan mukaan hyvin konservatiivinen.

Suomi ei ole tällä hetkellä konservatiivinen, mutta voiko se muuttua sellaiseksi monikulttuurisuuden seurauksena. Täällähän näkee katukuvassa yhä enemmän naisia, jotka eivät käytä lyhyttä mekkoa missään tilanteessa vaan pitkää mustaa kaapua.

Ilta-Sanomat:

3. Suomessa voi kävellä rauhassa metsässä

– Sanoin, että ei voi olla mahdollista. Keniassa yksityisomistuksessa olevaan metsään ei saa mennä. Kotini lähellä on iso metsä, ja tiedän, että muutama ihminen on ammuttu siellä kävelyn vuoksi.

Aselakeja kiristetään, joten yksityisen henkilön ampumaksi joutuminen lienee epätodennäköistä. Suomessakin on silti paljon alueita, joissa lukee "yksityisalue, pääsy kielletty". Onko tällainen lisääntymässä?

Viimeksi mainitusta muistan esimerkkinä sen, kuinka kauan sitten ajelimme autolla Inarinjärven pohjoisrannalla kulkevaa tietä näkemättä kuitenkaan missään itse järveä, koska jokaisessa järven suuntaan johtavassa liittymässä oli kyltti "yksityisalue, pääsy kielletty". Etelä-Suomen pohatat olivat ilmeisesti tehneet järvestä yksityisen lammikkonsa reunustamalla sen rannat kesämökeillä, joiden tonteille saanut mennä. Tuntui hassulta - ja epämukavalta - että me tavallisina turisteina emme saaneet nähdä yhtä Suomen suurista järvistä. Etelä-Suomen järvet (Saimaa, Päijänne jne.) voi kyllä nähdä sieltä täältä.

https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000010416615.html

[Norma Bates]

Kun muutin nykyiseen residenssiini 14 v sitten, aloin tietysti kävelemään yhdellä rantareitillä joka on noin 3 km pitkä ja täten juuri passeli pikku pasteerailuun. Meni vähän aikaa, niin ilmestyi ensimmäinen Yksityinen-kyltti, ja ilmeisesti siitä kohdasta jonkun ikivanhan kesämökin rutkun hankkinut jyrsi maastoon ylämäkeen uuden polun, jota kautta hänen mörskänsä nyt pitää kiertää. Kun ei tietenkään halua että ihmiset kävelevät hänen tontillaan (jos hän sen maapohjankin omistaa, en tiedä) kesämökin ja järven välistä.

Sitten menee taas aikaa ja tulee toinen Yksityinen-kyltti, ja taas polkua siirretään metsään päin. Sitten tulee jollekin laiturille. Sitten alueella oleva yksi laitos, joka ei ole kenenkään perheen yksityinen koti, keksii kyltittää oman kohtansa ja laiturinsa yksityiseksi. Minä en näiden polvieni kanssa aina viitsi sinne ylämäkeen lähteä könkkäämään, kun tuo laitoskin laitteli nuolia että sinne pitäisi, pusikkoon painella, joten vaan kävelen röyhkeästi laitoksen ja järven välistä, jos siellä ei ole ketään siellä laitoksella. Tai siis saunassa, koska se on saunatila.

Lisäksi aion myös jatkossakin lähteä siltä laiturilta järveen kun menen märkäpuku päällä vesijuoksemaan, kuten olen tehnyt jo useita vuosia. Jos siihen saatanan laituriin tulee muka lommoja meikäläisen kävellessä sillä, niin johan on ihmeellinen laituri.

Eli olen tätä jukuri- ja jästipäistä koulukuntaa joka kunnioittaa yksityisten yksityisyyksiä, mutta ei yhteisöjen, laitosten ja sen sellaisten jossa ei ole kyse minkään perheen oleskeluista.

Moneen kulttuuriin kuuluu myös jästipäisten kulttuuri.

[Hayabusa]

Asiaa jokaisenoikeuksista (oikeudet koskevat nykyään myös naisia ja muunsukupuolisia).
https://www.luontoon.fi/jokaisenoikeudet
Sivun oikeassa reunassa ylhäällä on linkki varsin perusteelliseen kuvaukseen.

Aika pitkälle pärjää, kun muistaa ettei pihoille saa mennä.

[Norma Bates]

Tarkoittaako kuivunut tai kaatunut puu kokonaista puuta? Risuja ja oksanpätkiä on tullut kerättyä maasta joskus ammoin eksien kanssa retkeillessä. Notskiin tietenkin. (Ei tehty jos oli palovaroitus.)

Joinakin talvina todella siepannut kun ihmiset ovat päästäneet koiransa järvenjäälle laitetulle latu-uralle jolkottelemaan sen kuopille.

[Kopek]

Hesarin tämän päivän kolumnin otsikko on "Uimahallien alastomuuspakko voi olla monelle uimataidon este". Kirjoituksessa viitataan aikaisemmin keväällä ilmestyneeseen artikkeliin, jossa kerrotaan, että "taustalla on eri kulttuureista tulevien häveliäisyys alastomuutta kohtaan".

Suomeen halutaan monikulttuurisuutta - ja kun sitä tulee, se halutaan pakottaa suomalaisen kulttuurin muottiin.

Eikö aito monikulttuurisuus olisi sitä, että annettaisiin ihmisten päättää kulttuurisista lähtökohdistaan, haluavatko he olla uimataitoisia vai ei. Hyväksyttäisiin se, että yhä suurempi osa suomalaisista ei osaa uida. Näinhän joka tapauksessa tulee olemaan.

Helsingin Sanomat:

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton selvitys osoittaa kuitenkin, että 12-vuotiaiden uimataito on heikentynyt nopeasti. Kun vuonna 2016 lapsista 76 prosenttia pystyi uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä, vuonna 2022 nämä uimataidon kriteerit täytti vain 55 prosenttia lapsista. Lapsista kahdeksan prosenttia osaa uida vain kymmenen metriä tai ei ollenkaan.

12-vuotiaiden uimataito on heikentynyt nopeasti samaan aikaan, kun Suomen asukasluku kasvaa maahanmuuton seurauksena. Taitaa olla kyse kulttuurien kohtaamisesta.

Helsingin Sanomien kolumnisti ehdottaa sermejä uimahallien suihkuihin. Ehkä sellaiset voitaisiin joihinkin suihkuihin - vaikka laitimmaisiin, joissa on seinä toisena "serminä" - asentaa. Näitä suihkuja voitaisiin kai sanoa monikulttuurisuihkuksi. Vaikuttaisivatkohan ne kuitenkaan siihen, että tietyissä kulttuureissa uimataitoa ei arvosteta samalla tavalla kuin toisissa kulttuureissa.

Hesarissa oli tänään uutinen, jossa kerrottiin, että Satakunnan lapset ovat ylipainoisimpia. Yläasteella vaaditaan kouluihin kenkälusikoita, koska monet oppilaista ovat niin tukevia, etteivät enää taivu panemaan kenkiä jalkoihinsa. Tässäkin asiassa tuli mieleeni monikulttuurisuus, vaikka siitä ei ehkä ole kyse. Joissakin kulttuureissahan lapset ovat ylipainoisia enemmän kuin joissakin toisissa. Berliinissä kiinnittyy huomio turkkilaistaustaisiin lapsiin, erityisesti poikiin, joista moni on tukeva. Tutkimustakin asiasta näyttää löytyvän, joten havaintoni on oikeansuuntainen.

"Our findings are supported with an earlier analysis where 4.4 % of German children were overweight and 2.4 % obese, whilst children with Turkish migration background exhibited an overweight rate of 10.7 %, those of Arab background 9.1 % and those from Eastern European countries 7.3 %."

https://ij-healthgeographics.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12942-016-0041-0

Ymmärrän sinänsä alastomuushäpeän, koska itsekin "kärsin" siitä kouluaikana. Olin alistuva ja tottelevainen oppilas, mutta yhden kerran panin opettajalle vastaan enkä suostunut menemään suihkuun jumppatunnin jälkeen, kun hän yllättäen tuli pukuhuoneeseen ja vaati kaikilta suihkussa käymistä. Eräs toinenkin poika liittyi "kapinaan", eikä opettaja saanut meitä pyörtämään päätöstämme. Niinä muutamana kertana, kun kävimme koulusta (paikallisen hotellin) uima-altaassa, kävin suihkussa uimahousuissa, eikä sitä kukaan tullut estämään. Ehkä oikeissa uimahalleissa on tiukempi kontrolli - vai onko?

https://www.hs.fi/paivanlehti/14052024/art-2000010422632.html

[Norma Bates]

Ihme ja kumma kun en muista minkäänlaisia suihkussakäyntejä sen paremmin ala- kuin yläasteenkaan suhteen. Johtuu varmaan siitä että meillä liikunnan kaksoistunti taisi olla aina päivän päätteeksi. Jossain vaiheessa oli kai niinkin että oli viikossa yksi tunti plus kaksi tuntia, mutta en tiedä millä luokalla missä. Yläasteella jotain liikuntaa oli jollain luokalla aamustakin, koska muistan kun kiukkuisluontoinen englannin/ruotsin opettajamme valitteli sitä että olemme niin väsähtäneitä tunnilla. Tottakai kun se oli heti liikunnan perään.

Minulla kun se koululiikunta oli mitä oli, niin koululiikuntavihassani miltei toivoisin hiiteen koko aineen. Mutta parempi olisi kai että liikunnassa olisi tasokursseja. Kaikille joku semmoinen missä on ne perusjutut, mutta ei sitten aleta kiusaamaan millään lajilla, eli jos ei osaa esim. hiihtää, niin ei pakoteta. Himosporteille oma kurssinsa tai lisäkurssi. Ja peruskurssista ei mitään arvosanoja. Ei meinaan kauhean kivaa ole 7-vuotiaalle että saa heti ekaksi liikunnan arvosanaksi kutosen. Sellaisen sain ekan luokan kevätkaudella. Syyskaudellahan ei oltu numeroa annettu.

Tarvitseeko kaikilla olla uimataito? En tiedä. Eihän sitä virallisen linjan mukaan ole edes itselläni, kun en niitä vaatimuksia täytä. Uimahalliin ei kuitenkaan pitäisi pakottaa. Ja uida voi järvissäkin. Siellähän niissä burkineissa on parempi polskia, kun se ei ole niin epähygieenistä sitten kuin hallissa, jos kerta ei kertakaikkiaan voi olla missään vaiheessa alasti edes oman sukupuolensa edustajien joukossa.

[Saares]

Ilta-Sanomat kertoo kenialaisesta kulttuurista suomalaiseen kulttuuriin saapuneen Angelan kokemuksista. Muutama asia oli erityisesti hämmästyttänyt Angelaa.

Ilta-Sanomat:

1. Suomessa voi kävellä ulkona pimeällä

Suomen turvallisuus on yllättänyt Angelan.

– Keniassa ei todellakaan voi kävellä ulkona pimeällä, se on vaarallista. Iltakuuden aikaan ihmiset rientävät kaduilta kotiin. Keniassa en voi myöskään pitää puhelinta kädessäni ulkona kävellessäni, sillä se voidaan varastaa.

Kun Suomesta tulee monikulttuurinen, mitä se tarkoittaa? Voiko se tarkoittaako sitä, että Suomessa ei joillakin kulttuurisilla alueilla voi kävellä ulkona pimeällä? Vai onko kellonaika tärkeämpi kriteeri kuin valon määrä. Suomessahan pimeä aika on talvella pitkä ja kesällä lyhyt.

Monikulttuurisessa Brasiliassa asetelma on osittain sellainen, että tiettyjen kulttuurien hallitsemille alueille ei kannata mennä pimeällä ainakaan arvoesineiden kanssa. Kun ilta hämärtyy, joutuu jokaisessa kadunkulmassa miettimään, mitä katua pitkin on turvallisinta jatkaa matkaa. Näissä tilanteissa antirasisti voi yllätyksekseen löytää itsessään piilevän rasistin.

Ilta-Sanomat:

2. Suomessa voi käyttää lyhyttä mekkoa

Angela puki Suomessa ensimmäistä kertaa elämässään ylleen lyhythelmaisen mekon. Keniassa moinen ei onnistu, sillä maa on Angelan mukaan hyvin konservatiivinen.

Suomi ei ole tällä hetkellä konservatiivinen, mutta voiko se muuttua sellaiseksi monikulttuurisuuden seurauksena. Täällähän näkee katukuvassa yhä enemmän naisia, jotka eivät käytä lyhyttä mekkoa missään tilanteessa vaan pitkää mustaa kaapua.

Ilta-Sanomat:

3. Suomessa voi kävellä rauhassa metsässä

– Sanoin, että ei voi olla mahdollista. Keniassa yksityisomistuksessa olevaan metsään ei saa mennä. Kotini lähellä on iso metsä, ja tiedän, että muutama ihminen on ammuttu siellä kävelyn vuoksi.

Aselakeja kiristetään, joten yksityisen henkilön ampumaksi joutuminen lienee epätodennäköistä. Suomessakin on silti paljon alueita, joissa lukee "yksityisalue, pääsy kielletty". Onko tällainen lisääntymässä?

Viimeksi mainitusta muistan esimerkkinä sen, kuinka kauan sitten ajelimme autolla Inarinjärven pohjoisrannalla kulkevaa tietä näkemättä kuitenkaan missään itse järveä, koska jokaisessa järven suuntaan johtavassa liittymässä oli kyltti "yksityisalue, pääsy kielletty". Etelä-Suomen pohatat olivat ilmeisesti tehneet järvestä yksityisen lammikkonsa reunustamalla sen rannat kesämökeillä, joiden tonteille saanut mennä. Tuntui hassulta - ja epämukavalta - että me tavallisina turisteina emme saaneet nähdä yhtä Suomen suurista järvistä. Etelä-Suomen järvet (Saimaa, Päijänne jne.) voi kyllä nähdä sieltä täältä.

https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000010416615.html

Suomessa ammutaan ihmisiä hirvinä, metsoina, pyinä ja jopa kettuina. Metsästäjien mielenliikkeet ovat täysin arvaamattomia.

[Toope]

Ilta-Sanomat kertoo kenialaisesta kulttuurista suomalaiseen kulttuuriin saapuneen Angelan kokemuksista. Muutama asia oli erityisesti hämmästyttänyt Angelaa.

Ilta-Sanomat:

1. Suomessa voi kävellä ulkona pimeällä

Suomen turvallisuus on yllättänyt Angelan.

– Keniassa ei todellakaan voi kävellä ulkona pimeällä, se on vaarallista. Iltakuuden aikaan ihmiset rientävät kaduilta kotiin. Keniassa en voi myöskään pitää puhelinta kädessäni ulkona kävellessäni, sillä se voidaan varastaa.

Kun Suomesta tulee monikulttuurinen, mitä se tarkoittaa? Voiko se tarkoittaako sitä, että Suomessa ei joillakin kulttuurisilla alueilla voi kävellä ulkona pimeällä? Vai onko kellonaika tärkeämpi kriteeri kuin valon määrä. Suomessahan pimeä aika on talvella pitkä ja kesällä lyhyt.

Monikulttuurisessa Brasiliassa asetelma on osittain sellainen, että tiettyjen kulttuurien hallitsemille alueille ei kannata mennä pimeällä ainakaan arvoesineiden kanssa. Kun ilta hämärtyy, joutuu jokaisessa kadunkulmassa miettimään, mitä katua pitkin on turvallisinta jatkaa matkaa. Näissä tilanteissa antirasisti voi yllätyksekseen löytää itsessään piilevän rasistin.

Ilta-Sanomat:

2. Suomessa voi käyttää lyhyttä mekkoa

Angela puki Suomessa ensimmäistä kertaa elämässään ylleen lyhythelmaisen mekon. Keniassa moinen ei onnistu, sillä maa on Angelan mukaan hyvin konservatiivinen.

Suomi ei ole tällä hetkellä konservatiivinen, mutta voiko se muuttua sellaiseksi monikulttuurisuuden seurauksena. Täällähän näkee katukuvassa yhä enemmän naisia, jotka eivät käytä lyhyttä mekkoa missään tilanteessa vaan pitkää mustaa kaapua.

Ilta-Sanomat:

3. Suomessa voi kävellä rauhassa metsässä

– Sanoin, että ei voi olla mahdollista. Keniassa yksityisomistuksessa olevaan metsään ei saa mennä. Kotini lähellä on iso metsä, ja tiedän, että muutama ihminen on ammuttu siellä kävelyn vuoksi.

Aselakeja kiristetään, joten yksityisen henkilön ampumaksi joutuminen lienee epätodennäköistä. Suomessakin on silti paljon alueita, joissa lukee "yksityisalue, pääsy kielletty". Onko tällainen lisääntymässä?

Viimeksi mainitusta muistan esimerkkinä sen, kuinka kauan sitten ajelimme autolla Inarinjärven pohjoisrannalla kulkevaa tietä näkemättä kuitenkaan missään itse järveä, koska jokaisessa järven suuntaan johtavassa liittymässä oli kyltti "yksityisalue, pääsy kielletty". Etelä-Suomen pohatat olivat ilmeisesti tehneet järvestä yksityisen lammikkonsa reunustamalla sen rannat kesämökeillä, joiden tonteille saanut mennä. Tuntui hassulta - ja epämukavalta - että me tavallisina turisteina emme saaneet nähdä yhtä Suomen suurista järvistä. Etelä-Suomen järvet (Saimaa, Päijänne jne.) voi kyllä nähdä sieltä täältä.

https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000010416615.html

Suomessa ammutaan ihmisiä hirvinä, metsoina, pyinä ja jopa kettuina. Metsästäjien mielenliikkeet ovat täysin arvaamattomia.

Sinänsä hauska, kun Suomessa puhutaan katujen turvallisuudesta juuri "Lähi-idän ja afrikkalaisten" tuoman turvallisuusuhan vuoksi! 
(Saksitut?)