Ravintolisät (vitamiinit, hivenaineet yms.)

[Muisto Keijo Kullervo]

2010 kirjoitettuna:

Kuinka nyt vannotaan D-vitamiinin perään...Luvataan vähintään kymmenen hyvää ja muutama vielä päälle jos siirryt D-vitamiinin kannattajaksi ja syöjäksi - onko noin?

Muistuu mieleen Markus Sedän valtavan usein toistettu hokema; 'syökää lapsukaiset kaurapuuroa'. (Se pitää teidät hyvällä elämän tiellä.) Suluissa lisätty asian tehostamiseksi.

1980 luvulla puhuttiin ja kirjoitettiin 'lesitiinin' aivoille välttämättömyydestä...
Lienee kuitenkin niin, että 'kaikki' vitamiinit ja hivenaineet oikein nautittuna ovat hyväksi ja varsinkin vanhenemalle elimistölle - eikä painottaminen yhden vitamiinin ihmeitä tekevään vaikutukseen ole oikein mielekästäkään.

Mutta näin On! On ja tulee olemaan... Epäilen, että lääkefirmat lanseeraavat mainos kamppaniaan ja kohta kuluttajat tarttuvat koukkuun ja hyvä niin... Muuten ei vitamiinit eikä muutkaan 'terveelliset' mene oikein kaupaksikaan.

Muistuu mieleen pikku Kallen tokaisu:
- Mistähän johtuu että kaikki terveellinen on pahanmakuista?

Niin ja yllä kuvatuista saa piankin meemiä. Kun tarpeeksi mainostetaan, oppii lorun ulkoa ja jos pimeänä yönä herätetään, useimmat osaavat hätkähdyttävän heti vastata kysymykseen ' mikä on terveellinen vitamiini?'
- No! Sehän on tänään D-vitamiini - ainakin se.

JK. Itse syön joka päivä muutamia terveelliseksi luokittelemiani vitamiinia, mukana myös D-vitamiini.... Vaikka työpaikkalääkäri pitäessään kuntoilijoille - eläkeläisille - esitelmää terveellisestä ruokailusta, väittikin, että 'monipuolinen ruoka ja silloin ei tarvita vitamiinitäydennystä'.

Mutta! Kuka sitten syö todella monipuolisesti - varsinkin kun eläkeläiselle lähes kaikki ruoka on kallista ja aina vaan kalliimpaa...

Kyselee...

K.K.

[Karikko]

2010 kirjoitettuna:

Kuinka nyt vannotaan D-vitamiinin perään...Luvataan vähintään kymmenen hyvää ja muutama vielä päälle jos siirryt D-vitamiinin kannattajaksi ja syöjäksi - onko noin?

Mutta! Kuka sitten syö todella monipuolisesti - varsinkin kun eläkeläiselle lähes kaikki ruoka on kallista ja aina vaan kalliimpaa...

Kyselee...

K.K.

Varsinkin talvikausilla kannattaa varmistaa D-vitamiinin riittävä saanti (ei yliannostus)

D-vitamiini on oikeastaan pikemminkin "hormoni" tehoaineena sitä tarvitsevat kaikki ja suomen oloissa voi olla talvikausilla siitä pulaa.

[Jaska]

Vitamiinit ovat elimistölle välttämättömiä aineita, joilla kullakin on omat tehtävänsä. Vitamiineja tarvitaan pieniä määriä.

Lähtökohtaa vaikka täältä: https://www.terve.fi/artikkelit/yleistietoa-vitamiineista-ja-kivennaisaineista ja täältä https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk01044

[Toope]

Suomeenkin tarjottiin jotain kiinalaisia goji-marjoja, koska olivat muka terveellisiä, vaikka suomalaisissa mustikoissa ja puolukoissa on vitamiineja paljon enemmän.
Yksi näkemys:
https://www.lansivayla.fi/artikkeli/84433-kotimainen-mustikka-vai-kaukomaiden-goji-marja
Hieman erilaisia terveysvaikutuksia, tosin suomalainen marja on liki ilmainen! Goji on kallis x10, jos pitää Suomeen rahdata.

[Norma Bates]

D-vitamiinista riittää sanottavaa aina vaan vuodesta toiseen. Nyt uusinta uutta:

https://www.is.fi/terveys/art-2000006622406.html

Huimauksesta kärsivien kannattaisi lääkärin hoitojen lisäksi huolehtia riittävästä D-vitamiinin saannista. Tuoreen tutkimuksen perusteella D-vitamiinilisät voivat ehkäistä huimauksen uusiutumista varsinkin potilailla, joiden D-vitamiinitasot ovat alhaiset.

Neurology-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa D-vitamiini- ja kalsiumlisien vaikutuksia selvitettiin satunnaistamalla hyvänlaatuista kohtauksittaista asentohuimausta potevia aikuisia joko hoitoryhmään tai verrokeiksi. Hoitoryhmässä osallistujat, joiden D-vitamiinitasot olivat alhaiset, saivat kahdesti päivässä 400 IU D-vitamiinia ja 500 mg kalsiumia.

Kaikki osallistujat saivat tutkimuksen alussa lääkärin antamaan asentohoitoa. Kun tutkijat vertasivat potilasryhmiä vuoden kuluttua, he havaitsivat huimausoireiden palanneen todennäköisemmin potilaille, jotka eivät olleet saaneet D-vitamiinilisiä. D-vitamiinia saaneilla huimaus uusiutui noin neljänneksen epätodennäköisemmin, tulokset osoittivat. Yhteys oli vielä voimakkaampi potilailla, joiden D-vitamiinitasot olivat hyvin alhaiset tutkimuksen alkaessa.

[ROOSTER]

En ole lääkäri, joten kerron vain mielipiteeni.

Ravintolisistä ja vitamiineista lienee hyötyä pikaisessa puutostilan korjaamisessa. Jatko pitää hoitaa ruokailu- ja elämäntapamuutoksilla sillä luulen ja oletan, että syötettäessä toistuvasti kehoon ylisuuria annoksia aineita, joita kroppa tuottaa, käsittelee tai vaatii, niin kehon omat järjestelmät menevät lepotilaan tai sekaisin. Näin voi aiheutua suurempaa haittaa.

Ihminen kestää kaikenlaista puutetta ja huonoja oloja melko hyvin, keho korjaa itsensä. Esimerkkinä olkoon vaikka keskitysleireiltä pelastuneet 35-kiloisiksi laihtuneet juutalaiset joista useat elivät vielä 100-vuotiaiksi, kaikesta kärsimästään huolimatta.

Olen seurannut tutun henkilön terveydentilaa muutaman vuosikymmenen. Hän oli lapsena liikunnallinen ja fyysinen ja harrasti runsaasti liikkumista aina 60 ikään asti. Hän söi monivitamiinitabletteja ja ravintolisiä säännöllisesti yli 20 vuotta. Kuitenkin hän on kokenut ohitusleikkauksen, munuaisvian, ihosyövän, diabeteksen ja nivelrikon.

Liika on aina liikaa, mutta joillekin kohtuus on liian vähän.

[kertsi]

Monivitamiinitabletit luullakseni ovat pikemminkin haitallisia kuin hyödyllisiä, jos ruokavalio on muuten kunnossa.

Tietääkseni ainoa lisäravinne, mitä kannattaa (näillä leveysasteilla, ja varsinkin keski-ikäisten, vanhusten, sisätiloissa paljon oleskelevien ja/tai ylipainoisten) pilleripurkista syödä on D-vitamiini.

Ihmisen elimistö ei valmista monia vitamiineja, esim. C-vitamiinia, ja sitä on saatava ravinnosta tavalla tai toisella. Mutta ei liikaa, sillä se aiheuttaa ruokatorven alasulkijan väljyyttä ja siksi närästystä tai refluksia. Refluksista sitten voi aiheutua esim. ruokatorven syöpä.

C-vitamiini muistaakseni lisää ruokahalua. Siksi se voisi periaatteessa lihottaa, ja aiheuttaa sitä kautta nivelrikkoa ja diabetesta, joka puolestaan voi aiheuttaa sv-tauteja ja munuaisvikaa (tai korreloi niiden kanssa) tuossa ROOSTER:in esimerkissä. Mutta aineenvaihdunta tuppaa hidastumaan keski-iässä, ja naisilla varsinkin vaihdevuosissa, joten ehkä muut selitykset ovat parempia.

Toinen ketkukandidaatti ROOSTER:in esimerkissä on kalkki. Vaikka kalkkia onkin tärkeää saada ravinnosta, liika on liikaa. Liiallisissa määrin aiheuttaa mm. kertymistä verisuoniin ja pehmytkudoksiin (vrt. sydäninfarktit, sepelvaltimotauti, ohitusleikkaus, munuaisvika, ja vaikkapa stroke). Varsinkin, jos ei samanaikaisesti saa ravinnosta K-vitamiinia.

Ihosyöpä voisi selittyä liika-annoksella D-vitamiinia, sillä sekä D-vitamiinin puute että sen liikasaanti heikentää immuunipuolustusta.

[Norma Bates]

2018 kun sairastuin elokuussa fibroon ja kukaan ei tiennyt vielä mikä minulla on, otettiin syksyn mittaan labroja ja joko loka- tai marraskuussa D-vitamiiniarvoni oli kuulema 141 nmol/l jos oikein muistan. Omalääkärini sanoi että arvo on korkea. Muistelisin että kysyin kannattaisiko minun sitten olla ottamatta 100 ug D:tä kuten olin syyskuusta lähtien tehnyt ja hän sanoi että kyllä, ja siitä eteenpäin olen sitten syönyt syksystä kevääseen 50 ug/vrk.

Olen nyt saanut tietooni sairastajakollegoilta että D-vitamiini saattaa vaikuttaa fibrokipuihin. Ainakin niin että jos sen pitoisuus on vähäinen, kivut kovenee. Mahdollisesti pitoisuuden nostaminen vähentää kipuja. Vilkaisin jotain tutkimustuloksia netistä ja olin näkevinäni että jossain oli havaittu 3 kk jälkeen että D-vitamiinin syöttäminen vähensi kipuja, toisaalla että 5 kk kuuri nosti. Oli niin kamalat lukulitaniat ulkomaisilla sivuilla että minulla vaan silmissä vilisi, enkä saanut tolkkua että minkä verran sitä D:tä sitten oli syötetty.

Somessa jo sanottiin että 141 ei ole mikään erityisen korkea luku, ja joltain suomalaiselta saitilta sitten näin että D-vitamiinin riittävä määrä veressä on 75 - 250 mnol/l. Eihän 141 ole lähimainkaan siellä korkeimmassa päässä! Joten teinkö siis väärin, kun uskoin lääkäriä, ja puolitin annoksen joka olisi saattanut olla minulle hyväksi?

Tätä olen nyt tässä mietiskellyt kun tämä loppuvuosi onkin osoittautunut olevan yhtä helvettiä fibron vuoksi, ja tästä päivästä lukien alan syömään taas 100 ug. Harmillista jos se tosiaan vaikuttaa kipuihin vasta 3 - 5 kk päästä, koska sittenhän on jo kevät ja kahden aiemman vuoden kokemuksella mahdollista on odottaa että kevät tulee muutenkin olemaan vähäkipuisempi.

Ja herääkin kysymys että mahtaisikohan fibrossa olla jotain merkitystä myös valon määrällä... Vaikka vahvasti olen kyllä kokenut että kipuja lisää kosteus, kylmyys, veto ja lihaksiä pitkään, usein tai rajusti venyttävä liike.

Lisäys: se "joltain":

https://www.terveystalo.com/fi/Tietopaketit/D-vitamiini/#D-vitamiinin-viitearvot

[kertsi]

Sekin on yksi mahdollisuus, että syö joka toinen päivä 50 mcg ja joka toinen 100 mcg.

HUSLAB:in sivulta https://huslab.fi/ohjekirja/1220.html:

Alle 25 nmol/l: Vakava puutos
 Alle 50 nmol/l: Puutos
 50-75 nmol/l:   Yleensä riittäväksi katsottu pitoisuus
 75-120 nmol/l:  Tavoitepitoisuus osteporoosipotilaalla
 yli 375 nmol/l: Toksinen pitoisuus

Itse olen ties miltä sivuilta netistä päätynyt siihen, että tuo 50 nmol/l on liian vähän, ja muistaakseni noin 95-100 nmol/l olisi optimitaso. Optimitaso tarkoittaa, että ei ole liikaa tai liian vähän, sillä molemmissa tapauksessa haitat lisääntyvät. Immuunipuolustus ja luunmuodostus toimii esim. parhaiten nimenomaan optimitasolla. Asialla voi olla merkitystä juuri nyt, korona-aikaan.

Omaan korvaani 141 nmol/l kuulostaa aivan liialliselta. Samaa mieltä oli terveyskeskuslääkäri, jolta asiaa kysyin. Itse syön päivittäin Minisun 50 mcg ja Lidlin 20 mcg tätä nykyä (labrakokein todettu, että juuri minulle se on sopiva annos), mutta se määrähän on yksilöllinen, mitä kukakin tarvitsee.

[Norma Bates]

Fibromyalgiasta niitä näitä juttuja lukeneena olen kumminkin funtsaillut että normaalin ja terveen ihmisen tilannetta ei oikein voi käyttää välttämättä noin vain vertailukohtana. Esim. lämmönsäätely kropassa toimii päinvastoin kuin pitäisi. Helteellä keho ei vähennä lämpöä kehosta, ja kylmällä ei lisää sitä. Olen sen omakohtaisesti kokenut kun parikymppisenä olin saada lämpöhalvauksen kesäisin, ja kuitenkin ilmojen viilettyä raajat menivät aina jääkylmiksi ja viimeiset vuodet on tullut palelukohtauksia varsinkin kk-kierron loppupuolella (jolloin fibrokipujakin tulee herkemmin).

Joku sanoi jossain että jos D löydettäisiin nyt, sitä ei nimitettäisi vitamiiniksi, vaan hormooniksi.

Voi toki olla että terveelle on turha tavoitella jotain 140 nmol/l tasoa, mutta mitenpä todellakin lienee fibrossa.

[Toope]

Monivitamiinitabletit luullakseni ovat pikemminkin haitallisia kuin hyödyllisiä, jos ruokavalio on muuten kunnossa.

Tietääkseni ainoa lisäravinne, mitä kannattaa (näillä leveysasteilla, ja varsinkin keski-ikäisten, vanhusten, sisätiloissa paljon oleskelevien ja/tai ylipainoisten) pilleripurkista syödä on D-vitamiini...

Ovatko haitallisia, vaiko hyödyttömiä? Ruoasta saa vitamiineja helposti, paitsi ilmeisesti tuo D-vitamiinilisä voisi olla hyödyllinen.

[Norma Bates]

https://www.iltalehti.fi/elintavat/a/f3edf00e-fcd6-402b-803b-2916739108ca

Harmi kun en pysty lukemaan. Olisi kiinnostavaa tietää perustelut sille että syö 700 ug D:tä.

[Hippi]

^
Tuon annoksen hän näyttää pitäneen jo jonkin aikaa, mutta 6/20 vielä hän sen nappasi päivittäin. Löysin Hesarin jutun, jossa asiantuntija ruoti Laukan ruokapäiväkirjaa. Tuossa jutussa mainitaan: Lisäravinteena hän ottaa päivittäin sata mikrogrammaa D-vitamiinia.

Johon asiantuntija antaa palautetta, että voisi annostusta tarkistaa, koska ravinnosta tulee jo D-vitamiinia. Laukka vastaa saamaansa palautteeseen:
Olen lääkärinä tarkka riittävästä D-vitamiinin saannista. Jos D:tä ottaa purkista runsaammin, sen pitoisuutta veressä tulisi seurata verikokeilla.
Kollegoiden kanssa keskusteltuani olemme päätyneet nykyiseen annokseen, 100 mikrogrammaan vuorokaudessa. Pienemmällä annoksella D-vitamiinitasoni on jäänyt alle suositusten.

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006576897.html (tilaajille)

Veikkaan, että on helpompi muistaa kerran viikossa ottaa koko viikon satsia kerralla, kuin muistaa se päivittäin. D-vitamiinihan on rasvaliukoinen ja se varastoituu kehoon ja tulee sieltä käyttöön. Vastaavaa temppua esim. C-vitamiinille ei voi tehdä.

[Karikko]

Veikkaan, että on helpompi muistaa kerran viikossa ottaa koko viikon satsia kerralla, kuin muistaa se päivittäin. D-vitamiinihan on rasvaliukoinen ja se varastoituu kehoon ja tulee sieltä käyttöön. Vastaavaa temppua esim. C-vitamiinille ei voi tehdä.

Aiheuttaako kerta-annos mahdollisesti myrkytys-oireita? Mahdollisesti ei sentään kaikki varastoidu--

[Norma Bates]

Huh huh. Itseni on kyllä helpompi muistaa ottaa päivittäin, kuin kerran viikossa. Tietty jos ajattelee sitä miten D:tä saa auringonpaisteesta, niin eihän se aurinkokaan paista jokaikinen päivä, Suomessa siis.