Monikulttuuriketju

[a4]

Egyptin muinainen korkeakulttuuri taas kuului Välimeren-Kaksoisvirtainmaan korkeakulttuurien yhteyteen, mutta ehkä tavallaan ulkojäsenenä. Egyptiä ei koskaan jyrätty ulkopuolisten toimesta* eikä sen kautta kuljettu muualle. Se oli umpiperä ja kulttuurinen jatkuvuus oli siksi aivan omaa luokkaansa ja niinpä sen kulttuurista kehittyi aivan omintakeinen. Kulttuuriset vaikutteen valuivat etelään Nuubiaan, joka oli yleensä alistetussa asemassa Egyptiin nähden. Varsinaisen Saharan eteläpuolisen Afrikan kanssa Egyptillä oli hyvin vähän tekemistä.

Egyptin ensimmäinen faarao oli yleisemminkin todella kova jätkä, joka yhdisti kansaa ja alkuunpani merkittävästi uuden sivilisaation nousua. Vaan kuinkas sitten kävikään? Menetti henkensä lähes sattumalta, joutumalla virtahevon ruhjomaksi. Voi että, kun masentaisi olla siinä asemassa ja niissä merkeissä, ja sitten joku perkeleen virtahepo tulee ja sotkee koko homman!

Netflix-ikäpolville, teatterin ystäville ja kaunokirjallisuudenkin harrastajille Aiskhylos oli ehkä vielä kovempi sotaveteraani. Kuolemansakin oli teatraalinen ja luomu-leiman ansaitseva tragedia.
https://voima.fi/artikkeli/2020/antiikin-kreikassa-kuuluisiksi-eivat-nousseet-pelkat-filosofit-vaan-myos-joukko-erikoisukkeleita/

[Kopek]

Helsingin Sanomissa on Professori Francis Fukuyaman haastattelu hänen kirjansa "Identiteetti. Arvostuksen vaatimus ja kaunan politiikka" johdosta.

Seuraavassa on joitakin lainauksia artikkelista sekä ajatuksia, mitä Fukuyaman puheet minussa herättivät.

POHJOISMAAT ovat Fukuyaman teksteissä olleet vakauden symboleja. Hän on kirjoittanut kehittyvien valtioiden matkasta "kohti Tanskaa".

"Yhdysvalloissakin hyvinvointivaltiota pitäisi laajentaa, mutta tarkoitan Tanskan mallilla hallinnon laatua ja matalaa korruptiota. Valtiollinen korruptio on suurimpia ongelmia monissa kehittyvissä maissa."

"Yksi Pohjoismaiden menestyksen syitä on ollut niiden pienuus ja etninen yhtenäisyys. On helpompi pyörittää hyvinvointivaltiota, kun kansalaiset tuntevat olevansa samaa perhettä. Siirtolaisuuden ja pakolaisuuden kasvun seurauksena syntyi populistinen vastareaktio."

Paluuta etnisesti yhtenäisempiin valtioihin ei tule, hän arvioi. Miten se tapahtuisi Intiassa ilman verilöylyä? Tai Bosniassa?

"Teillä on iso ongelma, koska monet eurooppalaiset maat määrittävät kansallisen identiteetin etnisin termein, mikä tekee siirtolaisten kotiutumisesta vaikeampaa."

Kun aloin lukea tekstiä, ajattelin osittain tuolla tavalla jo ennen kuin tulin siihen kohtaan tekstissä, jossa asia mainitaan. Minun mielestäni Fukuyama osuu naulan kantaan arvioidessaan, että Pohjoismaiden menestymisen syitä ovat olleet pienuus ja etninen yhtenäisyys. Nimenomaan etniseen yhtenäisyyteen kiinnitän huomioni.

"Yhteiskunnan ei pidä sulkea jäseniä pois etnisyyden tai uskonnon perusteella. Johtajien tulee luoda kansallinen identiteetti, joka ei ole poissulkeva, ennakkoluuloinen eikä alenna joidenkin ryhmien statusta toisten ryhmien hyödyksi."

Hän sanoo, että identiteetit eivät perustu biologiaan vaan ovat sosiaalisesti rakentuneita.

Voivatko poliitikot tuosta noin vain "luoda" kansallisen identiteetin, johon kaikki tasapuolisesti identifioituvat? Onko Yhdysvallat esimerkki tällaisesta? Siellähän on luotu keinotekoinen kansa lipun ja nationalistisen pönötyksen ympärille, vaikka ihmisten sukujuuret ulottuvatkin moniin eri kansallisuuksiin. Muslimien osuus Yhdysvaltojen asukkaista on pieni. Onnistuuko kenotekoisen Amerikan kansallisuuden ylläpito vielä siinäkin vaiheessa, kun muslimeja on 30 prosenttia väestöstä?

Minun mielestäni identiteetit perustuvat biologiaan sitä kautta, että eri ihmisryhmät menestyvät eri tavalla, ja menestymisen erot saavat aikaan yhteiskuntaluokkia. Ja ne jakavat ihmisiä ja luovat identiteettejä. Yhdysvalloissakin intiaaneilla ja mustilla lienee jonkinlainen oma identiteettinsä, joka ei ole samanlainen kuin joidenkin valkoisten identiteetti. Kenties latinoillakin on omansa, samoin aasialaisilla.

"On paljon valtioita, joissa ei tapahdu mukautumista laajempaan kansalliseen identiteettiin."

Fukuyama luettelee esimerkkejä Bosniasta Irakiin ja Syyriaan, jossa sisällissota jatkuu.

"Se on ääriesimerkki siitä, mitä tapahtuu, jos ihmiset eivät usko elävänsä samassa kansakunnassa ja tuntevat uskollisuutta vain omalle kulttuuriselle ryhmälleen."

Exactly. Ja tämä seikka on se, joka rapauttaa hiljalleen hyvinvointivaltiot.

"Oikeiston nationalistitkin vastustavat siirtolaisuutta sillä perusteella, että heidän mukaansa maahanmuutto heikentäisi hyvinvointivaltiota."

Maahanmuutto ei heikennä hyvinvointivaltiota, jos muuttajat ovat suunnilleen samalla tasolla koulutuksessa ja tuottavuudessa ja osaamisessa ja veronmaksukyvyssä kun maassa jo asuvat. Ikävä kyllä, monet muuttajat eivät ole. Ja tällainen maahanmuutto heikentää hyvinvointivaltiota, koska tulijat kuluttavat enemmän hyvinvointivaltion palveluksia kuin maksavat veroina niiden tuottamisesta.

MAAHANMUUTTAJIEN mukauttaminen yhteiskuntaan eli assimilointi on hänestä avaintekijä.

Entä jos maahanmuuttajat eivät halua mukautua ja assimiloitua? Muutaman kaljan jälkeen joku "kantis" voi hermostua.

http://en.kabar.kg/news/muslim-woman-attacked-hijab-pulled-off-in-london/

[Laika]

Minun mielestäni identiteetit perustuvat biologiaan sitä kautta, että eri ihmisryhmät menestyvät eri tavalla, ja menestymisen erot saavat aikaan yhteiskuntaluokkia. Ja ne jakavat ihmisiä ja luovat identiteettejä.

En ylipäänsä ymmärrä, miksi mainitsemasi identiteetin rakentumisen tapa olisi yhtään vähemmän keinotekoinen kuin amerikkalainen pönötys tähtilipun ympärillä. Tosin ymmärtämykseni puute johtuu siitä, etteivät omat yhteenkuuluvuuden tunteeni rakennu niinkään kuviteltujen identiteettien kuin kuviteltujen ideaalien ympärille. Tai ehkä oikeampi tapa olisi todeta kuvitellun identiteettini rakentuvan kuvitellun ideaalin ympärille, eikä tuo ideaali määrity ykskantaan tulodesiilin perusteella.

Jos siis tulotason perään juoksevat elintasopakolaiset häiritsevät yöuniamme, niin kenties meidän kannattaisi tarjota heille parempia ideaaleja? Tolstoin sanoin: kaikki haluavat muuttaa maailmaa, mutta kukaan ei halua muuttaa itseään.

Menestys on suhteellinen määre. Muutama yksilö kyllä menestyy nykyisessä maailmassamme, jos sitä mitataan omaisuuserillä. Jopa lajimme menestyy nykyisessä maailmassamme, mikäli menestys edelleen määritellään siten suppeasti, ettei lasketa paljonko ja mitä sen on kannibalisoitava menestyksensä vuoksi. Muuten puhe menestymisestä vaikuttaa mielestäni kovin ennenaikaiselta. Kehnoilla ideaaleilla on näet välttämättömät rajoituksensa.

[-:)lauri]

Minun mielestäni identiteetit perustuvat biologiaan sitä kautta, että eri ihmisryhmät menestyvät eri tavalla, ja menestymisen erot saavat aikaan yhteiskuntaluokkia. Ja ne jakavat ihmisiä ja luovat identiteettejä.

Onko mielestäsi siis olemassa jotain ihmisen tekemistä taikka olemista, jossa kyseisen ihmisen biologia ei olisi kokoajan 100% läsnä? Voisitko mainita muutaman tällaisen asian esimerkiksi perusteluineen, jotta ymmärtäisin, mitä sinä tarkoitat tässä sanalla "biologia". Tai jos kaikki perustuu mielestäsi biologiaan, mitä selitysvoimaa sillä biologialla silloin on?

EDIT: Ja sitten käyttämäsi termi "menestyminen" on myös minulle hämärän peitossa. Menestyminen missä? Onko olemassa jokin fysiikanlaki, joka määrää, että ihmisivät pyrkisivät menestymään a) samassa asiassa ja vieläpä b) juuri tietyssä asiassa x?

PS. mikä on mielestäsi tuo asia x, jossa menestymistä nyt tarkoitat, ja miksi ihmiset mielestäsi pyrkivät menestymään siinä identitteettinsä ensisijaisena tai tärkeimpänä rakennuspalikkana?

[Kopek]

Onko mielestäsi siis olemassa jotain ihmisen tekemistä taikka olemista, jossa kyseisen ihmisen biologia ei olisi kokoajan 100% läsnä? Voisitko mainita muutaman tällaisen asian esimerkiksi perusteluineen, jotta ymmärtäisin, mitä sinä tarkoitat tässä sanalla "biologia".

Mitä Helsingin Sanomat tarkoittaa biologialla, kun se tiivistää Fukuyaman sanoman seuraavasti:

Hän sanoo, että identiteetit eivät perustu biologiaan vaan ovat sosiaalisesti rakentuneita.

Kyseessä ei siis ole suora lainaus Fukuyaman puheesta vaan toimittajan yhteenveto. Mitä Fukuyama tarkoittaa?

Tämän päivän Helsingin Sanomien NYT-liitteessä on kolmen sivun mittainen artikkeli, joka on otsikoitu:

Värin täysoppineet
Järjestö käy rasismia vastaan

Artikkelissa on kaksi isoa kuvaa Jenny Kasongo nimisestä afrohenkilöstä, joka johtaa järjestöä nimeltä Students of Colour.

Minun mielestäni tuollainen järjestö ei "käy rasismia vastaan" vaan on itsessään rasistinen.

Jos valkoihoiset opiskelijat perustaisivat vastaavan järjestön "Students of White" ajamaan valkoihoisten opiskelijoiden etuja nykyisessä rodullistuvassa maailmassa, järjestöä pidettäisiin ilman muuta rasistisena. Se luokitaltaisiin ehkä valkoisen ylivallan kannattajaksi.

Minun mielestäni järjestö Students of Colour on esimerkki siitä, miten joidenkin ihmisten identiteetti mitä suuremmassa määärin perustuu biologiaan. Ja on olemassa paljon muitakin esimerkkejä eri aloilta. Mistä muusta esimerkiksi urheilussa ja urheilujärjestöissä on kyse kuin biologiasta. Voiko joku vammainen kuulua johonkin terveiden huippu-urheilijoiden tiimiin. Biologia suorastaan hallitsee identiteettiämme. Ajatellaan nyt vaikka urheilun lisäksi kauneusbisnestä ja missikisoja ja kehonrakennusta ja monia muita asioita, joissa fyysiset ominaisuutesi - biologiasi - määrää sen, mihin ryhmään kuulut tai et kuulu. Kyllä näillä asioilla on merkitystä, halusimmepa sitä tai ei.

Tietysti biologisten viitekehysten yläpuolelle voidaan luoda jotain suurempaa, joka yhdistää ihmisiä. Yksi tällainen asiahan on ollut kansallisuus. Ihmiset ovat voineet kokea olevansa esimerkiksi suomalaisia riippumatta siitä, ovatko he maajoukkupelaajia vain TV:stä ottelua katsovia sohvaperunoita. 

Fukuyama ehdottaa, että johtajien tulee luoda kansallinen identiteetti, joka ei ole poissulkeva, ennakkoluuloinen eikä alenna joidenkin ryhmien statusta toisten ryhmien hyödyksi.

Tuollaista johtajat kai yrittävät luoda, mutta jotkut vastarannan kiisket panevat vastaan. Eniten huomiota ovat saaneet osakseen ns. etnonationalistit, jotka ovat pieni sirpale perussuomalaisten kyljessä - tai viime aikoina enemmänkin kivi kengässä. Etnonationalismin idea on nykyisessä eurooppalaisessa ympäristössä täysin mahdoton. Balkanilla sitä vielä kokeiltiin, ja jälki oli rumaa keskitysleireineen ja joukkohautoineen. Edellinen vielä suurempi yritys oli tietysti natsien hanke "puhdistaa" Eurooppa ei-toivotusta aineksesta, mutta sekin kaatui omaan mahdottomuuteensa ja on vaikuttanut pitkällä tähtäimellä käänteisesti siihen verrattuna, mitä natsit kaavailivat.

Jos valtio kadottaa kaikkia ihmisiä yhdistävän kansallsen identiteettinsä ja muuttuu alueeksi, jonka sisällä asuu useita erilaisia ihmisjoukkioita erilaisine arvoineen ja tavoitteineen ja identiteetteineen, se muuttuu epästabiiliksi. Ryhmien jäsenet ovat solidaarisia lähinnä omiaa kohtaan, jos edes heitä. Kansallinen solidaarisuus puuttuu tai on vajavainen. Tällainen valtio pysyy kasassa vain poliisivaltion keinoin eli tiukalla kontrollilla ja ankarilla rangaistuksilla.

Brasilia lienee yksi esimerkki. Laajan valtion kaakkoisosa ja eteläosa ovat pääasiassa valkoihoisten ihmisten asuttamia. Näillä alueilla elämänmeno muistuttaa jossakin määrin eurooppalaista elämänmenoa. Kaupungitkin ovat hieman kuin eteläeurooppalaisia kaupunkeja. Brasilian pohjoisosassa sen sijaan ovat monin paikoin enemmistönä mustaihoiset, ja kaupungeissa vallitsee jännittynyt tilanne. Jos järjestysvalta edes hetkeksi lopettaa toimintansa esimerkiksi poliisien lakon takia, rikollisjengit valtaavat kadut välittömästi ja alkaa kaikkien sota kaikkia vastaan. Tapahtuu murhia ja ryöstöjä. Tavalliset asukkaat joutuvat piileskelemään asunnoissaan. Järjestys palautuu vasta, kun poliisit ja heidän avukseen etelästä tulleet lisävoimat ottavat kontrollin käsiinsä.

Monesta erilaisesta etnisestä ryhmästä koostuva Brasilia toisin sanoen on epävakaa valtio, joka pysyy pystyssä vain kovilla poliisikeinoilla ja vankiloilla. Vaikka kansallistakin identiteettiä on, mikä ilmenee esimerkiksi urheilutapahtumissa, eri ryhmillä on sen lisäksi omat identiteettinsä.

https://brasilsemmedo.com/a-greve-do-pcc-mostra-quem-manda/

[-:)lauri]

Miksi Kopek et vastaa kaikkiin kysymyksiin, jotka sinulle esitin?

[Xantippa]

[Voivatko poliitikot tuosta noin vain "luoda" kansallisen identiteetin, johon kaikki tasapuolisesti identifioituvat? Onko Yhdysvallat esimerkki tällaisesta?

Yhdysvalloista en tiedä, mutta Suomi on juuri tälläinen. Aikaa se vähän otti ja nahinointiakin, mutta nyt sisukkaat, viinaan menevät suomalaiset rakastavat käen kukuntaa oman saunan rannassa.

T: Xante

[Saares]

[Voivatko poliitikot tuosta noin vain "luoda" kansallisen identiteetin, johon kaikki tasapuolisesti identifioituvat? Onko Yhdysvallat esimerkki tällaisesta?

Yhdysvalloista en tiedä, mutta Suomi on juuri tälläinen. Aikaa se vähän otti ja nahinointiakin, mutta nyt sisukkaat, viinaan menevät suomalaiset rakastavat käen kukuntaa oman saunan rannassa.

T: Xante

Käki on loinen joka valtaa ja munii kantisten pesiin. Sekä vaatii suuri nokka levällään kaiken huolenpidon jonka tappamiltaan alkuperäispoikasilta on ryövännyt.

[Kopek]

Miksi Kopek et vastaa kaikkiin kysymyksiin, jotka sinulle esitin?

Vastasin ensimmäiseen kysymykseen varsin pitkästi ja unohdin, että kirjoituksessa oli muitakin kysymyksiä. Olin lukenut sen vähän pintapuolisesti. Yritän nyt vastata muihin kysymyksiin.

Onko mielestäsi siis olemassa jotain ihmisen tekemistä taikka olemista, jossa kyseisen ihmisen biologia ei olisi kokoajan 100% läsnä? Voisitko mainita muutaman tällaisen asian esimerkiksi perusteluineen, jotta ymmärtäisin, mitä sinä tarkoitat tässä sanalla "biologia". Tai jos kaikki perustuu mielestäsi biologiaan, mitä selitysvoimaa sillä biologialla silloin on?

Edellisessä kommentissani yritin vastata näihin kysymyksiin. En taida pystyä juurikaan täydentämään vastaustani.

EDIT: Ja sitten käyttämäsi termi "menestyminen" on myös minulle hämärän peitossa. Menestyminen missä? Onko olemassa jokin fysiikanlaki, joka määrää, että ihmisivät pyrkisivät menestymään a) samassa asiassa ja vieläpä b) juuri tietyssä asiassa x?

Ajattelin lähinnä taloudellista menestymistä ja yhteiskunnan arvohierarkkiassa menestymistä, koska erot tässä menestymisessä ovat perustana yhteiskuntaluokkien muodostumiselle. Urheilussa menestyminen tai laulukilpailussa menestyminen ei yleensä vielä saa aikaan yhteiskuntaluokkia, koska menestyminen on aika satunnaista. 

https://blog.kauppalehti.fi/menesty-yrittajana/mita-on-menestys

PS. mikä on mielestäsi tuo asia x, jossa menestymistä nyt tarkoitat, ja miksi ihmiset mielestäsi pyrkivät menestymään siinä identitteettinsä ensisijaisena tai tärkeimpänä rakennuspalikkana?

Raha, valta, arvostus ja kuuluisuus - näitä asioitahan ihmiset tavoittelevat. Tietenkin tavoitellaan paljon muutakin. Eivät kaikki juokse samalla tavalla rahan ja vallan perässä. Jotkut ovat tyytyväisiä vähempään.

En osaa sanoa, mikä on ihmisille heidän identiteettinsä tärkein rakennuspalikka. Se luultavasti vaihtelee. Itse en ole esimerkiksi mikään kiihkonationalisti, joka riehaantuisi esimerkiksi suomalaisten urheilumenestyksestä. En ole edes katsonut jääkiekkomatseja, joissa Suomi on voittanut maailmanmestaruuksia.

[mikainen]

Brasiliankaan lähtötilanne ei tainnut kuitenkaan olla se, että kaikki olivat yhtä lailla vapaita ja tasavertaisia lain edessä, tulotaso ja koulutus keskimäärin samanlainen etnisyydestä riippumatta jne.   Jostain syystä ajan myötä sitten osa porukasta vain ajautui ihonvärinsä ajamana slummeihin valmiina riehumaan.

[-:)lauri]

Miksi Kopek et vastaa kaikkiin kysymyksiin, jotka sinulle esitin?

Vastasin ensimmäiseen kysymykseen varsin pitkästi ja unohdin, että kirjoituksessa oli muitakin kysymyksiä. Olin lukenut sen vähän pintapuolisesti. Yritän nyt vastata muihin kysymyksiin.

Onko mielestäsi siis olemassa jotain ihmisen tekemistä taikka olemista, jossa kyseisen ihmisen biologia ei olisi kokoajan 100% läsnä? Voisitko mainita muutaman tällaisen asian esimerkiksi perusteluineen, jotta ymmärtäisin, mitä sinä tarkoitat tässä sanalla "biologia". Tai jos kaikki perustuu mielestäsi biologiaan, mitä selitysvoimaa sillä biologialla silloin on?

Edellisessä kommentissani yritin vastata näihin kysymyksiin. En taida pystyä juurikaan täydentämään vastaustani.

Eli et näe sitä kehäpätelmänä selittää kaikkia asioita biologialla? Entä miksi juuri biologia? Miksi et selitä fysiikalla? Kaikki biologiakin on lopulta vain fysiikkaa eikä voi mitään muuta olla kuin fysiikkaa? Miksi pysähdyt juuri biologiaan? Valintasi keskittyä vain biologiaan vaikuttaa minusta täysin mielivaltaiselta. Se ei ole ensinnäkään yhtä perustavaa laatua oleva kuin fysiikka eikä yhtä erotuskykyinen kuin esimerkiksi psykologia (yksilötasolla) tai sosiaalipsykologia (useamman ihmisen psykologia, joiden luomassa ympäristössä yksilö navigoi). Miksi juuri biologia?

EDIT: Ja sitten käyttämäsi termi "menestyminen" on myös minulle hämärän peitossa. Menestyminen missä? Onko olemassa jokin fysiikanlaki, joka määrää, että ihmisivät pyrkisivät menestymään a) samassa asiassa ja vieläpä b) juuri tietyssä asiassa x?

Ajattelin lähinnätaloudellista menestymistä ja yhteiskunnan arvohierarkkiassa menestymistä, koska erot tässä menestymisessä on perustana yhteiskuntaluokkien muodostumiselle. Urheilussa menestyminen tai laulukilpailussa menestyminen ei yleensä vielä saa aikaan yhteiskuntaluokkia, koska menestyminen on aika satunnaista. 

https://blog.kauppalehti.fi/menesty-yrittajana/mita-on-menestys

Miten tämä liittyy siihen onko identiteetti biologiaa vai ei? Muutenkin vain marginaalia ihmisistä kiinnostaa menestyminen urheilussa, laulukilpailussa tai yrittämisessä. Ellei sitten puhuta kinnostusta siihen kuinka muut kysiesissä asioissa (muiden harrastusten lisäksi) pärjäävät.

PS. mikä on mielestäsi tuo asia x, jossa menestymistä nyt tarkoitat, ja miksi ihmiset mielestäsi pyrkivät menestymään siinä identitteettinsä ensisijaisena tai tärkeimpänä rakennuspalikkana?

Raha, valta, arvostus ja kuuluisuus - näitä asioitahan ihmiset tavoittelevat. Tietenkin tavoitellaan paljon muutakin. Eivät kaikki juokse samalla tavalla rahan ja vallan perässä. Jotkut ovat tyytyväisiä vähempään.

Raha, valta, arvostus ja kuuluisuus eivät ole asioita, joita ihmiset pääsääntöisesti tavoittelevat. Rahaa, valtaa, arvostusta ja kuuluisuutta tavoittelee ihmisistä lähinnä vain narsistit. Ja narsisteja on ehkä noin 0.5-3% väestöstä. Enemmistö ihmisistä eivät keskeisesti tavoittele välttämättä mitään tai jos tavoittelevat, he tavoittelevat todennäköisesti kokonaan muunlaisia asioita kuin listaamiasi.

En osaa sanoa, mikä on ihmisille heidän identiteettinsä tärkein rakennuspalikka. Se luultavasti vaihtelee. Itse en ole esimerkiksi mikään kiihkonationalisti, joka riehaantuisi esimerkiksi suomalaisten urheilumenestyksestä. En ole edes katsonut jääkiekkomatseja, joissa Suomi on voittanut maailmanmestaruuksia.

Mitä jos käsityksesi biologiasta, menestymisestä ja identiteetistä on aivan liian suppea sen päättämiseen tarjoaako biologinen taso riittävän erotuskyvyn identiteetin selittämiselle?

[Kopek]

Eli et näe sitä kehäpätelmänä selittää kaikkia asioita biologialla? Entä miksi juuri biologia? Miksi et selitä fysiikalla?

Kirjoitin biologiasta sen vuoksi, että käsittelin Helsingin Sanomien artikkelia, jossa kirjoitettiin biologiasta. Sieltä se biologian käsite tähän tuli. En minä sitä keksinyt enkä yleensä edes käytä. Jos lehdessä olisi lukenut "fysiikka", ehkä olisin silloin kirjoittanut fysiikasta.

Raha, valta, arvostus ja kuuluisuus eivät ole asioita, joita ihmiset pääsääntöisesti tavoittelevat. Rahaa, valtaa, arvostusta ja kuuluisuutta tavoittelee ihmisistä lähinnä vain narsistit. Ja narsisteja on ehkä noin 0.5-3% väestöstä. Enemmistö ihmisistä eivät keskeisesti tavoittele välttämättä mitään tai jos tavoittelevat, he tavoittelevat todennäköisesti kokonaan muunlaisia asioita kuin listaamiasi.

Tuollainen on ihmisen näköisen möhkäleen... eikun Eläimen kokoisen möhkäleen (sorry, muistin väärin)... käsitys asiasta. Kun katsoo ihmisiä palauttamassa lottokuponkejaan, voi tulla toisenlaiseen käsitykseen. Teot kertovat monesti enemmän kuin sanat.

Ilta-Sanomat 17.6.2017:

Kaikkien aikojen suurin lottopotti kuumensi kutkuttavasti muutenkin kuumana hehkuvaa lauantaista kesäiltaa Helsingissä.

– Ai niin, lotto, säpsähtivät polttareita viettävät Mari, Elina, Milla, Heidi, Elina, Jenni ja Silva.

– Niin jättipotti, joku nuorista naisista huokasi syvään ja hekumallisesti. Nuorten naisten silmiin syttyi jopa ahnaaksi tulkittavissa oleva kiilto.

ASEMALLA lottotiskillä oli jopa jonoa.

Ahti Teivonen oli onnistunut saamaan tiskin ainoan jäljellä olevan kuulakynän. Muut jonottivat kärsimättöminä hänen takanaan. Oikeita numeroita uhkuen, voittohaaveisiinsa tikahtuen.

– Ei tuplausta, minulle riittää se 14,2 miljoonaa, Teivonen kertoi.

Toisin kuin uutisissa mainitut henkilöt minä en lottoa enkä harrasta muitakaan rahapelejä.

[Laika]

Minun mielestäni järjestö Students of Colour on esimerkki siitä, miten joidenkin ihmisten identiteetti mitä suuremmassa määärin perustuu biologiaan. Ja on olemassa paljon muitakin esimerkkejä eri aloilta. Mistä muusta esimerkiksi urheilussa ja urheilujärjestöissä on kyse kuin biologiasta. Voiko joku vammainen kuulua johonkin terveiden huippu-urheilijoiden tiimiin. Biologia suorastaan hallitsee identiteettiämme. Ajatellaan nyt vaikka urheilun lisäksi kauneusbisnestä ja missikisoja ja kehonrakennusta ja monia muita asioita, joissa fyysiset ominaisuutesi - biologiasi - määrää sen, mihin ryhmään kuulut tai et kuulu. Kyllä näillä asioilla on merkitystä, halusimmepa sitä tai ei.

Ilmaisusi on epäselvä. Kun sanot 'biologian suorastaan hallitsevan identiteettiämme' seisot kahden penkin päällä. Saattaisit tarkoittaa kausaalista suhdetta biologisen muotomme ja itseidentifikaatiomme välillä, tai sitten esittää biologisia fenotyyppejä identifikaatiomme kohteina, mikä on täysin eri asia. Esimerkiksi minä voin päätellä habituksesi perusteella yhtä ja toista, siis identifioida sinut. On toinen asia väittää identifikaationi yhtenevän itseidentifikaatiosi kanssa alkeellisimmallakaan poliittisella tasolla vain, koska olemme valkoisia miehiä.

Saatat myös tarkoittaa molempia, mutta tällöin se on sinun havaintosi ja teet sen muiden puolesta. Ongelma muistuttaa hiukan tapaa, jolla juutalaisista puhutaan ja jolla juutalaiset puhuvat toisistaan. Luuletko tosiaan, että Rabin -jos eläisi- olisi mennyt mukaan Sharonin hallitukseen ainoastaan sen vuoksi, että molemmat identifioidaan juutalaisiksi?

Mahdoitko ajatella tätä eroa viestissäsi, en tiedä. Mielipiteesi mukaan ero voi olla pieni tai merkityksetön, ja se on sinun mielipiteesi. Omasta puolestani taas en voi allekirjoittaa ajatusta identiteettien rakentumisesta nationalistisin perustein siitä yksinkertaisesta syystä, etten löydä kuvauksesta itseäni. Se ei silti tarkoita, että kärsisin jonkinlaisesta identiteettikriisistä tai että tavallani ajattelevat olisivat jonkinlaisia luonnonoikkuja.

Todistamattomissa väitteissä on luonnollisesti se puoli, ettei niitä voi falsifioida. Voit siis pitää näkemyksesi turvassa kritiikiltäni, kunnes esität ne biologian mekanismit vaihe vaiheelta, joihin kenties abstraktilla tasolla viittaat biologian mainitessasi. Meillä ei sitä ennen ole välineitä arvioida ajatuksen todenperäisyyttä kuin henkilökohtaisten aavistustesi ja anekdoottien varjolla.

[-:)lauri]

Eli et näe sitä kehäpätelmänä selittää kaikkia asioita biologialla? Entä miksi juuri biologia? Miksi et selitä fysiikalla?

Kirjoitin biologiasta sen vuoksi, että käsittelin Helsingin Sanomien artikkelia, jossa kirjoitettiin biologiasta. Sieltä se biologian käsite tähän tuli. En minä sitä keksinyt enkä yleensä edes käytä. Jos lehdessä olisi lukenut "fysiikka", ehkä olisin silloin kirjoittanut fysiikasta.

Siinä puhuttiin muustakin kuin biologiasta, joten tuo perustelusi, miksi ankkuroidut biologiaan ei ole järkevä. Yritähän uudestaan. Miksi biologia on kaikista maailman viitekehyksistä kaikkein parhain selitystaso kun kyse on ihmisen identeetin muodostumisesta? 

Raha, valta, arvostus ja kuuluisuus eivät ole asioita, joita ihmiset pääsääntöisesti tavoittelevat. Rahaa, valtaa, arvostusta ja kuuluisuutta tavoittelee ihmisistä lähinnä vain narsistit. Ja narsisteja on ehkä noin 0.5-3% väestöstä. Enemmistö ihmisistä eivät keskeisesti tavoittele välttämättä mitään tai jos tavoittelevat, he tavoittelevat todennäköisesti kokonaan muunlaisia asioita kuin listaamiasi.

Tuollainen on ihmisen näköisen möhkäleen... eikun Eläimen kokoisen möhkäleen (sorry, muistin väärin)... käsitys asiasta. Kun katsoo ihmisiä palauttamassa lottokuponkejaan, voi tulla toisenlaiseen käsitykseen. Teot kertovat monesti enemmän kuin sanat.

Ilta-Sanomat 17.6.2017:

Kaikkien aikojen suurin lottopotti kuumensi kutkuttavasti muutenkin kuumana hehkuvaa lauantaista kesäiltaa Helsingissä.

– Ai niin, lotto, säpsähtivät polttareita viettävät Mari, Elina, Milla, Heidi, Elina, Jenni ja Silva.

– Niin jättipotti, joku nuorista naisista huokasi syvään ja hekumallisesti. Nuorten naisten silmiin syttyi jopa ahnaaksi tulkittavissa oleva kiilto.

ASEMALLA lottotiskillä oli jopa jonoa.

Ahti Teivonen oli onnistunut saamaan tiskin ainoan jäljellä olevan kuulakynän. Muut jonottivat kärsimättöminä hänen takanaan. Oikeita numeroita uhkuen, voittohaaveisiinsa tikahtuen.

– Ei tuplausta, minulle riittää se 14,2 miljoonaa, Teivonen kertoi.

Toisin kuin uutisissa mainitut henkilöt minä en lottoa enkä harrasta muitakaan rahapelejä.

Uutisia ei tehdä yleensä 99.9% väestöstä koska kukaan heistä ei eroa massasta niin paljon, että se kiinnostaisi ketään. Ja Ilta-Sanomisssa ei tehdä uutisia kuin klikkijournalismia silmällä pitäen lähinnä yksittäistapauksista. Voisikohan sillä olla jotain vaikutusta siihen millaisen kuvan todellisuudesta piirrät kun tietosi maailmasta ovat Ilta-Sanomien varassa?

[-:)lauri]

[offtopic]
Sikäli pidän sitä kyllä terveen yhteiskunnan merkkinä (yhtenä sellaisena), että Ilta-Sanomien uutiskynnyksen ylittää lähinnä vain syyntakeettomat. Jos sen ylittäisi yksilö siitä tavallisesta suuresta massasta, joka ei halua erottua muista juuri millään elämän osa-alueella, olisi syytä huolestua.
[/offtopic]