Väittivät että raskas liikunta vähentää vaihdevuosivaivoja. Paskaa puhuivat, tai sitten vaivat olisivat suorastaan saatanalliset, jos en liikkuisi. En muista yhtä ainutta viikkoa öpaut viiteen vuoteen, jolloin olisi käynyt niin etten ole koko viikon aikana evääni lotkauttanut. Jaa, silloin kun minua pyörrytti niin että heitti päin seinääkin, kun olin venäyttänyt niskani painissa, ehkä silloin tuli oltua tumput suorina? Koronakeväänä 2020 muistan touhunneeni kyllä kotonani, kun sali oli kiinni 2,5 kk.
Ennen kuin kk-kierto lässähti ei ollut mitään erityisen merkittäviä kuumotuksia, muutama hassu kesällä 2022. Nyt kun se kierto sitten päättyi (kai) lopullisesti, yöt ovat silkkaa piinaa. Toisaalta tiettyyn aikaan yöstä meinaa nukahtaa pystyyn, tai oikeastaan nukahtaakin, jos katson telkkaa. Ja mieluusti raahautuu sänkyyn. Mutta sitten yön mittaan se on sitä että jos ei vatsa vaivaa (happoa neutraloivia nappeja turpaan), niin sitten vähintään tosiaan tulee näitä kuolemanpelkokohtauksia, ja jos ei jostain kumman syystä tule niitäkään, niin ainakin kerran herää siihen että sydän hakkaa, tai jos ei hakkaa niin ainakin on hikinen.
Jostain syystä kuumotuskohtaukset (aaltoja en ole kokenut ensimmäistäkään, minulla systeemi menee niin kuin sisäistä patteria vain väännettäisiin kuumemmalle tai kuin olisin yhtäkkiä puettuna muoviin jonka sisällä kuumottuu) tulevat kaikista mieluiten nukkumaanmenon lähestyessä, yöllä, ja aamulla. Päivän mittaankin niitä on, mutta vähiten.
