Ikääntymisen tarkkailu

[Socrates]

Norman pyynnöstä avaan ketjun, mihin voi postata pienimmätkin oletettavasti ikääntymisestä johtuvat kehon ja mielen muutokset urheilukikkeleistä menopaussiin.

Aloitan. Tein ensimmäisen keikan julkisilla uudelta asunnolta mökille saareen. Ihan nakit ja muusi. Montakohan vuotta tuolla jaksaa vielä rampata?

[Brutto]

Naisystävä haluaa seksiä viitenä päivänä viikossa mutta minulle sopiva määrää olisi korkeintaan kaksi kertaa viikossa. En olisi nuorena uskonut että joskus joutuisin keksimään tekosyitä seksistä kieltäytymiselle.

[Xantippa]

Kaveripiiriin on hiipinyt puheet "sitten kun on pakko" koskien erityisesti juuri mökkejä ja omakotitaloja. Meille olisi pakko ilmestyä kaiteet portaikkoihin, ne ovat jopa valmiina, siis ostettuna ja mitattuna, mutta eivätpä vaan ole päässeet seinälle. Mutta hyyvin hyyyvin varovaisesti etenkin yläkerrasta kapuan alas, en yhtään ravaa kuten aiemmin.

Muutenkin elämä työelämän jälkeen puhuttaa kohta enemmän kuin työelämä.

T: Xante

[Socrates]

Naisystävä haluaa seksiä viitenä päivänä viikossa mutta minulle sopiva määrää olisi korkeintaan kaksi kertaa viikossa. En olisi nuorena uskonut että joskus joutuisin keksimään tekosyitä seksistä kieltäytymiselle.

Sama vika rahikaisella, mutta tämä johtuu siitä, että ikääntyessä naisilla valuu aivot haarojen väliin.

[Norma Bates]

Olen jostain lukenut että nelikymppisillä naisilla himot voivat riehaantua, kun kehon hedelmällisyys vetelee viimeisiään. Viisikymppisenä tulee kaiketi jyrkkä kahtiajako. Joko halunsa menettää täysin, tai tulee samanlaiseksi riettaaksi pervoksi kuin ne 50+ miehistä jotka pitävät eniten ääntä kyvyistään.

Omalla kohdallani en osaa ennustaa mitään, miten käynee. Voin yhtenä päivänä olla yhtä mieltä ja toisena toista, mitä tulee seksuaalisuuteen.

[Socrates]

Tarkistin testosteronitasoni, on 17,5 nmol. Viitearvo hyvin laaja 12-45.

[Toope]

Minulla on 70-v naapuri, joka on alkavan alzheimerin suhteen ottanut minut vainokohteekseen.
Voi olla, että pitää varautua tuon suhteen, se oikeasti kyttää...
- - -
Tiedän, että jotkut vanhat menevät jopa väkivaltaisiksi alzheimerin kautta, näin sitä isäni hoitokodissa. Nyt ilmeisesti naapurissani...
Useimmat hoitokodissa toki eivät olleet väkivaltaisia, vain harvat.

[Socrates]

Viimeaikainen keskustelu herätti henkiin halun vielä kerran bilettää ja siihen aukeni loppusyksystä luonteva ja houkutteleva tilaisuus: sussu lähtee lapsineen vkl reissuun juuri merkkipäiväni (60) alla.

Viimeisestä tutustumisesta stadin yöelämään on kymmenkunta vuotta ja viimeisestä kunnon kännistäkin viitisen vuotta.

Ei tarvitsisi pelätä törmäävänsä sussun lapsiin ja omakin tytär on Taiwanissa. Toisaalta olisi monta päivää karmea olo ja keskustaan pitäisi mennä bussilla, kun välimatka on pidentynyt.
Seksikkäät bilekuteetkaan eivät ole tallella ja tuntuu tyhmältä ostaa yhtä kertaa varten uudet.

Siellä on uusi bilesukupolvikin, joka ei ollut edes syntynyt, kun Bile-Ilmari sr oli parhaassa vauhdissa. Bilemestatkin ovat muuttuneet. Mummotunneli sentään on olemassa ja siellä voisin nähdä vaikka jättiläisnaisen, joka on päivitellyt someen sieltä.

Riskejä on. Jos joudun tappeluun tai kompuroin kännissä, voi tulla jälkiä, joiden syntymiselle on vaikeaa keksiä hätävalheita.

Ja onko enää kivaakaan, ei ne viimeiset niin ruusuista olleet. Päätalon kirjassa on sydäntä särkevä kuvaus, miten hänen iäkäs ja kremppainen työkaverinsa lähtee viihteelle ja yrittää nuorten kanssa jatkoille, mutta nämä torppaavat hänet ulos porukasta alentuvan säälivästi.

Toisaalta Bile-Ilmari seniorin paluu yöelämään näin pitkän tauon jälkeen olisi hykerryttävä jymypaukku.

Koko syksy menee tämän kanssa vatuloidessa . 

[Socrates]

Vedin eilen max leuat, meni vain 8 . No ehkä oli huono päivä, mutta paska tulos silti. Nuorena vedin salilla käymättä 15.

Sauvakävelyllä ihan pienissäkin nousuissa menee hapoille. 40 vuotta sitten juoksi ne kevyesti kovaa ylös. Aerobinen kuntokin on ihan sysipaska.

[Hippi]

^
Nousut sauvakävellen menee ihan sujuvasti ja joskus on käynyt niin, että jonkun kävellen käydyn lenkin myöhemmin ajan pyörällä, niin ällistyn miten jyrkkä joku nousu on ollut, kun ei tahdo pyörällä jaksaa sotkea ylös.

Siinähän sinulla on esimerkiksi Mäntymäen kuntoportaat parin kolmen kilometrin päässä. Siinä reipas lämmittely portaille ja portaiden nousujen jälkeen jäähdyttelykävely kotiin ja suihkuun.

Minulla on 3km omille kuntoportaille ja siinä on vielä portaille mennessä melkoisen pitkä mäki, että pääsee niiden portaiden juurelle. Pyörällä mennen on reidet aika tukossa jo perille päästyäni, joten siinä joutuu vähän aikaa ottaa happihyppelyä ennen kuin aloittaa portaissa kiipeämisen. Kävellen pystyy painumaan suoraan portaisiin.

[Kopek]

Joitakin voivat ärsyttää videolinkit, mutta miten ikääntymistä voisi havainnoida paremmin kuin videoiden ja kuvien avulla.

Tässä sympaattisen oloinen "mummo" kertoo uudesta kokoelmalevystään.


https://www.youtube.com/watch?v=4_IVoq21-n0

Ja tässä hän on muutamaa vuotta nuorempana.


https://www.youtube.com/watch?v=aeojsabKfZE

Sama henkilö?

[Melodious Oaf]

Ei se mun mielestä mikään vain ikääntymiseen liittyvä ilmiö ole, että kynnys bilettämiseen nousee.

Jos jostain syystä lopettaa sellaiset reissut tai tulee oikein huomattava tauko, totta kai rutiini ja moni muukin juttu häviää koko touhun ympäriltä.

Se saattaa vähän hirvittää ja ehkä tuntuu ettei oikein lähde. Luontevammin melkein kävisi niin päin, että joskus huomaa olevansa jossain juhlissa tai kaljalla ja siitä se sitten kehittyy, kun onkin sekä tilanne että fiilis siihen yhtäaikaa.

Periaatteessa siihen olisi vaihtoehtoja — järjestää vaikka jotkut Kantapaikat pienet kemut — mutta en tiedä, miten täällä siihen lämmettäisiin, enkä tiedä itsekään, onko se välttämättä hyvä idea omalta kohdalta 

Jos olisin vastaavassa tilanteessa, ehkä kokisin helpoimmaksi kehittää siihen jonkun kuvion, missä ei ole niin kauheasti ennakko-odotuksia eikä paineita, vaikka ei tapahtuisikaan yhtään mitään kovin ihmeellistä. Tavallaan poistaa ensin ne paineet ja lähteä jollain sellaisella ajatuksella, että käyt vaikka katsomassa tietyt paikat ja että voi olla tyytyväinen siihen, mitä siihen jo sinällään kuuluu.

Siinähän on sauma sille että repäisee vähän enemmänkin, mutta ehkä se kannattaa edes päättää ja tehdä vasta siitä tilanteesta käsin, jossa olet jo jossain ja sitten tulee sellainen fiilis että mikä jottei.

En tarkoita tätä sinänsä latistavana tai tylsänä, vaan varsinainen idea on kai se, että jos voi olla tyytyväinen ja nautiskella ja ottaa vastaan sitä mitä se ympäristö nyt sitten onkin, se ehkä antaa enemmän kuin laskelmoitu väkisinördäys. Silloin voi oikeasti lähteä myös kotiin parin kaljan jälkeen ihan hyvillä mielin.

Mutta toi nyt ei taas sovi siihen että räjäytetään pankki ja biletetään. Se on vaan aika vaikean tuntuista jos ei tunne enää paikkoja niin hyvin ja sekin pelkästään ois jo jotain että käy niitä vähän katselemassa.

Jotkut muut varmaan osaa suositella paremmin Helsingin paikkoja tai keksiä jotain erilaisia skenaarioita paikallistuntemuksen pohjalta.

Mun mielestä siihen perseilyyn mistä puhuit kuuluu vähän semmonen että se on yllätyksellistä osin itsellekin eikä sitä ainakaan niin hyvin voi tehdä laskelmoidusti    

[Toope]

Ikääntyminen voi huonossa mielessä iskeä äkkiä. Vaikka vanhus olisi suht. toimiva yksilö, puoli vuotta voi vaikuttaa nopeasti, jos jotain tautia tulee. Isäni tila romahti loppuaikana aika nopeasti, kun tuli noita vanhainkotien tauteja (vatsainfektioita). Myös perustaudit, kuten Alzheimer ja Parkinson voivat edetä nopeasti.

[Norma Bates]

Tulee jotenkin aina surullinen taikka melankolinen olo kun näkee elokuvissa ja tv-sarjoissa tyyppejä jotka olivat nuoria silloin kun minä olin nuori, ja ovat nyt keski-ikäisiä kun minäkin olen. Eli siis ikätovereita. Kaikkein kaihoisin olo tulee kun katsoo leffat Trainspotting ja sen jatko-osan T2. Vaikkei voisi se maailmankuva kauempana olla omastani, kun en edes viinasten kanssa teininä lotrannut.

Lehtiä kun plaraa ja näkee naisihmisiä joilla on öpauttia sama ikä kuin minulla, aina tsekkaa että onko daami hitaammin vai nopeammin rupsahtanut kuin itse olen. Toistaiseksi ei ole tarvinnut kovin usein olla kateellinen.

[Norma Bates]

Olen jostain lukenut että nelikymppisillä naisilla himot voivat riehaantua, kun kehon hedelmällisyys vetelee viimeisiään. Viisikymppisenä tulee kaiketi jyrkkä kahtiajako. Joko halunsa menettää täysin, tai tulee samanlaiseksi riettaaksi pervoksi kuin ne 50+ miehistä jotka pitävät eniten ääntä kyvyistään.

Omalla kohdallani en osaa ennustaa mitään, miten käynee. Voin yhtenä päivänä olla yhtä mieltä ja toisena toista, mitä tulee seksuaalisuuteen.

Tänään on vaihteeksi jännä päivä, kun olen tässä kuolannut Simon Reeveä ja vieläpä jotain ranskalaista joka esitteli touhujaan gebardien parissa Reeven tv-sarjassa. Ja Evan McGregoria. Kaikille näille kolmelle on yhteistä se että näyttävät kypsemmälläkin iällä hyvältä.

On niin hetero olo, että jos muuttuisin mieheksi, haluaisin olla homo, että saisin edelleen himoita miehiä.

(Saatana kun meni lainaus aluksi muokkaukseksi, jolla sitten tietysti sotkin vanhemman kommentin, mutta tämä nyt korjattu.)