Vuoden 1918 sisällissotaa ja muutakin aikakauteen liittyvää

[Kopek]

"Miten olisi jos.." kysymykset ovat Quoran kehnompaa asenneantia.

Vaihtoehtoinen historia kiinnostaa ajatusleikkinä, vaikka sillä ei mitään käytännön merkitystä olisikaan. Ruotsin Radion suomenkielisestä ohjelmistosta löytyy ohjelmia ja kirjoituksia, joissa pohditaan, olisiko talvisota ja jatkosota voitu välttää. Tässäkin siis jossitellaan. Jälkiviisaus on helpoin viisauden laji. Helposti unohtuu se, että kulloisetkin päättäjät tekevät ratkaisunsa sen hetkisen tiedon perusteella vallitsevan yleisen arvomaailman puitteissa. Jos he tietäisivät, millainen on tulevaisuus, moni ratkaisu voisi olla erilainen. Kun kansainvälinen tilanne on levoton, ja asiat ovat liikkeessä, on vaikea ennustaa tulevaisuutta edes vuosi eteenpäin puhumattakaan, että tiedettäisiin, millainen on tilanne viidenkymmenen vuoden päästä.

"Tutkija: Suomi menetti Karjalan omien virheiden takia"

https://sverigesradio.se/artikel/7158250

"Historian professori: Ei ole realistinen oletus, että Neuvostoliitto olisi kunnioittanut Suomen puolueettomuutta"

https://sverigesradio.se/artikel/7163556

Annetun ruoasta diktaattorien vallan välineenä  podkastin sijaan perjantaiaamun Ruben Stillerin "Sodan sumun keskellä" https://areena.yle.fi/podcastit/1-68328444 oli erinomaisen selkeä kuva Ukrainan kriittisestä tilanteesta, Kppekin pessimistinen kuva kirkastettuna.

Kuuntelin myös Stillerin ohjelman eilen. Ohjelmassa haastateltu Ilmari Käihkö vaikuttaa järkevältä ja mukavaltakin tyypiltä. Olen kuunnellut muitakin hänen haastattelujaan. Esimerkiksi tämän:

https://areena.yle.fi/podcastit/1-66610783

Jotta ei mentäisi kokonaan otsikosta sivuun, niin käsiteltäköön siis myös vuoden 1918 tapahtumia.

En pienimmässäkään määrin pyri kiistämään niitä yhteiskunnallisia epäkohtia, joita oli sodan taustalla. Yhteiskunnalliset järjestelyt - mm. torpparilaitos - olivat aikansa eläneitä. Monilla ihmisillä meni huonosti, mikä aiheutti köyhyyttä ja katkeruutta. Mutta tarvitsiko köyhyyden ja katkeruuden ja epäoikeudenmukaisuuden kokemisen purkautua sodaksi, vai olisiko rauhanomainen tie ollut parempi vaihtoehto. Sodan jälkeenhän lähdettiin rauhanomaiselle tielle. Sodalla oli vain ollut kova inhimillinen hinta.

Valtaa käyttänyt omistava luokka oli epäonnistunut, kun tilanne oli päässyt ajautumaan niin pahaksi, että viimeinen vaihtoehto eli aseellinen kapina toteutui. Mutta kyllä myös ulkopoliittisilla tekijöillä oli osansa tapahtumista. Suomen sisällissota oli tavallaan ensimmäisen maailmansodan sivunäytös, jossa suurvallat järjestelivät etupiirejään.

[Hayabusa]

Sotaan ei lähdetä yhden syyn vuoksi. Voidaan toki löytää jokin asia minkä vuoksi ns. kuppi meni yli ja keskusteluja jatkettiin kiväärin tähtäimen takaa. 1918 Suomessakin varmaan monella oli halu ratkaista asiat kerralla ja lopullisesti. Eivät ratkenneet, ainakaan kuvitellulla tavalla. Onneksi aikanani ennustamaani uusintaottelu ei tullut, toivottavasti ei tulekaan ja asiat sanaan ratkottua pienemmissä erissä.

[Socrates]

Stalin sai kaikki avaimet valtaan noustakseen, kun hänet valittiin puolueen pääsihteeriksi, eli se tarkoittaa sitä, että hän sai kaiken sen organisaation valtaapitävän henkilön mahdollisuudet ja tiedon mitä tarvittiin siihen keplotteluun, mitä valtaannousuun tarvitaan.

Hän oli tehokas ja ahkera, eivätkä muut polipyroon jäsenet halunneet tuota työlästä virkaa, mutta stalin tajusi heti sen mahdollisuudet. Hän oli siis puolueen organisaattori ja sen toiminnan pää-arkitehti.

Stalin nousi pääsihteeriksi onnistuttuaan kasaamaan itselleen tavattoman paljon valtaa muilla virkanimikkeillä.

Tärkein niistä oli se, että hän oli puolueen henkilöstöasioista vastaava komissaari, jolloin hän pystyi sijoittamaan kannattajiaan puoluekoneiston tärkeisiin virkoihin.