Sisäisen maailman ja ulkoisen olemuksen ristiriita

[Xantippa]

Kenties Socrateella on mielessä jonkunlainen Huckleberry Finn-tyyppi, jota se yksi mamselli koetti sivistää saatuaan tämän pois kujilta keppostelemasta ja nukkumasta tynnyreissä. Eli ajatus siitä, että jos ei noudata maailman sosiaalisia ulkonäkövaatimuksia (tai jotain sinne päin) on vapaampi ja itsenäisempi.

Suurin osa meistä esiintyy kotisohvalla rönttöisemmissä vaatteissa kuin kaupassa, kaupassa huonommissa kuin juhlissa, jne. Se ei kuitenkaan mielestäni tarkoita, että tahallaan jotenkin rumentaisi itseään, vaan ihan mukavuushan tätä sanelee. Sama muussa laittautumisessa, tukan kampaamisesta lähtien.

T: Xante

[Socrates]

^ Jos tarkoitat isääni, niin se ei ollut mukavuuskysymys, vaan jyrkkä periaate, joka ilmeni aika äärimmäisenä.

[Xantippa]

^ Jos tarkoitat isääni, niin se ei ollut mukavuuskysymys, vaan jyrkkä periaate, joka ilmeni aika äärimmäisenä.

En varsinaisesti ajatellut isääsi, vaan yleensä ihmisiä, joita kuvasit tuolla tavalla, että heikennetään ulkoista olemusta vastaamaan sisäistä.

Pultsareista hän muuten kerran totesi, että heidän ulkoinen kurjuutensa lievittää sisäistä tuskaa, joka on virkajuopoilla suurempi.

Mutta isästäsi puheenollen, tämä varmaan on ihan hyvä ja validi toteamus. Pultsarilla, josta kaikki jo päälle päin näkee, missä mallissa asiat ovat, on takuulla suurempi vapaus toteuttaa juomisen toimea kuin siisteillä virkajuopoilla, mikä osaltaan kyllä vähentää ristiriitaa muun maailman kanssa.

T: Xante

[Norma Bates]

Minulla on kaapissa edustusvaatteita joita on käytetty 0 - 1 krt. Viime kesänä näitä tuli tuuletettua eli pukeuduin niihin kun tapailin itseäni 3 v vanhempaa miestä. Erään kerran olin sitten yksinäni kauppakierroksella 30 v vanhat retkeilyhousut jalassa. Mies tahtoi yllättäen tavata siellä, ja järkyttyi housuistani.

Tulin jossain käänteessä sanoneeksi että hyvin istuvia housuja on vaikea löytää. Minulla tämä tarkoittaa sitä että ärsyttää kokoajan kiskoa ylöspäin alaspäin hinautuvia housuja. Mies töräytti yhtäkkiä viestin että laihduta pari kiloa niin käydään ostamassa sulle sopivat housut.

Vastasin että mistähän ne pari kiloa otetaan, ja hän tajusi erheensä. Mikä olisi pitänyt toki olla itsestäänselvää muutenkin. Ellei satu fanittamaan ns. heroinistista vartaloa. Jota tosin edustin 2010 ja olen jälkikäteen kuvista todennut että hyi helvetti. Kuitenkin haluan näyttää naiselta, enkä vaatehenkarilta.