Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Mikä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä meni pieleen?

Aloittaja Brutto, kesäkuu 16, 2022, 06:53:19

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Melodious Oaf

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - kesäkuu 17, 2022, 15:18:37
Nähdäkseni tarvitaan edelleenkin ihan omaa ihmistyyppiään olla oppimatta pelkäämään uuden opiskelemista.

Palikkatason vertaus voisi olla sellainen että netti on iso avoin oppimisympäristö. Kuitenkin vain aika pieni osa käyttäjistä opettelee sen kautta kompleksisempia uusia taitoja, ja aniharva sellaista, johon heillä ei ole valmiina jotain pohjaa tai tule yllykettä jostain muualta. 

Monelle esimerkiksi joku ohjelmoinnin opettelu on hankala ja iso pala haukattavaksi. Kaipaisi sitä että joku antaisi siihen opastusta, näyttäisi miksi se on hienoa ja kiinnostavaa, antaisi jotain projekteja ja vähän jotain valmiita välineitä — kertoisi kuinka ohjelmointia opetellaan, mitä pitäisi tehdä ensin ja miksi — ja niin pois päin.

Osa ihmisistä on sellaisia että ne haluaa tehdä jotain ja opettelee sitä, mitä siihen tarvitaan miettimättä hirveästi sitä, miten se pitäisi tehdä ja niin pois päin.

Toinen näkökulma voisi olla se, että oppiminenkin on tapa ja jotain sellaista, johon tottuu. Koko koulutie tavallaan tähtää siihen että ihminen tottuu opettelemaan asioita ja oppii vähitellen itse löytämään syitä sille, miksi joku on hienoa tai kiinnostavaa -- tai näkemyksiä siitä miten asiat liittyvät toisiinsa, ja niin edelleen.

Tavallaan "koulutien" loppupää on joku maisterintutkinto tai tohtoriopinnot. Ei siellä enää niin paljoa pidetä kädestä tai ei enää joku ole kertomassa, miksi tehdä jotain tiettyä tai miten täsmälleen sitä pitäisi käsitellä ja lähestyä. Mutta ne taidot ja se rutiini mikä siihen vaaditaan on siinä vaiheessa pitkän tien varrella karttunut, ja jos ei ole vielä kauheasti aikaa kulunut täysin irrallaan tällaisesta työskentelystä, paljon saattaa olla jäljellä siitä innostuksesta ja esimerkistä ja tietotaidosta, minkä on matkan varrella erinäisiltä ihmisiltä saanut.

Muistan että joku ohjelmoinnin opiskelu tai yliopistomatematiikka, noin esimerkiksi, olivat aikanaan aivan helvetin siistejä ja motivoivia sen takia, että siinä oli sellainen oma vapaus ja ei enää niin holhoavaa asennetta siihen, mikä on oikein tai väärin, hyvä tai huono tapa tehdä jotain.

Sitä samaa asennetta voi aivan hyvin tuoda opiskeluun paljon aiemmin ja jo vaikka alakoulussa, ja usein ne innostumiset ja muut saattaa ollakin jotain pieniä jälkiä siitä, että näkee tällaista esimerkin kautta tai saa vähän kokea jotain tämän tyyppistä.

Mutta ei se tarkoita että koko se tukijärjestelmä mikä siellä taustalla on pitäis tai kannattais purkaa jo jossain ensimmäisen tai toisen asteen koulutuksessa. Vaan sitä mun mielestä pitäis pystyä käyttämään harkitusti siellä missä se jollain tietyllä opettajalla ja jollain kurssilla sopivasti toimii, eikä asettaa sitä välttämättä ainoaksi oikeaksi tavaksi tehdä asioita kaikkien ryhmien kanssa ja kaikille opettajille.

Tää nyt on vähän tylsä juttu sanoa, mutta osaltaan siihen oman motivaation rakentamiseen ja muuhun valmentaa sellainenkin että jossain vaiheessa vaikkapa matematiikan opetukseen kuuluu melko tylsä graindaaminen, jossa harjoitellaan ihan laskurutiinia ja muuta tällaista perusasiaa -- ja nimenomaan että sen ei tarvitse olla koko ajan kivaa ja siistiä ja niin pois päin.

Se graindaaminen voi jossain ekaluokalla näkyä vaikka silleen, että pelataan jatkuvalla syötöllä sellaista peliä, jossa toinen heittää D10-nopalla jonkun luvun ja toinen tarjoaa sen luvun jolla summaksi tulee tasan kymmenen. Ja sit tota voi varioida silleen että ottaa vähän myöhemmin erotuksen mukaan tai ehkä vois muutenkin varioida sitä ajatusta.

Toi on ihan paska esimerkki, mutta tarkoitan sitä, että kautta linjan lähes kaikkeen liittyy sellaisia taitoja, jotka vaatii myös ihan vain sellaista tylsää graindaamista, missä kaikkea ei voi eikä tarvitse koko ajan perustella. Mielekkyys syntyy joskus siitä, että niin vain tehdään :D Ja sitten myöhemmin voi itse hahmottaa, miksi näin tehtiin ja mihin se liittyy.

Tossa vammatason esimerkissä idea oli siis että päässälaskun yksi mekaaninen perusedellytys on se, että päästään tietyillä lukupareilla tasakymmeniin -- ne on jossain mielessä semmosia asioita, jotka vaan kannattaa osata, eikä sille ehkä ole mitään sellaista megadiippiä miksi-vastausta, koska jos sitä rupeis ihan hirveän syvälle luotaamaan, kai päässälaskua vois mallintaa ja tehdä muillakin tavoilla, ja toi ajatus lukupareista akselilla 0-9 nyt on vaan yksi sellainen "palikka".

kertsi

Totta, myös "graindaamista" tarvitaan. Esimerkiksi kielissä pitää opiskella ulkoa sanalistoja, tai matematiikassa, fysiikassa ja formaalissa logikassa esimerkiksi laskuharjoitukset (ja alkeismatematiikassa esim. kertolaskutaulokon ulkoa oppiminen) ovat sellaista graindaamista, jossa asiaa toistetaan, kunnes se menee selkäytimeen.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Melodious Oaf

^ Joo.

Varmaan toi idea pelin yksityiskohdista oli juosten kustu, ja itse asiassa se pitäis miettiä jotenkin eri tavalla. Pääpointti oli varmaan se, että ei tollasen pelin mun mielestä tarvitse olla sinänsä mikään kauhean erikoinen, vaan siitä voi tulla ihan siisti juttu tai ihan vaan rutiinia sillä, että kaikki tekee sitä ja sitä tehdään toistuvasti. 

Tietty on erilaisia tapoja hahmottaa näitä lukumääriä, visuaalisesti tai vaikka kosketuksen ja muun tällaisen kautta, ja se voi olla ihan hyvä idea liittää niitä sellaisiin asioihin, joista joku oppija on itse kiinnostunut vaikka sitä kautta mitä asioita ne määrät ja niillä tehtävät jutut käsittelee. Tai miksei vois vaikka liittää äidinkieltä siihen sikäli, että periaatteessa yhtälö tai tämmönen niistä määristä kertova lauseke on aina tavallaan myös tarina :P

Vaikka tossa ei ole mitään yhtä oikeaa tapaa lähestyä sitä hommaa, silti mun mielestä tarvitaan sellaisia selkeitä aktiviiteetteja sun muuta, minkä kautta niiden juttujen kanssa vaan touhutaan ja ne tulee tutuiksi. Ja vaikka opettaja itse miettis jotain asioiden yhteyksiä ja syitä, miksi joku tehdään tietyllä tavalla, tai miten joku liittyy joukko-oppiin tai noppien kautta vaikka topologiaan tai muuta, ei kaikella sillä mun mielestä tarvitse vaivata alakouluikäisiä, vaan ne on sellaisia juttuja, joita voi sitten tuoda esiin tarpeen mukaan ja myös lähtien niiden omista kysymyksistä ja niiden uteliaisuudesta.

Toope

1) Sosialismi tuli woke-feminismin myötä määrittelemään tiedettä.
2) Ulkkarit "parantavat" koulujen osaamista. Todellisuudessa ulkomaalaisten osuus heikentää oppimistuloksia.
3) Yleinen "tasa-arvo"-käsityksestä irtautuminen, jossa ei ymmärretä, että on olemassa lahjakkaita ja vähemmän lahjakkaita lapsia. Heitä ei pidä tasapäistää.

Tuosta aloitamme, kun puhutaan, mitä pitäisi kouluissamme parantaa.

Aave

Jätän seuraavan sekalaisen artikkelisikermän tähän. Kyseessä ovat kaikki ne artikkelit, jotka ovat tulleet tämän vuoden kuluessa ketjun aiheesta vastaan. Niitä kerääntyi jonkin verran, ja ehkä toinen mokoma on mennyt päivittäisessä uutisvirrassa ohikin. Sivukommenttina: olen seurannut tämän vuoden aikana tietysti paljon, paljon muutakin kuin "vain" Urainan sotaa. Ymmärrän kyllä, että kuluneen vuoden yksipuolinen foorumikirjoitteluni on ehkä luonut samalla illuusion, että en olisi mitään muuta seurannutkaan, mutta näin ei todellakaan ole.

Tämän asian tiimoilta olen lopen väsähtänyt siihen, että koulutusasioissa jo vuosikymmeniä mukana häärineet feministi-ideologit jauhavat vieläkin samaa hevonpaskabingoa, kuin jo ainakin 20 vuotta ovat jauhaneet. Koulujärjestelmä alkaa voida kokonaisuutena välittömästi paremmin sillä sekunnilla, kun heidät kaikki erotettaisiin viroistaan, ja ehkä heidät voisi myös tuomita loppuiäkseen vankilaan. Perusteena se mittaamaton vahinko poikia ja nuoria miehiä kohtaan, mikä heidän toimintansa on aiheuttanut, ja aiheuttaa. Alkaen jo päiväkodeista. Olen esittänyt omat näkemykseni koululaitoksen saattamisesta uuteen loistoon jo varmaan 10 vuotta sitten, eikä niistä teeseistä ole tarvinnut muuttaa mitään. Päin vastoin, ne ovat vain vahvistuneet kun tiedän, miten muutamissa kansainvälisissä eliittikouluissa opetetaan (Samalla tavalla, kuin Suomessa 1980-luvulla).

Mutta pitemmittä:

Koulutuksen hätätila on tarkoituksellisesti luotu (HS, mielipide). Vinkiksi: monet muutkin kriisit (Poliisien määrä, sote, VR, Posti, Kela...) on tarkoituksella luotu.
Koululaisten osaamisen rapistumiseen on puututtava aiempaa kovemmalla otteella (HS).
Suomi on yliarvioinut koulutustasoaan (HS).
Suomi hukkaa matalasti koulutettuja nuoria miehiä, eikä se ole pieni ongelma, sanoo Varman toimitusjohtaja Risto Murto tuoreessa kirjassaan (Yle).
Poikia on lukiossa niin vähän, että Frans Frangénia kysyttiin vanhojen tansseihin koulun alettua kolmesti – ilmiö voi muuttaa Suomea isosti (Yle).
6 tapaa, joilla koulutuksesta on leikattu – ja miksi sen pitää loppua (oaj.fi).
Opetus­ministeri Andersson suhtautuu avoimin mielin ylioppilas­kirjoituksista luopumiseen, lukiolaiset vastustavat (HS).
Li Anderssonin kivapuheisiin liittyen: luu kurkkuun!
Väkivalta rehottaa yläkoulussa niin, ettei välituntisin uskalleta käydä edes vessassa (HS).
"Lapset olivat luulleet, että poikani kuolee" – äidit kertovat ekaluokkalaisten kohtaamasta silmittömästä väkivallasta kaarinalaisessa koulussa (IS).
Isät kertovat: Espoolaisissa kouluissa kovaa väkivaltaa, tilanteisiin ei puututa riittävästi – "Suuri enemmistö kärsii" (Länsiväylä).
Koulukirjojen puute Helsingissä johtaa hämmentäviin tilanteisiin kodeissa: "Lauseen lukeminen saa lapsen itkuun" (HS).
JHL: Kou­lun­käyn­nin­oh­jaa­jil­le saatava lail­li­nen oikeus pitää ag­gres­sii­vis­ta op­pi­las­ta aloil­laan – vä­ki­val­ta on kou­luis­sa yleistä (Kaleva).
"Opettaja ei ylläty, jos pojat saavat nelosia" – koulu suosii yhä tyttöjä ja muu yhteiskunta poikia, vaikka ongelmaa on yritetty korjata vuosia (Yle).
Oppilaiden heikko lukutaito näkyy jo koulujen arjessa: "Oppilaat kysyvät tavallisten sanojen merkitystä" (HS).
Jättitutkimus: Heikko kunto uhkaa koululaisten hyvinvointia – varusmiehet painavampia kuin koskaan (HS).
Sveitsissä ihmetellään Suomen koulujen maineen menetystä: "Pisa-mestari putosi valtaistuimelta" (IL).
Yli puolet Suomen peruskouluista on lakkautettu 30 vuoden aikana – maaseutu on alkanut taas kiinnostaa, mutta sinne muuttavien määrää rajoittaa toinenkin syy (MTV3).
Suomeen on kaikessa hiljaisuudessa syntynyt uusi luokkajako, sanoo eläkeyhtiöpomo Risto Murto – "Alkaa jo peruskoulusta" (Helsingin uutiset).
Oppivelvollisuuden laajentaminen toi kouluihin ennakoimattomia ilmiöitä – "Murrosikää ei ole otettu uudistuksessa lainkaan huomioon" (HS).
Suomen suurimmassa ammattikorkeakoulussa Metropoliassa opetetaan osteopaattisia menetelmiä, jotka eivät perustu tieteelliseen tietoon. Opiskelijat pelkäävät, että epätieteellisyys vie pohjan koulutuksen luotettavuudelta. (HS).
Espoossa on koulu, jossa enää pieni osa lapsista puhuu äidin­kielenään suomea – Tutkija huolissaan koko seudun kehityksestä (HS).
"Oppilas kiroilee, sylkee ja puree" – HS:n kyselyyn vastanneet opettajat avautuvat inkluusion laajoista ongelmista (HS).
Sukupuoliroolien koettelu nousi nopeasti trendiksi helsinkiläisessä alakoulussa – Ammattilaiset kertovat tavoitteista (HS).
Hallitus päätti: Lisää ruotsia peruskouluun (IL).
Amislaiset yhä tyytymättömämpiä opetukseen – työkalut rikki, käsky kansalaisopistoon ja opettajat saavat törttöillä, kritisoidaan somessa (Yle).
Sijoitettujen lasten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. (HS).
Suomalainen nuori laskee kaksi arvosanaa huonommin kuin 20 vuotta sitten (Yle).
Monen nuoren lukutaito ei enää riitä arjessa – lukemisharrastus on romahdusmaisesti vähentynyt ja lukemiseen suhtaudutaan jopa kielteisesti (Keskisuomalainen).
"Jotain on nyt pahasti pielessä" – "Järkyttävät luvut" matematiikasta (US).
Liikaa töitä, epäselvä työnkuva ja väkivallan uhkaa – työhyvinvointi on heikentynyt edelleen opetusalalla, kertoo ammattijärjestön kysely (HS).
Eläkkeeltä päiväkotiin töihin palannut ei muista 45 vuoden ajalta näin pahaa henkilöstopulaa – sijaisten vaihtuvuus näkyy myös lasten käytöksessä (Yle).
He-Man-ukkelikielto päiväkodissa kertoi vääristyneestä ilmapiiristä (HS).
"Välillä ei tiedä, itkisikö, nauraisiko vai luovuttaisiko" – HS kysyi opettajien kokemuksia vieraskielisten opettamisesta (HS).
Suomen oppimistulosten romahdus hakee vertaistaan maailmassa – mikä meni vikaan? (IL).
Kahden kuukauden kesäloma ei enää riitä opettajien palautumiseen – kun humalainen vaati lapselleen kiitettävää arvosanaa, Mari Laakso-Suutarille riitti (Yle).
Valtaosa lukiolaisista pitää opiskelua raskaana ja ystävystyminen on monelle hankalaa – näin opiskelijat kommentoivat tuoretta Lukiolaisbarometriä (Yle).
Meno oppitunneillani on välillä kuin sirkuksessa (HS, mielipide).
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

Kopek

#50
Todettakoon ensiksi, että en ole koulutuksen asiantuntija enkä edes erityisemmin kiinnostunut asiasta. Sen verran otan osaa keskusteluun, että viittaan tämän päivän uutiseen, jossa kerrotaan, että "Ysiluokkalaisen matemaattiset taidot voivat olla kakkosluokan tasolla peruskoulun jälkeen ja syy tiedetään".

Uutisen mukaan syy on "inkluusio". Wikipedia määrittelee käsitteen seuraavasti:

Inkluusio tarkoittaa jokaisen oppilaan oikeutta päästä opetuksen piiriin tavallisissa koululuokissa riippumatta siitä, onko hänellä oppimisvaikeuksia tai jokin vamma tai sairaus.

Ylen artikkelissa viitataan "rauhattomuuteen" luokassa oppimista heikentävänä tekijänä. Ratkaisuksi esitetään resurssien ja erityisopettajien määrän lisäämistä.

Toimin muutaman viikon ajan (työllistettynä epäpätevänä) kouluavustajana 1990-luvun lopulla. Valvoin yhden oppilaan koulunkäyntiä ja autoin häntä mahdollisuuksieni mukaan. Hän ei ollut häirikkötapaus, vaan hänellä oli muita ongelmia, lähinnä psyykkisiä. Istuin tunneilla luokassa ja seurasin opetusta. Kyseessä oli pieni kyläkoulu, joka ei tällä hetkellä ole enää toiminnassa.

Luokassa oli yksi oppilas, jonka oma koulunkäynti oli "höpöhöpöä", ja joka käytännössä vain häiriköi. Muun levottomuutensa lisäksi poika saattoi kiljaista keskellä tuntia niin kovalla, ettei sellaista luulisi ihmisen suusta tulevan. Desibelit ylittivät todennäköisesti työsuojelumääräysten rajat, eli tuollaisessa ympäristössä pitäisi käyttää kuulosuojaimia. Kiljaisut tuntuivat todella pahalta korvissa, ja niitä säikähti. Tunnilla ole levoton ja hermostunut olo, kun odotti, milloin tyyppi taas kiljaisee. Minä olin tuossa ympäristössä vain muutaman viikon, mutta pojan luokkatoverit joutuivat kärsimään hänen terroristaan vuosien ajan.

Tämä ei enää liity kouluun, mutta kerronpa nyt samalla, että pojan häirikkömäinen elämä jatkui koulun jälkeen alkoholin ja pillereiden ja sosiaalihuollon ja laitosten parissa sekä erilaisten huomiota herättäneiden humalatempausten muodossa. Hän kuoli vähän yli kaksikymppisenä ilmeisesti elämäntapojensa seurauksena. Hän oli ehtinyt mennä jo naimisiinkin jonkun itseään huomattavasti vanhemman naisen kanssa. Jotkut naisethan ovat hulluina tällaisiin "cooleihin" tapauksiin.

Tuo oli siis kokemukseni pienestä rauhallisesta kyläkoulusta. Millaista mahtaakaan olla jossakin Vantaan ongelmakoulussa, jossa opettaja ja muut oppilaat ovat suorastaan fyysisesti vaarassa, kun häirikköjengit riehuvat. Omalta kouluajaltanikin muistan, kuinka epämukavaa oli olla riehujien luokassa, jossa liidut ja kynät ja kaikki mahdollinen lentelivät. Suojauduin joskus kirjavarustuksen taakse takarivin pulpetissani, että en saisi osumia. Liitu napsahtaa kipeästi päähän, kun se täysillä osuu.

Omat kokemukseni vuosikymmeniä sitten olivat ehkä vain kalpea aavistus siitä, millaista nykyinen "inkluusiomeininki" voi pahimmillaan olla.

On vielä toinenkin ongelma, johon uutisartikkelissa myös viitataan:

– Nyt on syytä painaa jarrua muutosten kanssa. Varsinkin lukiokoulutuksessa on tullut muutaman vuoden sisään ihan hirvittävä määrä muutoksia nopealla tempolla. Henkilöstö ei meinaa pysyä matkassa.

Tästä asiasta olen kuullut suoraakin tietoa tyttäreltäni, joka teki joitakin sijaisopettajan keikkoja espoolaisessa lukiossa kouluvuoden alkaessa elokuussa. Hänen kertomansa mukaan - ja samaa mieltä olivat kuulemma olleet monet opettajatkin - homma oli mennyt aivan käsittämättömän vaikeaksi. En muista millaisista uudistuksista oli puhe, mutta aivan turhalta tuntuvaa byrokratiaa se oli, eikä se tainnut liittyä suoraan edes opetukseen.

https://yle.fi/a/74-20005589

Suomessa tuntuu romahtavan yksi jos toinenkin asia. Julkinen terveydenhuolto on kriisissä, koulutus on kriisissä.

Ratkaisu?

Tarvitaan lisää maahanmuuttajia!  8)

MrKAT

#51
Digihelvettiä opettajilla ja oppilailla.

Onko Kopek miettinyt mahdollisia geneettisiä ominaispiirteitä? Suomalaiset pojat ja miehet ovat addiktiivisia viinalle, autoille, vauhdille, tv:lle, piristäville huumeille (amfetamiini, kahvi jossa olemma maailma 1) ja nyt digiaddiktiot, kännykät, internetit ja pelit.  Kun addiktiivisten houkutusten määrä yhtäkkiä lisääntyy by Nokia, Samsung, Blizzard Entertainment, Rockstar Games, Pornhub jne niin suomalaiset (intiaanien tavoin) ovat väliinputoaja-kansaa?

Missä perussuomalainen törttöilemässä, siellä Jokisipilä puolustelemassa.
                    - Vanha turkulainen sananlasku (by Antti Gronow)

Hiha

"Oman lapsen toiminnassa ei nähdä mitään väärää"

Oppivelvollisuus tulisi poistaa. Sen tilalle jokaiselle lapselle myönnettäisiin vapaaoppilaspaikka peruskouluun. Oikeuden siihen menettäisi toistuvalla häiriköinnillä ja koulun sääntöjen rikkomisella. Markkinavoimat voisivat huolehtia maksullisten yksityiskoulujen pyörittämisestä näille ulos lentäneille. Vanhemmat maksaisivat, missään tapauksessa ei yhteiskunta, ei minkäänlaisella järjestelyllä. Nykyisillä asenteilla vaativille asiakkaille suunnatuilla kalliilla eliittikouluilla tuntuisi olevan kysyntää.

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: Hiha - joulukuu 08, 2022, 09:52:32
Oppivelvollisuus tulisi poistaa. Sen tilalle jokaiselle lapselle myönnettäisiin vapaaoppilaspaikka peruskouluun. Oikeuden siihen menettäisi toistuvalla häiriköinnillä ja koulun sääntöjen rikkomisella. Markkinavoimat voisivat huolehtia maksullisten yksityiskoulujen pyörittämisestä näille ulos lentäneille.

Tuolla systeemillä oma koulupolkuni olisi katkennut jossain 9-13 ikävuoden välillä. Luultavasti olisin sen jälkeen jengiytynyt ja hankkinut elantoni rikollisin keinoin, olinhan hylkiö. Kiitosta vaan opettajille kärsivällisyydestä, murrosiän uhma ei ole leikin asia - siihen täytyy suhtautua oikein ja ohjaavasti.

Sellaisia aikuisia jotka kestävät päivätyötä kymmenien varhaisnuorten kanssa vuosikymmeniä, yrittäen opettaa heitä, on liian vähän. Mielellään soisi, ettei kotiväki turhaan vaikeuttaisi tätä työtä.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Hiha

Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 13, 2023, 01:36:50
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/03d4ec18-07ad-4117-95e4-41bb4967c692
LainaaTuore raportti kertoo kylmää kieltä: Näin Suomen oppimistulokset romahtivat
Vuosituhannen vaihteessa alkanut oppimistulosten lasku on Suomessa ollut kansainvälisesti poikkeuksellisen nopeaa. Ministeriön mukaan syitä on selvitettävä
.

Mehän emme tiedä inkluswhiivisen feminischtipolitiikan tai maahanmuuton kehitysmaista vaikuttaneen asiaan Pisa-tilastoissa. Ministeriön pitää oikeasti tutkia, mikä ongelma on. Veikkaan "äärioikeiston" ja "rasismin" vaikutusta...!
https://i.postimg.cc/cLCTr65L/pisa334.png

Sinulla taitaa olla tämä asiasta käyty oma keskustelu lukematta – vaikka olet itsekin siihen osallistunut. Ehdotan että luet, siellä on joitain oikein hyviä näkökantoja.

Alamäki voi olla yhteistyön tulosta. Vasemmiston panos on tuo inkluusio ja yleisesti tasa-arvoidealismi ilman sen vaatimaa resursointia. Kokoomus on lyönyt lisää pökköä pesään omaan ideologiaansa perustuvalla käsityksellä, että lopputulos on paras kun jokainen lapsi asettaa oppimistavoitteensa ja -polkunsa aivan itse, yhteiskunnan ja sen edustajien puuttumatta muuten asiaan kuin tarjoamalla yleisen oppimisalustan, jonka päällä oppimispalvelutarjonta toimii. Ei ole malli toiminut 7–16 -vuotiaille.

Hiha

Tuoretta tutkimusta alakoulusta. Yksi poiminta maistiaisiksi, maahanmuuttajien menestymisestä.

"Oppilaiden osaaminen oli yhtä hyvää suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa. Sen sijaan suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevien oppilaiden (S2) osaamistaso oli selvästi matalampi kuin muiden."

https://karvi.fi/wp-content/uploads/2023/01/KARVI_0123.pdf

Hayabusa

Emeritaproffa lausuu oman kantansa pieleen menoon.
Suomen kouluja jäytää hälyttävä trendi, varoittaa emerita­professori
Lainaa
– Tämä on hälyttävä trendi, että erot koulujen ja hyvien ja huonojen oppilaiden välillä kasvavat. Olemme vauhdilla menossa takaisin kohti luokkayhteiskuntaa, varoittaa psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen.

Keltikangas-Järvisen mukaan Suomessa on tapahtumassa voimakas yhteiskunnallinen muutos, jota koulu ei hidasta, vaan saattaa jopa nopeuttaa. Emeritaprofessori ei ole yllättynyt siitä, että pitkittäisarviossa suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevien kolmosluokkalaisten oppimistulokset olivat selvästi muita heikommat. Joissakin kouluissa S2-oppilaat eivät yltäneet kolmannella luokalla edes sille taitotasolle, jolla heidän luokkakaverinsa aloittivat koulunkäynnin.
...
Keskustelu ja katse pitäisi kääntää koulun sisälle ja siellä tapahtuneisiin muutoksiin, Keltikangas-Järvinen sanoo. Esimerkiksi kahdeksanvuotiaalta ei voida vaatia itseohjautuvuutta, koska sitä vastaava osio aivojen otsalohkossa kehittyy vasta parikymppisenä.

– Koulun arkipäivässä on tehty uudistuksia, jotka eivät ole kehityspsykologisen tiedon mukaisia, ja jotka ovat lisänneet eriarvoistumista. Lapselta odotetaan koulutyöskentelyssä enemmän omia päätöksiä kuin mihin hänen aivonsa ovat kypsät.

An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

MrKAT

Lainaus käyttäjältä: Hiha - tammikuu 13, 2023, 11:16:49
Alamäki voi olla yhteistyön tulosta. Vasemmiston panos on tuo inkluusio ja yleisesti tasa-arvoidealismi ilman sen vaatimaa resursointia. Kokoomus on lyönyt lisää pökköä pesään omaan ideologiaansa perustuvalla käsityksellä, että lopputulos on paras kun jokainen lapsi asettaa oppimistavoitteensa ja -polkunsa aivan itse, yhteiskunnan ja sen edustajien puuttumatta muuten asiaan kuin tarjoamalla yleisen oppimisalustan, jonka päällä oppimispalvelutarjonta toimii.

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - tammikuu 18, 2023, 20:59:13
Lainaa
... Keltikangas-Järvinen sanoo. Esimerkiksi kahdeksanvuotiaalta ei voida vaatia itseohjautuvuutta, koska sitä vastaava osio aivojen otsalohkossa kehittyy vasta parikymppisenä.
– Koulun arkipäivässä on tehty uudistuksia, jotka eivät ole kehityspsykologisen tiedon mukaisia, ja jotka ovat lisänneet eriarvoistumista. Lapselta odotetaan koulutyöskentelyssä enemmän omia päätöksiä kuin mihin hänen aivonsa ovat kypsät.

Aamu-tv:ssä viime perjantai Jälkiviisaissa Jan Erola (entinen vartija) paljasti että juontava Totti Toivonen on entinen opettaja. Totti sitten sanoi että hänelle opetettiin konstruktiivinen oppimismalli, jossa oppilas suuntautuu kiinnostuksensa mukaan.. blaa blaa... mutta hän ei koskaan saanut vastausta siihen että mitäs sitten jos mikään ei koulussa kiinnosta.

Konstruktivistisen oppimisnäkemyksen mukaan oppiminen on oppijan aktiivista ja sosiaalista toimintaa, jossa oppija tulkitsee havaintojaan ja uutta tietoa aikaisempien tietojensa, käsitystensä ja kokemustensa pohjalta.
... Konstruktivistinen oppimisnäkemys muuttaa oppimisprosessin painopistettä itseohjautuvuuteen korostamalla oppijan omaa vastuuta oppimisprosessinsa onnistumisesta.

- http://www.oamk.fi/amok/oppimat/LO/Oppimisnakemys/html/konstruktivistinen.html

Ei kait VAS ja/tai KOK-puolueet ole tuota mallia keksinyt tai kehittänyt?
Missä perussuomalainen törttöilemässä, siellä Jokisipilä puolustelemassa.
                    - Vanha turkulainen sananlasku (by Antti Gronow)

Toope

Lainaus käyttäjältä: Hiha - tammikuu 13, 2023, 11:16:49
Alamäki voi olla yhteistyön tulosta. Vasemmiston panos on tuo inkluusio ja yleisesti tasa-arvoidealismi ilman sen vaatimaa resursointia. Kokoomus on lyönyt lisää pökköä pesään omaan ideologiaansa perustuvalla käsityksellä, että lopputulos on paras kun jokainen lapsi asettaa oppimistavoitteensa ja -polkunsa aivan itse, yhteiskunnan ja sen edustajien puuttumatta muuten asiaan kuin tarjoamalla yleisen oppimisalustan, jonka päällä oppimispalvelutarjonta toimii. Ei ole malli toiminut 7–16 -vuotiaille.
Alamäki on yhteistyön tulosta, huonon politiikan tulosta. Kun otamme kouluihimme kehitysmaista lukutaidotonta väkeä, koulutustuloksemme laskevat. Tuo varmaan on ylläri jollekin? Ei ehkä vihervasureille, hehän selittävät asiaa ties miten poppakonstein mieluummin kuin kohtaavat sitä oikeaa ongelmaa, eli kehitysmaiden haitallista vaikutusta yhteiskuntaamme.

MrKAT

Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 18, 2023, 22:06:43
Alamäki on yhteistyön tulosta, huonon politiikan tulosta. Kun otamme kouluihimme kehitysmaista lukutaidotonta väkeä, koulutustuloksemme laskevat. Tuo varmaan on ylläri jollekin? Ei ehkä vihervasureille, hehän selittävät asiaa ties miten poppakonstein mieluummin kuin kohtaavat sitä oikeaa ongelmaa, eli kehitysmaiden haitallista vaikutusta yhteiskuntaamme.
Voi voi, aina sama levy päällä.
Tuo ei selitä miksi P-Karjalan pojat pärjäsi huonommin kuin maahanmuuttajataustaiset stadin tytöt.

Yleensäkin tässä koulukriisissä on vähän sama tilanne kuin multikausaalisessa sydän- ja verisuonitaudissa (epideemisessä), ei ole yhtä selvää syytä vaan MONEN MONTA tekijää.
Missä perussuomalainen törttöilemässä, siellä Jokisipilä puolustelemassa.
                    - Vanha turkulainen sananlasku (by Antti Gronow)