Ravitsemustieteen ja lääketieteen näkökulma terveelliseen ruokavalioon

[Lenny]

Itse asiassa minkä tahansa (pl kahvi ja maito) nauttiminen päivättäin alkaa vähitellen tökkiä. Jossain vaiheessa, kun porkkanaa kehuttiin, että se on tervellinen ja sillä on hyvä korvata makea, yritin päivttäin natustella porkkanan tai pari. Parissa viikossa tuli vuoden porkkanakiintiö täyteen ja en tahtonut saada pureskeltua porkkanaa nieltyä millään. Aika pitkä tauko tuli porkkanan syömiseen.

Olen tässä suhteessa täysin päinvastainen luonne. En kaipaa vaihtelua ruokaan. Olen syönyt ainakin 15 vuotta joka aamu kaurapuuroa. Toki myös sitä ennen, mutta en ehkä ihan joka päivä. Maistuu aina herkulta.

[Hippi]

Ei tuossa ole kyse edes vaihtelusta vaan siitä, että jotain yksittäistä juttua olisi pakko syödä jonkun tervellisyyden vuoksi. Voisin hyvinkin 15 vuotta syödä puoli litraa jäätelöä päivässä tai pinon ruisvoileipiä (voita+kinkkua), tulista tipupua wokkivihannesten kera ....

Mutta mustikoita, porkkanaa tai kaurapuuroa joka jumalan päivä, ei käy vaikka henki menisi

[kertsi]

Itse syön kaurapuuroa tai kauralesepuuroa melkein joka ikinen aamu. Vaikka olenkin ihan älyttömän vaihtelun- ja kokeilunhaluinen, ja alvariinsa kokkaan ties mitä istelleni uudentyyppistä tai vanhan variaatiota lounaalle ja illalliselle.

Tosin vaihtelen näitä kaura(lese)puuron lisukkeita
- marjoja tai hedelmiä, hyvin vaihtelevasti ja vaihdellen
- (joskus kanelia)
- maitotuotteita (yl. jugurtti, rahka, harvemmin raejuusto, tai maito jos ei muuta ole)
- (joskus hyvin harvoin kasvisöljyä tai voita, jos esim. ei ole pähkinöitä tai maitotuotteita)
- (joskus chia-siemeniä, pellavansiemeniä yms. jos ei ole pähkinöitä)
- pähkinöitä tai manteleita hyvin vaihtelevasti eri laatuisia.
(Joskus  jos ei ole kaurahiutaleitakaan kotona, olen keitellyt moniviljahiutaleista, ohrajyvistä, ruisjauhoista tms. korvikketta.)

Kyllä varmaan kyllästyisin mustikkaan, jos sitä olisi aina kotona. Mutta kun se tuppaa loppumaan alta aikayksikön tässä huushollissa.

[Lenny]

Mitäs mieltä tällaisesta ihmisen "täysrehusta": https://huel.com/pages/the-huel-powder-formula-explained

Joku tyyppi oli syönyt pelkästään tuota puoli vuotta ja oli ihan tyytyväinen: https://medium.com/@Lewis_Grant/8-things-i-learned-eating-only-huel-for-6-months-ddad4bc42f9b

Kyseessä on siis jauho, jossa pitäisi olla kaikki ihmisen tarvitsemat ravinteet. Vettä perään ja ääntä kohti. Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta!

[Hippi]

Minusta tuo nyt ei kuulosta ollenkaan hyvältä ihan samasta syystä kuin litra mustikoita päivässä ei kuulosta hyvältä. Vaikka mistä sen tietää, vaikka tuollaiseen jauhovelliin vielä tulevaisuudessa mennään. En varmaan minä enää, mutta tulevaisuuden ihmiset.

Kyllähän tuo elintoimintojen ylläpitämisen kannalta olisi kai järkevää syötävää, mutta ikävä kyllä harvoin ainakaan omalla kohdallani "järkevä" ja "herkullinen" mahtuvat samaan lauseeseen. Mutta siitä huolimatta olen säilynyt hengissä kohtalaisen hyväkuntoisena kokkauksillani, joten suurin piirtein sen minkä elimistöni tarvitsee, saan myös herkullisesta ja riittävän monipuolisesta ruuasta, joten terveyspommit saavat kyllä jäädä

Olen tyystin lakannut lukemasta lööppilehtien "oletko aina syönyt väärin" ja "tätä syömällä elät 100-vuotiaaksi" -artikkelit. Ne on pitkälti kusetusta, sillä jotain "pitkän iän ja ikuisen terveyden hippuja" saadakseen olisi jotain yksittäistä ruoka-ainetta nautittava älyttömiä määriä, jotta sillä olisi toivottuja vaikutuksia. Sama koskee "syö tätä ja kuole" -aineita.

[kertsi]

300 g mustikoita on kai 0,6 litraa, eikä litra?

Lennyn ihmejauheesta:

Luultavasti terveempänä säilyy syömällä oikeaa ruokaa. Ainakaan jauheen kookosrasva ei ole terveellistä (koska tyydyttynyttä), ja auringonkukkaöljykän ei ole se terveellisin kasviöljy (parempia olisivat oliiviöljy ja rypsiöljy). Värikkäiden kasvisten, marjojen, hedelmien flavonoideja tuossa ei taida olla. Keinotekoisissa vitamiineissa on useimmiten vain yhtä muotoa kutakin vitamiineja, mutta useimpia on luonnon ruoasas useamman laatuisia, vaikka nyt K-vitamiineja on muistaakseni noin yhdeksän sorttia.

[urogallus]

300 g mustikoita on kai 0,6 litraa, eikä litra?

Taitaa olla vielä vähemmän. Mulla on kirjatietona että 1l mustikoita = 700g, eli 300g olisi 4,3dl.

[kertsi]

Okei, kiitti tiedosta, urogallus. Päivän annos siis pari vähän kukkurallista mukillista mustikkaa olisi Itä-Suomen yliopiston suositusten mukaan hyvä torjumaan metabolista oireyhtymää.

[Xantippa]

Minä taas voisin hyvinkin kuvitella syöväni mustikoita pari mukillista vaikka kertaheitolla joka päivä, jos keksisin, mitä laittaa sekaan helposti. Maitotuotteet kuten rahka tai jugurtti tms. ei vain uppoa. Kiisseliksi keiteltynä menettää varmaan tehonsa, enkä missään nimessä jaksaisi monta kertaa viikossa kiisseleitä keitellä.

Sellaisenaan taas eivät pakasteena sentään maistu.

T: Xante

[Hippi]

Valmistettuna jotenkin onnistuisi edes jonkun verran mustikoita syödä, siis piirakkana ja mehukeittona. Mutta siinä tosiaan olisi varmaan osa erilaisista terveyshippusista jo menetetty ja kyytipoikana tulisi roima annos sokeria yms. jota ei välttämättä terveelliseksi lasketa. Mutta raja noissakin tulisi vastaaan jossain vaiheessa.

Ilmeisesti makuaistini on jotenkin poikkeava, kun toiset voivat puhua juuri mustikoiden tuomasta makeudesta puuron kanssa. En minä mustikoissa makeutta maista lainkaan. Marjat maistuvat suussani lähinnä happamilta tuoreeltaan syötynä. Jopa mansikat joitain poikkeuksellisia lajikkeita lukuunottamatta.

[Xantippa]

^

Samaa mieltä mansikoiden ja vadelmien happamuudesta - nykyään! Eli en tiedä, olenko sattunut vaan ostamaan huonoja lajikkeita, onko kasvatuksessa ongelma vai mitä, mutta aika hapokasta on munkin mielestä. En ole kyllä ikinä ollut varsinainen mansikkafani, mustikat ja vadelmat etenkin yhdessä ovat enemmän mieleen.

T: Xante

[Norma Bates]

En minäkään mustikoita mitenkään makeina pidä. Ero on selvä kun kiskoo mustikoita pakastepussista vs. kittaa mustikkasoppaa joka on makeutettu tavalla tai toisella. - Tietysti ne mustikat pitäisi syödä metsästä, taikka siis poimia, mutta minä en ala siellä hoipertelemaan. Näetsen joka kerta kun nousen kyykystä ylös pimenee kumminkin silmissä. Ja enpä siitä mättäiden tonkimisesta niin muutenkaan pidä, kun siellä on kaikenlaista ällöttävää kuten hämähäkinseittejä ja mitä lie sittiäisiä. En myöskään halua eksyä, kun yksinäni kumminkin joutuisin mustikkaan menemään, plus tällä seudulla mummot parturoi ne puskat alta aikayksikön enivei. Ja bussillako minä niitä mustikoita kyörään vai?

[kertsi]

Minä taas voisin hyvinkin kuvitella syöväni mustikoita pari mukillista vaikka kertaheitolla joka päivä, jos keksisin, mitä laittaa sekaan helposti. Maitotuotteet kuten rahka tai jugurtti tms. ei vain uppoa. Kiisseliksi keiteltynä menettää varmaan tehonsa, enkä missään nimessä jaksaisi monta kertaa viikossa kiisseleitä keitellä.

Sellaisenaan taas eivät pakasteena sentään maistu.

Itse sulatan mustikoita aamupuuroon.

Itse tykkään kyllä yhdistellä niitä maitotuotteisiinkin, esim. jugurttiin ihan jäisinä, niistä tulee sellaista melkein jäätelöä, mutta ilman sokeria.

[kertsi]

Kalsium ei yksin suojaa luustoa (iltalehti)
Myös kasvikset ja D-vitamiini vahvistavat luita.

Kalsiumiin ja osteoporoosiin liittyy paradoksi. Osteoporoosia ja lonkkamurtumia on eniten maissa, joissa maitotuotteiden käyttö ja siten kalsiumin saanti on runsainta.

- Syö C-vitamiinia 500 mg 1–2 kertaa päivässä.

- Juo vihreää teetä pari kolme kupillista päivässä.

- Suosi merikalaa sen D-vitamiinin ja omega-3-rasvahappojen vuoksi.

- Käytä ruoanlaitossa neitsytoliiviöljyä.

- Käytä päivittäin 1 tl pellavansiemenöljyä, josta saat alfalinoleenihappoa.

- Syö kuivattuja luumuja, ne parantavat luuntiheyttä.

- Varmista riittävä piin, magnesiumin, sinkin ja boorin saanti.

- Liiku riittävästi. Esimerkiksi juoksun ja pallopelien luustoon kohdistuvat iskut ovat erityisen hyödyllisiä.

Lähde: Juhana Harju: Luusto lujaksi elämäntavoilla. Ehkäise ja hoida osteoporoosia ravinnolla ja liikunnalla. Atena 2011, Jyväskylä.

Hyvä, lyhyt artikkeli. Ja tuo Juhana Harjun kirja on mainio ja informatiivinen.

Tuosta C-vitamiinista kyllä sellainen huomio, että jos on refluksitautia, kannattaa C-vitamiinannokset pitää maltillisena.

[Xantippa]

Muistan kalsiumista ja c-vitamiinista olleen puhetta niinä aikoina, kun aktiivisesti mainostettiin (siis vielä aggressiivisemmin) erilaisia "kalkkituotteita". Oliko vielä puhetta siitäkin, että juuri maidon kanssa monetkaan vastaavat eivät edes imeydy?

Itse olen kyllä päätynyt siihen, että ns. tavallinen ruokavalio omien ruokailutottumuksien kanssa pitää terveyteni - ja sitä myötä jaksamisen - parhaiten kohdallaan.

T: Xante