Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Aivojen toiminta tajuttomalla

Aloittaja Edward, helmikuu 15, 2019, 09:34:37

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Ekisetä - maaliskuu 12, 2019, 23:45:02
Koomassa oleva ja ulkoisesti tajuton voi kyllä tuntea kaikkia tunteita.
Tajuttomaksi lyöty tai nukutettu on tunteeton.

No koomaksi ei oikeastaan edes suositella kutsuttavan tuota syvä tajuttomuuden tilaa. Tajuttomuuden asteita on monia ja unitila voidaan ajatella eräänlaiseksi tajuttomuudeksi sekin. Syvän tajuttomuuden tilan aivotoimintaa on todella vaikeaa ulkopuolelta arvioida, koska siihen liittyy juuri reagoimattomuus ärsykkeisiin. Aivokuolemankaan toteaminen ei ole ihan itsestäänselvää ja helppoa. On vaikeaa saada varmasti oikeaa ja tarkkaa tietoa siitä, mitä syvän tajuttomuuden tilassa aivoissa tapahtuu ja mitä ei. Mutta - onko tämä tiedon saamisen vaikeus peruste väittää, että tajuttoman aivoissa silti on emootioita tajuissaan olevan ihmisen aivojen (ja kehon - emootiothan ovat koko kehon tiloja, eivät sijaiste vain aivoissa) tapaan? Niitä kun ei voi havaita käyttäytymistä tarkkailemalla (tajuton ei tee mitään sellaista, mistä emootioiden vaihtelut voisi havaita), niitä tajuttomuudestaan heränyt ei muista kokeneensa. Pitääkö meidän siis vain lujasti uskoa, että vaikka kaikki tyypilliset merkit emootioiden vaihteluista puutuvat, eikä niiden kehollisia ilmenemisen merkkejä ole, eikä kukaan voi kertoa kokeneensa emootioita, ne silti kuitenkin jatkuvasti ovat olemassa? Mikä niiden merkitys silloin mahtaa olla? Jäävätkö ne kuitenkin jotenkin kehon muistiin ja vaikuttavat tajuttomuudestaan heränneen ihmisen toimintaan? Vai ovatko ne jotakin, joka on kuin tapahtunut jollekin muulle - eivät vaikuta kehenkään, mihinkään? Millainen mahtaa olla sellainen emootio, jolla ei ole emootiolle muutoin tyypillisiä kehollisia muutoksia (hengityksessä, pulssissa, sisäerityksessä)? Koska normaalisti tajuisaan olevan aivojen emootioihin vaikuttaa merkittävällä tavalla kehollisten tuntemusten käsitteleminen ja tunnistaminen, niin mitä tajuttoman aivoissa emootioiden pohjana silloin olisi? Kulkeeko aivoihin tajuttomallakin näitä viestejä kehon tiloista ja käsittelevätkö tajuttomankin aivot niitä, mutta vain kyky reagoida puuttuu? Silloin käsittääkseni myös pitäisi ottaa huomioon mahdollisuus, että tajuton kokee kipuakin, vaikkei siihen reagoi. Apua - miten voin mennä luottavaisin mielin leikkaukseen? Ehkä tunnenkin kaiken sen aiheuttaman kivun nukutuksesta huolimatta, mutta sitten vain unohdan sen, enkä tiedä tunteneeni voimakasta tuskaa tuon nukutuksen tuottaman tajuttomuuteni aikana? Pitäisikö oikeastaan leikkausten etiikkaa arvioida ihan uudelleen?

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Ekisetä - maaliskuu 13, 2019, 07:53:18
Kaikkien tavoite on vaan puhua lämpimikseen. Turhaa viisastelua tommoset kysymykset.

Niistä tulee sellaista siitä syystä, että Karikko systemaattisesti kieltäytyy sekä selittämästä, miten hän ymmärtää käsitteiden merkityssisällön, että millään tapaa ymmärtämään sitä, jos joku toinen kirjoittaja pyrkii selittämään, millaisella merkityssisällöllä hän jotakin käsitettä käyttää. Kyllä, tuolla tavalla kommunikaatio on tosiaan täsyin mahdotonta ja jokainen päätyy lähinnä kirjoitteleman itselleen. Tosin minulla on sellainen vaikutelma, että kommunikaatio toimii vaikkapa minun ja mikaisen välillä kyllä. Yhteisen sanallisen maaperän löytäminen vaikuttaa olevan mahdollista, jolloin ajatusten vaihtoa voi tapahtua. Ajatusten vaihto kun nyt vain tarvitsee sanoja ja lisäksi jonkinlaisen yhteisen ymmärryksen siitä, mitä ajatusta ne suurin piirtein ja ainakin karkealla tasolla symboloivat. Toistaiseki ainakin minä olen liian taitamaton lukemaan toisten ihmisten ajatuksia suoraan heidän aivotoiminnastaan ilman kielen apua. Karikko ehkä on jo noussut tässä (mielestään) ylemmälle tasolle, joten hän voi halveksua pyrkimystä käsitteiden merkityssisältöjen määrittelemiseen. Taitaa vain olla aika yksinäistä tuolla ylemmällä tasolle. Ei juurikaan puhekumppaneita.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: safiiri - maaliskuu 13, 2019, 08:07:56
Lainaus käyttäjältä: Ekisetä - maaliskuu 13, 2019, 07:53:18
Kaikkien tavoite on vaan puhua lämpimikseen. Turhaa viisastelua tommoset kysymykset.

Niistä tulee sellaista siitä syystä, että Karikko systemaattisesti kieltäytyy sekä selittämästä, miten hän ymmärtää käsitteiden merkityssisällön, että millään tapaa ymmärtämään sitä, jos joku toinen kirjoittaja pyrkii selittämään, millaisella merkityssisällöllä hän jotakin käsitettä käyttää. Kyllä, tuolla tavalla kommunikaatio on tosiaan täsyin mahdotonta ja jokainen päätyy lähinnä kirjoitteleman itselleen. Tosin minulla on sellainen vaikutelma, että kommunikaatio toimii vaikkapa minun ja mikaisen välillä kyllä. Yhteisen sanallisen maaperän löytäminen vaikuttaa olevan mahdollista, jolloin ajatusten vaihtoa voi tapahtua. Ajatusten vaihto kun nyt vain tarvitsee sanoja ja lisäksi jonkinlaisen yhteisen ymmärryksen siitä, mitä ajatusta ne suurin piirtein ja ainakin karkealla tasolla symboloivat. Toistaiseki ainakin minä olen liian taitamaton lukemaan toisten ihmisten ajatuksia suoraan heidän aivotoiminnastaan ilman kielen apua. Karikko ehkä on jo noussut tässä (mielestään) ylemmälle tasolle, joten hän voi halveksua pyrkimystä käsitteiden merkityssisältöjen määrittelemiseen. Taitaa vain olla aika yksinäistä tuolla ylemmällä tasolle. Ei juurikaan puhekumppaneita.

Ihan tarpeeksi, ehkä jopa liikaa, tulkitsen tuon sillä tapaa, ettet "vapaasta tahdostasi" ole tässä valistamassa millainen karikko mahdollisesti on.

Jatkan tätä vapaa tahto teemaa, olisin nähnyt tämän mieluummin kuuluvan siihen.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - maaliskuu 13, 2019, 10:23:09
Lainaus käyttäjältä: safiiri - maaliskuu 13, 2019, 08:07:56
Lainaus käyttäjältä: Ekisetä - maaliskuu 13, 2019, 07:53:18
Kaikkien tavoite on vaan puhua lämpimikseen. Turhaa viisastelua tommoset kysymykset.

Niistä tulee sellaista siitä syystä, että Karikko systemaattisesti kieltäytyy sekä selittämästä, miten hän ymmärtää käsitteiden merkityssisällön, että millään tapaa ymmärtämään sitä, jos joku toinen kirjoittaja pyrkii selittämään, millaisella merkityssisällöllä hän jotakin käsitettä käyttää. Kyllä, tuolla tavalla kommunikaatio on tosiaan täsyin mahdotonta ja jokainen päätyy lähinnä kirjoitteleman itselleen. Tosin minulla on sellainen vaikutelma, että kommunikaatio toimii vaikkapa minun ja mikaisen välillä kyllä. Yhteisen sanallisen maaperän löytäminen vaikuttaa olevan mahdollista, jolloin ajatusten vaihtoa voi tapahtua. Ajatusten vaihto kun nyt vain tarvitsee sanoja ja lisäksi jonkinlaisen yhteisen ymmärryksen siitä, mitä ajatusta ne suurin piirtein ja ainakin karkealla tasolla symboloivat. Toistaiseki ainakin minä olen liian taitamaton lukemaan toisten ihmisten ajatuksia suoraan heidän aivotoiminnastaan ilman kielen apua. Karikko ehkä on jo noussut tässä (mielestään) ylemmälle tasolle, joten hän voi halveksua pyrkimystä käsitteiden merkityssisältöjen määrittelemiseen. Taitaa vain olla aika yksinäistä tuolla ylemmällä tasolle. Ei juurikaan puhekumppaneita.

Ihan tarpeeksi, ehkä jopa liikaa, tulkitsen tuon sillä tapaa, ettet "vapaasta tahdostasi" ole tässä valistamassa millainen karikko mahdollisesti on.

Jatkan tätä vapaa tahto teemaa, olisin nähnyt tämän mieluummin kuuluvan siihen.

Tämä on minun tulkintani asiasta. Tiedän, että sinulla on oma tulkintasi. Mutta oma tuntemukseni on, että sinulla ei ole halua yhdessä pohtia, mikä tulkinnan tapa mahdollistaisi dialogin tapahtumisen. Mikä on vakava este sille, että se olisi mahdollista. En myöskään keksi, mikä olisi sellaine on toimintamalli, jolla asiaa voisin omasta puolestani edistää. Ilman, että tyydyn vain nyökkäilemään sinun ajatuksillesi sellaisenaan. Sekään kun ei ole dialogia. Ehdota ihmeessä, jos näet jonkin toimintatavan, joka olisi keskustelua edistävä.

Ekisetä

Ei elämä oo tahtomista vaan päätöksiä ja sen jälkeen päätösten mukaan elettyä elämää. Tai no...joskus myös päätöksistä lipsumista.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Ekisetä - maaliskuu 13, 2019, 14:52:15
Ei elämä oo tahtomista vaan päätöksiä ja sen jälkeen päätösten mukaan elettyä elämää. Tai no...joskus myös päätöksistä lipsumista.

Päätös on jo sananakin kuvaus jonkin asian tulleen päätökseen. Yleensä tahdotaan jotakin ja tekeminen alkaan sen tahdon, eli halun "voimalla"   Päätän, että haluan juuri jotain yksittäistä asiaa monien halujen joukosta, eli aivot ovat "virittyneet tavoittelemaan.

Aatteellisilla päätöksillä voi kyllä olla matkaa tekemisen aloittamiseen, eli se päätös voi olla päätöksen ja tekemisen alku, mutta ei filosofisen päätöksen tarkoituskaan liene tekeminen.

kertsi

Lainaus käyttäjältä: Karikko - maaliskuu 05, 2019, 10:42:39
Sanoin tuolla, että ilman tunteita et ole mitään mieltä ja edes tiedä  (muista) mitään, kuten koomapotilaskaan ei tiedä mitään koomassa-oloajastaan.
Lainaus käyttäjältä: mikainen - maaliskuu 06, 2019, 16:12:10
Tajuton ei tunne mitään ja silti aivot toimivat.
Miten niin koomapotilas ei tiedä mitään tai tajuton ei tunne mitään?

Ainakin locked-in-syndroomasta kärsivät koomapotilaat tuntevat, kuulevat, ajattelevat, vaikka eivät pystykään kommunikoimaan tai liikkumaan.

Tajuton ei ole tietoinen, mutta tarkoittaako se tosiaankin, että tajuton ei myöskään tunne? Tarvitaanko tunteen kokemiseenaina tietoisuutta, hereillä oloa? (Tunteen tunnistamiseen, nimeämiseen ja analysointiin kyllä tarvitaan tietoisuutta.) Onko olemassa vain tietoisia tunteita? Ei kai. Onhan niitä semmoisiakin tunteita, joista henkilö ei edes hereillä ollessaan ole tietoinen, eli tiedostattomia tunteita. Ehkä kaikki tunteet sisältävät aluksi jonkin automaattisen, kehollisen reaktion ja tiedostamattoman komponentin. Osa näistä komponenteista tietoisuus havaitsee, ja osan ei.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Ekisetä

Lainaus käyttäjältä: Karikko - maaliskuu 14, 2019, 09:33:17
Lainaus käyttäjältä: Ekisetä - maaliskuu 13, 2019, 14:52:15
Ei elämä oo tahtomista vaan päätöksiä ja sen jälkeen päätösten mukaan elettyä elämää. Tai no...joskus myös päätöksistä lipsumista.

Päätös on jo sananakin kuvaus jonkin asian tulleen päätökseen. Yleensä tahdotaan jotakin ja tekeminen alkaan sen tahdon, eli halun "voimalla"   Päätän, että haluan juuri jotain yksittäistä asiaa monien halujen joukosta, eli aivot ovat "virittyneet tavoittelemaan.

Aatteellisilla päätöksillä voi kyllä olla matkaa tekemisen aloittamiseen, eli se päätös voi olla päätöksen ja tekemisen alku, mutta ei filosofisen päätöksen tarkoituskaan liene tekeminen.

Avioliittokin on päätös. Päätös elää elämänsä jonku kanssa vaikka aina ei sitä parasta hekumaa oliskaan. Se on kompromissi jonka älykkäät ihmiset tekee ja sitoutuu siihen. Tuntojen mukaan elävät menee pimppi lerpalla ja makkara pystyssä aina uuden hajun luokse.

kertsi

Lainaus käyttäjältä: Karikko - maaliskuu 07, 2019, 10:13:54
  Koomapotilaalle pidetään elintoimintoja yllä keinotekoisesti, hän kyllä menehtyisi muuten melko nopeasti.
Onko tosiaankin noin aina? Eikös koomassa aivorunko sentään yleensä toimi, joten se usein(?) voi hoitaa hengitystoiminnan. Hengitystä kyllä tarkkaillaan. Joskus voidaan joutua auttamaan hengtystä koneen avulla, jos potilas esimerkiksi vuoroin hyperventiloi ja vuoroin lakkaa hengittämästä, mikä on vaarallinen hengitysrytmi, tai jos hänellä ylipäätänsä on hengityskatkoksia. Wikipedian mukaan:

(Certain stereotypical patterns of breathing have been identified including Cheyne–Stokes, a form of breathing in which the patient's breathing pattern is described as alternating episodes of hyperventilation and apnea. This is a dangerous pattern and is often seen in pending herniations, extensive cortical lesions, or brainstem damage.[4] Another pattern of breathing is apneustic breathing, which is characterized by sudden pauses of Inhalation and is due to a lesion of the pons.[1][4] Ataxic breathing is irregular and is due to a lesion (damage) of the medulla.)
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Hippi

Onko "sokerikooma" erilainen kuin jostain muusta syystä koomaan vaipuminen? Muistanpa pikkulapsena sairaalassa ollessani yhdessä huoneessa oli lapsi, joka oli diabeteksen aiheuttamassa koomassa. Hän oli vuosikausia tavallisella lasten sisätautien osastolla yksittäishuoneessa. Hän ei ollut hengityskoneessa ja hän jopa ääntelikin jonkin verran.

Tietääkseni hän ei koskaan siitä herännyt, tai asiasta ei puhuttu sen jälkeen kun hänet siirrettiin lasten osastolta pois.

Tapaus on jo niin vanha, että en muista enää lapsen nimeä, vaikka aikanaan se oli yleisesti tiedetty jostain syystä. En kohtuullisella vaivalla löytänyt siitä googlettamalla mitään.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

kertsi

Lainaus käyttäjältä: Karikko - maaliskuu 11, 2019, 09:27:49
Lainaus käyttäjältä: mikainen - maaliskuu 10, 2019, 17:23:12
Uuden viestiketjun avaaminen tulee vähän myöhässä. Vapaan tahdon ketjua ollaan sotkettu urakalla.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - maaliskuu 10, 2019, 16:23:42
Lainaus käyttäjältä: Karikko - maaliskuu 10, 2019, 16:08:37
Lainaus käyttäjältä: mikainen - maaliskuu 10, 2019, 10:45:17
Koomapotilas ei tunne pelkoa, vihaa ym. emootioita, mutta aivot silti toimivat. Ei edes sitä minätunnetta vaikka se ei emootio olekaan.
Miten ne aivot toimivat koomassa, kerro ihmeessä, kun kerran väität tietäväsi.

Oletettavasti aivojen toiminta aiheuttaa myös tunteen, eli miten aivot toimivat ilman tunnetta, sitähän olet väittänyt,, etkö muka muista?
Lisätään nyt tuohon, että oletettavasti aineenvaihdunta ja verenkierto toimii, kun aivot pysyvät "elävinä" mutta, väittäessäsi aivojen "oikeasti toimivan saat kyllä perustella sen ja myös mitä yleensä tarkoitat väitteelläsi.
Sitäpä juuri tarkoitan, että aivot toimittavat vielä sellaisia tehtäviä kuten säätelee sydämen sykettä, hengitystä ja ruoansulatusta. Useimmat aivojen toiminat ovat seis, mutta pieni osa edelleen toimii.

Varsinkaan emootioita ei tarvita siihen, että aivot toimittavat muita tehtäviä.

Tulipa vastaan mielenkiintoinen juttu joka sivuaa aihetta: https://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/2009-09-21/Aivotutkija-Koomassa-olevat-ihmiset-saattavat-todellisuudessa-olla-tajuissaan-3279128.html

Tajuisuus kaiketi tarkoittaa sitä, että ihminen tajuaa, eli tiedostaa, mutta voi siinäkin olla sellainen mahdollisuus, että tajuaa ilman kykyä vastata siihen, eli kykenemättömyyttä toimintaan. Sekin on aivojen hermoyhteyksien toimimattomuutta. Eikä sitä ilmeisesti voi silloin pitää aivan aitona todistettuna asiana, vaikka joillekin ihmisille olisi tajunnan palaamisen jälkeen tullut tuollaisia  mahdollisesti "valemuistoja" ilmeistä on toimimattomien ajan toimimattomuus, eli miten ne olisivat sinä aikana voineet tallentaa mitään, ilman hermoston impulsseja.

Kyllä tämä vapaaseen tahtoon liittyy. On hyvä ymmärtää sidonnaisuus ja aivojen tunteiden yhteys.

Aivojen tehtävä on tuottaa tunteita ja tuntemuksia, eli aistimuksia > jotka ovat hermoärsytyksiä.

Emootiot ovat vain voimakkaampia hermoimpulsseja joissa on mukana hormonaalista potentia.

Aivot eivät itse tunne suoraan mitään, vaan tuottavat tunteet, joten eivät ne toimi ilman tunteita, siitä kaiketi oli lähinnä kysymys.

Tajuisuus ja tietoisuus liittyy toisiinsa ihmisten maailmassa. Ei kylläkään järjellinen momentti suoranaisesti usein pelkästään hermoston ja hormonitoiminnnan yhteistoiminta "päättää mitä tehdään. (Hermoimpulssi on kipinä ja hormonit ovat tunteiden, emotioiden "bensa" kun ne ohjaavat ihmisenkin toimia)

Tupakinpolttajan on esimerkiksi tuskallista lopettaa orjuutensa.
Valemuisto on psykologian tuntema käsite, joilla ei ole mitään tekemistä mainitsemiesi "valemuistojen" kanssa. Väärinkäytät termiä. (Valemuistot ovat sellaisia muistoja, jotka ihminen luulee aidoiksi muistoiksi, mutta jotka ovat ulkopuolelta tavalla tai toisella syötetty.)

Aivoilla on paljon muitakin tehtäviä kuin vain " tuottaa tunteita ja tuntemuksia".

"Emootiot ovat vain voimakkaampia hermoimpulsseja joissa on mukana hormonaalista potentia." Voimakkaampia kuin mitkä? Mitä tarkoitat "pontentialla"?

"Aivot eivät itse tunne suoraan mitään, vaan tuottavat tunteet, joten eivät ne toimi ilman tunteita," Tämä väite ei oikein tunnu järjelliseltä. Miten niin, aivot eivät toimi ilman tunteita muka? Kyllähän tajuttomien ja koomassa olevienkin aivot toimivat (ainakin jotenkin tai jotenkuten), vaikka joku tai jotkut väittivät, että he eivät tuntisi mitään.

Loppuosakaan tekstistä ei vaikuta järjelliseltä, esimerkiksi lause "Ei kylläkään järjellinen momentti suoranaisesti usein pelkästään hermoston ja hormonitoiminnnan yhteistoiminta "päättää mitä tehdään."  Järjellinen momentti, mikä se on, ja mitä se tekee (tuosta taitaa puuttua jokin tai joitakin sanoja tai välimerkkejä?)?
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

kertsi

Lainaus käyttäjältä: safiiri - maaliskuu 11, 2019, 12:57:30
^Tajunta ja tietoisuus eivät ole synonyymejä. Lisäksi riippuu hieman siitä, missä kontekstissa tajunnasta ja tietoisuudesta puhutaan eli onko kyseesä lääketiede, psykologia taivaikkapa filosofia. Mm. suomalaisella filosofilla Lauri Rauhalalla tajunnan piirissä on sekä tiedostamaton ett tietoinen.
Aika omituinen näkemys tuo Rauhalan näkemys, oletko ihan varma tuosta?

Kognitiotieteessä kai tiedostamattomia mielensisältöjä ei lasketa tajunnan piirissä oleviksi. Ja toisaalta ehkä tajunta (ja tajunnantaso) on enempi lääketieteen termi, (ja tarkkaavaisuus psykologian termi), kun taas tietoisuus on enemmän kognitiotieteen tai mielenfilosofian termi, mutta minulla on se käsitys (ties kuinka väärä), että kyllä tajunta ja tietoisuus usein käsitetään synonyymeiksi.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

kertsi

Lainaus käyttäjältä: Karikko - maaliskuu 11, 2019, 16:36:58
Lainaus käyttäjältä: safiiri - maaliskuu 11, 2019, 12:57:30
^Tajunta ja tietoisuus eivät ole synonyymejä. Lisäksi riippuu hieman siitä, missä kontekstissa tajunnasta ja tietoisuudesta puhutaan eli onko kyseesä lääketiede, psykologia taivaikkapa filosofia. Mm. suomalaisella filosofilla Lauri Rauhalalla tajunnan piirissä on sekä tiedostamaton ett tietoinen.

Tajuton ei taida olla tietoinen.  Tiedostamisella tarkoitetaan kyllä muistamista, et voi tietää mitään ellet ole ennemmin kokenut assosiaatioita ja muistin yhteyksiä niihin.  Tiedostamattomassa kokemisessa ei ole tarvetta muistaa sillä hetkellä niitä asioita, eli käytännössä ei tapahdu voimakkasta tunnetilaa.

Synonyymisanontoja löytyy milloin missäkin yhteydessä, mutta harva tajuton niitä toisille kertoilee.

Tietoisuus on kyllä hyvä liittää tajuamisen ehdoksi, eikö niin?

Mistä yleensä ollaan tietoisia? Yleensä se voidaan olettaa tapahtumatietoisuudeksi, eli elämyksiksi.
- Tiedostamisella ei kyllä tarkoiteta muistamista, se on eri asia.
- Sekään ei taida pitää paikkansa, että tiedostamattomassa kokemisessa ei muka olisi "tarvetta muistaa sillä hetkellä niitä asioita".
- Sekään ei pidä paikkansa kaiketi, että tiedostamattomassa kokemisessa ei voisi tapahtua voimakasta tunnetilaa. Kyllä voimakkaita tunnetiloja tapahtuu esimerkiksi henkeä tai minuutta uhkaavissa tilanteissa, vaikka uhkia ei edes tiedostaisi (ainakaan aluksi).

---
En oikein hahmota tuota tarvettasi tuottaa jatkuvasti täyttä tuubaa (jopa niin, että lähes jokainen lause kommentissasi on epätosi), ja mitään tarkoittamatonta sanahelinää ja puutaheinää ja puppua. Mitä tarkoitusta se palvelee, mitä saat siitä irti? Onko se pelkkää trollaamista? Jos on, niin miksi trollaat?
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

safiiri

Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 14, 2019, 11:34:24
Lainaus käyttäjältä: Karikko - maaliskuu 07, 2019, 10:13:54
  Koomapotilaalle pidetään elintoimintoja yllä keinotekoisesti, hän kyllä menehtyisi muuten melko nopeasti.
Onko tosiaankin noin aina? Eikös koomassa aivorunko sentään yleensä toimi, joten se usein(?) voi hoitaa hengitystoiminnan. Hengitystä kyllä tarkkaillaan. Joskus voidaan joutua auttamaan hengtystä koneen avulla, jos potilas esimerkiksi vuoroin hyperventiloi ja vuoroin lakkaa hengittämästä, mikä on vaarallinen hengitysrytmi, tai jos hänellä ylipäätänsä on hengityskatkoksia. Wikipedian mukaan:

(Certain stereotypical patterns of breathing have been identified including Cheyne–Stokes, a form of breathing in which the patient's breathing pattern is described as alternating episodes of hyperventilation and apnea. This is a dangerous pattern and is often seen in pending herniations, extensive cortical lesions, or brainstem damage.[4] Another pattern of breathing is apneustic breathing, which is characterized by sudden pauses of Inhalation and is due to a lesion of the pons.[1][4] Ataxic breathing is irregular and is due to a lesion (damage) of the medulla.)

Kooma ei tarkoita vain yhdenlaista tajuttomuutta, vaan siinä on eri tasoja, joissa sitten aivojen toimintakyky on hieman erilainen.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 14, 2019, 12:44:20
Lainaus käyttäjältä: safiiri - maaliskuu 11, 2019, 12:57:30
^Tajunta ja tietoisuus eivät ole synonyymejä. Lisäksi riippuu hieman siitä, missä kontekstissa tajunnasta ja tietoisuudesta puhutaan eli onko kyseesä lääketiede, psykologia taivaikkapa filosofia. Mm. suomalaisella filosofilla Lauri Rauhalalla tajunnan piirissä on sekä tiedostamaton ett tietoinen.
Aika omituinen näkemys tuo Rauhalan näkemys, oletko ihan varma tuosta?

Kognitiotieteessä kai tiedostamattomia mielensisältöjä ei lasketa tajunnan piirissä oleviksi. Ja toisaalta ehkä tajunta (ja tajunnantaso) on enempi lääketieteen termi, (ja tarkkaavaisuus psykologian termi), kun taas tietoisuus on enemmän kognitiotieteen tai mielenfilosofian termi, mutta minulla on se käsitys (ties kuinka väärä), että kyllä tajunta ja tietoisuus usein käsitetään synonyymeiksi.

Olen aivan varma. Satuin juuri opiskelemaan kurssilla, jossa Rauhalan ihmiskäsitystä käsiteltiin. Sitä ei kuitenkaan pidä ymmärtää vaikkapa lääketieteessä käytettävän tajunnan käsitteen merkityksen kautta. Kuten filosofiassa on tyypillistä, erilaiset käsitteet myös tarkasti selitetään ja kuvataan, mitä niillä filosofi tarkoittaa. Usein filosofille ei ole tarjolla mitään valmiita ja sopivia käsitteitä, koska hän nimenomaan pyrkii kehittämään uusia ajattelun tapoja. Monasti filosofit käyttävät tutun oloisia sanoja, mutta määrittelevät ne uudelleen ja omaan ajatteluunsa tarkoituksenmukaisiksi. Tajunta Rauhalalla tässä ei siis ole ollenkaan sama kuin tajunta lääketieteessä tai edes muilla filosofeilla.

LainaaAluksi on kuitenkin tarpeen tehdä poissulkevasti kosmologiaan ulottuva rajaus. Siten saadaan syrjäytettyä se todellisuus, josta tassä yhteydessä ei puhuta. Olemassaolo voidaan mentaalisten ilmiöiden kannalta jaotella näin:
Tajuton – (aivottomat oliot) Tajuinen – (aivo-oliot)
a) tietoinen
b) tiedostamaton
Tämän erottelun oikeutus tulee paremmin ymmärrettäväksi, kun jatkossa käy ilmi, mitä tajunnalla tarkoitetaan. Jaottelu sopii myös ihmisen olemassaoloa analysoivan ontologian yhdeksi orientaatioksi. Tajuttomalla tarkoitetaan olemassaoloa ja tapah- tumista, johon ei missään olosuhteissa liity elämyksiä. Näin sen luonnehti mm. Eino Kaila. Tällaistä olemassaoloa on ilmeisesti kaikki mikro- ja makrofysiikan tutkima eloton oliomaailma. Sel-
laiseksi on myös katsottava elollisuuden piirissa hermostoa vail- la olevat eläimet ja kaikki kasvit. Ihmisessä tajutonta on esimer- kiksi selkäytimen toiminta, punaverisolujen valmistus, immunologisen systeemin toiminta, solun jakautuminen sekä ai- neenvaihdunta jne. Tehdyssä jaottelussa ratkaisevinta on siis elämyksellisyys.
Elämyksellisyydessä on kyseessä hyppäys orgaanisesta tapah- tumisesta uudelle olemassaolon tasolle eikä näiden kahden olemistason loogisesti yhtenäinen jatkumo. Tällainen hierarkkinen ontologia, jota monet filosofit esittävät, tuntuu jär- kevältä. Kun olemassaolo komplisoituu, muuttuu myös sen olemistapa sikäli, että se ei ole enää kuvattavissa yksinkertai- sempaan tasoon soveltuvalla systeemillä eikä monimutkai- semman olemistason selittäminen ole enää palautettavissa yk- sinkertaisemman tason selitysperiaatteisiin. Tällaistä ontologiaa edustavat mm. paleantologi Pierre Tailhard de Chardin kosmologiassaan, Thure von Üexküll alempaa elollisuuden pii- riä analysoidessaan ja Max Scheler sekä Nicolai Hartmann ihmistä tarkastellessaan.
Tajuisilla olioilla edellytetaän olevan ainakin alkeellista koke- musta omasta tilastaan ja ympäristöstään. Sellaista kokemusta ovat esimerkiksi nautinto ja kärsimys. Tajuisen olemassaolon ehtona näyttää olevan hermosto ainakin alkiomaisessa kehitys- vaiheessaan. Voimme jossain määrin eläytyä tälle tasolle yltäneiden eläinten kokemukseen esimerkiksi niiden reagoidessa vahingoittaviin ärsykkeisiin elinympäristössään, mutta emme siihen, että pöytämme tai tuolimme kokisivat jotakin.[/quoute]http://netn.fi/sites/www.netn.fi/files/netn971-22.pdf