Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Monikulttuuriketju

Aloittaja Toope, tammikuu 25, 2019, 22:48:03

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 3 Vieraat katselee tätä aihetta.

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 25, 2019, 17:09:12
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - kesäkuu 25, 2019, 16:16:15
Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 25, 2019, 15:45:56
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - kesäkuu 23, 2019, 13:04:11
Brasilia-kokemusten johdosta ymmärrän nyt Kopek paremmin mustaihoisten kammoasi.

Käytännön kokemukset tulevat aina etusijalla korupuheisiin nähden. Eihän todellisuutta voi runnoa sopimaan herttaisiin ihanteisiinsa. Mutta idealistien kiukku on aina suuri jos joku kehtaa päivittää tilanteen aidoilla kokemuksillaan. Minähän olin Facessa rasistinen valepukki ja ihmeteltiin miksi yhä saan kirjoittaa sinne kun olin kertonut vaaleanruskean ihon ja mustan tukan omanneesta bussirunkkarista.

Minä en ymmärrä.

Voitko ymmärtää tätä asiaa Kopekin subjektiiviselta kannalta? Ryöstössähän voisi lähteä vaikka nirri, ja kuolemanvaarassa ollut ihminen alkaa pelkäämään tilanteeseen olennaisesti liittyneitä asioita. Minun kohdallanihan kammo kohdistuu eniten ylipanoisiin miehiin, koska yksi melkein raiskasi ja toinen muuten vaan piinasi vuosien ajan. Kyllä siitä muistijälki jää.

Jos yrittää perustella mielipiteitään tunteilla, sille nauretaan. Miksi näin, kun ihminen kuitenkin on myös tunneolio.

Ymmärrän sen, että jos pelästyy pahanpäiväisesti, voi alkaa pelätä vähän kaikkea asiaan liittyvää, esimerkiksi tuoleja, kukkaruukkuja, ulko-ovea tai mitä kummallisempia asioita. Jos pahantekijä on esimerksi siilitukkainen mies, voi esimerkiksi alkaa pelätä kaikkia siilitukkaisia miehiä. tai jopa kaikkia vieraita miehiä, ainakin jonkin aikaa. Varsinkin, jos on muodostunut traumaperäinen stressireaktio, joka on kroonistunut. Yleensä henkilö kyllä tiedostaa, että ei ole järin rationaalista pelätä kaikkia siilitukkaisia miehiä. Tai kukkaruukkuja. Ja voi sellaiselle joku ehkä nauraakin, vaikka ei sekään kilttiä ole.

Sitä vastion en ymmärrä sitä, jos joku käyttäisi elämästään vuosia ja vuosia mollatakseen kaikkia siilitukkaisia miehiä, tai kukkaruukkuja, tai mikä se pelon kohteensa onkaan. Silloin yleistäminen mennyt kertakaikkisesti ja aivan liian pitkälle, ja pitäisi yrittää rationaalisesti ryhtyä pohtimaan, onko pelolle perustetta: siis johtuiko paha teko nimenmaan siilitukasta, lihavuudesta, tummasta ihosta (ja tummaiihoisesta rodusta). Viimeistään silloin olisi mielestäni perusteltua mennä psykoterapiaan työstämään irrationaalisia pelkojaan, ja paljon aiemminkin, jos irrationaalisesta pelosta on paljon haittaa omalle elämälle, jos pelko on esim. rajoittanut kohtuuttomasti elämää. Esimerkiksi, jos 3/4 tindermiesten tarjonnasta ei kelpaa vain ja ainoastaan sen takia, että 3/4 miehistä siellä on ylipainoinen, ja jos pelkää ylipainoisia irrationaalisesti.

Jos minun pitää mennä terapiaan koska en halua ylipainoista miestä päälleni ähkimään, niin pitäisikö jonkun miehen mennä terapiaan koska ei tykkää minun timmistä kehostani? En valinnut tähän pieniä rintojani koska kysymys on elämäntavoista eikä kehollisista piirteistä joille ei mitään voi.

Mutta jos nyt mietitään sitä mille ei voi mitään, niin ehdottaisitko terapiaa myös jos ei halua kumppania muusta etnisestä ryhmästä kuin omastaan?

Ulkonäkö on minulle tärkeä seikka seksuaalisen viehätyksen suhteen.

Norma Bates

Jos joku viihtyy lihavana niin siitä sitten vain. Omituisena kuitenkin pidän jos on pakko seurustella ja harrastaa seksiä ihmisen kanssa jonka olemus ei viehätä. Kyllä minutkin on lukemattomia kertoja diskattu koska en satu viehättämään jonkun silmää. En minä sellaista miestä kuitenkaan hulluna pidä. Jokaisella on se oma makunsa.

Toope

Eihän tietynlaisesta ulkonäöstä pitäminen ole mitään irrationaalista pelkoa! En minäkään pidä afrikkalaisia tai aasialaisia erityisen kauniina, poikkeuksia toki on, mutta yleensä. EN tykkää lihavista naisista. En miehistäkään.
Ihmiset tykkäävät erilaisista asioista, ihmisissäkin. Mikäs siinä...?

a4


Kopek

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - kesäkuu 25, 2019, 20:55:25
Jos joku viihtyy lihavana niin siitä sitten vain. Omituisena kuitenkin pidän jos on pakko seurustella ja harrastaa seksiä ihmisen kanssa jonka olemus ei viehätä. Kyllä minutkin on lukemattomia kertoja diskattu koska en satu viehättämään jonkun silmää. En minä sellaista miestä kuitenkaan hulluna pidä. Jokaisella on se oma makunsa.

Tarkkailin Lidlissä kierrellessäni mustaa naista ja tulin siihen tuloksen, että hän oli vartaloltaan ja olemukseltaan siro ja sievä ja viehättävä eli sellaista tyyppiä, jollaiseen voisin jossakin toisessa universumissa ja elämäntilanteessa ihastua. Korkein vuori kiivettäväksi ihastumisen suhteen olisi ollut hänen kasvonsa ja päänsä. Hän oli piirteiltään hyvin afrikkalainen.

Kauan sitten yöllisellä junamatkalla Pariisista Lontooseen vieressäni istunut musta nuori nainen nukahti, jolloin hänen päänsä kallistui nojaamaan olkapäätäni vastaan. Yritin olla hiljaa liikahtamatta, jotta en herättäisi häntä. Koska en ollut vuosikausiin ollut ollut juuri missään tekemisissä tyttöjen kanssa, enkä kouluvuosinani ollut juuri kymmentä sanaa enempää tyttöjen kanssa vaihtanut, noin läheinen fyysinen kontakti tuntui tietysti hyvin eksoottiselta ja miellyttävältä. Olisin varmaan ollut siltä istumalta valmis ihastumaan ja ties mihin tuon nuoren söpön mustan naisen kanssa.

Hyvännäköisen naisen, jota pojat ja miehet kiiluvin silmin katselevat, on ehkä vaikea ymmärtää, miltä tuntuu elää täydellisessä eristyksessä vastakkaisesta sukupuolesta ja olla kuin ilmaa heidän silmissään, vaikka mieli tekisi tutustua ja seurustella ja kokea asioita. Kun tuollaisessa tilassa on elänyt muutaman vuoden kiihkeimmästä nuoruudestaan, on valmis vastaamaan "kyllä" lähes kenen tahansa naisen esittämään seurustelukutsuun, vaikka hän olisi 90-vuotias luiseva mummo. No, ehkä vähän liioittelen, mutta ajatus tuo. Eli käytännössä lähes kuka tahansa kelpaa, kunhan hän on tyttö/nainen. Ei ole kyse valintatilanteista tämä tai tuo tai se, vaan yhden kerran elämässä vastaan tulevasta harvinaisesta tilaisuudesta valita tämä tai ei ketään.

Olen nähnyt viime päivinä kaupoissa kierrellessäni lukuisia pareja/pariskuntia (en tiedä statusta), joissa mies on hyvin musta afrikkalainen/afrosuomalainen ja nainen valkoihoinen ja oletettavasti suomalainen. Tulee mieleen, kuinka monta eri vaihtoehtoa naisilla on ollut mistä valita, ja voisiko joissakin tapauksissa olla kyse edellä kuvaamastani hän tai ei kukaan -tilanteesta. Vai onko kenties median aktiivisesti harjoittamalla mainonnalla (valkoinen nainen, hanki musta mies, saat ruskeita lapsia) tekemistä ilmiön yleistymisen kanssa. Eli naiset haluavat mustan miehen, koska se on trendikästä. Näkemissäni etnisissä sekapareissa naisesta on saanut pukeutumisen ja tyylin perusteella yläluokkaisemman ja koulutetumman vaikutelman kuin miehestä.

Olen kuullut ja tainnut lukeakin arvion, että hyvin kauniit naiset jäävät usein sinkuiksi sen vuoksi, että yksikään tarjolla oleva mies ei vastaa heidän ylikorkeita kriteerejään, ja toisaalta vain harvojen miesten itsevarmuus riittää edes kuvittelemaan suhdetta tuollaisen täydellisen naisen kanssa; suhdetta, jossa mies olisi ikään kuin koeajalla ja saisi potkut, jos painoindeksi tai kaljuindeksi tai potenssi-indeksi ei enää vastaisi prinsessan vaatimuksia.

Kun Norma Bates itse on ottanut asian esille, niin jatkan hieman ja mietin löytyykö hänen ikäluokastaan ylipäätään hänen ikäisiään vapaita miehiä, joiden ulkonäkö vastaisi hänen omaa "timmiä" ja täydellistä vartaloaan. Ainakin kadulla ja kaupoissa (ehkä käyn alaluokan suosimissa liikkeissä, joten kuva voi olla vääristynyt) näkemäni monet paljon nuoremmatkin miehet ovat läskimahaisia ja muutenkin rupsahtaneita. Suomalaisethan ovat ylipäätään matkalla samaan suuntaan, mihin amerikkalaiset ovat jo menneet, eli paino karkaa käsistä. Koskee kumpaakin sukupuolta. "Timmi" ihminen löytää fyysisen vastinparin itseään huomattavasti nuoremmista.

a4

Lainaus käyttäjältä: a4 - kesäkuu 25, 2019, 20:22:06
Jos kolme kymmenestä ihmisen kohtaamista x-kansanryhmään kuuluvista henkilöstä käyttäytyy epäedullisesti tai esiintyy kielteisessä valossa uutisissa, ihmisellä on kiusaus yleistää nämä havainnot koskemaan koko kansanryhmää x. Sen jälkeen, kun tällainen ennakkokäsitys on syntynyt, sen tueksi kerätään todisteita rekisteröimällä huolellisesti kyseiseen ihmisryhmään kuuluvien negatiiviset teot ja jättämällä huomioimatta positiiviset teot.

Eli monella Irakilaisella tai hyvin monella muullakin maailman ihmisistä voi olla valkoihoisista hyvin negatiivinen ja jopa rasistinen kuva.
Mutta onko se järkevä kuva meistä iholtamme vaaleammista? Onko meissä jokin vikana? Saako meitä oikeutetusti vihata? Pitäisikö meidät eristää jonnekin vai mitä meille pitäisi tehdä? Mitä kaikkea meille saisi tehdä?
Herää paljon kysymyksiä.

urogallus

Lainaus käyttäjältä: a4 - kesäkuu 26, 2019, 07:58:20
Pitäisikö meidät eristää jonnekin vai mitä meille pitäisi tehdä?


Valkoisten eristäminen olisi rasistista ei-valkoisia kohtaan. Meinaan että tällä hetkellä kaikesta rasismivouhkaamisesta huolimatta valkoisten asuttamiin maihin on muuttamassa värikästä väkeä vaikka kuinka paljon, ja onhan heillä siihen ehdoton oikeus. Onhan?

Xantippa

Renttu-ritari sieltä ryntäsi, mutta ei tässä ole ollut tarkoitus sanoa mitään muuta kuin sen, että ei pelkkää ihmisen käytöstä katsomalla monikaan meistä kykene hänen kehystarinaansa äidin mielipiteitä myöten muodostamaan.

T: Xante

-:)lauri

Lainaus käyttäjältä: urogallus - kesäkuu 26, 2019, 08:15:43
Lainaus käyttäjältä: a4 - kesäkuu 26, 2019, 07:58:20
Pitäisikö meidät eristää jonnekin vai mitä meille pitäisi tehdä?


Valkoisten eristäminen olisi rasistista ei-valkoisia kohtaan. Meinaan että tällä hetkellä kaikesta rasismivouhkaamisesta huolimatta valkoisten asuttamiin maihin on muuttamassa värikästä väkeä vaikka kuinka paljon, ja onhan heillä siihen ehdoton oikeus. Onhan?

Mikään luonnonlaki ei sitä maahan muuttoa estäkään. Oikeus on puolestaan sopimuksenvarainen asia kuten esim. kaikki ihmisoikeudet. Toistaiseksi kun olemme länsimaa ja sopineet noudattavamme ihmisoikeuksia niin hätää kärsivillä, työpaikan saaneilla ja muilla hyvät perusteet omaavilla erityisryhmillä on kyseinen oikeus.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - kesäkuu 25, 2019, 20:55:25
Jos joku viihtyy lihavana niin siitä sitten vain. Omituisena kuitenkin pidän jos on pakko seurustella ja harrastaa seksiä ihmisen kanssa jonka olemus ei viehätä. Kyllä minutkin on lukemattomia kertoja diskattu koska en satu viehättämään jonkun silmää. En minä sellaista miestä kuitenkaan hulluna pidä. Jokaisella on se oma makunsa.

Saat ehdottomasti valita kumppanisi ja myös kriteerit, joiden perusteella kumppanisi valitset. On ihan sama, vaikka kriteerinäsi oli yksisarvisuus. Mutta - se ei ole ok, jos ruikit ympäriinsä toksista viestiä siitä, miten ällöjä lihavat ovat ja demoat sitä inhoa, jota heitä kohtaan vain nähdessäsikin tunnet.

Ero näiden välillä on tässä rautalangasta väännetty, mutta yleensä sen ylittäminen tapahtuu paljon hienovaraisemmin ja välissä on sellaista harmaata aluetta, jossa ei ole täysin yksiselitteisen helppoa sanoa, milloin on astuttu "väärälle" puolelle. Kompassina tuossa suunnistamisessa ovat muut ihmiset. Omaa toimintaansa kannattaa peilata muiden reagoinnin kautta. Toisaalta samalla itse olet puolestasi heille peilinä, jonka avulla he voivat herkistää tietoisuuttaan vivahteille ja sille, miten heidän käyttäytymisensä vaikuttaa muihin ihmisiin. Kyse on jatkuvasta vuorovaikutuksesta, jossa kukaan ei voi vaatia täyttä vapautta sanoa mitä tahansa - mikäli aidosti haluaa myös ottaa toiset ihmiset huomioon (kuten itse haluaisi tulla huomioiduksi).

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 26, 2019, 10:01:35
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - kesäkuu 25, 2019, 20:55:25
Jos joku viihtyy lihavana niin siitä sitten vain. Omituisena kuitenkin pidän jos on pakko seurustella ja harrastaa seksiä ihmisen kanssa jonka olemus ei viehätä. Kyllä minutkin on lukemattomia kertoja diskattu koska en satu viehättämään jonkun silmää. En minä sellaista miestä kuitenkaan hulluna pidä. Jokaisella on se oma makunsa.

Saat ehdottomasti valita kumppanisi ja myös kriteerit, joiden perusteella kumppanisi valitset. On ihan sama, vaikka kriteerinäsi oli yksisarvisuus. Mutta - se ei ole ok, jos ruikit ympäriinsä toksista viestiä siitä, miten ällöjä lihavat ovat ja demoat sitä inhoa, jota heitä kohtaan vain nähdessäsikin tunnet.

Ero näiden välillä on tässä rautalangasta väännetty, mutta yleensä sen ylittäminen tapahtuu paljon hienovaraisemmin ja välissä on sellaista harmaata aluetta, jossa ei ole täysin yksiselitteisen helppoa sanoa, milloin on astuttu "väärälle" puolelle. Kompassina tuossa suunnistamisessa ovat muut ihmiset. Omaa toimintaansa kannattaa peilata muiden reagoinnin kautta. Toisaalta samalla itse olet puolestasi heille peilinä, jonka avulla he voivat herkistää tietoisuuttaan vivahteille ja sille, miten heidän käyttäytymisensä vaikuttaa muihin ihmisiin. Kyse on jatkuvasta vuorovaikutuksesta, jossa kukaan ei voi vaatia täyttä vapautta sanoa mitä tahansa - mikäli aidosti haluaa myös ottaa toiset ihmiset huomioon (kuten itse haluaisi tulla huomioiduksi).

Kuten olen jo aiemmin sanonut, jos käytän ikäviä ilmauksia ylipainoisista miehistä, silloin on kyse miehistä jotka käyttäytyvät/käyttäytyivät rumasti. Minusta on perin omituista jos se että tulee melkein raiskatuksi ylipainoisen henkilön taholta, tai saa sietää vuosikausien kiusaamista toisen moisen taholta, niin tunnetilaansa ei saa purkaa käyttämällä minkäänlaista termiä. Minä EN ole haukkunut yhtäkään ylipainoista miestä päin naamaansa (en edes noita kiusaajia aikoinaan) enkä nettideiteissä; jälkimmäisessä miehet ovat haukkuneet minut moneen kertaan. Nykyään on tosin vähän rauhallisempaa, kaiketi koska pääasiassa pyörin Tinderissä ja siellähän ei ole pakko mennä tykkäilemään tyypistä josta ei tykkää, joten ei tule sitä noloa tilannetta että mies ottaisi yhteyttä ja osoittautuu ettei hänen olemuksensa viehätä minua, jolloin on kerrottava että "valitettavasti pidän vähän toisennäköisistä". Aikoinaan sanoin myös että pidän hoikista miehistä, tai saatoin yrittää mielistellä ja vähätellä tykkäämisiäni ja sanoin että pidän ruipeloista.

Täällä tehdään näemmä ihan järjestään ihmeellisiä johtopäätöksiä ihmisten kommenteista. Tulee mieleen että tarkoitushakuista. Etkö sinä muka koskaan pura millään tavallaan mielipahaasi verbaalisesti? Tai jos niin teet, niin tee tietenkin niin mahdollisimman neutraalisti että oikeastaan mitään ei tule selville siitä millainen ihminen mielipahasi aiheutti?

Olen kertonut ainakin jonkinlaisin sanoin siitä kun jouduin autiolla alueella menemään bussipysäkille jossa istui lihava musta mies joka mulkoili ja sylki kohti minua. Ei minuun asti, mutta sinnepäin jossa oleilin. Puhui arabiaa puhelimeen. Nythän ei tietenkään saisi kertoa että mies olis musta, koska rasismi. Ei myöskään saisi mainita lihavuutta, koska se sinä ja kertsi harmistutte siitä. Tuskinpa sitä arabiaakaan saa mainita, koska jälleen rasismi. Varmaan sukupuolenkin kertominen on väärin.

Näin ollen menin siis bussipysäkille ja minua pelotti siellä, mutta en voi kertoa että miksi.

Tässä asiassa Renttu taitaa olla oikeassa...


Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 25, 2019, 20:55:44
Eihän tietynlaisesta ulkonäöstä pitäminen ole mitään irrationaalista pelkoa! En minäkään pidä afrikkalaisia tai aasialaisia erityisen kauniina, poikkeuksia toki on, mutta yleensä. EN tykkää lihavista naisista. En miehistäkään.
Ihmiset tykkäävät erilaisista asioista, ihmisissäkin. Mikäs siinä...?

Fiinit ja jalostuneet ihmiset tietenkin osaavat olla kertomatta mistä eivät pidä. Salaamalla ei-pitämisensä he onnistuvat esiintymään niin että ovat yläpuolella inhojen "toksisten" ihmisten yläpuolella. Mahtaa olla mahtavaa kun on niin henkistynyt että tunteet voi aina salata jos ne ovat negatiivisia.

Viime vuonna kävin läpi seitsemät treffit ja jokaisella kerralla mies oli jotain muuta kuin oli valokuvassaan antanut ymmärtää. Kyllä voin sanoa että helvetin vaikeaksi menin eräänkin kerran kun mies oli sitten nimenomaan ylipainoinen, mutta kuvasta se ei ollut tullut ilmi. Enkä nyt puhu mistään "paria kiloa ylimääräistä", vaan sellaisesta että se hallitsee koko olemusta. Mitä helvettiä tuollaisessa tilanteessa pitäisi tehdä kun ihminen on salannut olemuksensa tai antanut siitä vääränlaista infoa? Menin ihan hiljaiseksi ja mies luuli että olen ujo. Lopulta oli pakko todeta että et valitettavasti ole tyyppiäni.

Jos salaa ulkonäkönsä tapaamiseen asti, on varmaankin jo huomannut ettei oikein flaksi käy. Pitäisikö sellaista ihmistä sitten jotenkin kohdella silkkihansikkain joka pyrkii olemaan kiero että menisi kaupaksi? Normaaliin kanssakäymiseen ilmeisesti kuuluu ettei kaikkea negatiivista itsestä täräytetä heti tiskiin, mutta kyllä ulkonäkö mielestäni pitäisi käydä heti ilmi. Yhtäkään miestä en ole alkanut haukkumaan päin näköä tavatessa. Eivät hekään minua. Yhden kanssa kyllä kerran lähdin treffeille vaikka oli ensin antanut negatiivisen arvion naamastani, kuulema "kuvasi ei sykähdyttänyt". Kroppa sitten ilmeisesti sykähdytti koska tyyppi oli aivan onneton ettei hän sitten yhtäkkiä muuttuneen elämäntilanteensa (joutui yksinhuoltajaksi) takia voinutkaan alkaa tutustumaan. Mutta parempi niin kun ei oikein ollut fiiliksiä, sillä kertaa luonteen takia.

***

Jos sitä varoo jotenkin mulkoilevan näköisiä ihmisiä eikä halua olla näiden lähellä, niin onko se irrationaalista pelkoa vai tervettä varovaisuutta? Tuntuu kuin monikulttuurisuuden kannattajat haluaisivat että terve järki heitetään vallan ojaan ja kaikkiin ihmisiin pitäisi lähtökohtaisesti suhtautua niin että ovat hyvällä asialla. Kun käyn KM-treeneissä niin meillähän on siellä tietysti täsmälleen päinvastainen asenne. Meille opetetaan mitä asentoja ottaa ja mitä tehdä jos joku lähtee tulemaan kohti. Eikä se asento ole se että heitetään kädet levälleen että ihanaa halataan halataan. Ihmisten käyttäytymistä pitäisi osata tulkita, ja se tulkinta ei voi aina mennä niin että kaikki ovat automaattisesti hyvänsuopia.

Jos nyt joku alkaa välttelemään erityisesti jotain tiettyä etnistä ryhmää, mutta ei tee aktiivisesti mitään pahaa heille, niin onko se sysimustaa rasismia? Jännäksi on mennyt jos suojaa ja rauhaa kaivatessaan ja täten joitakin ihmisiä vältellessään onkin ihan hirveä ihminen. Kas kun ei odoteta jo naisilta että menevät keskelle toria makaamaan haarat levällään että tulkaa ja ottakaa.

Xantippa

Norma,

Minua ovat kiusanneet ja ikävästi ahdistelleet:

- lyhyet miehet
- pitkät miehet
- tummatukkaiset miehet
- vaaleatukkaiset miehet
- hoikat miehet
- lihavat miehet

ja kokemuksistani (huom monikko) on vähemmän aikaa kuin sinun. Mitä sinun mielestäni minun on  nyt oikeutettua verbaalisesti ilmaista?

Ja ei, Renttu ei ole oikeassa. Tämä on keskustelufoorumi, jolla keskustelua herää niistä asioista, joita tänne kirjoitetaan. On aivan turhaa täällä kenenkään korottaa itseään asemaan, jossa juuri omiin mielipiteisiin saadut vastineet olisivat jotakin muuta kuin mitä ne ovat, keskustelufoorumilla saatuja vastikkeita.

T: Xante

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - kesäkuu 26, 2019, 10:37:07
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 26, 2019, 10:01:35
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - kesäkuu 25, 2019, 20:55:25
Jos joku viihtyy lihavana niin siitä sitten vain. Omituisena kuitenkin pidän jos on pakko seurustella ja harrastaa seksiä ihmisen kanssa jonka olemus ei viehätä. Kyllä minutkin on lukemattomia kertoja diskattu koska en satu viehättämään jonkun silmää. En minä sellaista miestä kuitenkaan hulluna pidä. Jokaisella on se oma makunsa.

Saat ehdottomasti valita kumppanisi ja myös kriteerit, joiden perusteella kumppanisi valitset. On ihan sama, vaikka kriteerinäsi oli yksisarvisuus. Mutta - se ei ole ok, jos ruikit ympäriinsä toksista viestiä siitä, miten ällöjä lihavat ovat ja demoat sitä inhoa, jota heitä kohtaan vain nähdessäsikin tunnet.

Ero näiden välillä on tässä rautalangasta väännetty, mutta yleensä sen ylittäminen tapahtuu paljon hienovaraisemmin ja välissä on sellaista harmaata aluetta, jossa ei ole täysin yksiselitteisen helppoa sanoa, milloin on astuttu "väärälle" puolelle. Kompassina tuossa suunnistamisessa ovat muut ihmiset. Omaa toimintaansa kannattaa peilata muiden reagoinnin kautta. Toisaalta samalla itse olet puolestasi heille peilinä, jonka avulla he voivat herkistää tietoisuuttaan vivahteille ja sille, miten heidän käyttäytymisensä vaikuttaa muihin ihmisiin. Kyse on jatkuvasta vuorovaikutuksesta, jossa kukaan ei voi vaatia täyttä vapautta sanoa mitä tahansa - mikäli aidosti haluaa myös ottaa toiset ihmiset huomioon (kuten itse haluaisi tulla huomioiduksi).

Kuten olen jo aiemmin sanonut, jos käytän ikäviä ilmauksia ylipainoisista miehistä, silloin on kyse miehistä jotka käyttäytyvät/käyttäytyivät rumasti. Minusta on perin omituista jos se että tulee melkein raiskatuksi ylipainoisen henkilön taholta, tai saa sietää vuosikausien kiusaamista toisen moisen taholta, niin tunnetilaansa ei saa purkaa käyttämällä minkäänlaista termiä. Minä EN ole haukkunut yhtäkään ylipainoista miestä päin naamaansa (en edes noita kiusaajia aikoinaan) enkä nettideiteissä; jälkimmäisessä miehet ovat haukkuneet minut moneen kertaan. Nykyään on tosin vähän rauhallisempaa, kaiketi koska pääasiassa pyörin Tinderissä ja siellähän ei ole pakko mennä tykkäilemään tyypistä josta ei tykkää, joten ei tule sitä noloa tilannetta että mies ottaisi yhteyttä ja osoittautuu ettei hänen olemuksensa viehätä minua, jolloin on kerrottava että "valitettavasti pidän vähän toisennäköisistä". Aikoinaan sanoin myös että pidän hoikista miehistä, tai saatoin yrittää mielistellä ja vähätellä tykkäämisiäni ja sanoin että pidän ruipeloista.

Täällä tehdään näemmä ihan järjestään ihmeellisiä johtopäätöksiä ihmisten kommenteista. Tulee mieleen että tarkoitushakuista. Etkö sinä muka koskaan pura millään tavallaan mielipahaasi verbaalisesti? Tai jos niin teet, niin tee tietenkin niin mahdollisimman neutraalisti että oikeastaan mitään ei tule selville siitä millainen ihminen mielipahasi aiheutti?

Olen kertonut ainakin jonkinlaisin sanoin siitä kun jouduin autiolla alueella menemään bussipysäkille jossa istui lihava musta mies joka mulkoili ja sylki kohti minua. Ei minuun asti, mutta sinnepäin jossa oleilin. Puhui arabiaa puhelimeen. Nythän ei tietenkään saisi kertoa että mies olis musta, koska rasismi. Ei myöskään saisi mainita lihavuutta, koska se sinä ja kertsi harmistutte siitä. Tuskinpa sitä arabiaakaan saa mainita, koska jälleen rasismi. Varmaan sukupuolenkin kertominen on väärin.

Näin ollen menin siis bussipysäkille ja minua pelotti siellä, mutta en voi kertoa että miksi.

Tässä asiassa Renttu taitaa olla oikeassa...

^ Kyse on Norma enemmän siitä, että sinä itse teet tällaisia aika hurjiakin päätelmiä muista ihmisistä hyvin vähäisillä perusteilla. Mutta kun sinulle vastaa ikäänkuin samassa hengessä, loukkaannut ja suutut. Tai jos yrittää sanoa, että saat olla vihainen siitä, mitä joku lihava mies teki sinulle, mutta ei ehken kannata olla sillä perusteella vihainen LIHAVUUDELLE, niin et ole kovinkaan herkkä huomaamaan näissä mitään eroa.

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 26, 2019, 10:57:39
^ Kyse on Norma enemmän siitä, että sinä itse teet tällaisia aika hurjiakin päätelmiä muista ihmisistä hyvin vähäisillä perusteilla. Mutta kun sinulle vastaa ikäänkuin samassa hengessä, loukkaannut ja suutut. Tai jos yrittää sanoa, että saat olla vihainen siitä, mitä joku lihava mies teki sinulle, mutta ei ehken kannata olla sillä perusteella vihainen LIHAVUUDELLE, niin et ole kovinkaan herkkä huomaamaan näissä mitään eroa.

Vihainen lihavuudelle. No mene tiedä. Mutta ajattelepa sellaista että menee baariin jossa on juuri se kaljankittaus menossa, niin kuinkahan todennäköistä se on että kaljaa kittaavat nimenomaan kaljamahan hankkineet, ja jos siellä tulee ahdistelluksi, niin kuinka todennäköistä se on että ahdistelija on lihava? Minuun kiinnikäynyt ja minua vuosia ahdistellut mies olivat kumminkin viinamäen miehiä, joten kaiketi sitä voisi tietysti olla vihainen alkoholisteillekin, ja olenpa tuota ollutkin. Siitäkin voi taas joku suuttua ja loukkaantua, jos sattuu itse tykkäämään lipittelystä.

Minun ei kuitenkaan tarvinnut baariin asti mennä, riitti että asuin alueella jossa se kittaus oli kaiketi hauska harrastus. Tosin kiinnikäynyt mies ei asunut täsmälleen sillä alueella, mutta oli kuulema joskus asunut. Sillä hän ne tienoot tiesikin. Ja ahdisteli mahdollisesti muitakin naisia, kuulemastani päätellen.

Mutta vaikkei tämmöisiä kokemuksia olisi koskaan ollut, en silti viehättyisi ylipainoisista miehistä. Näetsen kumpikin eksistäni lihoi ja varsinkin ekassa suhteessa havaitsin että seksistä on vaikeampi nauttia ylipainoisen kanssa. Olen muistaakseni mainnutkin että jonkin aikaa luulin että kyse on siitä että en henkisesti enää innostu, kunnes tajusin että kyse onkin fyysisestä puolesta. Lihavan miehen penis ei yllä sinne asti minne pitää että ns. G-piste stimuloituisi.

Sille ei mikään terapia mahtaisi mitään, paitsi sellainen että se mies laitetaan laihdutuskuurille...