Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Mikä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä meni pieleen?

Aloittaja Brutto, kesäkuu 16, 2022, 06:53:19

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

ROOSTER

Tampereella huippulukioon pääsee jo 5,33 keskiarvolla. Onpa oppilasmateriaalin suorituskykymittausten alin pääsyvaatimus melko vaatimaton.

Lainaus käyttäjältä: https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000008887398.htmlTampereen lyseon lukion sisäänpääsyraja romahti tänä vuonna 5,33:een. Viime vuonna sisään pääsi alimmillaan 9,25 keskiarvolla.

Jossain liiraa pahasti.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - kesäkuu 16, 2022, 15:17:40
^Hyvät oppivat vaikka koulu tekisi parhaansa/pahimpansa oppimisen estämiseksi. Opettajat ja olosuhteet vaikuttavat eniten siihen suureen keskivertoenemmistöön. Kuten linkatuissa artikkeleissa kerrotaan, alapäähän valuu yhä enemmän oppilaita; etenkin poikia.

Tämä on niin totta, lisäksi kodin tuki ja asenne kouluun/opiskeluun vaikuttaa valtavasti.

Muuten itsekin tein läksyt aina jo koulussa, vaikka kävin vanhanaikaisen koulun. Aina oli välitunneilla tai muuten silmän välttäessä sen verran aikaa, että ennätti huitaista ne tehtävät.

Vasta lukiossa muistan kirjoitelleeni jotain kotiaineita kotona tms.

T: Xante

-:)lauri

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - kesäkuu 16, 2022, 16:49:55
Tampereella huippulukioon pääsee jo 5,33 keskiarvolla. Onpa oppilasmateriaalin suorituskykymittausten alin pääsyvaatimus melko vaatimaton.

Lainaus käyttäjältä: https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000008887398.htmlTampereen lyseon lukion sisäänpääsyraja romahti tänä vuonna 5,33:een. Viime vuonna sisään pääsi alimmillaan 9,25 keskiarvolla.

Jossain liiraa pahasti.

Oiskohan koronalla ollut vaikutusta?
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Brutto

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - kesäkuu 17, 2022, 07:30:47
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - kesäkuu 16, 2022, 16:49:55
Tampereella huippulukioon pääsee jo 5,33 keskiarvolla. Onpa oppilasmateriaalin suorituskykymittausten alin pääsyvaatimus melko vaatimaton.

Lainaus käyttäjältä: https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000008887398.htmlTampereen lyseon lukion sisäänpääsyraja romahti tänä vuonna 5,33:een. Viime vuonna sisään pääsi alimmillaan 9,25 keskiarvolla.

Jossain liiraa pahasti.

Oiskohan koronalla ollut vaikutusta?

Tampereen Lyseoon ei monikaan uskaltanut hakea alle ysin keskiarvolla lukuun ottamatta niitä vetelyksiä, jotka työvoimapoliittisista syistä halusivat nimenomaan tulla hylätyiksi. Heidän oli pakko hakea johonkin, ja he päättivät hakea paikkaan johon pääsy olisi mahdollisimman epätodennäköistä. Koska hakijoita oli vähän, nämä pari lintsaria tulivat yllättäen vastoin tahtoaan valituiksi. Meillä on alati kasvava joukko nuoria ihmisiä, jotka karttelevat työtä ja opiskelua.
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 17, 2022, 07:48:00
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - kesäkuu 17, 2022, 07:30:47
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - kesäkuu 16, 2022, 16:49:55
Tampereella huippulukioon pääsee jo 5,33 keskiarvolla. Onpa oppilasmateriaalin suorituskykymittausten alin pääsyvaatimus melko vaatimaton.

Lainaus käyttäjältä: https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000008887398.htmlTampereen lyseon lukion sisäänpääsyraja romahti tänä vuonna 5,33:een. Viime vuonna sisään pääsi alimmillaan 9,25 keskiarvolla.

Jossain liiraa pahasti.

Oiskohan koronalla ollut vaikutusta?

Tampereen Lyseoon ei monikaan uskaltanut hakea alle ysin keskiarvolla lukuun ottamatta niitä vetelyksiä, jotka työvoimapoliittisista syistä halusivat nimenomaan tulla hylätyiksi. Heidän oli pakko hakea johonkin, ja he päättivät hakea paikkaan johon pääsy olisi mahdollisimman epätodennäköistä. Koska hakijoita oli vähän, nämä pari lintsaria tulivat yllättäen vastoin tahtoaan valituiksi. Meillä on alati kasvava joukko nuoria ihmisiä, jotka karttelevat työtä ja opiskelua.

Tässä ollaan kyllä ytimessä taasenkin. Miksi?

Se ainakin on selvää, että aikuisten viesti työelämästä ei ole mitään hehkutusta, vaan paremminkin päinvastoin. Burnuttiluvut ovat melkoiset ja uupumus itse asiassa taitaa olla nuorten aikuisten tauti.

En nyt mene lempiaiheeseeni, joka on työelämän hyvin(tai pahoin-)vointi, mutta Laurin (saanko mä edelleen sanoa Viihtis :)) pointti oli hyvä: aikuisten työelämän kulloisetkin muotivirtaukset valuvat liian nopeasti ja suodattamatta kouluun, kaikkine sivuvaikutuksineen.

T: Xante

TSS

Uudet perusopetuksen opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 2016. Tämä muutos oli käsittääkseni laaja ja koski mm. oppimisympäristöjä (solut, avoimet tilat jne.) sekä korosti oppilaan aktiivista roolia. Eikös tämän uudistuksen ajankohdan ja pisatulosten laskun välillä ole ajallisesti selvä yhteys?

Maailma muuttuu ja sitä myötä myös oppimissuunnitelman perusteita on pohdittava uudestaan. Toisaalta lapsi oppijana ei muutu maailman kanssa samaa vauhtia. Ehkä uudistuksessa muutettiin koulumaailmaa liiaksi aikuisten työelämämaailman näköiseksi, mikä ei kuitenkaan toimi lapsella sellaisena oppijana kuin hän on.

Myös varhaiskasvatuksen ahdinko voi vaikuttaa lasten tuleviin ongelmiin koulussa.

-:)lauri

Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Brutto

Lainaus käyttäjältä: TSS - kesäkuu 17, 2022, 08:22:43
Uudet perusopetuksen opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 2016. Tämä muutos oli käsittääkseni laaja ja koski mm. oppimisympäristöjä (solut, avoimet tilat jne.) sekä korosti oppilaan aktiivista roolia. Eikös tämän uudistuksen ajankohdan ja pisatulosten laskun välillä ole ajallisesti selvä yhteys?



Joo. Uudistuksessa luotettiin liikaa lasten omiin opiskeluvalmiuksiin ja aktiivisuuteen. Kaikki aikuisetkaan eivät pysty opiskelemaan avoimissa oppimisympäristöissä joihin oppija heitetään vaeltelemaan ikään kuin sokea labyrinttiin.
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

TSS

Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 17, 2022, 08:27:39
Lainaus käyttäjältä: TSS - kesäkuu 17, 2022, 08:22:43
Uudet perusopetuksen opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 2016. Tämä muutos oli käsittääkseni laaja ja koski mm. oppimisympäristöjä (solut, avoimet tilat jne.) sekä korosti oppilaan aktiivista roolia. Eikös tämän uudistuksen ajankohdan ja pisatulosten laskun välillä ole ajallisesti selvä yhteys?



Joo. Uudistuksessa luotettiin liikaa lasten omiin opiskeluvalmiuksiin ja aktiivisuuteen. Kaikki aikuisetkaan eivät pysty opiskelemaan avoimissa oppimisympäristöissä joihin oppija heitetään vaeltelemaan ikään kuin sokea labyrinttiin.

Tähän meidän lähelle rakennettiin uusi alakoulu, joka tehtiin tiloiltaan tuon uuden opetussuunnitelman näköiseksi. Koulussa painottuu vahvasti toiminnallisuus ja oppilaan vapaus tehdä valintoja ja kantaa itse vastuuta valinnoistaan. Moni koulu ei noudata uutta opetussuunnitelmaa näin radikaalisti, kuin tämä lasteni opinahjo.

Tuttavani on yläasteen matikan opettaja yläkoulussa, jonne tämän meidän alakoulun oppilaat siirtyvät. Hän kertoi, että nämä meidän alakoulusta tulleet oppilaat ovat matematiikan taidoiltaan selvästi (keskimäärin) perinteisemmästä koulusta tulevia jäljessä. Hieman huolettaa.

Hayabusa

^Tuollainen itseohjautuva opiskelu voi tuottaa hyviä tuloksia jos löytyy hyvä ryhmä joka kirittää toisiaan. Siihen toki tarvitaan innostunut opettaja, joka myös toimittaa oppilaille hyvää opintomateriaalia.

An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

TSS

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - kesäkuu 17, 2022, 09:57:52
^Tuollainen itseohjautuva opiskelu voi tuottaa hyviä tuloksia jos löytyy hyvä ryhmä joka kirittää toisiaan. Siihen toki tarvitaan innostunut opettaja, joka myös toimittaa oppilaille hyvää opintomateriaalia.

Niin kuin tuolla yllä tuliki esiin, niin kyllä sillä opettajalla on valtava merkitys.

Yleisesti ottaen ihmettelen näissä sekä perusopetuksen että varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmissa sitä, että ne korostavat yksilöllisyyttä koko ajan enemmän. Sitten kuitenkaan henkilöstöreseurssit eivät ole kasvaneet tämän lupauksen myötä ollenkaan. Miten opettajalla riittää aikaa yksilöllisyyden huomioimiseen siinä määrin kuin luvataan?

Se, että luvataan ns. liikoja johtaa opettajan työn pirstaloitumiseen ja kaaottisuuden tunteeseen, jolloin yksilöllisyden huomioimiseen saattaa olla jopa vähemmän kykyä ja aikaa. Mielestäni nämä suunnitelmat pitäisi tehdä vahvasti käytännön pohjalta, niiden pitää olla oikeasti toteutettavissa, jotta niistä on mitään hyötyä. Opetus tällaisissa instituutioissa kuten koulu ja päiväkoti on aina ryhmämuotoista toimintaa, ja liiallinen yksilöllisyyden korostaminen suunnitelmissa tekee niistä käytännöstä irrallaan olevia juhlapuheita. Sellainen on enemmänkin kuin märkä rätti opettajan naamalle, kuin työtä ohjaava asiakirja.

kertsi

#26
Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 17, 2022, 08:27:39
Lainaus käyttäjältä: TSS - kesäkuu 17, 2022, 08:22:43
Uudet perusopetuksen opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 2016. Tämä muutos oli käsittääkseni laaja ja koski mm. oppimisympäristöjä (solut, avoimet tilat jne.) sekä korosti oppilaan aktiivista roolia. Eikös tämän uudistuksen ajankohdan ja pisatulosten laskun välillä ole ajallisesti selvä yhteys?



Joo. Uudistuksessa luotettiin liikaa lasten omiin opiskeluvalmiuksiin ja aktiivisuuteen. Kaikki aikuisetkaan eivät pysty opiskelemaan avoimissa oppimisympäristöissä joihin oppija heitetään vaeltelemaan ikään kuin sokea labyrinttiin.

Tarkoittaako avoin oppimisympäristö vain sitä fyysistä tilaa, "avokonttoria", vai onko sillä muunkinlaisia merkityksiä?

Mitä tulee lasten omiin opiskeluvalmiuksiin, niin opetetaanko lapsille nykyään oppimaan oppimista, opiskelutekniikoita, kykyjä kehittää omia metakognitiivisia taitojaan? Meinaan, jos tällaisia taitoja vaaditaan, niin ehkä ne pitäisi ensin opettaa oppilaille, varsinkin jos kyse on lapsista.

Vastuunotto omasta oppimisesta sekä liittynee uuteen opetusjärjestelmään, että ei liity. Kyllä nimittäin ennen aikaankin oppilas pystyi ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Itse ainakin otin, sillä minulta ei kotona kuulusteltu läksyjä, tai pahemmin patisteltu muutenkaan (pikemminkin iloittiin menestyksestä, eli porkkanaa kepin sijaan tarjottiin). Sain hoitaa koulun niin kuin parhaimmaksi näin.

Erään ystäväni (dippainssi) mies on ammattikorkeakoulun opettaja. Hän on sitä mieltä, että oman vastuun vaatiminen joiltakin oppilailtaan näiden omasta oppimisesta on useiden kohdalla vaikeaa, ja oppilaita pitää patistella. Eräs (inssi) ystäväni on ammattikoulun opettaja. Hänen mielestään jotkut opiskelijat ovat käsittämättömän laiskoja ja tyhmiäkin (mikä on vaarallistakin, koska kyseessä on sähkötekniikan linja), eikä ollenkaan itseohjautuvia. Epäilen varsinkin tämän inssiystäväni pedagogista osaamista. Ystäväni dippainssimiehellä voi jotain vähän enemmän osaamista olla, mutta tuskin kovin paljon, sillä pedagogiikka ehkei liity hänen kiinnostukseen kohteisiinsa, jotka ovat lähinnä teknisiä, ei ihmisiin liittyviä.

Ensimmäinen yliopistotutkintoni rakenne oli kyseisellä laitoksella tiukasti suunniteltu etukäteen, niin että opiskelija vain seurasi valmista kaavaa ja suoritti kursseja suunnitellussa järjestyksessä. En tiedä johtuuko oman vastuun puutteesta tai epäkiinnostavasta alasta, mutta ensimmäinen tutkintoni suorittaminen oli tervan juontia varsinkin lopussa.

Toista tutkintoani aloittaessani olin yhtäkkiä siinä tilanteessa, että sitä akateemista vapautta oli aluksi vähän liiaksikin, kun piti ja sai itse työstää se oma suuntansa. Koska opiskelin töiden ohella, otin opiskelun vähän huvin ja harrastuksen kannalta, ja opiskelin sitä, mikä vaikutti mielenkiintoiselta (ja kokonaisuuden kannalta edes jotenkin hyödylliseltä). Toisen tutkintoni opiskelun ensimmäisenä syksynä minulle kehittyi omaksi sivuagendakseni ottaa selvää, miten käyttäisin aikani mahdollisimman tehokkaasti, ja siksi oppimaan oppiminen ja opiskelutekniikat kiinnostivat. Olin jo keski-ikäinen, ja burnoutin partaalla töissä, joten minulla oli epäilyksiä omasta oppimiskyvystäni (epäilykset osoittautuivat turhiksi). Mutta tuo oppimaan oppimisen teema muutti radikaalisti omaa oppimistapaani konstruktivistiseen suuntaan, ja käytin tutkivan oppimisen tekniikoita (mm. ulkoapänttäämisen sijaan). Tutkivan oppimisen tekniikoilla oli dramaattinen vaikutus omaan oppimismotivaatioon, ja opiskelusta tuli sen ansiosta hauska harrastus. Olin sitä mieltä, että opiskelu keski-iässä avasi kokonaisia uusia jännittäviä maailmoja, ja oli myös yksi parhaita päätöksiäni elämässäni. (Ikävä kyllä sairastuminen sitten katkaisi erinomaisesti alkaneen opiskelun.)

Siksi kysyisinkin, mikä siinä konstruktivismissa niin kamalaa on, se kun on tässä keskustelussa mainittu negatiivisella äänensävyllä?
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

TSS

#27
^ Kai siksi, kun tässä ketjussa pohditaan, miksi suomalaisten lasten koulumenestys on mennyt alaspäin. Tässä pohditaan mm. sitä, onko perusopetuksen opetussunnitelman uudistuksella jotain tekemistä asian kanssa. En näe asiaa niin, että konstruktivismi nähdään tässä paholaisena, vaikka siihen näkemus lapsesta oppijana näissä suunnitelmissa pohjautuukin. Varmasti siitä näkökulmasta voidaan opetusta kuitenkin toteuttaa monella lailla, eikä vika siis ole oppimiskäsityksessä (jos opetussuunnitelmassa ollenkaan)?

Brutto

Lainaus käyttäjältä: TSS - kesäkuu 17, 2022, 10:56:56
^ Kai siksi, kun tässä ketjussa pohditaan, miksi suomalaisten lasten koulumenestys on mennyt alaspäin. Tässä pohditaan mm. sitä, onko perusopetuksen opetussunnitelman uudistuksella jotain tekemistä asian kanssa. En näe asiaa niin, että konstruktivismi nähdään tässä paholaisena, vaikka siihen näkemus lapsesta oppijana näissä suunnitelmissa pohjautuukin. Varmasti siitä näkökulmasta voidaan opetusta kuitenkin toteuttaa monella lailla, eikä vika siis ole oppimiskäsityksessä (jos opetussuunnitelmassa ollenkaan)?

Konstruktivismi rakentuu sille oletukselle, että oppijalla on jo olemassa sisäinen motivaatio tai viimeistään konstruktivistinen metodi synnyttää sellaisen. Ja tässä mennään metsään etenkin nuorten ja lasten kanssa. Osalla tämä toimii hyvin, mutta valtaosa ei opi juuri mitään tai oppii epäoleellisia asioita.

Pelkän sisäisen motivaation varaan rakentuva oppiminen ei tuota perusopetuksessa kovin hyviä tuloksia. Rinnalle tarvitaan myös sitä behaviorismia, joka luo myös ulkoista motivaatiota. Ja mikä tärkeinä, tarvitaan selkeä oppimispolku tavoitteineen ja välitavoitteineen. Nuori oppilas ei kykene itse sitä rakentamaan.

"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

Brutto

Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 17, 2022, 10:44:10
Lainaus käyttäjältä: Brutto - kesäkuu 17, 2022, 08:27:39
Lainaus käyttäjältä: TSS - kesäkuu 17, 2022, 08:22:43
Uudet perusopetuksen opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 2016. Tämä muutos oli käsittääkseni laaja ja koski mm. oppimisympäristöjä (solut, avoimet tilat jne.) sekä korosti oppilaan aktiivista roolia. Eikös tämän uudistuksen ajankohdan ja pisatulosten laskun välillä ole ajallisesti selvä yhteys?



Joo. Uudistuksessa luotettiin liikaa lasten omiin opiskeluvalmiuksiin ja aktiivisuuteen. Kaikki aikuisetkaan eivät pysty opiskelemaan avoimissa oppimisympäristöissä joihin oppija heitetään vaeltelemaan ikään kuin sokea labyrinttiin.

Tarkoittaako avoin oppimisympäristö vain sitä fyysistä tilaa, "avokonttoria", vai onko sillä muunkinlaisia merkityksiä?



Oppimisympäristöllä tarkoitetaan yleensä oppimiseen tarvittavia fyysisiä tiloja, välineitä , verkkoympäristöjä, ryhmää ja sen ilmapiiriä yms...
Avoin oppimisympäristö käsittää fyysisen tai sähköisen ympäristön, jossa oppija itse voi valita paitsi erilaisia opittavia asioita, myös erilaisia oppimismenetelmiä, sekä edetä omaan tahtiin. Parhaimmassa tapauksessa oppija voi valita myös ajan ja paikan oppimiselle. Avoin ympäristö sopii yleensä vain kokeneille opiskelijoille, joilla on vahva motivaatio ja selvä käsitys tavoitteista.
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."