Vaihtoehtoisia kehityskulkuja

[Karikko]

Wikipediaa pläräillen edellenkin:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aivot
...

Tietoisuuden oletetaan syntyvän aivoissa. Ihmisellä on tietoisuus, mutta joidenkin tutkijoiden mukaan myös muiden eläinlajien aivot olisivat riittävät tietoisuuden syntymiselle, sillä siihen tarvitaan vain muutama tuhat hermosolua.[6]

Heh, olisikohan ihmisiä enteerinen hermosto sitten tietoinen...? Siellä on noin satamiljoonaa neuronia, eli enemmän kuin muistaakseni kissalla on päässään.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Enteerinen_hermosto

Enteerinen hermosto käsittää noin sata miljoonaa neuronia. Vertailun vuoksi sukkulamadoilla on aivoissa vain 300 neuronia, koiralla 160 miljoonaa neuronia [1] ja ihmisaivoissa on 86 miljardia neuronia [2].

Eikös tuossa käy niin, että "aivot rakentavat saamastaan informaatiosta laadullisia "yksinkertaistuksia, eli kuvia värejä, ääniä ynnä muita aistimuksia.

Eli vaikka informaatio kulkee sähkömagneettisina (sähkökemiallisina) impulsseina, niin tietoisuus käsittää ne tuntemuksina ja mielikuvina.

Varmaan ihmisellä on melko monipuolinen tuo "haavemaailma, jota ei oikeasti ole olemassa- siis tietoisuushan tarkoittaa paljolti samaa- kuin minuus.

"Alemmilla olennoilla se tietoisuus on erilaista, mutta voinee osaltaan olla hyvinkin erilaista ja sen olennon kannalta riittävää.

Kaloillakin on kylkiviiva-aistinsa ja delfiineillä kaikuluotaus-aistinsa ja muuta ihmeellistä maailmassa riittää.

[Socrates]

Luin kerran mielenkiintoisen artikkelin ihmisen älyn eroavaisuudesta muiden eläinten, taisi olla lähinnä simpanssien älykkyyteen.

Avainsana oli kerrostuneisuus. En enää tarkkaan muista ja osaa selittää, mitä sillä tarkoitettiin, mutta simpanssilla tukee seinä vastaan vaikkapa teatteriesitystä seuratessa. Se pystyy ymmärtämään vain yhden "kerroksen" siinä missä ihminen useita.

Harmi etten löydä enää sitä juttua,,se oli jännä näkökulma .

[Toope]

Luin kerran mielenkiintoisen artikkelin ihmisen älyn eroavaisuudesta muiden eläinten, taisi olla lähinnä simpanssien älykkyyteen.

Avainsana oli kerrostuneisuus. En enää tarkkaan muista ja osaa selittää, mitä sillä tarkoitettiin, mutta simpanssilla tukee seinä vastaan vaikkapa teatteriesitystä seuratessa. Se pystyy ymmärtämään vain yhden "kerroksen" siinä missä ihminen useita.

Harmi etten löydä enää sitä juttua,,se oli jännä näkökulma .

Kykyä seurata useampaa kuin yhtä juonikulkua...?

[Toope]

Happi on välttämätön, kuten monet muutkin elämän perusrakenne-aineet- ovatko ne eläviä yksittäin siitä kai lienee kyse.

Teorioissahan on esitetty, ettei vesi ja happi olisi ehdottomia edellytyksiä elämän synnylle, ehkei edes hiili. Maailmankaikkeudessa kun on myös erilaisista aineista koostuvia planeettoja, esim. jotain ammoniakki- tms. mitälieneeperäisiä, joissa sinänsä toteutuvat elämän alkuedellytykset energian, nesteen ja molekyylien yhteiskehitykselle. Maassahan yhdistelmä tuotti RNA:a ja sittemmin DNA:a. Mutta muunkaltainenkin yhdistelmä teoriassa voisi elämää tuottaa.En kerro tarkemmin, koska jätän loput mielikuvituksenne varaan...

[Hiha]

Avainsana oli kerrostuneisuus. En enää tarkkaan muista ja osaa selittää, mitä sillä tarkoitettiin, mutta simpanssilla tukee seinä vastaan vaikkapa teatteriesitystä seuratessa. Se pystyy ymmärtämään vain yhden "kerroksen" siinä missä ihminen useita.

Tietämättä mitä luit, veikkaan jotain seuraavan tapaista. Kun lavalla on ihminen joka tuijottaa kädessään olevaa pääkalloa ja juttelee sille, mitä näemme? Henkilön joka puhuu kuolleelle (joka ei kuule, joten oikeastaan luultavasti itselleen). Henkilön joka vetää roolia, jossa hän on pääkallolle jutteleva tyyppi. Henkilön joka tulkitsee – paremmin tai huonommin – osaa, jossa kuuluu puhua juuri noilla sanoilla. Henkilön joka välittää meille roolihahmonsa välityksellä palan niistä ajatuksista joita teatterikappaleen kirjoittaja (sekä näytelmän ohjaaja että omalta osaltaan kaikki näyttelijät, lavastajat, puvustajat jne.) on halunnut meille elämästä kertoa. Henkilön jonka puheen tarkoitus on tarjota meille mahdollisuus tarkastella omia ajatuksiamme tietyistä ihmisen kohtalooon liittyvistä seikoista. Ja niinpäin pois ja joka suuntaan. Emme vain katso kaveria lavalla ja seuraa mitä hän seuraavaksi tekee saadaksemme sen verran kiinni että osaisimme ennakoida rupeaako hän kaivamaan toukkia silmäkuopista vai viskaako kallon pois ja menee sukimaan jonkun turkkia.

[a4]

^
Tuo monitasoinen tulkinnallisuus ajatteluna viitannee ihmislajin ylivertaisiin kielellisiin kykyihin, joihin liittyy myös pieni geneettinen muutos äänteitä tuottavaksi kurkunpääksi?
Joka on tukenut sosiaalisuuden, laumakoon ja kulttuurin ym. kasvua ja muovannut samalla aivoja.
Enemmän käytetyt aistit ja kyvyt kaiketi valtaavat ja kasvattavat aivoalueita vähemmän käytetyiltä, plastisissa aivoissa.
Abstrakti kielellinen ajattelu on korostunut.

[Karikko]

Avainsana oli kerrostuneisuus. En enää tarkkaan muista ja osaa selittää, mitä sillä tarkoitettiin, mutta simpanssilla tukee seinä vastaan vaikkapa teatteriesitystä seuratessa. Se pystyy ymmärtämään vain yhden "kerroksen" siinä missä ihminen useita.

Tietämättä mitä luit, veikkaan jotain seuraavan tapaista. Kun lavalla on ihminen joka tuijottaa kädessään olevaa pääkalloa ja juttelee sille, mitä näemme? Henkilön joka puhuu kuolleelle (joka ei kuule, joten oikeastaan luultavasti itselleen). Henkilön joka vetää roolia, jossa hän on pääkallolle jutteleva tyyppi. Henkilön joka tulkitsee – paremmin tai huonommin – osaa, jossa kuuluu puhua juuri noilla sanoilla. Henkilön joka välittää meille roolihahmonsa välityksellä palan niistä ajatuksista joita teatterikappaleen kirjoittaja (sekä näytelmän ohjaaja että omalta osaltaan kaikki näyttelijät, lavastajat, puvustajat jne.) on halunnut meille elämästä kertoa. Henkilön jonka puheen tarkoitus on tarjota meille mahdollisuus tarkastella omia ajatuksiamme tietyistä ihmisen kohtalooon liittyvistä seikoista. Ja niinpäin pois ja joka suuntaan. Emme vain katso kaveria lavalla ja seuraa mitä hän seuraavaksi tekee saadaksemme sen verran kiinni että osaisimme ennakoida rupeaako hän kaivamaan toukkia silmäkuopista vai viskaako kallon pois ja menee sukimaan jonkun turkkia.

Niin kyse on ihmisen kyvystä kuvitella asioita- teatterissa asioiden juoni paljastuu katsojalle, koska hänellä on kyky kuvitella tapahtumien taustoja ja esitystä.

Muilla lajeilla on varmaan se "esitys oleellinen- eli niiden ei tarvitse miettiä mitä tulee tapahtumaan, kun ne lähinnä reagoivat tilanteisiin.
Saalistava kissakin on hyvin keskittynyt saalistukseensa ja ulkopuoliset asiat eivät täytä- eläimen mieltä häiritsevästi.

Kuvittelemalla asioita ollaan siis luonnon "huipulla" ja ajattelemalla on saatu aikaan muun-muassa hienoja asioita kuten atomiaseita ihmisen monipuolisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi.

No asioilla on monta puolta, mutta mielen sisällön ja sen kykyjen käyttö on mahdollista, koska sitä dataa on yksinkertaisesti riittävästi mielikuvamaailman muodostumiseen monipuoliseksi.

Tosin varmaan ihmisen muutkin ominaisuudet tarvitaan--

[kertsi]

^
Tuo monitasoinen tulkinnallisuus ajatteluna viitannee ihmislajin ylivertaisiin kielellisiin kykyihin, joihin liittyy myös pieni geneettinen muutos äänteitä tuottavaksi kurkunpääksi?
Joka on tukenut sosiaalisuuden, laumakoon ja kulttuurin ym. kasvua ja muovannut samalla aivoja.
Enemmän käytetyt aistit ja kyvyt kaiketi valtaavat ja kasvattavat aivoalueita vähemmän käytetyiltä, plastisissa aivoissa.
Abstrakti kielellinen ajattelu on korostunut.

Ihmisen sosiaalisuus ehkä on kasvattanut aivojen kapasiteettia. Tai sitten sosiaalisuus vaatii runsaasti aivokapasiteettia. Tai sekä että. Etiopian ylängön tselada-paviaanneilla (eng. gelada), joiden laumat voivat olla useita satoja yksilöitä suuret, jopa 1200 (kädellisten ennätys), on myös suhteessa suuret aivot. (Yhdessä jättilaumassa voi olla useita haaremeita.)

Ihmisen evoluutiossa yhteistyö on ollut merkittävä tekijä, ja taannut paremman selviytymisen olemassaolon taistelussa. Myös yhteismetsästys lienee ollut tärkeää, ja lauman puolustaminen yhteistyössä muiden lauman jäsenten kanssa. Keräilyssäkin yhteistyöstä ja etenkin kommunikaatiokyvystä on ollut hyötyä. Yhteistyökyvyn ja kommunikaatiokyvyn ansiosta lauma on saanut parempaa ravintoa, ja enemmän, mikä ehkä on aikaansaanut aivojen kehittymisen entistä tehokkaammaksi elimeksi lajillamme. Olisikohan kyse jonkinlaisesta positiivisesta kierteestä, jossa sosiaalisuus/yhteiskyky/kommunikaatiokyky ja toisaalta aivojen kehitys ruokkivat toinen toisiaan?

Tseladat ovat 90% kasvissyöjiä, ja popsivat kaiketi enimmäksene ruohoa, joten ei se liha ruokavaliossa useimmilla - tai millään - isoaivoisilla ja sosiaalisilla kädellisillä ole mitenkään olennaisessa roolissa. (Tselada-paviaanien herkkua ovat ravinteikkaat siemenet ja vesikasvit.) Karvaiset serkkumme simpanssit puolestaan syövät lihaa, milloin sattuvat saaliseläimiä kiinni saamaan, mutta enimmäkseen ovat kasvissyöjiä:

The chimpanzee diet is primarily vegetarian and consists of more than 300 different items, mostly fruits, berries, leaves, blossoms, and seeds but also bird eggs and chicks, many insects, and occasionally carrion.

https://theculturetrip.com/africa/ethiopia/articles/what-to-know-about-the-gelada-baboon-worlds-rarest-ape/
https://www.britannica.com/animal/chimpanzee

[kertsi]

Olisikohan ihminen vielä sosiaalisempi otus, jos ei olisi menettänyt pitkäkarvaista turkkiaan? Jos siis olisimme pidempään tarvinneet lajitoveriemme apua turkin kunnossapitoon ja loisista eroonpääsemiseen?

[TSS]

Luin kerran mielenkiintoisen artikkelin ihmisen älyn eroavaisuudesta muiden eläinten, taisi olla lähinnä simpanssien älykkyyteen.

Avainsana oli kerrostuneisuus. En enää tarkkaan muista ja osaa selittää, mitä sillä tarkoitettiin, mutta simpanssilla tukee seinä vastaan vaikkapa teatteriesitystä seuratessa. Se pystyy ymmärtämään vain yhden "kerroksen" siinä missä ihminen useita.

Harmi etten löydä enää sitä juttua,,se oli jännä näkökulma .

Olisi hauska tietää, missä kohtaa ihmisellä tulee seinä vastaan ymmärryksessä. Meidän näkövinkkelistämme simpanssien käsitys maailmasta on melkoisen rajallinen, ehkä jopa väärä (teatteriesityksessä simpanssi luulee tapahtuman olevan "todellinen"). Kuinka paljon ja mitä ihmisellä jää ymmärtämättä? Tosin emmehän me ymmärtäisi siihen vastausta, vaikka se meille kerrottaisiinkin.

[Socrates]

         ^
Siinä oli jotenkin se pointti, että simpanssi ei ymmärrä tarinan sisällä olevaa tarinaa oli se totta tai ei tai jotain sellaista ja se olisi merkittävin ero ihmisen ja simpanssien välillä. Simpanssi pärjää paljon paremmin arvioidessaan "yksikerroksisia" tapahtumia.

[kertsi]

Joissain asioissa olemme toivottavan tyhmiä muiden simpanssilajien näkökulmasta. (Mehän olemme se kolmas simpanssilaji.) (edit. Ei, EMME ole se kolmas simpanssilaji, ks. urogalluksen kommentti.)

Työmuistin vahvuus liitetään älykkyyteen. Ja simpanssi on ylivoimainen tehtävässä, joka mittaa työmuistia. Siinä näyttöpäätteelle (kosketusnäyttö) näytetään lyhyesti numeroitua neliöitä. Niitä pitää painaa numerojärjestyksessä niin nopeasti kuin mahdollista. Simpanssit peittovat siinä ihmiset sekä nopeudessa että tarkkuudessa mennen tullen.

Video (Youtube 36 sek)

[urogallus]

Joissain asioissa olemme toivottavan tyhmiä muiden simpanssilajien näkökulmasta. (Mehän olemme se kolmas simpanssilaji.)

Emme me kyllä ole. Wikistä:

Within the superfamily Hominoidea, the family Hominidae (great apes) diverged from the family Hylobatidae (gibbons) some 15–20 million years ago; subfamily Homininae (African apes) diverged from Ponginae (orangutans[a]) about 14 million years ago; the tribe Hominini (including humans, Australopithecus, and chimpanzees) parted from the tribe Gorillini (gorillas) between 8–9 million years ago; and, in turn, the subtribes Hominina (humans and extinct biped ancestors) and Panina (chimpanzees) separated 4–7 million years ago.

https://en.wikipedia.org/wiki/Human_evolution

Eli ihmisten ja simpanssien viimeinen yhteinen edeltäjä ei välttämättä ollut kauan sen jälkeen, kun ne olivat eronneet gorilloista.

Ihmisten ja simpanssien evoluutio on kulkenut eri suuntiin. Simpanssit kulkevat pääosin neljällä jalalla, ja voi olla, että ihmisten ja simpanssien yhteiset esivanhemmat olivat parempia kulkemaan kahdella jalalla.

[kertsi]

Ai Pärskules. Taisinpa olla väärässä. Mistähän ihmeestä olen tuon kolmannen simpanssilajin napannut. Huoh.
Kiitti tarkennuksesta. (Nyt pitäisi sitten poisoppiakin tuo virheellinen tieto, ja sehän on tunnetusti hankalaa...)

(Joka tapauksessa olemme läheisempää sukua kahdelle simpanssilajille kuin muille kädellisille.)

Mutta se ei muuta tuota pääväittämää, että joissain asioissa simpanssi on ihmistä nokkelampi.

[urogallus]

Ai Pärskules. Taisinpa olla väärässä. Mistähän ihmeestä olen tuon kolmannen simpanssilajin napannut.

Jared Diamondin kirjasta Kolmas simpanssi?

Diamond tykkää villeistä yleistyksistä, ja kyllähän hänen kirjansa ovat myyneet eli kannattavaa touhuahan se on. Mielestäni ihminen ei ole simpanssi vaan ihan oma otuksensa.

Mutta se ei muuta tuota pääväittämää, että joissain asioissa simpanssi on ihmistä nokkelampi.

Villieläimet ylipäätään ovat hyviä muistamaan. Ihminen on hajamielinen.