Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Mikä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä meni pieleen?

Aloittaja Brutto, kesäkuu 16, 2022, 06:53:19

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Brutto

Pisa-tulokset laskevat suomalaiskouluissa jatkuvasti. Viro menee jo ohi:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008886510.html

Mistä alamäki johtuu? Mitä Virossa on tehty eri tavalla kuin Suomessa?
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

Kopek

Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 16, 2022, 06:53:19
Pisa-tulokset laskevat suomalaiskouluissa jatkuvasti. Viro menee jo ohi:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008886510.html

Mistä alamäki johtuu? Mitä Virossa on tehty eri tavalla kuin Suomessa?

Alamäki johtunee monista eri asioista, eikä yhtä ja ainoaa syytä voida osoittaa.

Suomeen on tullut viime vuosikymmeninä enemmän maahanmuuttajia kuin Viroon, jossa puolestaan on ennestään suuri "maahanmuuttajaväestö" eli venäläiset.

Maahanmuutto selittänee jotain, mutta se se ei selitä kaikkea, koska Pisa-tulokset ovat heikentyneet myös alueilla, jonne ei ole suuntautunut merkittävää maahanmuuttoa.

Yle Uutiset:

Maahanmuuttajien ja kantaväestön PISA-tulosten ero on Suomessa OECD-maiden suurin

Alan tutkijat ovat sitä mieltä, että ilmiö on monen asian summa. Taustalta löytyy sekoitus vanhentuneita rakenteita ja rasistisia asenteita.


https://yle.fi/uutiset/3-11431717

https://core.ac.uk/download/pdf/86665714.pdf

Brutto

Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 16, 2022, 09:37:36


Suomeen on tullut viime vuosikymmeninä enemmän maahanmuuttajia kuin Viroon, jossa puolestaan on ennestään suuri "maahanmuuttajaväestö" eli venäläiset.

Maahanmuutto selittänee jotain, mutta se se ei selitä kaikkea, koska Pisa-tulokset ovat heikentyneet myös alueilla, jonne ei ole suuntautunut merkittävää maahanmuuttoa.



Monikulttuurisuuden lisääntymistä pidän itsekin suurimpana syynä tulosten heikkenemiselle.. Virossa tämä ei juurikaan vaikuta, sillä venäläisvähemmistöllä on hyvin samanlainen opiskelukulttuuri kuin virolaisilla.

Toinen oppimistuloksia heikentävä tekijä on suomalaisen oppimiskäsityksen muutos behavioristisesta liian pitkälle vietyyn konstruktivismiin. Jälkimmäinen ei toimi kovin hyvin murrosikäisten nuorten kanssa, joiden luontainen motivaatio suuntautuu ihan johonkin muuhun kuin vaikkapa matematiikkaan. Tarvittaisiin enemmän kuria, pakkoa ja järjestystä, joita löytyy virolaisesta järjestelmästä.
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

Hayabusa

Tässä, kuten useimmissa asioissa, yksittäistä syyllistä ei ole. Paitsi tietysti persut ja Putin - kuten melkein-mensa-tahot älyn loppuessa julistavat.

Syitä on siis lukuisia.

Itse koulu oppimisympäristönä on muuttunut vaikeasti käsiteltäväksi.  Koulut ovat valtavan kokoisia ja luokkakootkin liian suuria. Häiriköt ja kiusaajat pääsevät sabotoimaan entistä useamman koulunkäyntiä, koska kiusaajaa ei saa rangaista.

Ilmiöoppiminen, vai millä nimellä sitä sekamelskaa kutsutaankaan, on vienyt rakenteen oppiaineista.

Asenteet, kuten artikkelissa todettiin, ovat koulutusta vähätteleviä. Jos nuorison idolit ovat sekoilevia tubettajia, niin pänttääminen jää vähälle.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Norma Bates

Muistikuvieni mukaan vanhempieni koulutodistukset eivät olleet häävejä. Ja käsitys jäänyt ettei siinä silloin kun he koulunsa kävivät, ollut mitään erikoista. Ehkä kysyä voineekin että mikä sai suomalaisten Pisa-tuloksista joksikin aikaa korkeita?

Jossain Apu-lehdessä haastateltiin poliisia jonka isä on muistaakseni Nigeriasta. Tämä parikymppinen poliisi on kirjoittanut kirjan nuorisolle, oppaaksi jotta eivät lähtisi rötöstelyjen tielle. Kuitenkin hän itse sanoo että ei ole eläissään lukenut kirjoja (vai oliko peräti pari lukenut), ja muutenkin koulunkäynti taisi olla vähän tympeää? Ja hänestä olisi saattanut tulla rikollinenkin. Herääkin kysymys että vetääkö samaa luonnetyyppiä yhtälailla sekä rosvous että poliisius puoleensa? Ja miksi ulkomaalaisen lapsesta tulee levoton?

Xantippa

Niin, koska tiedämme suomalaisten lasten kärsivän pisa-tuloksissaan maahanmuutosta, meidän lienee syytä selvittää, miksi

Maahanmuuttajien ja kantaväestön PISA-tulosten ero on Suomessa OECD-maiden suurin?

Ehkä siksi, että muualla maahanmuuttajat ovat olleet jo niin pitkään, että heidät on sulautettu osaksi koulujärjestelmää, kun meillä heidän erilaisuuttaan vielä korostetaan.

T: Xante

-:)lauri

Mulla on käsitys, että opiskeluympäristöä on yritetty vuosien mittaan muuttaa perinteisestä oppimisympäristöstä työpaikan avokonttoriksi, jotta koulu vastaisi paremmin business-elämän vaatimuksiin. Muutama vuosi sitten esiteltiin jossain tällaista modernia oppimisympäristöä, jossa muistaakseni 1-3 luokkalaiset käyvät koulua kuten ennenkin kukin vuosikurssi omalla luokkahuoneella ja opettajalla, mutta olikos se 3-6 luokkalaiset, jotka istuvat yhdessä megaluokassa joukossaan kolme opettajaa. Idea oli megaluokan kohdalla muistaakseni jokin sellainen, että opettajat vetävät 3-6 luokkalaisille jokaisen tunnin alkuun lyhyen briiffin per vuosikurssi ja sitten oppilaat (työntekijät) yrittävät ratkoa tehtävät itsenäisesti kysyen lähimmältä opettajalta (esimieheltä) neuvoa jos ei onnistu. En kuitenkaan osaa sanoa, onko tämän tyyppisiä oppimisympäristöjä ylipäätään vielä Suomessa olemassa ja jos on, millaisia tuloksia saadaan.

Toinen muutos, josta olen jostain lukenut on koskenut opettajan työmäärää. Sitä on tietääkseni enemmän kuin oli 90-luvulla ja voi olla, että jos sitä on liikaa, ei opettajilla ole mahdollista suunnitella tuntien opiskelumateriaalia riittävän hyväksi, jotta oppilaille jäisi asiasta parempi muistijälki kuin vain suorittaessaan geneerisiä tehtäviä. En osaa sanoa tästäkään, onko opettajien työmäärä kasvanut liikaa vai ei.

Ja muuten olen kuullut noista samoista haasteista, jotka Hayabusa jo mainitsikin.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Xantippa

^

Ohhoh, olipas hyvä esitys siitä, mitä itsekin olen uumoillut!

Yksi juttu on myös erityislapset. Käsittääkseni ei ole enää yhtään luokkaa, jossa ei olisi ainakin yksi tai pari erityislapsi, mutta erityisosaajat eivät ole opettajakunnassa lisääntyneet samaan tahtiin. On jotain avustajia, joillakin jopa henkilökohtaisia, mutta heidän motivaationsa kuulemma vaihtelee aika hurjasti.

Ennen kaikkea tämä surettaa erityislasten vuoksi, ts. ovat aika kovilla siellä luokissa, mutta kyllähän se sitten luokan "yleisarvosanaankin" vaikuttaa.

T: Xante

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - kesäkuu 16, 2022, 11:06:39
Niin, koska tiedämme suomalaisten lasten kärsivän pisa-tuloksissaan maahanmuutosta, meidän lienee syytä selvittää, miksi

Maahanmuuttajien ja kantaväestön PISA-tulosten ero on Suomessa OECD-maiden suurin?

Ehkä siksi, että muualla maahanmuuttajat ovat olleet jo niin pitkään, että heidät on sulautettu osaksi koulujärjestelmää, kun meillä heidän erilaisuuttaan vielä korostetaan.

T: Xante

Tuota. Kyllä minunkin erilaisuuttani korostettiin, eli kiusattiin varsinkin yläasteella sen minkä ehdittiin, mutta koulutodistukseni oli silti öpauttia keskinkertainen, eikä huono. Itseasiassa tätähän voisi ihmetellä että mistä johtuu että kiusaaminen ei vaikuttanut arvosanoihin minun kohdallani? Siksikö että en alkanut lintsata koulusta (minneköhän sillä pikkupaikkakunnallani olisin edes mennytkään, ilman että käry olisi käynyt...) Jos maahanmuuttajataustaisiin kiusaaminen vaikuttaa, niin miksi?

Vai olinko minä vain niin autistisuuttani "nero" että pärjäsin kohtalaisen hyvin kouluaineissa vaikka painettiin päälle kuin vierasta sikaa. Matematiikka toki oli kyllä kutonen päättötodistuksessa (kolmesta eri tasosta ns. laajin oppimäärä, että siinä mielessä ei sekään aivan kamala). Ja ruotsi taisi olla, oltuaan 7. luokan syksyllä alunperin ysi. Motivaatio laski kun se ruotsi oli mielestäni typerä kieli. Opettaja väitti että looginen, ja sitten joka hemmetin sanalla oli (liian) monta taivutusmuotoa. Tämä olikin ainoa syy että yhtäkään opettajaa kiinnosti mitenkään miten siellä pärjään, eli kyseisen oppiaineen opettaja kävi kysymässä onko minulla ongelmia kotona, kun arvosanani on laskenut. Olihan niitä ongelmia, mutta ei se arvosana laskenut kuin ruotsissa ja matematiikassa.

Brutto

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - kesäkuu 16, 2022, 11:34:45
^



Yksi juttu on myös erityislapset. Käsittääkseni ei ole enää yhtään luokkaa, jossa ei olisi ainakin yksi tai pari erityislapsi, mutta erityisosaajat eivät ole opettajakunnassa lisääntyneet samaan tahtiin.


Virossa ei käsittääkseni tehdä erityisen tuen päätöksiä läheskään siinä määrin kuin täällä Suomessa joten tuskin erityisopettajien määrällä on merkitystä. Korrelaatio vaikuttaa olevan pikemminkin niin päin, että mitä enemmän erityisopettajia, sitä enemmän erityisoppilaita ja sitä huonompi koulumenestys.

Miksi juuri Suomessa on niin paljon erityistä tukea tarvitsevia oppilaita ja miksi kasvava erityisen tuen määrä korreloi huononevan koulumenestyksen kanssa?
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - kesäkuu 16, 2022, 11:43:55
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - kesäkuu 16, 2022, 11:06:39
Niin, koska tiedämme suomalaisten lasten kärsivän pisa-tuloksissaan maahanmuutosta, meidän lienee syytä selvittää, miksi

Maahanmuuttajien ja kantaväestön PISA-tulosten ero on Suomessa OECD-maiden suurin?

Ehkä siksi, että muualla maahanmuuttajat ovat olleet jo niin pitkään, että heidät on sulautettu osaksi koulujärjestelmää, kun meillä heidän erilaisuuttaan vielä korostetaan.

T: Xante

Tuota. Kyllä minunkin erilaisuuttani korostettiin, eli kiusattiin varsinkin yläasteella sen minkä ehdittiin, mutta koulutodistukseni oli silti öpauttia keskinkertainen, eikä huono.

Noh joo, epäilen, että siellä erilaisuuden korostamisessa on vielä suuremminkin vaikuttavia asioita kuin kiusaaminen, niin paha juttu kuin se onkin.

Mutta sehän kysymykseni olikin, että mitä Suomessa tehdään erilailla kuin muissa OECD-maissa. Kaikissa niissä varmaan koulukiusaamista esiintyy.

Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 16, 2022, 11:49:11
Miksi juuri Suomessa on niin paljon erityistä tukea tarvitsevia oppilaita ja miksi kasvava erityisen tuen määrä korreloi huononevan koulumenestyksen kanssa?

Tätä olen kyllä miettinyt. Kuten sitäkin, onko tuen laatu millä tavalla mitoitettu. Mututunne sanoo, että tässä on kyse samasta kuin vanhustenhuollossa, puusilmäinen mantra = vanhuksen on paras olla kotona ja erityislapsen normaalissa koululuokassa. Mutta tietoa ei tosiaan asiasta ole.

T: Xante

Brutto

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - kesäkuu 16, 2022, 12:14:05

Tätä olen kyllä miettinyt. Kuten sitäkin, onko tuen laatu millä tavalla mitoitettu. Mututunne sanoo, että tässä on kyse samasta kuin vanhustenhuollossa, puusilmäinen mantra = vanhuksen on paras olla kotona ja erityislapsen normaalissa koululuokassa. Mutta tietoa ei tosiaan asiasta ole.

T: Xante

Tuen laatu lienee se pääongelma. Ennen erityistä tukea kutsuttiin tukiopetukseksi ja se annettiin normaalin työpäivän päälle ylimääräisinä tunteina. Nykyään erityistä tukea käytetään myös keventämään erityisoppilaan työpäivää eli yksi erityisen tuen muoto on lyhentää opiskelijan päivää ja/tai työviikkoa, jolloin opiskelija saakin vähemmän opetusta kuin muut.

Erityisen tuen päätöksiä tehdään myös nykyään ihan turhaankin, koska oppilaitos saa erityisoppilaasta puolitoistakertaisen rahan verrattuna "normaalioppilaaseen". Ei mene kauaa kun "erityinen" onkin uusi "normaali".
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

kertsi

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - kesäkuu 16, 2022, 11:14:06
Mulla on käsitys, että opiskeluympäristöä on yritetty vuosien mittaan muuttaa perinteisestä oppimisympäristöstä työpaikan avokonttoriksi, jotta koulu vastaisi paremmin business-elämän vaatimuksiin. Muutama vuosi sitten esiteltiin jossain tällaista modernia oppimisympäristöä, jossa muistaakseni 1-3 luokkalaiset käyvät koulua kuten ennenkin kukin vuosikurssi omalla luokkahuoneella ja opettajalla, mutta olikos se 3-6 luokkalaiset, jotka istuvat yhdessä megaluokassa joukossaan kolme opettajaa. Idea oli megaluokan kohdalla muistaakseni jokin sellainen, että opettajat vetävät 3-6 luokkalaisille jokaisen tunnin alkuun lyhyen briiffin per vuosikurssi ja sitten oppilaat (työntekijät) yrittävät ratkoa tehtävät itsenäisesti kysyen lähimmältä opettajalta (esimieheltä) neuvoa jos ei onnistu. En kuitenkaan osaa sanoa, onko tämän tyyppisiä oppimisympäristöjä ylipäätään vielä Suomessa olemassa ja jos on, millaisia tuloksia saadaan.

Kuulostaa aivan järkyttävän huonolta idealta. Avokonttorissa keskittyminen on kehnoa ylipäätänsä. Ainoa, missä säästetään, on tilakustannukset, mutta työn laatu siinä kärsii.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

TSS

Ainakin omien lasteni koulu on tuon tyylinen, mitä joku yllä kuvaili. Perinteisiä luokkia ei ole (luokka-asteet toki), vaan on solut, joissa työskentelee kolme eri luokka-astetta, milloin missäkin tiloissa, omia paikkoja tai pulpetteja ei ole. Perinteisiä oppitunteja ei myöskään ole, tai ainakin paljon vähemmän kuin ennen. Pääosan ajasta oppilaat tekevät itsenäisesti"viikkaria". Eri viikkotehtävistä otetaan valokuva ja se menee opettajalle sekä myös vanhempien nähtäväksi, ketä kiinnostaa. Koulunkäyntiä leimaa itseohjautuvuus, tai siis tämän mallin pitäisi sitä ilmeisesti tukea.

En osaa varsinaisesti sanoa, mitä mieltä olen tällaisesta koulusta, onhan se hyvin erilaista kuin omaan aikaan. Omat lapseni ovat kuitenkin oppineet ihan hyvin. Joskin ihmettelen, kun isommalle ei tule koskaan läksyjä..

En tiedä tarkemmin miten koulumaailmassa, mutta varhaiskasvatuksessa ei tehostettu tai erityinen tuki tuo ryhmään ainakaan automaattisesti mitään lisäresursseja. Tuen toteuttaminen revitään henkilöstön "selkänahasta".

Hayabusa

^Hyvät oppivat vaikka koulu tekisi parhaansa/pahimpansa oppimisen estämiseksi. Opettajat ja olosuhteet vaikuttavat eniten siihen suureen keskivertoenemmistöön. Kuten linkatuissa artikkeleissa kerrotaan, alapäähän valuu yhä enemmän oppilaita; etenkin poikia.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur