Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Onko nauta ilmasto- ja ympäristöhaitta vai todellinen mahdollistaja?

Aloittaja ROOSTER, toukokuu 04, 2022, 21:38:26

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

ROOSTER

Nauta on hyvin mielenkiintoinen eläin.

Lainaus käyttäjältä: https://www.mtk.fi/-/naudanlihan-ymparistovaikutukset-suomessa-ja-globaalistiNaudanlihantuotannossa ympäristöhaittoja aiheutuu globaalisti kasvihuonekaasupäästöistä, happamoitumisesta, eroosiosta, suuresta vesijalanjäljestä, ylilaidunnuksesta ja rikkakasvien torjunta-aineiden käytöstä. Monet edellä mainituista ympäristöhaitoista eivät toteudu Suomessa tai olosuhteiltaan samankaltaisessa maassa.

Kun peilataan noita Suomen oloihin, niin asia ei ole enää niin yksinkertaistettavaa.

LainaaLuonnonolot Suomessa suosivat nurmenviljelyä ja siten nautakarjataloutta. Nurmea käytetään runsaasti ruokinnassa, mikä on eduksi tasapainoisessa ravinnekierrossa. Viljelykierrossa nurmen suuri osuus ylläpitää peltojen viljavuutta ja vähentää maatalouden aikaan saamaa vesistöjen ravinnekuormitusta. Sen lisäksi nurmen hyödylliset ympäristövaikutukset kompensoivat osaltaan märehtijöiden aiheuttamia metaani- ja ravinnepäästöjä. Suomessa nautojen valkuaisesta suurin osa tuleekin nurmesta ja kotimaisesta viljasta.

''Globaalisti soija on yleinen valkuaisenlähde nautojen ruokinnassa, mutta Suomessa sen käyttöä on vähennetty ja nautojen ruokinnassa sen rooli on käytännössä olematon''

Käytännössä se tarkoittaa ilmeisesti sitä, että ruohoa ja viljaa tulee ja sitä on riittävästi, koska meillä on valoa ja kosteutta. Soijaa syötetään vain teholehmätaloudessa.

LainaaSuomessa pinta- ja pohjavesivarat ovat runsaat, eikä suomalaisten tuotteiden vesijalanjälkeä tavallisesti nähdä huolestuttavana. Suomalaisten vesijalanjäljestä kuitenkin suuri osa on peräisin tuontituotteista, joiden vesivarat ovat ulkomailla – köyhilläkin alueilla. Jopa yli 99 % vedenkäyttöön liittyvästä biodiversiteetin vähenemisestä toteutuu ulkomailla. Elintarvikkeista eniten haittaa vedenkäyttöön liittyen koituu Espanjan, Egyptin ja Yhdysvaltojen riisistä sekä sitrushedelmistä.

Vesi kiertää ja makeasta vedestä täällä on harvoin kovaa pulaa.

Nauta eli lehmä on mielestäni superekologinen tuotantokone. Se ruohon maittavaksi maidoksi ja välillisesti juustoksi, voiksi ja yoghurtiksi sekä lopettaessaan maidontuotannon siitä tehdään pihvejä, jauhelihaa ja palapaistia. Vielä siitä saadaan nahkaa kenkäteollisuuteen ja luita lihaliemeen sekä lannoitteeksi. Tuollaista monipuolista tuotantoa vain valon, veden ja lehtivihreän avulla ei yksikään insinööri saa aikaiseksi noin kompaktiin ja halittavaan muotoon.

Ainoa haitta mitä keksii on metaanipäästöt, lannallehan on hyötykäyttöä vaikka kuinka. Olisi metaanillekin jos se saataisiin talteen. Asiaan on kuitenkin olemassa ratkaisu, aivan näköpiirissä.

Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/uutiset/3-10452381Suomen suurin maidonjalostaja Valio alkaa kokeilla suomalaisilla lehmillä kahta rehun lisäainetta, joilla pyritään vähentämään nautakarjan metaanipäästöjä.

Toinen kokeiltavista rehunlisistä on 3-nitrooxypropanoli (3NOP), jolla on muualla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa saatu lupaavia koetuloksia.

– Tällä aineella on saatu metaanin määrä vähentymään noin 30 prosenttia ilman haittavaikutuksia.
...
Metaani on lähes 30 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Ja lehmien määrä sen kun kasvaa, erityisesti kehitysmaissa, koska ihmisten elintaso nousee ja ruokavalio muuttuu.
...
Suomessa nautojen pötseissään tuottama metaani on kolmisen prosenttia kasvihuonepäästöistä. Osuus vaihtelee maittain.
...
Päästöistä yli 90 prosenttia muuten tulee lehmän etupäästä ja loput takapäästä.

Havaintokuva:


Jalostus on yksi keino.

LainaaJalostuksella tehoa?

Maailmalla on vireillä monia eläinjalostushankkeita, joilla pyritään kehittämään vähäpäästöisiä märehtijöitä.

Erilaista tekniikkaakin voidaan hyödyntää.

LainaaVTT:n ja Luonnonvarakeskuksen tutkijat kehittävät menetelmää, jolla metaanikaasua otettaisiin talteen navetan sisäilmasta ja tehtäisiin siitä proteiinia.

Näyttäisi siltä, että nautaongelma on lähinnä kuivilla ja ylilaidunnetuilla alueilla kasvatettavat naudat tai köyhien olojen karja joka vain enimmäkseen piereskelee muttei kasva tai lypsä kunnolla.

Mikähän olisi paras keino sovittaa naudanlihantuotanto maailmanpelastamiseen? Laboratoriossa tuotettu lihako? Kaiken lisäksi, melko monet lintulajit ovat huvenneet kun lehmikarja on laitumilta siirretty navettoihin kahleisiin, ympärivuotisesti. Ruohokin tuopaan turvan alle valmiiksi leikattuna ja maustettuna, ruuan poiminnan hienouskin on niiltä viety.



Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Toope

Ziljoona buffaloa tai mammuttia ei aikoinaan ollut ongelma luonnolle? Saman verran päästivät kuin nykykarja. Ei karjan määrä nykyisin ongelma ole, ihmisten määrä on.

urogallus

Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 04, 2022, 22:55:08
Ziljoona buffaloa tai mammuttia ei aikoinaan ollut ongelma luonnolle? Saman verran päästivät kuin nykykarja. Ei karjan määrä nykyisin ongelma ole, ihmisten määrä on.

No tällä hetkellä USA:ssa on kyllä enemmän nautoja kuin mitä biisoneita oli koskaan (n. 100M vs 30M), ja mammutit eivät olleet märehtijöitä, joten niiden metaanipäästöt lienevät olleet vähäisempiä.

Luonnollinen laidunnus sitoo hiiltä maaperään, mikä osaltaan tasapainottaa metaanin vaikutusta. Ja kyllä, kyllä on mahdollista, että luonnoneläimet vaikuttivat röyhtäilyillään ilmastoon. Nykyisten ilmasto-ongelmiemme kanssa sillä on kovin vähän tekemistä.

Xantippa

Hassua, olen tätä joskus mietiskellyt, mutta koska ymmärrykseni nautakarjan tuotannosta on hävettävän huono, en ole kehdannut asiaa näppikseltä ulos laittaa.

Olen vieraillut lehmätilalla, jossa lehmät ovat avonavetassa vuoden ympäri. Niillä on siis pääsy ulos tai omiin parsiin (vai miksi kutsutaan lehmän paikkaa navetassa) kuten tahtovat. Kuulemma aika moni viihtyy myös navetassa, tietysti kylmillä, mutta erityisesti myös kuumilla keleillä. Kesäisin ovat kuin ihmiset: päivät navetassa ja yöt ulkona. Niillä oli myös ruokinta-automaatti, joka tunnisti lehmän ja antoi apetta tarpeen mukaan. Huvittavaa oli, kun sitä katsellessa yksi lehmä söi ja toinen yritti heti perään. Kysyin, että onko tuossa jokin resetointivaihe = suoraan toisen perään ei voi mennä syömään. Emäntä naureskeli, että ei, tuo Miisa vain yrittää aina välillä, josko vahingossa jäisi jämät hänelle. Yrittäjäluonteinen lehmä!

Halittavia vasikoitakin nähtiin. Ongelma todellakin on tehotalous, sillä taitaa olla siten, että pitää olla joko maito- tai lihatila, että kasvatus kannattaa. Kuulemma tällä perheellä on yhteys lihatilaan, jonne lähettävät sonnivasikat kasvamaan. Yllättäen tämäkään ratkaisu ei ole itsestäänselvyys, vaikka näin voisi 5 vuotias järkeillä.

Kohta meidän ei tarvitse kiistellä, syödäänkö lihaa ja juodaanko maitoa, kun tilalliset itse joutuvat laskemaan tuotantonsa alas ihan siitä syystä, että se ei kannata.

T: Xante

Karikko

^
Nykyään, kun kulkee maaseudulla voi ihmetellä mihin ovat lehmät kadonneet- no navettoihin ei laiduntavaa itikkaa juurikaan maisemissa onnistu bongaamaan.

Ongelmat ova toisenlaisia- lantakin pitäisi kuljettaa pelloille paikasta toiseen, mutta se ei kannata. Pienet yrittäjät- maajussit ovat myös katoava luonnonvara ja tehomaatalous polkee pienet pois, kiusaamasta järjestelmää.




ROOSTER

Muualla olevat ongelmat eivät ole välttämättä esiinny meillä.

Lainaus käyttäjältä: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006263132.html– Täkäläiseen keskusteluun on kopioitu kansainvälisistä raporteista sellaisia uhkia, joita täällä ei ole. Nautakarjatalouteen kohdistuva kritiikki on Suomessa kohtuuttoman suurta suhteessa sen vaikutuksiin, tutkija Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskuksesta (Luke) sanoo.

– Voi sanoa, että maailmalla esiin nostetuista 11 ympäristöhaitasta vain kaksi on merkittäviä Suomessa, Virkajärvi tiivistää.

Ne ovat naudan metaanipäästöt ja vesistöjen rehevöityminen. Rehevöityminen on lähinnä paikallinen ongelma. Ja jos lehmien nurmipellot vaihdettaisiin yksivuotisten kasvien kuten viljan tai kasvisten tuottamiseen, vesistöjen rehevöityminen kasvaisi entisestään.

Entä metaanipäästöt? Vaikka ne eivät ole katastrofaalisia, niitä kannattaa silti pienentää rehukoostumusta säätämällä ja karjaa jalostamalla. Ihmisilläkin ylenmääräinen pierentä helpottaa paljon ruokavaliomuutoksilla. (Piereskely saattaa myös luonnonvalinnan kautta olla ihmisillä väistyvä ominaisuus)

LainaaEntä mikä on ongelman mittakaava? Noin 0,14 prosenttia maailman kaikkien nautojen metaanipäästöistä.

On maita joissa nautahomma pelittää muita paremmin.

LainaaMuita kestävän tuotannon maita ovat Virkajärven mukaan Pohjoismaat, Irlanti ja Kanada, osin Uusi-Seelanti.

Nälänhädän uhatessa lehmä, kanan ja marsun lisäksi, on oiva eläin kasvatettavaksi.

LainaaNälkäkatastrofin uusiutuminen haluttiin estää. Suomen kenraalikuvernööri Nikolai Adlerberg vaati maanviljelyn painopisteen muuttamista. Sen seurauksena sääherkästä viljanviljelystä alettiin siirtyä karjankasvatukseen ja rehuviljelyyn.

Se johti nautamäärän räjähdysmäiseen kasvuun. Sattumaa tai ei, maidonkulutuksen huippumaita maailmassa, Suomea ja Irlantia, yhdistää Euroopan pahimpiin kuuluvan nälänhädän läpikäyminen 1800-luvulla. Nurmi on yhä yksi harvoista viljelykasveista, joiden kasvatus Suomessa on kilpailukykyistä Etelä-Euroopan maiden kanssa.

Maito on hyvä mutta sen tuputtamisen voisi lopettaa.

LainaaFAO:n mukaan hiilidioksidiekvivalenteiksi muunnettuna maailmassa tuotetun maitokilon päästöjen keskiarvo on 2,5 kiloa hiilidioksidia. Suomessa luku on noin 1,1 kiloa. Afrikkalainen lehmä tuottaa metaania noin kuusi kertaa enemmän kuin suomalainen, kun päästöt suhteutetaan niiden tuottamaan maitomäärään. Myös absoluuttisesti laskettuna maidontuotannon metaanipäästöt ovat Suomessa vähentyneet puolessa vuosisadassa alle puoleen.

Irlantilaiset eivät tuputa lapsille maitoa vaan juottavat tuon taikaliemen kermana aikuisille viskiin sekoitettuna.

Lainaa– Ongelmaa ei saa vähätellä. Yleisesti länsimaissa kannattaa vähentää lihansyöntiä, mutta asioiden mittakaava pitää tietää, että pystymme erottamaan isot asiat pienistä. Lihan syöminen ei ole suurin ongelma, vaan ytimessä on fossiilisten polttoaineiden käyttö, ja kansainvälisesti myös metsätuho on merkittävä ongelma, Virkajärvi sanoo.

Hyvä artikkeli.

Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Toope

Lainaus käyttäjältä: urogallus - toukokuu 05, 2022, 07:08:08
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 04, 2022, 22:55:08
Ziljoona buffaloa tai mammuttia ei aikoinaan ollut ongelma luonnolle? Saman verran päästivät kuin nykykarja. Ei karjan määrä nykyisin ongelma ole, ihmisten määrä on.

No tällä hetkellä USA:ssa on kyllä enemmän nautoja kuin mitä biisoneita oli koskaan (n. 100M vs 30M), ja mammutit eivät olleet märehtijöitä, joten niiden metaanipäästöt lienevät olleet vähäisempiä...
En oikein usko. Ei karjan määrä maailmassa suuri ongelma ole, ihmisten määrä viljelysaloja vaatiessa on.

kertsi

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 04, 2022, 21:38:26
Nauta on hyvin mielenkiintoinen eläin.

Lainaus käyttäjältä: https://www.mtk.fi/-/naudanlihan-ymparistovaikutukset-suomessa-ja-globaalistiNaudanlihantuotannossa ympäristöhaittoja aiheutuu globaalisti kasvihuonekaasupäästöistä, happamoitumisesta, eroosiosta, suuresta vesijalanjäljestä, ylilaidunnuksesta ja rikkakasvien torjunta-aineiden käytöstä. Monet edellä mainituista ympäristöhaitoista eivät toteudu Suomessa tai olosuhteiltaan samankaltaisessa maassa.

Kun peilataan noita Suomen oloihin, niin asia ei ole enää niin yksinkertaistettavaa.

LainaaLuonnonolot Suomessa suosivat nurmenviljelyä ja siten nautakarjataloutta. Nurmea käytetään runsaasti ruokinnassa, mikä on eduksi tasapainoisessa ravinnekierrossa. Viljelykierrossa nurmen suuri osuus ylläpitää peltojen viljavuutta ja vähentää maatalouden aikaan saamaa vesistöjen ravinnekuormitusta. Sen lisäksi nurmen hyödylliset ympäristövaikutukset kompensoivat osaltaan märehtijöiden aiheuttamia metaani- ja ravinnepäästöjä. Suomessa nautojen valkuaisesta suurin osa tuleekin nurmesta ja kotimaisesta viljasta.

Jaa millä tavalla nurmen hyödylliset ympäristövaikutukset kompensoisivat märehtijöiden aiheuttamia metaani- ja ravinnepäästöjä (boldaukseni)?
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Laika

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 04, 2022, 21:38:26
Mikähän olisi paras keino sovittaa naudanlihantuotanto maailmanpelastamiseen? Laboratoriossa tuotettu lihako?

Valitettavasti kuilu todellisuuden ja 'parhaan mahdollisen todellisuuden' välillä kävi tässä kohdassa niin leveäksi, etten edes harkinnut yritystä hypätä.

Oma kantani maailmanpelastamiseen yleisesti ottaen on, että kaikki maailmat eivät ole pelastamisen arvoisia.
'Custom will reconcile people to any atrocity, and fashion will drive them to acquire any custom.'

-George Bernard Shaw

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 07, 2022, 11:18:05
Jaa millä tavalla nurmen hyödylliset ympäristövaikutukset kompensoisivat märehtijöiden aiheuttamia metaani- ja ravinnepäästöjä (boldaukseni)?

Nurmikasvit käyttävät ilmakehän hiilidioksidia ja ravinteita kasvaakseen ja hiiltä sitoutuu maahan.

Lainaus käyttäjältä: https://www.qvidja.fi/meista/hiilensidonta/Globaa­listi tulokset ovat olleet mielen­kiin­toisia  laidun­nuksen vaiku­tuk­sesta hiilen­si­dontaan. Oikein mitoi­tettu märeh­ti­jöiden määrä nurmella voi parantaa maaperän toimintaa. Lisäksi on viit­teitä, että maaperän mikrobit pystyi­sivät elimi­noimaan nautojen metaa­ni­päästöjä käyt­tä­mällä metaania ruoakseen.

Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/uutiset/3-12017816Maatalouden hiilikeskustelu lähti vuosia sitten siitä, että tehokkaassa tuotannossa pellolta pöllähtää muokkauksen yhteydessä humuksen muodossa arvokasta hiiltä ilmaan. Tästä seuraa, että peltomaa köyhtyy ja ilmakehään tulee lisää haitallista hiiltä.
...
Yksi portti tähän mahdollisuuteen on nurmiviljely, sillä sen myötä pelto on vuoden ympäri kasvipeitteisenä ja syväjuuriset nurmikasvit synnyttävät lisää hiiltä peltoon.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

kertsi

#10
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 07, 2022, 12:04:39
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 07, 2022, 11:18:05
Jaa millä tavalla nurmen hyödylliset ympäristövaikutukset kompensoisivat märehtijöiden aiheuttamia metaani- ja ravinnepäästöjä (boldaukseni)?

Nurmikasvit käyttävät ilmakehän hiilidioksidia ja ravinteita kasvaakseen ja hiiltä sitoutuu maahan.

Jos lehmät syövät nurmen ja röyhtäilevät ja piereskelevät sitten syömänsä hiilidioksidin (metaanin muodossa *)) ulos, eihän se hiilidioksidi maahan ole sitoutunut. Tässä lienee jotain, mitä en ole ymmärtänyt.

*) Lis. ja hiilidioksin muodossa uloshengityksessään.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 07, 2022, 12:13:50
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 07, 2022, 12:04:39
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 07, 2022, 11:18:05
Jaa millä tavalla nurmen hyödylliset ympäristövaikutukset kompensoisivat märehtijöiden aiheuttamia metaani- ja ravinnepäästöjä (boldaukseni)?

Nurmikasvit käyttävät ilmakehän hiilidioksidia ja ravinteita kasvaakseen ja hiiltä sitoutuu maahan.

Jos lehmät syövät nurmen ja röyhtäilevät ja piereskelevät sitten syömänsä hiilidioksidin (metaanin muodossa) ulos, eihän se hiilidioksidi maahan ole sitoutunut. Tässä lienee jotain, mitä en ole ymmärtänyt.

Jos hiilikierto on tasapainossa ruohonkasvuun ja maaperään sitoutumisen kautta, röyhtäilyn ja piereskelyn suhteen, niin mistä se ilmakehän lisääntyvä hiili siitä prosessita tulisi?
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

kertsi

#12
Väitteesi oli, että hiili olisi sitoutunut maahan. Silloin, kun se on lehmän mahassa *) käymässä ja tuottamassa metaania, ei se maassa ole. Vähän tuntuu, kuin siirtelisit nyt maalitolppia.

Tuota kysymystä mistä ilmakehässä oleva hiili on peräisin (JOS hiilenkierto on tasapainossa), sopii kyllä funtsia. Ensinnäksin, onko hiilenkierto sitten tasapainossa, eli ovatko väitteesi premissit kunnossa? (Lähinnä kai fossiilisten polttoaineiden polttamisesta, tulivuorenpurkauksista ja sementinvalmistuksesta sitä hiiltä vapautuu kiertoon? Mutta mistä syystä sitten nautojen röyhtäilystä kannetaan huolta?)

Sen lisäksi kyllä kannetaan kai huolta myös naudanasvatuksen vaatimasta vedestä ja sen vaatiman viljelymaan pinta-alasta, lannoitteista jne..

*) en muista missä lehmän neljästä mahasta käyminen tapahtuu, jos on tapahtuakseen.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

kertsi

Pienellä googlauksella näyttäisi siltä, että premissisi ei ollut kunnossa, ROOSTER. Hiilidioksidi ilmakehässä lisääntyy vuosittain noin neljällä miljardilla tonnilla (boldaus minun):
https://sv.wikipedia.org/wiki/Kolcykeln
LainaaI atmosfären finns omkring 830 miljarder ton kol. Genom förbränning av fossila bränslen och cementproduktion överförs årligen cirka 7,8 miljarder ton kol från geosfären till atmosfären. 1,1 miljarder ton tillförs årligen atmosfären på grund av ändrad markanvändningen. Från atmosfären transporteras netto 2,3 miljarder ton till hydrosfären (av ett totalt utbyte på 80 miljarder ton) och netto 2,7 miljarder ton till biosfären (av ett utbyte på drygt 120 miljarder ton}. Sammanfattningsvis ökar mängden kol i atmosfären med cirka 4 miljarder ton per år.[2]

Kol lämnar atmosfären genom

- Växternas fotosyntes då koldioxiden omvandlas till kolhydrater och syre.
- Vid ytvattnet vid polerna där det svala vattnet kan lösa upp koldioxiden.
- Erosion av sedimentära bergarter som kalksten, marmor och kalk. Koldioxid löst i vatten förbrukas när kalciumkarbonat omvandlas till lermineral.

Kol återförs till atmosfären genom

- djur och människors andning, en exoterm reaktion där glukos och andra organiska molekyler bryts ned till koldioxid och vatten.
- att bakterier och svampar i närvaro av syre bryter ned kolet i döda djur och växter och omvandlar det till koldioxid (till metan om inget syre finns).
- förbränning av organiska material som kol, petroleum och naturgas då kolet oxideras till koldioxid.
- att det varma ytvattnet i oceanerna släpper ifrån sig koldioxid.
- vulkanutbrott då bland annat vattenånga, koldioxid och svaveldioxid släpps ut i atmosfären.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

kertsi

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 04, 2022, 21:38:26
Nauta on hyvin mielenkiintoinen eläin.

Lainaus käyttäjältä: https://www.mtk.fi/-/naudanlihan-ymparistovaikutukset-suomessa-ja-globaalistiNaudanlihantuotannossa ympäristöhaittoja aiheutuu globaalisti kasvihuonekaasupäästöistä, happamoitumisesta, eroosiosta, suuresta vesijalanjäljestä, ylilaidunnuksesta ja rikkakasvien torjunta-aineiden käytöstä. Monet edellä mainituista ympäristöhaitoista eivät toteudu Suomessa tai olosuhteiltaan samankaltaisessa maassa.

Kannattaa huomioida, kuka tai mikä taho väitteitä (esim. boldaamani kohta) esittää:

MTK
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on ammatti- ja etujärjestö maanviljelijöille, metsänomistajille ja maaseutuyrittäjille. 

Voisi nimittäin kuvitella, heillä on - pun intended - oma lehmä ojassa, tai ainakin röyhtäilemässä.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️