Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Vaihtoehtoisia kehityskulkuja

Aloittaja Edward, maaliskuu 02, 2022, 12:17:35

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

kertsi

Lainaus käyttäjältä: TSS - kesäkuu 03, 2022, 11:46:53
Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 03, 2022, 10:52:03
urogallus puhuu asiaa. Evoluutiolla ei ole suuntaa, se ei ole teleologinen prosessi.

Evoluutiolla ei ole suuntaa, se on vain sana, jolla kuvataan lajien kehittymistä planeetan reunaehtojen mukaan. Jo omalla planeetallamme kuitenkin voimme todeta "elämällä" olevan "taipumus" tuottaa älykkyyttä ja jopa tietoisuutta. Mutta tämä nyt ei kuitenkaan ollut pointti, vaan pointtina oli ajatusleikki siitä, kuinka erilaista tietoinen elämä voi(si) olla. En tiedä miksi minusta oli hauska ajatus, että ihmiset voisivatkin olla matelijoita.

Ehkä elämällä on "taipumus" tuottaa älykkyyttä tai tietoisuutta ennemmin tai myöhemmin, tai ehkä ei. Monenmoista mönkijää, surisijaa, puissa kiipeilijää jne.. elämä tuottaa, osa älykkäitä, osa ei niin älykkäitä. Osa tietoisia, osa ehkei niin tietoisia.

Mutta joo, ihan hauska ajatusleikki sinänsä. Millainen olisi ihmisen tietoisuus, jos olisimme matelijoita? Miltä tuntuu olla lisko, lintu tai dino, tai vaikka vain toisen eläinlajin nisäkäs? Miten siitä edes periaatteessa pääsisi selville? Yhteistä kieltä ei ole. Voisikohan tietotekniikka jossain vaiheessa tuoda selvyyttä asiaan? Esimerkiksi, nykyään voi muistaakseni tietoteknisesti nähdä millaista kuvaa joku testihenkilö parhaillaan ajattelee. En tiedä, onko kokeita tehty muillakin eläinlajeilla. Olisi aika mielenkiintoista tietää löytyisikö samankaltaisuuksia ihmisen kuvalliselle ajattelulle. Sanalliselle ajattelulle voi löytyä samankaltaisuuksia ihmiseen esim. gorilloilla tai harmaalla afrikkalaisella papukaijalla.

Nykyään jo enimmäkseen hylätyn teorian nimeltään triunaalisen teorian *) mukaan ihmisellä on ns. liskoaivot (lizard brain / reptilian complex).

Liskoaivoihin ajatellaan liittyvän eloonjääminen ja vaistot. Liskoaivojen ajatellaan olevan varhaista evolutiivista perua, ja ihmisen yksilönkehityksessä aivoihin kaiketi ilmaantuu ensin liskoaivot siinä vaiheessa, kun alkiota/sikiötä ei vielä erota juurikaan katkaravusta tai esim. sian alkiosta/sikiöstä ulkoisesti. Yksilönkehitys ja evolutiivinen kehitys lajiutumisen suhteen kulkevat samassa järjestyksessä. (Muita aivojen myöhemmin kehittyviä osia ovat varhaiset nisäkkään aivot (paleomammalian complex: limbinen järjestelmä, sis. motivaatioaparaatin ja tunteet) ja kädellisen/korkeamman nisäkkään aivot (neomammalian: tietoisuus, päättely, logiikka yms.: neokorteksi)). Nämä kolme "aivoa" nähdään jokainen erillisenä ja tietoisena wikipedian mukaan triunaalisessa teoriassa, mutta enpä tiedä, miten esim. neurotiede näkee. Luulisin, että vain neokorteksi liitetään nykyään tietoisuuteen?

Mutta tarkoittaako tuo, että liskoilla on vain vaistoja ja eloonjääiseen liittyviä aivofunktioita kuten hengityksen tms. säätelyä, mutta ei tietoisia ajatuksia? Tietoiset ajatuksethan liittynevät neokorteksiin ja otsalohkoon eritoten? Olisiko tietoisuus edes mahdollista ilman neokorteksia?

https://en.wikipedia.org/wiki/Neocortex


*) https://en.wikipedia.org/wiki/Triune_brain
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

kertsi

#16
Wikipediaa pläräillen edellenkin:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aivot
LainaaKaloilla on suuret pikkuaivot, jotka koordinoivat liikettä ja arvioivat painetta. Sammakkoeläinten aivot muistuttavat kalan aivoja, mutta niiden isoaivot on katettu hermokudoksella, jonka ensisijainen tehtävä on havaita hajua. Sammakkoeläinten etuaivot ovat paljon suuremmat kuin pikkuaivot. Matelijoiden etuaivojen tyviosat ovat kehittyneet ja isoaivot ovat paljon suuremmat kuin näkölohko. Hajukäämi on hyvin kehittynyt. Lintujen aivot muistuttavat matelijoiden aivoja, mutta pikkuaivot ovat hyvin kehittyneet säätelemään tasapainoa ja paikkaa lentäessä. Nisäkkäiden etuaivot ovat suhteellisen suuret pikkuaivoihin verrattuna. Isoaivoja ympäröi kurttuinen aivokuori.[2] Tiedonkäsittelystä vastaavaa harmaata aivoainetta on vain nisäkkäillä, ihmisellä kaikkein eniten.[4]

Tuon perusteella ehkä voisi olettaa, että mikäli lisko kykenee subjektiivisen kokemuksen hahmottamiseen ja tietoiseen toimintaan, sen maailma on hajujen maailma, hajut ovat liskoille erityisen tärkeät. Sen sijaan näköaivokuori ei ole erityisen kehittynyt, ja ehkä liskot eivät samalla lailla prosessoi visuaalista informaatiota - tai värejä - kuin ihminen? Ihmisellehän värinäkö kehittyi erityisen tarkaksi kaiketi siksi, että erottaisimme eri hedelmät ja niiden kypsyysasteet. (Olisikohan hedelmiä syövillä lepakoilla muuten yhtä hyvä värinäkö kuin ihmisellä?)

Miksihän sitten hajuaistimme surkastui? Meillähän taisi alkaa joskus pleistoseenikaudella raatojen syöjän vaihe, joka ei ole vieläkään päättynyt. Luulisi, että raadonsyöjälle olisi erityisen hyödyllistä haistaa, onko raato vielä ravinnoksi kelpaava, vaiko jo mädännyt? Vai olisiko evolutiivista hyötyä siitä, että pystyy pistämään poskeensa etovammankin hajuista raatoa?

ps. Tuolla wiki-sivulla muuten lukee:

LainaaTietoisuuden oletetaan syntyvän aivoissa. Ihmisellä on tietoisuus, mutta joidenkin tutkijoiden mukaan myös muiden eläinlajien aivot olisivat riittävät tietoisuuden syntymiselle, sillä siihen tarvitaan vain muutama tuhat hermosolua.[6]
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

-:)lauri

#17
Jospa yrittäisin antaa älykkyydelle eliökunnassa ihan oman määritelmäni:

älykkyys on kykyä havaita ja soveltaa säännönmukaisuuksia oikein. Tätä mitataan mm. Mensan testeissä tehtävillä, joissa loppua kohden ratkaisun edellyttämät säännönmukaisuudet ovat yhä useamman säännönmukaisuuden takana. Mitä pitempiä säännönmukaisuusketjuja pystyy soveltamaan oikein, sitä älykkäämmästä henkilöstä on kyse. Mensa tosin ottaa vielä kellolla aikaa. Eli Mensan jäseneksi ei vielä kelpuuteta, vaikka ratkaisee tehtävät, vaan vain jos ratkaisee ne riittävän nopeasti.

Psykologiassa älykkyyttä ei ymmärretä ilmeisesti aivan yhtä yksiulotteisena ominaisuutena, vaan sisältää muunkin laisia kykyjä.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Hiha

Lainaus käyttäjältä: TSS - kesäkuu 03, 2022, 10:46:51
Toisaalta kuitenkin maailmankaikkeudella voi olla taipumus tuottaa älykkyyttä ja sitä kaikkea, mitä näemme omalla planeetallamme.

Elämä ja evoluutio saattaa tuottaa hajontaa, joka pitkän päälle mahdollistaa erilaisempia ja pitemmälle meneviä sopeutumia ympäristöön. Esim. monet varislinnut ovat varsin nokkelia dinosauruksia. Toisaalta on eräs nisäkäs, joka kykenee niin monimuotoisiin typeryksiin, että luulisi vähemmänkin aivokapasiteetin moiseen riittävän. Kyseinen laji muokkaa uupumatta elinympäristöään kaatopaikaksi. Kaipa siellä on kiva elää ja lisääntyä.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - kesäkuu 03, 2022, 14:53:56
Jospa yrittäisin antaa älykkyydelle eliökunnassa ihan oman määritelmäni:

älykkyys on kykyä havaita ja soveltaa säännönmukaisuuksia oikein. Tätä mitataan mm. Mensan testeissä tehtävillä, joissa loppua kohden ratkaisun edellyttämät säännönmukaisuudet ovat yhä useamman säännönmukaisuuden takana. Mitä pitempiä säännönmukaisuusketjuja pystyy soveltamaan oikein, sitä älykkäämmästä henkilöstä on kyse. Mensa tosin ottaa vielä kellolla aikaa. Eli Mensan jäseneksi ei vielä kelpuuteta, vaikka ratkaisee tehtävät, vaan vain jos ratkaisee ne riittävän nopeasti.

Psykologiassa älykkyyttä ei ymmärretä ilmeisesti aivan yhtä yksiulotteisena ominaisuutena, vaan sisältää muunkin laisia kykyjä.

Luultavasti ihminen on ainoa laji, jolle tietoisuus on ongelma- muut lajit tuskin tuota osaavat pohtia.

Miksi se sitten on ongelma- ehkä sen vuoksi, että hän- siis ihminen olettaa olevansa erillinen tekijä, näkijä  (ulkopuolinen) siitä elämän tapahtumista jota elämä on.

Siis onko ihmisenkään elämä mitään muuta, kuin fysiikan mukaisia reaktioita.

Ongelmaksi silloin muodostuu vain ihmisen oletus itsestään, olentona, joka "tietää jotakin ilman kokemusta ja sen tuomaa tietoa.. Tosi-oleva, kuten jotkut ovat sanoneet- mikä se sitten lieneekään..

kertsi

Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 03, 2022, 13:45:26
Wikipediaa pläräillen edellenkin:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aivot
...
LainaaTietoisuuden oletetaan syntyvän aivoissa. Ihmisellä on tietoisuus, mutta joidenkin tutkijoiden mukaan myös muiden eläinlajien aivot olisivat riittävät tietoisuuden syntymiselle, sillä siihen tarvitaan vain muutama tuhat hermosolua.[6]

Heh, olisikohan ihmisiä enteerinen hermosto sitten tietoinen...? Siellä on noin satamiljoonaa neuronia, eli enemmän kuin muistaakseni kissalla on päässään.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Enteerinen_hermosto
LainaaEnteerinen hermosto käsittää noin sata miljoonaa neuronia. Vertailun vuoksi sukkulamadoilla on aivoissa vain 300 neuronia, koiralla 160 miljoonaa neuronia [1] ja ihmisaivoissa on 86 miljardia neuronia [2].
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

-:)lauri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - kesäkuu 03, 2022, 16:49:50
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - kesäkuu 03, 2022, 14:53:56
Jospa yrittäisin antaa älykkyydelle eliökunnassa ihan oman määritelmäni:

älykkyys on kykyä havaita ja soveltaa säännönmukaisuuksia oikein. Tätä mitataan mm. Mensan testeissä tehtävillä, joissa loppua kohden ratkaisun edellyttämät säännönmukaisuudet ovat yhä useamman säännönmukaisuuden takana. Mitä pitempiä säännönmukaisuusketjuja pystyy soveltamaan oikein, sitä älykkäämmästä henkilöstä on kyse. Mensa tosin ottaa vielä kellolla aikaa. Eli Mensan jäseneksi ei vielä kelpuuteta, vaikka ratkaisee tehtävät, vaan vain jos ratkaisee ne riittävän nopeasti.

Psykologiassa älykkyyttä ei ymmärretä ilmeisesti aivan yhtä yksiulotteisena ominaisuutena, vaan sisältää muunkin laisia kykyjä.

Luultavasti ihminen on ainoa laji, jolle tietoisuus on ongelma- muut lajit tuskin tuota osaavat pohtia.

Miksi se sitten on ongelma- ehkä sen vuoksi, että hän- siis ihminen olettaa olevansa erillinen tekijä, näkijä  (ulkopuolinen) siitä elämän tapahtumista jota elämä on.

Siis onko ihmisenkään elämä mitään muuta, kuin fysiikan mukaisia reaktioita.

Ongelmaksi silloin muodostuu vain ihmisen oletus itsestään, olentona, joka "tietää jotakin ilman kokemusta ja sen tuomaa tietoa.. Tosi-oleva, kuten jotkut ovat sanoneet- mikä se sitten lieneekään..

Muilla lajeilla suurin osa ajasta taitaa mennä joko ruokailuun ja/tai lisääntymiseen ja/tai puutteelliseen kykyyn vuorovaikuttaa ympäristönsä kanssa. Pitää olla riittävästi luppoaikaa ja riittävästi virikkeitä, jotta saisi riittävän typeriä ideoita kehittääkseen lastenrattaina ja ruokaostoksina ilmenevää kulttuuria.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

TSS

Lainaus käyttäjältä: Hiha - kesäkuu 03, 2022, 15:02:43
Lainaus käyttäjältä: TSS - kesäkuu 03, 2022, 10:46:51
Toisaalta kuitenkin maailmankaikkeudella voi olla taipumus tuottaa älykkyyttä ja sitä kaikkea, mitä näemme omalla planeetallamme.

Elämä ja evoluutio saattaa tuottaa hajontaa, joka pitkän päälle mahdollistaa erilaisempia ja pitemmälle meneviä sopeutumia ympäristöön. Esim. monet varislinnut ovat varsin nokkelia dinosauruksia. Toisaalta on eräs nisäkäs, joka kykenee niin monimuotoisiin typeryksiin, että luulisi vähemmänkin aivokapasiteetin moiseen riittävän. Kyseinen laji muokkaa uupumatta elinympäristöään kaatopaikaksi. Kaipa siellä on kiva elää ja lisääntyä.

Olen havaitsevinani, että tämän nisäkäslajin nuoremmat yksilöt ovat ympäristön suhteen paljon fiksumpia ja vastuullisempia, toivottavasti he pystyvät pelastamaan maailman.

TSS

Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 03, 2022, 13:45:26
Wikipediaa pläräillen edellenkin:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aivot
LainaaKaloilla on suuret pikkuaivot, jotka koordinoivat liikettä ja arvioivat painetta. Sammakkoeläinten aivot muistuttavat kalan aivoja, mutta niiden isoaivot on katettu hermokudoksella, jonka ensisijainen tehtävä on havaita hajua. Sammakkoeläinten etuaivot ovat paljon suuremmat kuin pikkuaivot. Matelijoiden etuaivojen tyviosat ovat kehittyneet ja isoaivot ovat paljon suuremmat kuin näkölohko. Hajukäämi on hyvin kehittynyt. Lintujen aivot muistuttavat matelijoiden aivoja, mutta pikkuaivot ovat hyvin kehittyneet säätelemään tasapainoa ja paikkaa lentäessä. Nisäkkäiden etuaivot ovat suhteellisen suuret pikkuaivoihin verrattuna. Isoaivoja ympäröi kurttuinen aivokuori.[2] Tiedonkäsittelystä vastaavaa harmaata aivoainetta on vain nisäkkäillä, ihmisellä kaikkein eniten.[4]

Tuon perusteella ehkä voisi olettaa, että mikäli lisko kykenee subjektiivisen kokemuksen hahmottamiseen ja tietoiseen toimintaan, sen maailma on hajujen maailma, hajut ovat liskoille erityisen tärkeät. Sen sijaan näköaivokuori ei ole erityisen kehittynyt, ja ehkä liskot eivät samalla lailla prosessoi visuaalista informaatiota - tai värejä - kuin ihminen? Ihmisellehän värinäkö kehittyi erityisen tarkaksi kaiketi siksi, että erottaisimme eri hedelmät ja niiden kypsyysasteet. (Olisikohan hedelmiä syövillä lepakoilla muuten yhtä hyvä värinäkö kuin ihmisellä?)

Miksihän sitten hajuaistimme surkastui? Meillähän taisi alkaa joskus pleistoseenikaudella raatojen syöjän vaihe, joka ei ole vieläkään päättynyt. Luulisi, että raadonsyöjälle olisi erityisen hyödyllistä haistaa, onko raato vielä ravinnoksi kelpaava, vaiko jo mädännyt? Vai olisiko evolutiivista hyötyä siitä, että pystyy pistämään poskeensa etovammankin hajuista raatoa?

ps. Tuolla wiki-sivulla muuten lukee:

LainaaTietoisuuden oletetaan syntyvän aivoissa. Ihmisellä on tietoisuus, mutta joidenkin tutkijoiden mukaan myös muiden eläinlajien aivot olisivat riittävät tietoisuuden syntymiselle, sillä siihen tarvitaan vain muutama tuhat hermosolua.[6]

Vaikeita kysymyksiä. Ehkä tietoisuus on tämän päivän termi vanhalle kunnon sielulle. Harmaan aineen sähkökemialliset tapahtumat muuttuvat tietoisiksi kokemuksiksi ja ajatteluksi. Vaikka tunnettaisi täysin tietoisuuden tuottamisen neuronaaliset prosessit, jonkinlainen kuilu fysikaalisen maailman ymmärtämisen ja tietoisen kokemuksen ymmärtämisen välille jää. Emme tiedä, miltä tuntuu olla joku toinen, vaikka ymmärtäisimme aivojen fysikaaliset prosessit täysin. Ehkä tuo kuilu joskus kurotaan umpeen, tai ehkä tässä kohtaamme inhimillisen ymmärryksemme rajat?

-:)lauri

Lainaus käyttäjältä: TSS - kesäkuu 03, 2022, 18:45:50
Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 03, 2022, 13:45:26
ps. Tuolla wiki-sivulla muuten lukee:

LainaaTietoisuuden oletetaan syntyvän aivoissa. Ihmisellä on tietoisuus, mutta joidenkin tutkijoiden mukaan myös muiden eläinlajien aivot olisivat riittävät tietoisuuden syntymiselle, sillä siihen tarvitaan vain muutama tuhat hermosolua.[6]

Vaikeita kysymyksiä. Ehkä tietoisuus on tämän päivän termi vanhalle kunnon sielulle. Harmaan aineen sähkökemialliset tapahtumat muuttuvat tietoisiksi kokemuksiksi ja ajatteluksi. Vaikka tunnettaisi täysin tietoisuuden tuottamisen neuronaaliset prosessit, jonkinlainen kuilu fysikaalisen maailman ymmärtämisen ja tietoisen kokemuksen ymmärtämisen välille jää. Emme tiedä, miltä tuntuu olla joku toinen, vaikka ymmärtäisimme aivojen fysikaaliset prosessit täysin. Ehkä tuo kuilu joskus kurotaan umpeen, tai ehkä tässä kohtaamme inhimillisen ymmärryksemme rajat?

Mistä tuo muuten mahtaa johtua, että tietoisuuden kokemus on toisille ihmisille vaikeampaa assosioida sähkökemialliseksi prosessiksi kuin toisille. Minustakin vaikuttaa ainakin tunnetasolla siltä, kuin tämä kvalioista koostuva tietoisuuteni olisi aivan eri käsiteavaruuden kokonaisuus kuin sähkökemiallinen prosessi on. Tosin ei minulle tuota vaikeuksia käsitellä sitä sähkökemiallisena prosessina sillä se on tämän hetken tieteen näkemys asiasta. En ole asiantuntija, joten käsitykseni ovat ainakin joltain osin puutteelliset eikä erehtymiseni olisi eka kerta, kun jossain asiassa olen erehtynyt.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

TSS

#25
^ Niin, enpä tiedä. Toisten mielestä missään ei ole juuri mitään ihmeteltävää, "se nyt on vaan niin". Toisten mielestä elämä on ihmeellistä, eikä ollenkaan "tavallista". Yleensä lapset jaksavat vielä ihmetellä, mutta aikuisia ei ihmetytä enää mikään. Ehkä lapsilla ja filosofeilla on jotain yhteistä.

Taidat kuitenkin tarkoittaa enemmän sitä, miksi jotkut haluavat / ovat taipuvaisia ajattelemaan jokseenkin dualistisesti, vaikka maailma on pelkkää fysiikkaa..?

a4

#26
Itseäni edes ihmisapinoiden tai ihmisten sähkökemiallinen tietoisuus ei ihmetytä sen enempää kuin sähköiset nollia ja ykkösiä laskevat laskukoneet tai tietokoneet,  tekoälykkäinä multimediakoneina.
Enemmän pohdin tulevien tekoälyjen, robottien, koneihmisten, virtuaalilajien ja muiden universumin kehittyneiden olioiden tietoisuutta, joka ylittää nykymuotoisen ihmisälyn ymmärryskyvyn.

Tässä vaihtoehtohistoriallista spekulaatiota ihmisten elämisestä rinnan dinosaurusten kanssa, tai ihmistenkaltaisten dinosaurusten kehittymisestä ilman ihmisiä:
https://www.sciencefocus.com/nature/what-if-the-dinosaurs-had-survived/

Näkisin että älykkyyden kehittyminen evoluutiossa on itsessäänkin kehityksellisen monimuotoisena evoluutiota tehostavaa sekä minimaalisenakin mahdollisuutena niin vahva sopeutumisen muoto että sen ilmaantuminen on äärettömän pitkässä ajassa varmaa ja ilmaantuessaan hyvin säilyvää ja nopeasti kehittyvää.

Materiaa voisi ajatella energiarakenteiden syntymisen ja säilymisen evoluutiona, ja elävää materiaa taas astetta monimuotoisempana, nopeampana ja monimutkaisempana kuolleen materian rakenteiden syntymisen ja säilymisen evoluutiona. Jatkuen astetta monimuotoisemmin, nopeammin ja monimutkaisemmin tietoisten rakenteiden kuten ajatusten syntymisen ja säilymisen evoluutiona..eli pelkkää monimutkaistuvaa energian säilymisprosessia.

TSS

^ Kuulostaa hitsin hyvältä. Olen tullut monesti puolihuolimattomasti pohtineeksi, mikä lopulta erottaa materialistisessa maailmassa elävän elottomasta. Tähän on palattava myöhemmin virkeillä silmillä!

Toope

Lainaus käyttäjältä: a4 - kesäkuu 03, 2022, 22:12:37
Näkisin että älykkyyden kehittyminen evoluutiossa on itsessäänkin kehityksellisen monimuotoisena evoluutiota tehostavaa sekä minimaalisenakin mahdollisuutena niin vahva sopeutumisen muoto että sen ilmaantuminen on äärettömän pitkässä ajassa varmaa ja ilmaantuessaan hyvin säilyvää ja nopeasti kehittyvää...

Itse näkisin, että tietynlaisen elämänsyntyminen maailmankaikkeudessa on varsin todennäköistä, mutta olosuhteet huomioon ottaen, kehittynyt elämä/älyllinen elämä on erittäin epätodennäköistä/äärettömän harvinaista. Vähän kuin maapallollakin, vain se miljardisosan osa elämästämme on "älykästä"... Useimpien elämänmuotojen (eläinten) mallihan on syntymän jälkeen: Syö, hanki jälkeläisiä, tule syödyksi...

Karikko

Lainaus käyttäjältä: TSS - kesäkuu 04, 2022, 00:18:12
^ Kuulostaa hitsin hyvältä. Olen tullut monesti puolihuolimattomasti pohtineeksi, mikä lopulta erottaa materialistisessa maailmassa elävän elottomasta. Tähän on palattava myöhemmin virkeillä silmillä!

Ilman happea ihminen ei elä, se on helppo huomata- jos malttaa pitää hengityksessä vartin tauon.

Fysikaaliset toiminnat ovat varmaan elämänkin perus-edellytyksiä, vaikka elävä aine erotetaankin "kuolleesta aineesta. Mutta onko aine koskaan kuollutta? No sitä voi pohtia, mutta ehkä ei ratkaista.

Happi on välttämätön, kuten monet muutkin elämän perusrakenne-aineet- ovatko ne eläviä yksittäin siitä kai lienee kyse.