Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Ennakkoluulot

Aloittaja -:)lauri, tammikuu 26, 2019, 01:53:53

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: urogallus - tammikuu 29, 2019, 14:18:21
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 29, 2019, 14:08:25
Samalla tavalla muuten jotkut suhtautuvat myös eläimiin, elikä kuvittelevat, että esimerkiksi lemmikkieläimet, kuten kissat ja koirat, ovat älyä vailla olevia olentoja, joita voi kohdella huonosti, välinpitämättömästi, jne.

Tässä virkkeessä taitaa esiintyä, hivenen piilossa tosin, ajallemme tyypillinen ennakkoluulo. Eli ajatus siitä, että äly jotenkin määrittelee olennon arvon.

Oikeastaan lauseessa ei sanottu niin, vaan että älyn puute oikeuttaa toisenlaiseen kohteluun. Olennon arvo taas on menee hieman eri raiteille: esimerkiksi huonosti koiraansa kohtelevalla voi silti olla tuolle olennolla isokin arvo mietittynä, ainakin rahassa. Ja sitä kautta sitten noin yleensä, olentoarvona.

Harva myös pitää lasta olentona arvottomana, vaikka ei lapsen älyä arvostakaan ja siksi harjoittaa huonoa kommunikointitapaa.

T: Xante

Toope

Lainaus käyttäjältä: A.V. Vatanen - tammikuu 27, 2019, 12:04:38


Jokaisella ihmisellä on toisia ihmisiä ja ihmisryhmiä ja kansallisuuksia koskevia käsityksiä, stereotypioita ja ennakkoluuloja. Asioista puhumattakaan. Niiden avulla vaikeista ja monimutkaisista asioista tehdään yksinkertaisia ja jotenkin hallittavia.

Voisin luetella suoralta kädeltä loputtomasti täällä kirjoittelevien - itseään ennakkoluulottomina pitävien - ennakkoluuloja.... mutta ei taida olla suotavaa. Lisäksi yrityksen niiden oikomiseksi ovat tuhoon tuomittuja.

AV.
Tietynkaltainen epäluuloisuus vieraita kohtaan on synnynnäinen ilmiö meille. Luottamusta syntyy tehokkaimmin samanlaisia ihmisiä kohtaan.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 31, 2019, 21:40:19
Lainaus käyttäjältä: A.V. Vatanen - tammikuu 27, 2019, 12:04:38


Jokaisella ihmisellä on toisia ihmisiä ja ihmisryhmiä ja kansallisuuksia koskevia käsityksiä, stereotypioita ja ennakkoluuloja. Asioista puhumattakaan. Niiden avulla vaikeista ja monimutkaisista asioista tehdään yksinkertaisia ja jotenkin hallittavia.

Voisin luetella suoralta kädeltä loputtomasti täällä kirjoittelevien - itseään ennakkoluulottomina pitävien - ennakkoluuloja.... mutta ei taida olla suotavaa. Lisäksi yrityksen niiden oikomiseksi ovat tuhoon tuomittuja.

AV.
Tietynkaltainen epäluuloisuus vieraita kohtaan on synnynnäinen ilmiö meille. Luottamusta syntyy tehokkaimmin samanlaisia ihmisiä kohtaan.

Monenlaiset toimintatavat, tuntemukset ja käyttäytymisen mallit ovat meille luontaisia. Jotkut niistä ovat jopa toisilleen täysn vastakkaisia. Olennaista olisi pystyä sopeuttamaan oma toiminta olosuhteisiin ja vallitseviin tilanteisiin. Kovinkaan toimivaa ei ole pitäytyä jossain ns. luontaisessa, vaikka se osoittautuu ongelmalliseksi lähestymistavaksi.

-:)lauri

#33
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 31, 2019, 21:40:19
Lainaus käyttäjältä: A.V. Vatanen - tammikuu 27, 2019, 12:04:38


Jokaisella ihmisellä on toisia ihmisiä ja ihmisryhmiä ja kansallisuuksia koskevia käsityksiä, stereotypioita ja ennakkoluuloja. Asioista puhumattakaan. Niiden avulla vaikeista ja monimutkaisista asioista tehdään yksinkertaisia ja jotenkin hallittavia.

Voisin luetella suoralta kädeltä loputtomasti täällä kirjoittelevien - itseään ennakkoluulottomina pitävien - ennakkoluuloja.... mutta ei taida olla suotavaa. Lisäksi yrityksen niiden oikomiseksi ovat tuhoon tuomittuja.

AV.
Tietynkaltainen epäluuloisuus vieraita kohtaan on synnynnäinen ilmiö meille. Luottamusta syntyy tehokkaimmin samanlaisia ihmisiä kohtaan.
Kyllä ihmisillä on luonnollisesi myös jalat, mutta se tuskin sinustakaan tarkoittaa, etteikö osaa elämässämme kohtaamistamme ongelmista olisi fiksumpaa ratkoa käsillään kuin jaloillaan jos kädetkin löytyvät, tai vaikkapa molemmilla, käyttäen niitä sellaisissa tehtävissä, joissa ne auttavat yhteisen tavoitteen saavuttamiseen? Eli vaikka meillä on ennakkoluuloja, niitä ei varmaan kannata ihan jokaisen päätöksensä pohjana käyttää tai ainakaan kaikissa tilanteissa ja paikoissa.

Tämä ansaitsisi varmasti oman keskustelunsa, mutta nostetaan kissa alustavasti pöydälle jo tässä, sillä ennakkolulot ovat nähdäkseni kyseistä lähestymistapaa apunakäyttäen helpompi asettaa oikeaan asiayhteyteen.

Nykykäsityksen mukaan ihmisen ajattelun voitaneen sanoa jakautuvan karkeasti ottaen kahteen ryhmään - intuitiiviseen ja analyyttiseen. Noita ryhmiä ei varsinaisesti taida olla olemassa sillä ajattelumme on noidenkin osalta pitkälti integroitunutta, mutta termit kuvaavat hyvin sitä, millaisen ajattelun tuloksena oikeina pitämämme käsityksemme syntyvät. Vaikka siis kaikki ajatukset taitavat pulpahtaa mieleemme aina intuitiivisesti, analyyttisyys tarkoittaa tässä lähinnä vain sitä, että että kykenee arvioimaan kerralla useampia intuitiivisesti mieleen pulpahtaneita ajatuksia keskenään, ja jotain sisäisesti koherentia vertailujärjestelmää apuna käyttäen kykenee päätymään niistä järkevimpään vaihtoehtoon.

Intuitiivinen ajattelu syntyy ja elää ennakkoluuloista (evolutiivinen), ennakkotiedoista (kasvuympäristö), ajatteluamme vaanivista biasseista (evolutiivinen) ja ad hoc -mielipiteistä (ajattelumme tässä ja nyt vallitseva tila) eli meillä jo aivojemme rakenteesta johtuvista valmiiksi olevista tai niihin kykenevistä käsityksistä kun taas analyytinen ajattelu syntyy tuon intuitiivisen sekametelisopan luovasta ja kriittisestä tarkastelusta. Me operoimme varsinkin itseämme koskevissa arkiaskareissamme pääsääntöisesti intuitiolla, sillä analyyttinen ajattelu on auttamatta liian hidasta siihen. Mutta juuri arkiaskareita ts. ad hoc -eteen tulevia pulmia yhtään monimutkaisempien pulmien ratkaisuun intuitiosta ei juuri ole. Poikkeuksena se, ellei satu omaamaan alalta laadullisesti pätevää ja harjaantunutta kokemusta. Mutta muuten jos siis pitäisi saada aikaan jotakin sellaista hyödyllistä, joka koskee itsemme lisäksi muitakin tai jotain järkevää vähänkin pitemmälle aikavälille, intuitioon ei ole juuri luottamista. Toimintaympäristömme on myös kokoajan sen verran erilainen suhteessa aikakauteen, jolloin sen hetken ennakkoluulot ovat kehittyneet, että luottaminen pelkästään ennakoluuloihin on hieman sama kuin jos yritäisi pärjätä koripallossa käyttäen ainoastaan jalkojaan. Kyllä sekin onnistuu johonkin pisteeseen asti, mutta koska vallitseva vaatimustaso liigassa edellyttää paljon enemmän kuin mihin pelkillä jaloilla yltää, ei kannata hirttäytyä pelkkiin jalkoihin.

Intuitiiviseen ajatteluun jäämisestä on yleensä eniten haittaa jonkun vähänkin monipuolisemman prosessin toimivuutta koskevasta ongelmanratkaisusta. Ja usein tämä menee vieläpä niin, että mitä vaatimattomampi on ihmisen kyky altistaa omia oikeina pitämiään ratkaisuvaihtoehtojaan kriittiselle tarkastelulle (vertailla useampia ratkaisuvaihtoehtoja keskenään sisäisesti kohrentilla vertailujärjestelmällä), sitä vakuuttuneempi ihminen yleensä on, että hänen ratkaisuvaihtehtonsa ongelmaan on hyvä ratkaisuvaihtoehto varsinkin jos ei osaa sitä perustella siten, että se kestäisi asiakritiikin.

Toisin sanoen ongelmien ratkominen sillä perusteella, mitä ennakkoluulot niistä kertovat, on pääsääntöisesti erittäin huono strategia ongelmia kohdatessaan.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

-:)lauri

#34
Lainaus käyttäjältä: Toope - helmikuu 19, 2019, 22:45:35
Fiksulta kuulostavaa sanomaa edellä, mutta onko sitä? Ei yhteiskunta koostu vain rationaalisista ajatusmalleista, tai uskonnolliskulttuurisperäisistä malleista, vaan aina sekoituksista noista. Molemmat puolet vaikuttavat yhteiskunnassa. Kyllä minäkin tiedän, että Piilaakso hyötyy suuresti siitä, että sinne tulee älykkäitä ihmisiä eri kulttuureista ja yhteiskunnista muodostaen loistavan ajatushautomon. Mutta jokainen myös tajuaa sen, ettei johonkin euroopan kaupungin lähiöön kerääntyvä porukka ole mitenkään samanlaista ajatushautomoa luomassa, nuo luovat rikollisuutta, jengiytymistä, jopa jihadismia.

Noista lähiöistä ne nerotkin ponnistavat, jos ei ole varaa asua muualla. Suurin osa tänne muuttavasta ei eroa keskiarvosta, mutta ehkäpä 10% ryhmästä ovat älyllisesti riittävästi normaalijakauman oikeassa laidassa ja joista ehkäpä 5 % riittävän pitkäjänteisiä, että päätyvät yliopistoihin jos opiskelu ei ole liian kallista.

LainaaTuollainen hyödyllinen monikulttuuri Piilaakson tyyliin on valikoivaa, siitä karsitaan epäkelvot. Lähiöissä ei karsita, sinne tulee riffraffia, ihmisiä, jotka eivät muualle kelpaa. Siksi noista tulee p-läpiä (vrt. Ruotsin, Ranskan, Saksan, Englanniin monikulttuurilähiöt). Nuo ovat täyttä paskaa.

Eivät lahjakkaat ihmiset synny yliopistoihin tai vain rikkaille asuinalueille vaan kaikenlaisiin perheisiin tulotasoon katsomatta ja koska suurin osa ihmiskunnasta asuu lähiöissä, myös suurin osa fiksuistakin ihmisistä löytyy niistä.

LainaaSuomikaan ei saa hyvää monikulttuuria, koska emme saa valikoida tänne hyvää porukkaa. Meille tulee jopa ISIS-porukkaa. Suomen maahanmuuttopolitiikka on typerää.

Meille tulee sota-alueilta kaikenlaista porukkaa. Sekä tulevia idiootteja että tulevia fiksuja. Sota-alueilta ei lähdetä koulutuksen perässä, vaan sotaa karkuun, joten porukka on huomattavasti heterogeenisempää, kuin se porukka, joka muuttaa pois maista, joissa elinolosuhteet ovat vakaat. Tänne tulevissa on siis myös tulevia yliopisto-opiskelijoitakin, jos vain opiskelua ei hinnoitella liian kalliiksi.

LainaaKuten aiemmin sanoin viitaten mm. Robert Putnamiin, yhteiskunta ei hyödy yleisesti ottaen monietnisyydestä/monikulttuurista/moniuskonnollisuudesta, nuo nimenomaan vähentävät harmoniaa ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta yhteiskunnan sisällä luoden erilaisia enklaaveja yhteisön sisälle. Monikulttuurinen yhteisö ei koskaan voi olla yhtä yhtenäinen kuin monokulttuuri.

1. Ensinnäkin Scientific American -lehden artikkelissa (2016) päädytään siihen, että ainakaan tuosta Putnamin tutkimuksesta (2007) ei voi vetää johtopäätöstä, että kulttuurinen diversiteetti olisi ongelma. Kyseinen tutkimus ei nimittäin vakioi dataa riittävästi, jotta siitä voisi vetää kyseisen johtopäätöksen. Ei tiedetä tuon perusteella onko epäluottamuksen kasvu seurausta yhteisön monietnisyydestä vai yhteisön demografian epävakaudesta. Tuoreemman tutkimuksen (2010) perusteella vaikuttaisikin juuri siltä, että yhteisön monietnisyydellä ei tosiaan olisi vaikutusta mahdolliseen luottamuksen laskuun.

2. Toisekseen entä sitten, vaikka löytyisi oikein datan vakioinut tutkimus, joka päätyisi Putnamin tutkimuksen kanssa samaan? Yhteiskunnan kannalta sen heterogeenisyys on työelämässä, urheilussa ja tieteen teossa hyödyllisempää kuin lääketieteen aikakaudella täysin tarpeettomien ennakkoluulojen korottaminen pyhiksi toteemieläimiksi, joita ei sovi haastaa.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - helmikuu 20, 2019, 17:13:42
Lainaus käyttäjältä: Toope - helmikuu 19, 2019, 22:45:35
Fiksulta kuulostavaa sanomaa edellä, mutta onko sitä? Ei yhteiskunta koostu vain rationaalisista ajatusmalleista, tai uskonnolliskulttuurisperäisistä malleista, vaan aina sekoituksista noista. Molemmat puolet vaikuttavat yhteiskunnassa. Kyllä minäkin tiedän, että Piilaakso hyötyy suuresti siitä, että sinne tulee älykkäitä ihmisiä eri kulttuureista ja yhteiskunnista muodostaen loistavan ajatushautomon. Mutta jokainen myös tajuaa sen, ettei johonkin euroopan kaupungin lähiöön kerääntyvä porukka ole mitenkään samanlaista ajatushautomoa luomassa, nuo luovat rikollisuutta, jengiytymistä, jopa jihadismia.

Noista lähiöistä ne nerotkin ponnistavat, jos ei ole varaa asua muualla. Suurin osa tänne muuttavasta ei eroa keskiarvosta, mutta ehkäpä 10% ryhmästä ovat älyllisesti riittävästi normaalijakauman oikeassa laidassa ja joista ehkäpä 5 % riittävän pitkäjänteisiä, että päätyvät yliopistoihin jos opiskelu ei ole liian kallista.

LainaaTuollainen hyödyllinen monikulttuuri Piilaakson tyyliin on valikoivaa, siitä karsitaan epäkelvot. Lähiöissä ei karsita, sinne tulee riffraffia, ihmisiä, jotka eivät muualle kelpaa. Siksi noista tulee p-läpiä (vrt. Ruotsin, Ranskan, Saksan, Englanniin monikulttuurilähiöt). Nuo ovat täyttä paskaa.

Eivät lahjakkaat ihmiset synny yliopistoihin tai vain rikkaille asuinalueille vaan kaikenlaisiin perheisiin tulotasoon katsomatta ja koska suurin osa ihmiskunnasta asuu lähiöissä, myös suurin osa fiksuistakin ihmisistä löytyy niistä.

LainaaSuomikaan ei saa hyvää monikulttuuria, koska emme saa valikoida tänne hyvää porukkaa. Meille tulee jopa ISIS-porukkaa. Suomen maahanmuuttopolitiikka on typerää.

Meille tulee sota-alueilta kaikenlaista porukkaa. Sekä tulevia idiootteja että tulevia fiksuja. Sota-alueilta ei lähdetä koulutuksen perässä, vaan sotaa karkuun, joten porukka on huomattavasti heterogeenisempää, kuin se porukka, joka muuttaa pois maista, joissa elinolosuhteet ovat vakaat. Tänne tulevissa on siis myös tulevia yliopisto-opiskelijoitakin, jos vain opiskelua ei hinnoitella liian kalliiksi.

LainaaKuten aiemmin sanoin viitaten mm. Robert Putnamiin, yhteiskunta ei hyödy yleisesti ottaen monietnisyydestä/monikulttuurista/moniuskonnollisuudesta, nuo nimenomaan vähentävät harmoniaa ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta yhteiskunnan sisällä luoden erilaisia enklaaveja yhteisön sisälle. Monikulttuurinen yhteisö ei koskaan voi olla yhtä yhtenäinen kuin monokulttuuri.

1. Ensinnäkin Scientific American -lehden artikkelissa (2016) päädytään siihen, että ainakaan tuosta Putnamin tutkimuksesta (2007) ei voi vetää johtopäätöstä, että kulttuurinen diversiteetti olisi ongelma. Kyseinen tutkimus ei nimittäin vakioi dataa riittävästi, jotta siitä voisi vetää kyseisen johtopäätöksen. Ei tiedetä tuon perusteella onko epäluottamuksen kasvu seurausta yhteisön monietnisyydestä vai yhteisön demografian epävakaudesta. Tuoreemman tutkimuksen (2010) perusteella vaikuttaisikin juuri siltä, että yhteisön monietnisyydellä ei tosiaan olisi vaikutusta mahdolliseen luottamuksen laskuun.

2. Toisekseen entä sitten, vaikka löytyisi oikein datan vakioinut tutkimus, joka päätyisi Putnamin tutkimuksen kanssa samaan? Yhteiskunnan kannalta sen heterogeenisyys on työelämässä, urheilussa ja tieteen teossa hyödyllisempää kuin lääketieteen aikakaudella täysin tarpeettomien ennakkoluulojen korottaminen pyhiksi toteemieläimiksi, joita ei sovi haastaa.
Ah, miten idealistista höttöä. Luuletko tosiaan noiden tulokkaiden olevan sotaa paossa? Veikkaan monien olevan ISIS- tai Saddamin armeijan veteraani, useimmat onnenonkijoita leveän leivän perässä. Eivät ole lapsia/naisia, 80% sotilasikäisiä miehiä. Kilkuttaako sinulle kello...? Eivät nuo ole niitä "hätääkärsiviä".

Noiden maahanmuuttajaryhmien (Afrikka, länsi-Aasia) menestys koulutuksessa ja työelämässä on alapuolelta arvostelun. He luovat etnistä alaluokkaa lähiöihin ja myös rikolliskulttuuria, kuten on nähty kaikkialla länsi-Euroopassa. Harvoja menestystarinoita sieltä tulee.

Putnamin kritiikkiin sen verran, että jo terve järki sanoo sen, että kulttuurisesti yhteinäisempi yhteisö toimii tehokkaammin kuin hajanaisempi yhteisö. Lapsikin tuon tajuaa. Kulttuuriset/uskonnolliset erot eivät ole siltoja ihmisten välillä, ne ovat esteitä. Jokainen sopeutuu omankaltaiseensa porukkaan helpommin kuin vieraaseen. Asia on minusta selvä yhteiskunnallisella tasollakin.

-:)lauri

#36
Lainaus käyttäjältä: Toope - helmikuu 21, 2019, 00:49:51
Ah, miten idealistista höttöä. Luuletko tosiaan noiden tulokkaiden olevan sotaa paossa? Veikkaan monien olevan ISIS- tai Saddamin armeijan veteraani, useimmat onnenonkijoita leveän leivän perässä. Eivät ole lapsia/naisia, 80% sotilasikäisiä miehiä. Kilkuttaako sinulle kello...? Eivät nuo ole niitä "hätääkärsiviä".

Noiden maahanmuuttajaryhmien (Afrikka, länsi-Aasia) menestys koulutuksessa ja työelämässä on alapuolelta arvostelun. He luovat etnistä alaluokkaa lähiöihin ja myös rikolliskulttuuria, kuten on nähty kaikkialla länsi-Euroopassa. Harvoja menestystarinoita sieltä tulee.

Kyseessä ei ollut luulo vaan aikalailla fakta. Sen sijaan tuo oma raapustuksesi on nimenomaan idealistista höttöä. Katsotaampa lähemmin: Kritisoimaasi väestönosaa koskeva muuttoliike maailmalla tapahtuu ensisijaisesti pois sota-alueilta taikka sellaisilta sodan runtelemilta alueilta, joilla ihmisoikudet eivät siinä määrin toteudu, että siellä olisi turvallista asua. Kritisoimasi kansanonsa tulee tänne juuri noilta alueilta. Se että sodan olosuhteet eivät olisi primääri syy muuttaa noilta alueilta pois, on nimenomaan idealistista höttöä. Tutustupa hieman siihen, mitä sota tarkoittaa kansalaisille sellaisessa yhteiskunnassa, jossa sota on vienyt järkevät elinolosuhteet. 1-0 minulle. Vain leveämmän leivän perään muuttaminen primäärinä syynä on puhdas salaliittoteoria. 2-0 minulle. Länsimaissa keskeinen syy muuttaa ulkomaille, on leveämmän leivän perään muuttaminen eli se ei ole edes mikään syy vastustaa muuttamista. 3-0 minulle. Työttömys eli yhteiskunnan alimmalle portaalle kotiutuminen ei ole Suomesssa rikos vaan merkki heikosti hoidetusta sosiaalipolitiikasta. 4-0 minulle. Vuonna 2017 Suomessa oli 26 467 kpl arabiaa puhuvaa, 20 007 kpl somalia puhuvaa, 13 327 kurdia puhuvaa, 12 090 kpl persiaa/farsia puhuvaa. Mikäli puhuttu kieli kelpaa pakolaisten määrän arviointiin, oli vuonna 2017 Suomessa ehkä hieman vajaa 72 000 kpl tarkoittamiasi(?) pakolaisia (Väestöliitto). Vuonna 2017 heistä ehkä hieman reilua 10% joko epäiltiin rikoksesta tai olivat syyllistyneet sellaiseen (Tilastokeskus). Se on kyllä paljon se, mutta ikävästi kannaltasi taitaa vain olla, että vajaa 90% heistä ovat täysin yhteiskuntakelpoisia. 5-0 minulle.

LainaaPutnamin kritiikkiin sen verran, että jo terve järki sanoo sen, että kulttuurisesti yhteinäisempi yhteisö toimii tehokkaammin kuin hajanaisempi yhteisö. Lapsikin tuon tajuaa. Kulttuuriset/uskonnolliset erot eivät ole siltoja ihmisten välillä, ne ovat esteitä. Jokainen sopeutuu omankaltaiseensa porukkaan helpommin kuin vieraaseen. Asia on minusta selvä yhteiskunnallisella tasollakin.
Ei sinun kyllä auta toistaa alkuperäsitä väitettäsi sen jälkeen kun se on osoitettu vääräksi. Heterogeeninen yhteiskunta on kyllä vähemmän homogeeninen kuin homogeeninen yhteiskunta, mutta linkitin sinulle kolme esimerkkiä laajasta massasta tutkimuksia, joiden perusteella heterogeenisyyden vaikutus yhteiskuntaan on puhtaasti positiivinen. Tai tietysti jos sinulla on taustalla ajatus selaisesta "onnelasta", jossa ei työskennellä, ei urheilla eikä tehdä tiedettä, silloin heterogeensyys voi olla haitallista. Miten on? Kumma että, intät vastaan vielä senkin jälkeen kun olet täysin tietoinen tieteellisistä faktoista, jotka ovat näitä mielipiteitäsi vastaan.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Toope

Jos heterogeeninen yhteiskunta on hyvä, miksi Ruotsin Göteborgissa ja Malmössa paukkuu kranaatit ja kalashnikovit?
Jotain nyt en ymmärrä, vai ymmärränkö?

Etniset jengit hakevat alueitaan ja valtaa toisiltaan, siksi väkivaltaa on. Homogeenisemmässä yhteisössä tuollaisia ongelmia ei samassa määrin olisi.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - helmikuu 23, 2019, 21:44:18
Jos heterogeeninen yhteiskunta on hyvä, miksi Ruotsin Göteborgissa ja Malmössa paukkuu kranaatit ja kalashnikovit?
Jotain nyt en ymmärrä, vai ymmärränkö?

Etniset jengit hakevat alueitaan ja valtaa toisiltaan, siksi väkivaltaa on. Homogeenisemmässä yhteisössä tuollaisia ongelmia ei samassa määrin olisi.

Jos homogeenisuus on yhteiskunnan toimivuuden tae, niin miksei se homogeenisuus ollessaan islamistista tuotakaan hyviä tuloksia? Ai juu - koska se toimivuuttaa tuottava tekijä ei olekaan homogeenisuus, vaan joku muu tekijä. Neuvostoliittokin pyrki aikoinaan tuottamaan ihannoimaasi homogeenisuutta ja pyrki muuttamaan jokaisen yhtenäisen mallin mukaiseksi neuvostoihmiseksi. Toimivaa yhteiskuntaa ei vain sittenkään syntynyt.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 29, 2019, 15:25:08
Lainaus käyttäjältä: urogallus - tammikuu 29, 2019, 14:18:21
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 29, 2019, 14:08:25
Samalla tavalla muuten jotkut suhtautuvat myös eläimiin, elikä kuvittelevat, että esimerkiksi lemmikkieläimet, kuten kissat ja koirat, ovat älyä vailla olevia olentoja, joita voi kohdella huonosti, välinpitämättömästi, jne.

Tässä virkkeessä taitaa esiintyä, hivenen piilossa tosin, ajallemme tyypillinen ennakkoluulo. Eli ajatus siitä, että äly jotenkin määrittelee olennon arvon.

Oikeastaan lauseessa ei sanottu niin, vaan että älyn puute oikeuttaa toisenlaiseen kohteluun. Olennon arvo taas on menee hieman eri raiteille: esimerkiksi huonosti koiraansa kohtelevalla voi silti olla tuolle olennolla isokin arvo mietittynä, ainakin rahassa. Ja sitä kautta sitten noin yleensä, olentoarvona.

Harva myös pitää lasta olentona arvottomana, vaikka ei lapsen älyä arvostakaan ja siksi harjoittaa huonoa kommunikointitapaa.

T: Xante


Äly tuskin on muutenkaan isompana mittapuuna arvostukseen. Omaa koiraa arvostaa kyllä korkeammalle, kuin naapurin "kakaroita" sori ihan kivoja ne naapurin penskatkin ovat.


Älyä ei varsinaisesti arvosteta, jos sen kokee vieraaksi itselleen ja oma tieto ei korreloi siihen, eli ollaan tunnetasolla vastakkaista mieltä.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - helmikuu 24, 2019, 08:39:13
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 29, 2019, 15:25:08
Lainaus käyttäjältä: urogallus - tammikuu 29, 2019, 14:18:21
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - tammikuu 29, 2019, 14:08:25
Samalla tavalla muuten jotkut suhtautuvat myös eläimiin, elikä kuvittelevat, että esimerkiksi lemmikkieläimet, kuten kissat ja koirat, ovat älyä vailla olevia olentoja, joita voi kohdella huonosti, välinpitämättömästi, jne.

Tässä virkkeessä taitaa esiintyä, hivenen piilossa tosin, ajallemme tyypillinen ennakkoluulo. Eli ajatus siitä, että äly jotenkin määrittelee olennon arvon.

Oikeastaan lauseessa ei sanottu niin, vaan että älyn puute oikeuttaa toisenlaiseen kohteluun. Olennon arvo taas on menee hieman eri raiteille: esimerkiksi huonosti koiraansa kohtelevalla voi silti olla tuolle olennolla isokin arvo mietittynä, ainakin rahassa. Ja sitä kautta sitten noin yleensä, olentoarvona.

Harva myös pitää lasta olentona arvottomana, vaikka ei lapsen älyä arvostakaan ja siksi harjoittaa huonoa kommunikointitapaa.

T: Xante


Äly tuskin on muutenkaan isompana mittapuuna arvostukseen. Omaa koiraa arvostaa kyllä korkeammalle, kuin naapurin "kakaroita" sori ihan kivoja ne naapurin penskatkin ovat.


Älyä ei varsinaisesti arvosteta, jos sen kokee vieraaksi itselleen ja oma tieto ei korreloi siihen, eli ollaan tunnetasolla vastakkaista mieltä.

Vaikeaahan se onkin älytä arvostaa älyä, joka on oman älyn ulottumattomissa. Siitä on helppoa päätyä lähinnä kertomaan muille, millaisia puutteita heidän tulisi älystään huomata. Itsetutkiskelukaan ei välttämättä onnistu, jos reflektoiminen on jäänyt oudommaksi harrastukseksi.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: safiiri - helmikuu 24, 2019, 11:52:02


Vaikeaahan se onkin älytä arvostaa älyä, joka on oman älyn ulottumattomissa


Aivan, ajattelin tuota kyllä enemmän yleismaailmallisena ilmiönä, kuin safiirin ominaisuutena.


Erilaisten uskontojen ja aatteiden maailmassa ei toisinajattelijoita arvosteta, vaikka he olisivat "älykköjä"

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - helmikuu 25, 2019, 10:59:30
Lainaus käyttäjältä: safiiri - helmikuu 24, 2019, 11:52:02


Vaikeaahan se onkin älytä arvostaa älyä, joka on oman älyn ulottumattomissa


Aivan, ajattelin tuota kyllä enemmän yleismaailmallisena ilmiönä, kuin safiirin ominaisuutena.


Erilaisten uskontojen ja aatteiden maailmassa ei toisinajattelijoita arvosteta, vaikka he olisivat "älykköjä"

ja minä kun taas ajattelin sitä niin yleisenä ominaisuutena, että se on jopa Karikolle ominaista. Mutta ehket ole oikein tästä maailmasta, joten...

Karikko

Lainaus käyttäjältä: safiiri - helmikuu 25, 2019, 12:12:36
Lainaus käyttäjältä: Karikko - helmikuu 25, 2019, 10:59:30
Lainaus käyttäjältä: safiiri - helmikuu 24, 2019, 11:52:02


Vaikeaahan se onkin älytä arvostaa älyä, joka on oman älyn ulottumattomissa


Aivan, ajattelin tuota kyllä enemmän yleismaailmallisena ilmiönä, kuin safiirin ominaisuutena.


Erilaisten uskontojen ja aatteiden maailmassa ei toisinajattelijoita arvosteta, vaikka he olisivat "älykköjä"

ja minä kun taas ajattelin sitä niin yleisenä ominaisuutena, että se on jopa Karikolle ominaista. Mutta ehket ole oikein tästä maailmasta, joten...


Löysin tälläisen kirjoituksen safiirilta, ihan kiva.
Kyselehän nyt ihan itseltäsi, miksi saat tällaista palautetta kommentteihisi. Onko oma rakkautesi lapsiisi peruutettu, jos kävisi ilmi, että eivät olekaan biologisia jälkeläisiäsi? Ehkä epäilyksesi asiassa kumpuavatkin omista henkilökohtaisista kokemuksistasi? Millainen oikein onkaa oma isäsuhteesi? Ehkä huomaat epäluulosi lähteeksi ihan oman elämäsi vaiheet. Niinhän me nääs kaikki näemme toderllisuuden juuri omien kokemustemme valossa. Sinä et ole tämän ulkopuolella. Uskallatko reflektoida omaa tilannettasi? Taipumuksesi kääntää kaikki keskustelu pois itsestäsi ja kohti muita kirjoittajia viittaa ongelmiin kyvyssä tarkastella omaa henkilökohtaista tilannettasi.
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 24, 2019, 08:57:16 kirjoittanut safiiri »




safiiri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - helmikuu 25, 2019, 16:31:27
Lainaus käyttäjältä: safiiri - helmikuu 25, 2019, 12:12:36
Lainaus käyttäjältä: Karikko - helmikuu 25, 2019, 10:59:30
Lainaus käyttäjältä: safiiri - helmikuu 24, 2019, 11:52:02


Vaikeaahan se onkin älytä arvostaa älyä, joka on oman älyn ulottumattomissa


Aivan, ajattelin tuota kyllä enemmän yleismaailmallisena ilmiönä, kuin safiirin ominaisuutena.


Erilaisten uskontojen ja aatteiden maailmassa ei toisinajattelijoita arvosteta, vaikka he olisivat "älykköjä"

ja minä kun taas ajattelin sitä niin yleisenä ominaisuutena, että se on jopa Karikolle ominaista. Mutta ehket ole oikein tästä maailmasta, joten...


Löysin tälläisen kirjoituksen safiirilta, ihan kiva.
Kyselehän nyt ihan itseltäsi, miksi saat tällaista palautetta kommentteihisi. Onko oma rakkautesi lapsiisi peruutettu, jos kävisi ilmi, että eivät olekaan biologisia jälkeläisiäsi? Ehkä epäilyksesi asiassa kumpuavatkin omista henkilökohtaisista kokemuksistasi? Millainen oikein onkaa oma isäsuhteesi? Ehkä huomaat epäluulosi lähteeksi ihan oman elämäsi vaiheet. Niinhän me nääs kaikki näemme toderllisuuden juuri omien kokemustemme valossa. Sinä et ole tämän ulkopuolella. Uskallatko reflektoida omaa tilannettasi? Taipumuksesi kääntää kaikki keskustelu pois itsestäsi ja kohti muita kirjoittajia viittaa ongelmiin kyvyssä tarkastella omaa henkilökohtaista tilannettasi.
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 24, 2019, 08:57:16 kirjoittanut safiiri »





Joko olet reflektoinut omaa tilannettasi?