Ikääntymisen tarkkailu

[J]

Eipä niitä ikääntymisen merkkejä juurikaan tule seurattua, eikä ainakaan mitenkään erityisesti tarkkailtua. Ikävuosia tulee vääjäämättä lisää, eikä väistämättömälle ajan tai kehon kulumiselle voi mitään. Tosin eletyt vuodet ovat vastavuoroisesti kartuttaneet ymmärrystä elämästä, sekä kykyä pärjätä paremmin muutosten virrassa. 

Pitkä elämänkokemus on ehkä tuonut mukanaan myös näkemysten avartumista, sekä suhteellisuudentajun kehittymistä. Sitä osaa kenties myötämielisemmin suhtautua asioihin, kun tuntee itsensä paremmin. Samalla ymmärrys muita ihmisiä kohtaan on vuosien mittaan lisääntynyt.

- Elämän varrella kohdatut haasteet & vastoinkäymiset ovat lisäksi tuoneet mukanaan arvokkaita mielen taitoja, jotka antavat oivalluksia yhä parempaan itsensä tuntemiseen. Tämä jos mikä pitää henkisesti nuorena, joka näkyy myös ulospäin iättömän oloisena olemuksena.

[Kopek]

Ehkä yksi ikääntymisen merkki on se, kun ihminen alkaa kirjoittaa muistelmiaan. Osmo Soininvaara kertoi 11. joulukuuta julkaisemassaan blogipostauksessa saaneensa muistelmansa valmiiksi:

"Olen juuri saanut valmiiksi omat  muistelmani. Kirjoitin ne itse, mutta..."

https://www.soininvaara.fi/2023/12/11/heini-junkkaala-pirkko-saisio-sopimaton/

Olen aloittanut omien muistelmieni kirjoittamisen ties kuinka monta kertaa elämäni aikana. Varmaan jo hyvin nuorena kirjoittelin ensimmäisiä versioita. Muutaman kymmenen sivun pikamuistelmat tuli kirjoiteltua myös joidenkin matkojen edellä, kun arvelin, että kuolen kuitenkin lento-onnettomuudessa. Muistelua on siis tullut harrastettua monen ikäisenä.

Tällä hetkellä minulla on edelleen keskeneräisenä (ja varmaan ne sellaisiksi jäävätkin) muistelmat, joiden kirjoittamisen aloitin joskus 1990-luvun alkuvuosina. Olen niitä joskus vähän täydentänyt, mutta ne ovat kaikkea muuta kuin valmiit. Tuntuu, että sen jälkeen kun "vakiinnuin" ja perhe-elämä alkoi, mitään muistelemisen arvoista ei ole enää tapahtunut. Kaikki seikkailut ja mielenkiintoiset asiat ovat tapahtuneet ennen sitä. Tähän asti valmiina olevat muistelmani loppuvatkin oikeastaan siihen, kun pääsin armeijasta ja lähdin opiskelemaan.

Aika paljon olisi siis vielä täydennettävää.

Aloin kirjoittaa päiväkirjaa 15-vuotiaana ja jatkoin kirjoittamista päälle kaksikymppiseksi. Kirjoittaminen hiipui siinä vaiheessa, kun päiväkirjani ei ollut enää yksityinen, vaan muutkin pääsivät lukemaan sitä ja kirjoittamaan siihen.

Päiväkirja on sen tyyppinen "media", että jos siinä joutuu peittelemään ja salailemaan asioita ja miettimään, mitä voi kirjoittaa, ja mitä ei voi kirjoittaa, into sen kirjoittamiseen saattaa loppua - ellei koko juttu ole alunperinkin tarkoitettu julkiseksi esimerkiksi nettiin.

Toisen kerran aloitin päiväkirjan kirjoittamisen sen vuoden alussa, joka tuli olemaan kauheiden tapahtumien vuosi elämässäni. En tiennyt, että päiväkirjasta tulisi kauhujen kirja. Kirjoittaminen oli toisaalta jonkinlaista terapiaa, kun sain purkaa mieltäni vaivaavia asioita edes johonkin. Tiedä, vaikka päiväkirja olisi pelastanut henkeni.

Pitäisiköhän yrittää kirjoittaa kokeeksi muistelmat, jotka mahtuvat yhdelle A4-paperille. Mistä silloin pitäisi kirjoittaa? Mitkä ovat ihmisten elämässä sen tyyppisiä asioita, jotka kannattaa mainita - ja mitä ei kannata mainita. Tulisiko jutusta jokin epämääräinen CV?

Työuran kuvaamiseen en monta riviä uhraisi, koska lyhyeksi jääneessä työurassani ei ole paljon kertomista. Ensin vähän aikaa perheen firmassa, sen jälkeen vähän aikaa kahdessa eri kunnan hommassa ja loppujäähdyttelynä pätkiä työllisyystöissä edelleen kunnan palveluksessa. Siistiä sisätyötä kaikki - paitsi ulkoliikuntatuntien valvonnat kouluavustajana. Siinäpä se on. Lyhyemminkin kai voisi kertoa.

Elämäni on ollut vapaa-aika- ja harrastuspainotteinen, joten näissä asioissa olisi enemmän muisteltavaa.

[Norma Bates]

Mielestäni hiukseni ovat ohentuneet ja harventuneet.

Tämä nyt on vaan mainos, mutta sieltä kiinnitin huomiota tähän:

10. Turvotus ja ruoansulatusongelmat

Turvotuksen ja ruoansulatusongelmien taustalla on useita tekijöitä, kuten hormonaaliset muutokset, suolen toiminnan muutokset ja elämäntapatekijät.

Vaihdevuosien aikana tapahtuvat hormonaaliset muutokset voivat aiheuttaa sen, että suolisto tuottaa vähemmän progesteronihormonia, mikä voi vaikuttaa suoliston toimintaan. Tämä voi aiheuttaa sen, että ruoan kulkeutuminen suoliston läpi voi kestää kauemmin, mikä voi lisätä kaasunmuodostusta, turvotusta tai ummetusta ja ripulia.

Suolen toiminnan muutokset voivat myös lisätä kaasunmuodostusta ja turvotusta. Esimerkiksi stressi ja väsymys voivat aiheuttaa sen, että suolisto ei toimi yhtä tehokkaasti, mikä voi lisätä kaasujen muodostumista ja turvotusta.

Minullahan ummetus varsinaisesti taisi alkaa siinä 28-vuotiaana öpaut, ja oli pahimmillaan kolmikymppisenä. Sen jälkeen ollut vaihtelevaa. Ettei nyt välttämättä tuo sitaatti minua koske, mutta oli ihan uusi juttu että progesteroni syntyisi suolessa.

Vanhukset siis piereskelevät enemmän?

https://menosol.fi/14-vaihdevuosien-merkkia/

[MrKAT]

Viime kesällä elokuussa piti lopulta nöyrtyä ja käydä hakemassa lukulasit, halvalla S-ruokakaupasta. Yllättävän hyvälaatuiset, mutta piti älytä olla ostamatta halvimmat koska ne oli kapeat, hiukan kalliimmalla sai suurempialaiset.
 

[Socrates]

Viime kesällä elokuussa piti lopulta nöyrtyä ja käydä hakemassa lukulasit, halvalla S-ruokakaupasta. Yllättävän hyvälaatuiset, mutta piti älytä olla ostamatta halvimmat koska ne oli kapeat, hiukan kalliimmalla sai suurempialaiset.
 

Ahaa, ässästä saa lukulaseja? Täytyypä katsoa saako lähimmästä, kun just yhdet meni rikki enkö viitsisi keskustaan lähteä ostamaan.

Laaja-alaiset on tosiaan paremmat.

[Norma Bates]

Lidlistä saa ajoittain kokoontaitettavia lukulaseja.

Itse en näe lukulaseilla kuin vain jos on piilarit päässä. Luen joko ottaen (kauko)lasit pois, tai kurkkien lasien ylä- tai alapuolelta.

[Jaska]

Suomessa terveyteen liittyvän elämänlaadun mittarina useat sairaalat käyttäät kotimaista 15D-kyselyä.
https://www.ksshp.fi/Elintapamuutosryhmat-ohjaajakasikirja/15D.pdf
Se tuottaa tulokseksi elämänlaatuprofiilin, joka koostuu terveyden 15 eri ulottuvuudesta (liikuntakyky, näkö, kuulo, hengitys, nukkuminen, syöminen, puhuminen, eritystoiminta, tavanomaiset toiminnot, henkinen toiminta, vaivat ja oireet, masentuneisuus, ahdistuneisuus, energisyys, sukupuolielämä), joista kukin on jaettu viiteen eri tasoon (1 = paras mahdollinen tilanne, 5 = huonoin tilanne). Mittausta käytetään mm. hoidon vaikuttavuuden arviointii. Kaikkille  potilasryhmille tämä mittaus ei sovellu.

Antaa kuitenkin mielenkiintoisen kuvan hoittyön näkemyksestä elämänlaadusta.

[Hippi]

Vanhuuteen kannattaa valmistautua hyvissä ajoin muutenkin kuin tarkkailemassa kehonsa rupsahtamista.

Lapsettomalla vanhuksella voi olla edessään karu kohtalo – Järjestä ainakin nämä asiat
Vanhuuteen varautumisesta tuli entistä tärkeämpi kansalaistaito. Muhkea pankkitili auttaa pitkälle, mutta pienemmilläkin tuloilla voi tavoitella omannäköistä vanhuutta.

"KANNATTAA aloittaa jo viisikymppisenä", sanoo Vanhustyön keskusliiton (VTKL) toiminnanjohtaja Anni Lausvaara. Hän kehottaa jokaista suomalaista varautumaan vanhuuteen.

Ennakoivista toimista on tullut entistä tärkeämpiä, kun yhteiskunnan resurssit huolehtia vanhushoivasta heikkenevät. Vastuu on jäämässä yhä enemmän ikääntyneiden itsensä ja omaisten varaan, joten muuttuvassa tilanteessa jokaisen kannattaa Lausvaaran mukaan huolehtia tärkeät asiat kuntoon ajoissa.

Erityisen tärkeää ennakointi on heille, joilla ei ole lähiomaisia. HS kertoi aiemmin helsinkiläisestä Anneli Salosesta, 84, jolla ei ole lapsia eikä omia sisaruksia. Leskeksi jäätyään hän on elänyt yksin mielessään iso kysymys siitä, kuka hänestä pitää huolen, jos toimintakyky heikkenee.
..... juttu näyttää olevan kaikkien luettavissa joten en kopioi siitä enempää.

[Xantippa]

Mielestäni tämä on nyt taas yksi suunnannäytös, mihin yhteiskunta on menossa: siihen, että lähisukulaiset hoitavat yhteiskunnalle aiemmin kuuluneet velvoitteet. Eli kun isot ikäluokat laativat lain, että lapset eivät ole vastuussa vanhempiensa toimeentulosta, nämä sukupolvet saavat sen takaisin itselleen.

Tuokin, että suurin osa asuu edelleen kotonaan: no kyllä asuu, kun hoivakoteihin ei pääse, jos vielä yhtään jalka nousee. Ihan sama, miten dementoinut olet, vaaraksi itsellesi ja muille, hoivakotiin ei ole mitään asiaan, jos sängystä ylös edes autettuna pääset. Nähty on lähipiirissä.

Oikeasti on karmaisevaa katsella, kun nykyään lapset tehdään yhä vanhempana, miten pienten lasten vanhemmat ovat vastuussa dementoituneiden ja vakavasti sairaiden vanhempiensa hyvinvoinnista ja ihan suoraan hengestä. Siihen päälle yhä raaistuva ja koveneva työelämä, niin en yhtään ihmettele, että suurin osa kansasta käy jollain napeilla.

Itse tein paperit kuntoon jo nelikymppisenä ja onneksi sentään lähisukulaisia on, mutta otsikko on kyllä taas sitä sun tätä. Nimittäin ei se mikään automaatti ole, että lapset tulevat hoivaamaan vanhempiaan ja heidän arjestaan huolehtimaan.

T: Xante

[Norma Bates]

Äitini sanoi ennen kuin oli mitään tietoa mistään syövästä, että jos hänestä tulee vanhana höperö, saa tuupata vanhainkotiin, ei tarvitse alkaa itse hoitamaan. Ja tuskinpa siitä olisi mitään tullutkaan, ainakaan minun toimesta. Sisaruksestani en tiedä, hän ehkä olisi ollut hommassa hyväkin.

Ei sillä ettenkö minäkin osaisi jotain perusjuttuja, mutta jos pitää nostaa toinen ihminen lattialta, niin siinä minulta voisi niksahtaa alaselkä, kun se fibroon sairastumiseni jälkeen on ollut niin erinomaisen kärkäs kehittämään noidannuolta. Ja mitäs hyötyä minusta sitten olisi, kun könkkäisin perse kenossa?

***

Eräs gynekologi oli sitä mieltä että vaihdevuosissaan räytyvän naisen kannattaa tehdä lyhyt sarja painavalla painolla, ei pitkää kevyellä. Tämän pitäisi ylläpitää lihasmassaa. En nyt oikein viitsisi alkaa painojen kanssa puljaamaan, mutta noinkohan punnerrukset ajaisivat saman asian, kun sentään työnnän koko kehoni painoa lattiasta veks? Ainakin vielä saan varsin helposti lihasta käsivarsiin. Nuorenakin tuli tuosta noin vaan kun aloitin uinnin, ja parhaana vuonna joskus 1990-luvun alkupuolella käsivarret pullistelivat niin että hihat kiristivät.

[Socrates]

Eräs gynekologi oli sitä mieltä että vaihdevuosissaan räytyvän naisen kannattaa tehdä lyhyt sarja painavalla painolla, ei pitkää kevyellä. Tämän pitäisi ylläpitää lihasmassaa. En nyt oikein viitsisi alkaa painojen kanssa puljaamaan, mutta noinkohan punnerrukset ajaisivat saman asian, kun sentään työnnän koko kehoni painoa lattiasta veks?

"Puolittainen" voimaharjoittelu ei oikein tehoa paitsi joillain poikkeusyksilöillä jollainen toki saatat olla.

Naisten punnerrukset on sinun kuntoisella yhtä tyhjän kanssa. Miesten punnerrus kyllä säilyttää voimatasoja ja voihan sitä vielä vaikeuttaa nostamalla jalat penkille, kuminauhoilla tms.

Omankehonpainotreeni kehittää osin eri ominaisuuksia kuin raskailla painoilla ryskääminen saati laiteharjoittelu. Jos tavoite on vain hankkia lisää lihasmassaa,,periaatteessa yksi aivan loppuun asti vedetty melko lyhyt sarja lihasryhmää kohti ajaa asian.

[Socrates]

Yksityinen terveydenhoito on kallista. Juttelin eilen meriuintipaikan omistajan kanssa. Miehellä oli syöpä uusinut. Oli jo ensimmäisessä vaiheessa laittanut 80 tonnia Docratesin hoitoihin ja nyt sitten roimasti lisää, mutta enää ei löydy fyrkkaa jatkoon.

Jos aikoo viettää pitkän vanhuuden yksityisessä hoitokodissa, täytyy olla miljonääri.

[kertsi]

^
Just viime viikolla luin jostain yksityisestä hoivakodista, jossa asumisesta joutuisi pulittamaan yli 5000€ kuukaudessa. Se tarkoittaisi yli 60 000 €/v ja 1,2 miljoonaa 20 vuodessa. Ja varmaan on kalliimpiakin hoivakoteja. Kun ei voi tietää, kuinka kauan tulee elämään, on kyllä aikamoinen riskijuttu mennä yksityiseen hoivakotiin. Mitäs sitten tehdään, kun rahat loppuvat, esimerkiksi se kuvittellinen 1,2 miljoonaa?

Nyt ollaan ajamassa alas kunnallisia ympärivuorokautisia hoivakoteja. Itseäni hirvittää ajatus vanhuudesta, koska ei ole omia lapsia huolehtimassa. Sopii toivoa, että kuolo korjaa ennen kuin joutuu liiaksi kärsimään. Hipin tuossa edellä linkkaama artikkeli (Lapsettomalla vanhuksella voi olla edessään karu kohtalo – Järjestä ainakin nämä asiat
Vanhuuteen varautumisesta tuli entistä tärkeämpi kansalaistaito. Muhkea pankkitili auttaa pitkälle, mutta pienemmilläkin tuloilla voi tavoitella omannäköistä vanhuutta.) nosti ahdistustason ihan sfrääreihin: https://kantapaikka.net/index.php/topic,2353.msg196546.html#msg196546.

[Kopek]

Jotkut ikääntyvät säilyttäen enemmän viehättävyydestään kuin jotkut toiset. Seuraavassa muutama video, joihin paneutuminen vaatii hieman vaivannäköä.

Rachel Ward vuonna 1982 ja nykyään:

https://www.youtube.com/watch?v=2ct0Q78Sdmw&t=53s

https://www.youtube.com/watch?v=KjGpp1aupx8&t=65s

Eija Pokkinen vuonna 1969 ja 2019

(neljän minuutin kohdalta alkaen)

https://areena.yle.fi/1-1435431

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/30ad0333-fda5-407f-8a75-9fbee3207860

[ROOSTER]

Sepä vasta olisi mielenkiintoista jos saisi tietää, että 15 vuoden päästä on dementikko.

Saattaisi laittaa lisävipinää tossuihin. Tai sitten masentumiskääriytymiseen sikiöasennossa peittojen alle sänkyyn.

Kiinalaisen Fudan-yliopiston tutkimus on tunnistanut ihmisen verestä neljä valkuaisainetyyppiä, joita seuraamalla dementian puhkeamisen riski voitaisiin saada selville jopa 15 vuotta ennen varsinaista diagnoosia.

https://tekniikanmaailma.fi/lupaava-askel-eteenpain-tutkijat-kehittavat-verikoetta-joka-voi-tunnistaa-dementian-yli-vuosikymmen-ennen-oireiden-puhkeamista/