Ennakkoluulot

[Karikko]

Vaikeaahan se onkin älytä arvostaa älyä, joka on oman älyn ulottumattomissa

Aivan, ajattelin tuota kyllä enemmän yleismaailmallisena ilmiönä, kuin safiirin ominaisuutena.


Erilaisten uskontojen ja aatteiden maailmassa ei toisinajattelijoita arvosteta, vaikka he olisivat "älykköjä"

ja minä kun taas ajattelin sitä niin yleisenä ominaisuutena, että se on jopa Karikolle ominaista. Mutta ehket ole oikein tästä maailmasta, joten...

Löysin tälläisen kirjoituksen safiirilta, ihan kiva.
Kyselehän nyt ihan itseltäsi, miksi saat tällaista palautetta kommentteihisi. Onko oma rakkautesi lapsiisi peruutettu, jos kävisi ilmi, että eivät olekaan biologisia jälkeläisiäsi? Ehkä epäilyksesi asiassa kumpuavatkin omista henkilökohtaisista kokemuksistasi? Millainen oikein onkaa oma isäsuhteesi? Ehkä huomaat epäluulosi lähteeksi ihan oman elämäsi vaiheet. Niinhän me nääs kaikki näemme toderllisuuden juuri omien kokemustemme valossa. Sinä et ole tämän ulkopuolella. Uskallatko reflektoida omaa tilannettasi? Taipumuksesi kääntää kaikki keskustelu pois itsestäsi ja kohti muita kirjoittajia viittaa ongelmiin kyvyssä tarkastella omaa henkilökohtaista tilannettasi.
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 24, 2019, 08:57:16 kirjoittanut safiiri »
 

Joko olet reflektoinut omaa tilannettasi?

Joo tietenkin sitähän tapahtuu näin ennakkoluuloisella vai mitä? Nytkin epäilen, ettet ole lastesi äiti ja sitäkin epäilen ettei sinulla edes ole sellaisia, mutta mitäs siitä.?

[mikainen]

Itsereflektiosta kysyttiin ja saman tien käänsit puheen kohti toista. 

[safiiri]

Vaikeaahan se onkin älytä arvostaa älyä, joka on oman älyn ulottumattomissa

Aivan, ajattelin tuota kyllä enemmän yleismaailmallisena ilmiönä, kuin safiirin ominaisuutena.


Erilaisten uskontojen ja aatteiden maailmassa ei toisinajattelijoita arvosteta, vaikka he olisivat "älykköjä"

ja minä kun taas ajattelin sitä niin yleisenä ominaisuutena, että se on jopa Karikolle ominaista. Mutta ehket ole oikein tästä maailmasta, joten...

Löysin tälläisen kirjoituksen safiirilta, ihan kiva.
Kyselehän nyt ihan itseltäsi, miksi saat tällaista palautetta kommentteihisi. Onko oma rakkautesi lapsiisi peruutettu, jos kävisi ilmi, että eivät olekaan biologisia jälkeläisiäsi? Ehkä epäilyksesi asiassa kumpuavatkin omista henkilökohtaisista kokemuksistasi? Millainen oikein onkaa oma isäsuhteesi? Ehkä huomaat epäluulosi lähteeksi ihan oman elämäsi vaiheet. Niinhän me nääs kaikki näemme toderllisuuden juuri omien kokemustemme valossa. Sinä et ole tämän ulkopuolella. Uskallatko reflektoida omaa tilannettasi? Taipumuksesi kääntää kaikki keskustelu pois itsestäsi ja kohti muita kirjoittajia viittaa ongelmiin kyvyssä tarkastella omaa henkilökohtaista tilannettasi.
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 24, 2019, 08:57:16 kirjoittanut safiiri »
 

Joko olet reflektoinut omaa tilannettasi?

Joo tietenkin sitähän tapahtuu näin ennakkoluuloisella vai mitä? Nytkin epäilen, ettet ole lastesi äiti ja sitäkin epäilen ettei sinulla edes ole sellaisia, mutta mitäs siitä.?

Isyys lienee sulle jonkinlainen traumaattinen asia, koska niin kovasti tällaisia pohdiskelet. Jos koet itsesi ennakkoluuloiseksi kannattaa ehkä hetki pohtia, mitä ajatuksia tuollainen tunne sinussa herättää. Omia tunteitasihan kuitenkin tunnet - jos jotain. Onhan kyllä sekin tavallaan niiden omien tunteiden reflektointia, että peilaa niitä muihin.

[Karikko]

Isyys lienee sulle jonkinlainen traumaattinen asia, koska niin kovasti tällaisia pohdiskelet. Jos koet itsesi ennakkoluuloiseksi kannattaa ehkä hetki pohtia, mitä ajatuksia tuollainen tunne sinussa herättää. Omia tunteitasihan kuitenkin tunnet - jos jotain. Onhan kyllä sekin tavallaan niiden omien tunteiden reflektointia, että peilaa niitä muihin.

Ennakkoluulot ovat ihan jokaisella ihmisellä, jos on ihminen, kai sinäkin lienet ihminen, olettaisin?


Omista asioista ollaan kiinnostuneita jokainen tietenkin kuinkas muuten? Traumoja ei pahemmin ole näin "ennakkoluuloisessa" maailmassa tarvetta omaksua eikä mitään dramaattisia tunnekuohuja tule sinunkaan provosoimisestasi, mitäs tässä kevään koittaessa pitäisi surra. Älä nyt sinäkään ihan pillastu, tai saksikäsi käy tärvelemässä meidän "älykkään" vuoropuhelun.

[Karikko]

Itsereflektiosta kysyttiin ja saman tien käänsit puheen kohti toista. 

Buddhalaisen näkemyksen mukaan ei ole olemassa toista ihmistä.  Eikös jokainen tunne itsensä minäksi, kuten sinäkin taatusti teet.

[mikainen]

Itsereflektiosta kysyttiin ja saman tien käänsit puheen kohti toista. 

Buddhalaisen näkemyksen mukaan ei ole olemassa toista ihmistä.  Eikös jokainen tunne itsensä minäksi, kuten sinäkin taatusti teet.

Mikä jokainen? Tai sinä? Et kai kuvittele, että on joitain muita? Miksi ylipäätään olet täällä kirjoittelemassa itseksesi?

[safiiri]

Isyys lienee sulle jonkinlainen traumaattinen asia, koska niin kovasti tällaisia pohdiskelet. Jos koet itsesi ennakkoluuloiseksi kannattaa ehkä hetki pohtia, mitä ajatuksia tuollainen tunne sinussa herättää. Omia tunteitasihan kuitenkin tunnet - jos jotain. Onhan kyllä sekin tavallaan niiden omien tunteiden reflektointia, että peilaa niitä muihin.

Ennakkoluulot ovat ihan jokaisella ihmisellä, jos on ihminen, kai sinäkin lienet ihminen, olettaisin?

Todellakin. JOkaisella ihmisellä - sinulla siis myös - on ennakkoluuloja. Merkittävää onkin se, että pystyy ne kohtaamaan ja harjoittamaan itsereflektiota niiden suhteen. Pystytkö siihen?

Omista asioista ollaan kiinnostuneita jokainen tietenkin kuinkas muuten? Traumoja ei pahemmin ole näin "ennakkoluuloisessa" maailmassa tarvetta omaksua eikä mitään dramaattisia tunnekuohuja tule sinunkaan provosoimisestasi, mitäs tässä kevään koittaessa pitäisi surra. Älä nyt sinäkään ihan pillastu, tai saksikäsi käy tärvelemässä meidän "älykkään" vuoropuhelun.

Sinulla tuntuu olevan tavaton kiinnostus muiden asioihin, sillä siirrät koko ajan keskustelun muihin, vaikka kyse on sinusta itsestäsi. Älä nyt pillastu, mutta sinun ehkä olisi syytä miettiä, miksi tunnet tarvetta pitää noin suurta etäisyyttä itseesi. Pelkäätkö dramaattisia tunnekuohuja vai mikä hirvittää?

[Karikko]

Itsereflektiosta kysyttiin ja saman tien käänsit puheen kohti toista. 

Buddhalaisen näkemyksen mukaan ei ole olemassa toista ihmistä.  Eikös jokainen tunne itsensä minäksi, kuten sinäkin taatusti teet.

Mikä jokainen? Tai sinä? Et kai kuvittele, että on joitain muita? Miksi ylipäätään olet täällä kirjoittelemassa itseksesi?

Sanoilla on kiva näperrellä, siinä ohessa voi toki "syyllistyä" myös ajatteluun, jos siihen kykenee.


Maailmaa kokiessaan ihminen on sen oman kokemuksensa vanki vaikka olettaisi olevansa isäntä.

[Karikko]

Sinulla tuntuu olevan tavaton kiinnostus muiden asioihin, sillä siirrät koko ajan keskustelun muihin, vaikka kyse on sinusta itsestäsi. Älä nyt pillastu, mutta sinun ehkä olisi syytä miettiä, miksi tunnet tarvetta pitää noin suurta etäisyyttä itseesi. Pelkäätkö dramaattisia tunnekuohuja vai mikä hirvittää?

Et kiinnosta alkuunkaan mitenkään, turha luulo.


Ajatuksellisesti "yllytän" ihmisiä katsomaan itseään, mutta samantekevää vaikka hypitkin seinille.

 Ilmeisen luonnollinen reakointi silti tuo ärhentelysi ja aika huvittava.

[Xantippa]

Sinulla tuntuu olevan tavaton kiinnostus muiden asioihin, sillä siirrät koko ajan keskustelun muihin, vaikka kyse on sinusta itsestäsi. Älä nyt pillastu, mutta sinun ehkä olisi syytä miettiä, miksi tunnet tarvetta pitää noin suurta etäisyyttä itseesi. Pelkäätkö dramaattisia tunnekuohuja vai mikä hirvittää?

Ajatuksellisesti "yllytän" ihmisiä katsomaan itseään, mutta samantekevää vaikka hypitkin seinille.

Kysymys kai tässä koko ajan onkin kuulunut, harrastatko tuota itse, katselet joskus itseäsi. Ei sillä, että vastata olisi pakko, mutta se nyt näyttää olevan muutamasta kiinnostavaa. Miksei minustakin.

T: Xante

[safiiri]

Itsereflektiosta kysyttiin ja saman tien käänsit puheen kohti toista. 

Buddhalaisen näkemyksen mukaan ei ole olemassa toista ihmistä.  Eikös jokainen tunne itsensä minäksi, kuten sinäkin taatusti teet.

Mikä jokainen? Tai sinä? Et kai kuvittele, että on joitain muita? Miksi ylipäätään olet täällä kirjoittelemassa itseksesi?

Sanoilla on kiva näperrellä, siinä ohessa voi toki "syyllistyä" myös ajatteluun, jos siihen kykenee.


Maailmaa kokiessaan ihminen on sen oman kokemuksensa vanki vaikka olettaisi olevansa isäntä.

Niin. Oletko miettinyt, miksi koet toiset ihmiset sellaisiksi, että sinun pitää heille opettaa oikeaa ajattelua?

[safiiri]

Sinulla tuntuu olevan tavaton kiinnostus muiden asioihin, sillä siirrät koko ajan keskustelun muihin, vaikka kyse on sinusta itsestäsi. Älä nyt pillastu, mutta sinun ehkä olisi syytä miettiä, miksi tunnet tarvetta pitää noin suurta etäisyyttä itseesi. Pelkäätkö dramaattisia tunnekuohuja vai mikä hirvittää?

Et kiinnosta alkuunkaan mitenkään, turha luulo.


Ajatuksellisesti "yllytän" ihmisiä katsomaan itseään, mutta samantekevää vaikka hypitkin seinille.

 Ilmeisen luonnollinen reakointi silti tuo ärhentelysi ja aika huvittava.

Missä näet ärhentelyä? Missä näet seinille hyppimistä? Onko sinusta kehotus itsereflektioon noin vaikea, että näet sen aggressiivisuutena ja hermostumisena? Sen kyllä ymmärrän, ettet ole minusta - tai muista yleensäkään - kiinnostunut. Muutoinhan yrittäisit keskustella pakenemisen sijaan.

[Karikko]

Sinulla tuntuu olevan tavaton kiinnostus muiden asioihin, sillä siirrät koko ajan keskustelun muihin, vaikka kyse on sinusta itsestäsi. Älä nyt pillastu, mutta sinun ehkä olisi syytä miettiä, miksi tunnet tarvetta pitää noin suurta etäisyyttä itseesi. Pelkäätkö dramaattisia tunnekuohuja vai mikä hirvittää?

Ajatuksellisesti "yllytän" ihmisiä katsomaan itseään, mutta samantekevää vaikka hypitkin seinille.

Kysymys kai tässä koko ajan onkin kuulunut, harrastatko tuota itse, katselet joskus itseäsi. Ei sillä, että vastata olisi pakko, mutta se nyt näyttää olevan muutamasta kiinnostavaa. Miksei minustakin.

T: Xante

Oikeastaan on mielenkiintoista kokeilla, ovatko ihmiset ominen tekojensa "vapaita tekijöitä" vai reaktiivisia toimijoita. Aika vaikutusalttiilta vaikuttaa.

[Xantippa]

Oikeastaan on mielenkiintoista kokeilla, ovatko ihmiset ominen tekojensa "vapaita tekijöitä" vai reaktiivisia toimijoita. Aika vaikutusalttiilta vaikuttaa.

Ihan hyvähän se on, että ihmiset reagoivat toisiinsa ja heihin voi vaikuttaakin. Surullinenhan sellainen maailma olisi, jossa jokainen junnaa vain omaa rataansa sivuille vilkuilematta ja omaa asiaansa ajaen.

T: Xante

[Karikko]

Oikeastaan on mielenkiintoista kokeilla, ovatko ihmiset ominen tekojensa "vapaita tekijöitä" vai reaktiivisia toimijoita. Aika vaikutusalttiilta vaikuttaa.

Ihan hyvähän se on, että ihmiset reagoivat toisiinsa ja heihin voi vaikuttaakin. Surullinenhan sellainen maailma olisi, jossa jokainen junnaa vain omaa rataansa sivuille vilkuilematta ja omaa asiaansa ajaen.

T: Xante

Niin, no sellaista ihmisten maailmaa ei varmaan ole. Muutenhan Hitlerin suosio olisi jäänyt tulematta.