Vaihtoehtoisia kehityskulkuja

[Hiha]

"Työmuisti on kyllä veikeä sana- tekeekö se työtä, vai mitä se pyrkii kuvaamaan?

Daa dirlan dirlan daa. Termi työmuisti löytyy psykologian alkeisoppikirjoistakin.

https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/muistin-toiminta

Toki, selitäpä mitä työtä se tekee.. Onko se esimerkiksi älykäs- kuten joku voisi ymmärtää?

Tajunnan prosessit tietenkin kuluttavat energiaa.

Kuule kun jokainen ei ole yhtä viehtynyt tarpeettomaan vatkaamiseen. Voit keskustella sanan mielekkyydestä sen keksijöiden kanssa (jos ovat vielä hengissä). Tässä johtolanka, ks. sivua 65:

Pribram, K. H., Miller, G. A., Galanter, E. (1960). Plans and the structure of behavior. New York: Holt, Rinehart and Winston.

[Karikko]

"Työmuisti on kyllä veikeä sana- tekeekö se työtä, vai mitä se pyrkii kuvaamaan?

Daa dirlan dirlan daa. Termi työmuisti löytyy psykologian alkeisoppikirjoistakin.

https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/muistin-toiminta

Toki, selitäpä mitä työtä se tekee.. Onko se esimerkiksi älykäs- kuten joku voisi ymmärtää?

Tajunnan prosessit tietenkin kuluttavat energiaa.

Kuule kun jokainen ei ole yhtä viehtynyt tarpeettomaan vatkaamiseen. Voit keskustella sanan mielekkyydestä sen keksijöiden kanssa (jos ovat vielä hengissä). Tässä johtolanka, ks. sivua 65:

Pribram, K. H., Miller, G. A., Galanter, E. (1960). Plans and the structure of behavior. New York: Holt, Rinehart and Winston.

Selittävätkö he mitä työtä se työmuisti tekee? Sanojen luova käyttö, ei sekään ole mikään synti- kuten joillakin on tapa "uskoa"

Tajunnan pintakerrostumien ja muistin osa-alueiden toiminnasta en taida tarvita lisä-sivistystä, vaikka sekään ei koskaan pahasta liene. Tietoa tosin ei koskaan ole liikaa, jos sitä osaa käyttää- tuskin kukaan sitäkään täydellisesti hallitsee..

[-:)lauri]

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - tänään kello 13:52:18

Jos tuo pitää paikkansa, että synergeettisen informaation prosessoinnin määrä erottaa ihmisen aivot muiden eläinten aivoista, niin mikähän mahtaa olla ollut evolutiivinen lokero, jossa kyseisen kaltainen informaation prosessointi on ollut välttämätöntä selviytymisen kannalta?

Tuli näin ad hoc mieleen, että olisikohan se jokin sellainen, että ihminen on ollut muihin lajeihin nähden "aistivammainen", ja välttääkseen heikosta aisti-informaatiostaan johtuen tyypin 1 virheet, on pitänyt kyetä ymmärtämään maailmasta sama informaatio kuin minkä muutkin lajit ymmärtävät, mutta pienemmästä* määrästä "vihjeitä"?

Eli joku aistivamma liskolla ja reptiliaanistakin olisi voinut kehittyä kapitalisti.

* E. eli siis pienempi määrä informaatiota per aistikanava, mutta jos osaa yhdistää informaation kaikista aistikanavista oikein, saa ympäristöstä saman informaation kuin muutkin eläimet saavat.

[kertsi]

Mielenkiintoisnen teoria ^.

Hajun suhteen ihminen on "aistivammainen", eli haistaa huonommin kuin (kaikki?) muut kädelliset, mutta entä näön suhteen? Ainakin värinäkö taitaa ihmisellä olla erinomainen.

[-:)lauri]

^
Pimeänäkö on ihmisillä aika onneton, mikä on miinus jos ja kun petoja taisi riittää myös yöllä. Liittyisiköhän värinäkö sapuskaan? Tosin pimeällä tappisolut eivät juurikaan toimi nekään, eli värinäkö on pimeällä rajallinen. Ja oma pimeänäköni on muutoinkin sitä luokkaa, etten ole yhtään varma, onko minulla todellisuudessa toimivia sauvasolujakaan.

[-:)lauri]

^^^
Ehkäpä vielä se, että kun ihminen on kokoonsa nähden ja muihin lajeihin verrattuna poikkeuksellisen rääpälemäinen voimantuotoltaan, on varmaankin pitänyt olla poikkeuksellisen kehittynyt kyky yhdistellä aisti-informaatiota järkevästi, jotta ymmärtää keinot, joilla välttää syödyksi tuleminen.

[Toope]

Eihän ihminen miltään aisteiltaan ole dominoiva laji. Kaikki toimivat, mutta monilla elukoilla ne toimivat pirusti paremmin.
Aivot meillä toimivat paremmin, joten aistien puutteita kyetään kompensoimaan.

Anna elukoille kasa lautoja ja tiilejä ja pari työkalua. Ne paskovat niiden päälle, mutta ihminen rakentaa Kiasman.

[Karikko]

Eihän ihminen miltään aisteiltaan ole dominoiva laji. Kaikki toimivat, mutta monilla elukoilla ne toimivat pirusti paremmin.
Aivot meillä toimivat paremmin, joten aistien puutteita kyetään kompensoimaan.

Anna elukoille kasa lautoja ja tiilejä ja pari työkalua. Ne paskovat niiden päälle, mutta ihminen rakentaa Kiasman.

Ei ihmisen aisteissa mitään puutteita ole- ihminen on keskimäärin etevin olioista, kuten tiedetään.
On myös lihaksiltaan melkoisen voimakas- voittaa suhteellisesti norsunkin, tila painosuhteen huomioiden.

Muihin kädellisiin vertailuissa pärjää myös hyvin, vaikka gorillan ja simppansiin voiman tuotto onkin parempi.

Yleensäkin aistit ovat sen mukaisia, mitä evoluuttisesti tarvitaan- ei olioita kannata verrata joihinkin yksityiskohtiin korostamalla- juokseehan gebardikin lujaa, mutta sen vuoksi ei pärjää muille kissa-eläimille voimiltaan, vaikka sen suhteellinen voima nopeudentuotossa on ylivertainen.

No kysymys onko ihmisillä niin sanottu kuuden aisti, eli yhteys toisiin ihmisiin ilman aistiärsykkeitä, tai sellaisia mitä ei tiedetä- kuten telepatiaa.
Sitäkin on tutkittu tieteen keinoin kovasti, mutta mitään varmaa tulosta ei ole saatu, mutta se lienisi sellainen ominaisuus, josta ei voi saadakaan varmaa tietoa- unia kuitenkin kaikki yleensä näkevät.

[Toope]

Ehkä äly ja kyky sopeuttaa sitä on se "kuudes aisti"?