Pohdintaa Sanna Marinin selfieistä

[TSS]

^ Näin juuri on, että oikeastaan kaikki mistä elämä koostuu, on sattumaa. Ulkonäkö ja älykkyys ovat samaa sarjaa, onnenkantamoista.

Lapsen kouluarvosanoja katsellessa mietin, pitäisikö esim. musiikista antaa ollenkaan arvosanaa, jos arvosana perustuu pitkälti siihen omaako nuottikorvaa vai ei. Siihenhän ei itse voi kuitenkaan vaikuttaa. Mutta lopulta kaikki kouluaineet ja niissä menestyminen juontavat sattumankauppaan, omiin lähtökohtiin, joten yhtä perusteltua on antaa kaikesta arvosana.

Mutta tämä alkaa olla jo vapaa tahto -ketjun kauraa.

Ja onko edes aitoa sattumaa, muuna kuin tiedon rajana, energian prosessien universumissa?
Olemmeko vain elämän sätkynukkeja?

Ainakin on aika vaikeaa kuvitella, mikä voisi ohittaa luonnon lait ja olla täten sattumaa? Ja miten tällainen olisi edes ihmiselle hyvä asia. On hyvä, että tapahtumilla on syynsä, vaikka niitä monesti onkin kokonaisuudessaan mahdotonta hahmottaa.

[Karikko]

^ Näin juuri on, että oikeastaan kaikki mistä elämä koostuu, on sattumaa. Ulkonäkö ja älykkyys ovat samaa sarjaa, onnenkantamoista.

Lapsen kouluarvosanoja katsellessa mietin, pitäisikö esim. musiikista antaa ollenkaan arvosanaa, jos arvosana perustuu pitkälti siihen omaako nuottikorvaa vai ei. Siihenhän ei itse voi kuitenkaan vaikuttaa. Mutta lopulta kaikki kouluaineet ja niissä menestyminen juontavat sattumankauppaan, omiin lähtökohtiin, joten yhtä perusteltua on antaa kaikesta arvosana.

Mutta tämä alkaa olla jo vapaa tahto -ketjun kauraa.

Ja onko edes aitoa sattumaa, muuna kuin tiedon rajana, energian prosessien universumissa?
Olemmeko vain elämän sätkynukkeja?

Ainakin on aika vaikeaa kuvitella, mikä voisi ohittaa luonnon lait ja olla täten sattumaa? Ja miten tällainen olisi edes ihmiselle hyvä asia. On hyvä, että tapahtumilla on syynsä, vaikka niitä monesti onkin kokonaisuudessaan mahdotonta hahmottaa.

Ainakin voisi alkaa epäillä jomman- kumman uskollisuutta, jos "rumahkoille vanhemmille syntyisi kuvankauniita lapsosia.

[TSS]

^ Näin juuri on, että oikeastaan kaikki mistä elämä koostuu, on sattumaa. Ulkonäkö ja älykkyys ovat samaa sarjaa, onnenkantamoista.

Lapsen kouluarvosanoja katsellessa mietin, pitäisikö esim. musiikista antaa ollenkaan arvosanaa, jos arvosana perustuu pitkälti siihen omaako nuottikorvaa vai ei. Siihenhän ei itse voi kuitenkaan vaikuttaa. Mutta lopulta kaikki kouluaineet ja niissä menestyminen juontavat sattumankauppaan, omiin lähtökohtiin, joten yhtä perusteltua on antaa kaikesta arvosana.

Mutta tämä alkaa olla jo vapaa tahto -ketjun kauraa.

Ja onko edes aitoa sattumaa, muuna kuin tiedon rajana, energian prosessien universumissa?
Olemmeko vain elämän sätkynukkeja?

Ainakin on aika vaikeaa kuvitella, mikä voisi ohittaa luonnon lait ja olla täten sattumaa? Ja miten tällainen olisi edes ihmiselle hyvä asia. On hyvä, että tapahtumilla on syynsä, vaikka niitä monesti onkin kokonaisuudessaan mahdotonta hahmottaa.

Ainakin voisi alkaa epäillä jomman- kumman uskollisuutta, jos "rumahkoille vanhemmille syntyisi kuvankauniita lapsosia.

Eihän se ihan mahdotonta olisi - Schopenhauerin rakkauden teorian mukaan ihminen viehättyy alitajuisesti sellaisesta kumppanista, joka jollain tavalla korjaa omia puutteita. Jos toisella rumalla vanhemmalla on iso nenä ja tihrusilmät, hän saattaa viehättyä toisesta rumasta, jolla on omituisen pieni nenä ja valtavat mulkosilmät. Lopputuloksena on täydellinen jälkeläinen - rakkaus teki taas tehtävänsä.

[Karikko]

^ Näin juuri on, että oikeastaan kaikki mistä elämä koostuu, on sattumaa. Ulkonäkö ja älykkyys ovat samaa sarjaa, onnenkantamoista.

Lapsen kouluarvosanoja katsellessa mietin, pitäisikö esim. musiikista antaa ollenkaan arvosanaa, jos arvosana perustuu pitkälti siihen omaako nuottikorvaa vai ei. Siihenhän ei itse voi kuitenkaan vaikuttaa. Mutta lopulta kaikki kouluaineet ja niissä menestyminen juontavat sattumankauppaan, omiin lähtökohtiin, joten yhtä perusteltua on antaa kaikesta arvosana.

Mutta tämä alkaa olla jo vapaa tahto -ketjun kauraa.

Ja onko edes aitoa sattumaa, muuna kuin tiedon rajana, energian prosessien universumissa?
Olemmeko vain elämän sätkynukkeja?

Ainakin on aika vaikeaa kuvitella, mikä voisi ohittaa luonnon lait ja olla täten sattumaa? Ja miten tällainen olisi edes ihmiselle hyvä asia. On hyvä, että tapahtumilla on syynsä, vaikka niitä monesti onkin kokonaisuudessaan mahdotonta hahmottaa.

Ainakin voisi alkaa epäillä jomman- kumman uskollisuutta, jos "rumahkoille vanhemmille syntyisi kuvankauniita lapsosia.

Eihän se ihan mahdotonta olisi - Schopenhauerin rakkauden teorian mukaan ihminen viehättyy alitajuisesti sellaisesta kumppanista, joka jollain tavalla korjaa omia puutteita. Jos toisella rumalla vanhemmalla on iso nenä ja tihrusilmät, hän saattaa viehättyä toisesta rumasta, jolla on omituisen pieni nenä ja valtavat mulkosilmät. Lopputuloksena on täydellinen jälkeläinen - rakkaus teki taas tehtävänsä.

Niin ei mahdotonta, mutta epätodennäköistä. On myös "ylisukupolvista perimää ja musta ihonvärisävykin voi tulla "valkolaisen pariskunnan lapsille  yllättäen vasta lapsenlapsen ominaisuudeksi. Ilmeisesti kuitenkin hieman vaalentuneena.

[a4]

^ Näin juuri on, että oikeastaan kaikki mistä elämä koostuu, on sattumaa. Ulkonäkö ja älykkyys ovat samaa sarjaa, onnenkantamoista.

Lapsen kouluarvosanoja katsellessa mietin, pitäisikö esim. musiikista antaa ollenkaan arvosanaa, jos arvosana perustuu pitkälti siihen omaako nuottikorvaa vai ei. Siihenhän ei itse voi kuitenkaan vaikuttaa. Mutta lopulta kaikki kouluaineet ja niissä menestyminen juontavat sattumankauppaan, omiin lähtökohtiin, joten yhtä perusteltua on antaa kaikesta arvosana.

Mutta tämä alkaa olla jo vapaa tahto -ketjun kauraa.

Ja onko edes aitoa sattumaa, muuna kuin tiedon rajana, energian prosessien universumissa?
Olemmeko vain elämän sätkynukkeja?

Ainakin on aika vaikeaa kuvitella, mikä voisi ohittaa luonnon lait ja olla täten sattumaa? Ja miten tällainen olisi edes ihmiselle hyvä asia. On hyvä, että tapahtumilla on syynsä, vaikka niitä monesti onkin kokonaisuudessaan mahdotonta hahmottaa.

Luonnonlait ovat tieteellisinä valistuneimpia arvauksia ja sattumat niiden rajallisuutta.
On luonnollista että tapahtumilla on syynsä ja sitä kuvaavalla tieteellä valta-asemansa, mutta mitä se kertoo ihmisten ajatusten, tunteiden ja tekojen, elämisen vapaudesta? Olemmeko itsenäisiä  lottopalloja jatkuvasti pyörivässä pallokoneessa?

Takaisin aiheeseen.
Manna Sarinin takapuskurista tuli mieleen hyvä tv-sarja jossa oltiin siirtymässä pois vanhoista hyvistä ajoista jolloin vielä homoseksuaalisuus oli Suomessa rikollisuutta ja Saksassakin naisten tissit myivät lehtiä ja miehen paljas takapuoli oli skandaali:
https://kantapaikka.net/index.php/topic,1172.msg135988.html#msg135988

Mielestäni hyvällä maulla toteutettuna voisi laittaa vaikka Niinistön sukukalleudet hesarin etusivulle.
#ihanluonnollinenasia
Konteksti ratkaisee.

[Socrates]

^ Nyt on loistava idea, mutta Hesarin irtonumerot myytäisi hetkessä loppuun ja moni jäisi nuolemaan näppejään.

[Hippi]

^
En oikein jaksa uskoa, että kukaan olisi valmis maksamaan vanhan ukot riipuksien näkemisestä.

[ROOSTER]

^
En oikein jaksa uskoa, että kukaan olisi valmis maksamaan vanhan ukot riipuksien näkemisestä.

Ehkä jotkut vanhat homot? Kauneus on katsojan silmissä.

Varmaan jostain netin syövereistä löytyy myös sivu: Kauneimmat kulkuset. Joku niitäkin pällistelee - ainakin julkaisija itse.

Se on kyllä tavallaan omituista, että vastakappaleen kuvia on valtavasti ja niiden katsomisesta ollaan valmiita maksamaan hurjasti, etenkin jos on kyseessä jonkun tietyn yksilön vehjes.

[TSS]

^ Näin juuri on, että oikeastaan kaikki mistä elämä koostuu, on sattumaa. Ulkonäkö ja älykkyys ovat samaa sarjaa, onnenkantamoista.

Lapsen kouluarvosanoja katsellessa mietin, pitäisikö esim. musiikista antaa ollenkaan arvosanaa, jos arvosana perustuu pitkälti siihen omaako nuottikorvaa vai ei. Siihenhän ei itse voi kuitenkaan vaikuttaa. Mutta lopulta kaikki kouluaineet ja niissä menestyminen juontavat sattumankauppaan, omiin lähtökohtiin, joten yhtä perusteltua on antaa kaikesta arvosana.

Mutta tämä alkaa olla jo vapaa tahto -ketjun kauraa.

Ja onko edes aitoa sattumaa, muuna kuin tiedon rajana, energian prosessien universumissa?
Olemmeko vain elämän sätkynukkeja?

Ainakin on aika vaikeaa kuvitella, mikä voisi ohittaa luonnon lait ja olla täten sattumaa? Ja miten tällainen olisi edes ihmiselle hyvä asia. On hyvä, että tapahtumilla on syynsä, vaikka niitä monesti onkin kokonaisuudessaan mahdotonta hahmottaa.

Luonnonlait ovat tieteellisinä valistuneimpia arvauksia ja sattumat niiden rajallisuutta.
On luonnollista että tapahtumilla on syynsä ja sitä kuvaavalla tieteellä valta-asemansa, mutta mitä se kertoo ihmisten ajatusten, tunteiden ja tekojen, elämisen vapaudesta? Olemmeko itsenäisiä  lottopalloja jatkuvasti pyörivässä pallokoneessa?

Takaisin aiheeseen.
Manna Sarinin takapuskurista tuli mieleen hyvä tv-sarja jossa oltiin siirtymässä pois vanhoista hyvistä ajoista jolloin vielä homoseksuaalisuus oli Suomessa rikollisuutta ja Saksassakin naisten tissit myivät lehtiä ja miehen paljas takapuoli oli skandaali:
https://kantapaikka.net/index.php/topic,1172.msg135988.html#msg135988

Mielestäni hyvällä maulla toteutettuna voisi laittaa vaikka Niinistön sukukalleudet hesarin etusivulle.
#ihanluonnollinenasia
Konteksti ratkaisee.

Eiköhän me lähinnä lottopalloja olla, ja koska elämä on jokseenkin ennustettavaa rajallisenkin tiedon valossa, jää Niinistön sukukalleuksienkin ihailu varmasti juhannusyön uneksi. Toisaalta, elämän hienous kaikesta huolimatta on se, että välillä tapahtuu yllättäviä asioita!

[a4]

^
Veikkaan että lähitulevaisuudessa tapahtuu paljonkin yllättäviä asioita tämän päivän lottopalloille.
Kuten aiemminkin, ja kiihtyvällä vauhdilla. Keskiajalla kehitys oli sentään vielä maltillista.
Eilen presidentin silinterihattu ja putkiradiopuhe, tänään presidentin instapride ja pylly, huomenna etupylly ja sukupuolettomuus.
Filosofisesti muodissakin Hegelin maailmanhenki synnyttää tämän päivän tuulipuvuista ja kaappinudismista huomisen synteesin: läpinäkyvä on uusi musta.

Jäin vielä miettimään Niinistön sukukalleuksia. Visualisoin niitä ja aamukahvihetkeä hesarin parissa. Sekä Time-lehden kansikuvaa.
Sitten mietin tuleeko näkymä yöllä uniin ja millä tavalla. Sekä millä tavalla reagoisin kokemaani ja miksi.
Ihmettelisinkö tatuointien ja lävistysten puuttumista tai ajamatonta karvoitusta? Vai omia oletuksiani Niinistön alapäästä?



Toivoisinko kuvan innoittamana tulevasta presidentin patsaasta vähemmän abstraktia? Haluaisinko enemmän naturalistista vaiko realistista patsasta kansan rakastamasta aiemmin hiukan puolivallattomasta, koukeroisesta mutta viriilin jykevästä Nato-presidentistämme?
Naturalismin ja realismin ero oli, että naturalistit pyrkivät luomaan todellisen kuvan usein ilman yhteiskunnallista ja poliittista merkitystä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Naturalismi_(taide)
Oredssonin mukaan moni asia viittaa siihen, että antiikissa arvostettiin pieniä peniksiä enemmän kuin isoja. Hän ottaa esimerkiksi teorian, jonka mukaan antiikin kreikkalaiset saattoivat yhdistää suurikokoiset ulkoiset sukuelimet hölmöyteen, himokkuuteen ja rumuuteen.
https://www.iltalehti.fi/matkajutut/a/2016071121891198

Tänään opin uuden sanan. Belfie: https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008786736.html (maksumuuri)

[Hippi]

Toisesta ketjusta:

Tiedän tosiaan tuon tunteen, kun nähtyä ei saa näkemättömäksi. Vuosia sitten Maikkarin Kympin uutisten loppukevennyksessä oli haastattelu Naturistien kesäpäivältä. Ei se järkyttänyt, että toimittaja oli nakuna, mutta haastateltavana oli mies, joka toimi meidän duunissa konsulttina ja jouduin tekemään hänen kanssaan töitä. Kun näkee ihmisen nakuna ja on tottunut tämän näkemään aina hyvin pukeutuneena (puku ja kauluspaita), niin seuraavissa kohtaamisissa se puku vaan katoaa näkyvistä ja äijä tulee yhä uudelleen nakuna vastaan.

Välttämättä tuotakaan ei tiedä etukäteen, miten jonkun tietyn henkilön näkeminen nakuna vaikuttaa. Minulle sattunut tapaus tuli niin yllättäen (ja vielä syntymäpäivän iltana), että siitä jäi aivan lähtemätön muistijälki, jonka jälkeen henkilön läsnäolo palaverissa tuntui hiukan kiusalliselta.

En kyllä haluaisi kovin paljastavia kuvia nähdä sen enempää poliitikoista kuin muistakaan julkkiksistakaan. Hesarissahan oli, vai onko vieläkin, nakukuvasarja, mutta ne on otettu niin, että kaikkein intiimimpiä osia henkilöstä ei ole näkösällä. Muutenkin kuvat on kohdettaan arvokkaasti käsitellen otettuja, joten sekin puoleen ne käyvät jopa taidekuvista. Niiden näkeminen ei ainakaan minusta ole ollut kiusallista.

[a4]

Hesarissahan oli, vai onko vieläkin, nakukuvasarja, mutta ne on otettu niin, että kaikkein intiimimpiä osia henkilöstä ei ole näkösällä. Muutenkin kuvat on kohdettaan arvokkaasti käsitellen otettuja, joten sekin puoleen ne käyvät jopa taidekuvista. Niiden näkeminen ei ainakaan minusta ole ollut kiusallista.

On ainakin Kuukausiliitteessä vieläkin. Samaa mieltä kuvasarjan laadusta. https://www.hs.fi/sivu/sielu-ja-ruumis/
Väittäisin että intiimialueetkin voisivat näkyä yhtä onnistuneen taiteellisesti ja arvokkaan luonnolisesti.

[Hippi]

Nyt on Sanna antanut uutta pohdittavaa julkaisuaan käsitellyn selfien Instassa.

Sanna Marinin käsitelty Instagram-kuva herättää ihmetystä ja ihailua

Artikkelissa on parempi kuva tuosta selfiestä, mutta kun se on Instasta linkitetty, niin enpä saanut sitä säällisesti tähän, mutta tuossa luonnollisemman kuvan ohessa on maistiaiset kuvasta,



Ihmetyttää kuvan herättämä ihastus. Sanna on normaalissa kuvassa ihan mukavan näköinen ihminen, mutta miksi ihmeessä nyt julkaistussa kuvassa kasvojen muotoa on muutettu? Kasvoja on kavennettu vai onko peräti venytetty ja kasvojen alaosa on kolhon vaalea. Anteeksi vain, mutta minulle tulee kyllä kuvasta mieleen lehmä. Enkä tuota tarkoita pilkalla sanoa, vaan naaman muoto on ihmiskasvoille aika luonnottoman näköinen.

Mikä tuossa kuvassa ihastuttaa?

[-:)lauri]

Nyt on Sanna antanut uutta pohdittavaa julkaisuaan käsitellyn selfien Instassa.

Sanna Marinin käsitelty Instagram-kuva herättää ihmetystä ja ihailua

Artikkelissa on parempi kuva tuosta selfiestä, mutta kun se on Instasta linkitetty, niin enpä saanut sitä säällisesti tähän, mutta tuossa luonnollisemman kuvan ohessa on maistiaiset kuvasta,



Ihmetyttää kuvan herättämä ihastus. Sanna on normaalissa kuvassa ihan mukavan näköinen ihminen, mutta miksi ihmeessä nyt julkaistussa kuvassa kasvojen muotoa on muutettu? Kasvoja on kavennettu vai onko peräti venytetty ja kasvojen alaosa on kolhon vaalea. Anteeksi vain, mutta minulle tulee kyllä kuvasta mieleen lehmä. Enkä tuota tarkoita pilkalla sanoa, vaan naaman muoto on ihmiskasvoille aika luonnottoman näköinen.

Mikä tuossa kuvassa ihastuttaa?

Noita selfie-filttereitä on miljoonia ja kaikki selfieitä ottavat käyttävät kaikkia niitä enemmän tai vähemmän ja koko ajan. Touhu on täysin arkipäivää somealustoilla. Miksi yhdestä tällaisesta arkipäivän makuasiasta ylipäätään piti tehdä mediassa sensaatio, johon pitää ottaa voimakasta kantaa?

Edit. Tarvitaanko tosiaan yhteiskunnallista keskustelua siitä, millaisia kuvia itsestään ihmiset saavat someen postittaa tai olla postittamatta tai millaisista kuvista on sallittua tykätä tai olla tykkäämättä vai mikä tässä sensaatiomedian artikkelissa on pihvi?

[Karikko]

Nyt on Sanna antanut uutta pohdittavaa julkaisuaan käsitellyn selfien Instassa.

Sanna Marinin käsitelty Instagram-kuva herättää ihmetystä ja ihailua

Artikkelissa on parempi kuva tuosta selfiestä, mutta kun se on Instasta linkitetty, niin enpä saanut sitä säällisesti tähän, mutta tuossa luonnollisemman kuvan ohessa on maistiaiset kuvasta,



Ihmetyttää kuvan herättämä ihastus. Sanna on normaalissa kuvassa ihan mukavan näköinen ihminen, mutta miksi ihmeessä nyt julkaistussa kuvassa kasvojen muotoa on muutettu? Kasvoja on kavennettu vai onko peräti venytetty ja kasvojen alaosa on kolhon vaalea. Anteeksi vain, mutta minulle tulee kyllä kuvasta mieleen lehmä. Enkä tuota tarkoita pilkalla sanoa, vaan naaman muoto on ihmiskasvoille aika luonnottoman näköinen.

Mikä tuossa kuvassa ihastuttaa?

Sanna on siinä hieman höpsähtäneen, tai pöllämystyneen näköinen ja sellaiset naiset ovat tietenkin ihania- mutta totuus sitten muuttaa "kaiken.