Itsensä kaunistelua vai totta sittenkin - millaisia me oikeasti olemme?

[Socrates]

En noista rekrytesteistä tiedä mitään ja tehnyt suorittavia töitä, mutta jos nyt jotain testasin, niin yrittäisin selvittää miten työntekijä reagoi kriisitilanteisiin työpaikan ihmissuhteissa.

Kuten oman tai työkaverin yksityiselämän ongelmat vaikuttavat rankasti käytökseen töissä. Tai miten toimia, kun joku jätetään työyhteisössä syrjään tai syntyy kuppikuntia. Tai havaitset tolkutonta hierarkiaa suhteessa vakituiset/kausityöntekijät tai kokoaikaiset/ osaaikaiset. Näitähän riittää....

[-:)lauri]

Itse taas en ymmärrä, miten ilman testiä varmemmin päädyttäisi sen parempaan ratkaisuun. Silloinkin saatetaan hakea jotain aivan muuta, kuin mitä työ oikeasti edellyttäisi.

Tämän hetken tieteen mukaan sitä ei voi saada mitenkään etukäteen tietääkään, miten hakija pärjää työtehtävässä (edes silloin kun muodollinen pätevyys voidaan konkreettisesti testata). Psykologiset testit ovat turhia.

[Brutto]

Itse olen käyttänyt rekrytoinnin apuna Jobfitin tuotteita (Profile XT). Se on melko kehittynyt testausmenetelmä, mutta olen huomannut, että arvostan testituloksissa aivan eri asioita kuin kollegani. Testi antaa arvosanan esimerkiksi käyttäytymispiirteistä, ajattelutavasta ja kiinnostuksen kohteista. Itse arvostan kohtaa ajattelutapa ja erityisesti siihen kuuluvaa oppimisindeksiä, joka mittaa henkilön kykyä oppia nopeasti uutta. Muut arvostavat yleensä enemmän sosiaalisuutta ja luovuutta.

Mutta alati muuttuvassa toimintaympäristössä kyvyllä omaksua uutta on valtava merkitys. Ei auta, vaikka olet kuinka sosiaalinen ja luova jos putoat kehityksen kelkasta ja jäät jatkuvasti jälkeen. Lopputuloksena on palaminen loppuun, minkä jälkeen et ole enää edes sosiaalinen etkä luova. Tässäkin testissä pääongelmana on, etteivät rekrytoijat yleensä osaa tulkita sen tuloksia parhaimmalla mahdollisella tavalla.

[Xantippa]

No jaa, ehkä joillain aloilla tai joissain töissä jonkinlaisen työnäytteen antaminen rekryprosessin yhteydessä voi olla mahdollista, mutta käytännössä sellaisten toteuttaminen voi olla aika työlästä ja kallistakin. Ehkä jotain syitä on olemassa, miksi tällainen ei ole yleinen käytäntö, luullakseni. Testien etuna taas on se, että niiden avulla saadaan verrattain paljon dataa isostakin tutkimusjoukosta, tieto on ajasta riippumatonta ja jokseenkin pysyvää. Testit ovat sen verran yleisesti käytettyjä, että kai niiden käyttö jotenkin prusteltua on. Ainakin tieteellinen tutkimus on osoittanut, että persoonallisuus on verrattain luotettava suoriutumisen ennustaja, mutta aikamoista vastusta teiltä tähän tulee - en ole kyllä vielä aivan vakuuttavia perusteluja saanut, miksi testien käyttämisessä ei ole mitään järkeä.

Kai kaiken käyttämisessä lähes aina on "jotain" järkeä. Olen itse ollut myös monessa rekryssä mukana, semmoisissakin, jossa sanani on painanut paljon, koska on haettu henkilöä, jonka kanssa olen koko ajan tekemisissä.

En ole koskaan nähnyt, että testitulos ylikirjoittaisi rekryäjän fiiliksen. Ihan sama todellakin, mitä ne testit sanoo, jos rekrystä päättävä tykästyy johonkin tai vastaavasti ei. Sen vuoksi näissä rekryissä olenkin sanonut, että säästetään suoraan ne tonnit, jotka testaamiseen menisivät, koska emme kuitenkaan a) omaa ammattitaitoa ymmärtää niitä oikeasti b) tämä jättää meidät testejä tekevän toimiston käsityksen varaan c) jos se eroaa omastamme, emme kuitenkaan sitä usko, vaan ohitamme.

Olenkin käsityksessä, että nämä testaukset testaavat testausta, eli on vähän sama juttu kuin muodikkaat videoesittelyt. Karsivat tiettyjä tyyppejä, jotka eivät suostu nykyrekryn tanssiin mukaan jo kättelyssä. Ja ne kuuluvat asiaan, on olevinaan ammattimaista teettää "soveltuvuustesti".

Myönnän, että oletuksena on minusta aika fantastinen, että voitaisiin tosissaan testata, että tämä tai tämä tyyppi nyt sitten soveltuu meille erityisesti. Kun oma käsitykseni on, että se, soveltuuko kumminkin ne ihan tavalliset ihmiset, joita suurin osa on (mekin, myönnetään sitä nyt tai ei), soveltuu ihan tavallisiin töihin, joita tavalliset ihmiset tekee. Jos ei, firman todellakin kannattaa miettiä, miten uniikki lumihiutale käytäntöineen ja johtamistyyleineen on - kuten sitäkin, että pidemmän päälle, how is that working for you?

Tämä kaikki on itselleni vähän sitä pskaa, jossa haetaan näitä yksisarvisia kivoilla titteleillä ja käsittämättömillä vaatimuksilla. Ja käsittämättömiä tarkoitan kirjaimellisesti, eihän niistä edes ymmärrä, mitä helkkaria tässä sanotaan.

Ja juu, en todellakaan ole mitenkään erityinen sen vuoksi, että kirjoittelen täällä, vaan ihan taviksena lörpöttelen enimmäkseen ihan livenä keskenään muiden kanssa.

T: Xante

[TSS]

Itse taas en ymmärrä, miten ilman testiä varmemmin päädyttäisi sen parempaan ratkaisuun. Silloinkin saatetaan hakea jotain aivan muuta, kuin mitä työ oikeasti edellyttäisi.

Tämän hetken tieteen mukaan sitä ei voi saada mitenkään etukäteen tietääkään, miten hakija pärjää työtehtävässä (edes silloin kun muodollinen pätevyys voidaan konkreettisesti testata). Psykologiset testit ovat turhia.

Olen useaan otteeseen esittänyt, että tieteen mukaan se on juuri toisin päin. Testien tekeminen perustuu juurikin niihin tutkimustuloksiin, jotka osoittavat persoonallisuuden ja työssä menestymisen yhteyden. Pitääkö käydä lähteitä kaivamaan?

Ei nyt tietenkään niin, että niillä voidaan jotain varmaa ennustaa ja löytää varmasti oikea tyyppi, mutta testeillä voidaan tuottaa lisätietoa päätöksen teon tueksi, joka muuten saattaa jäädä melkolailla henkilökemiamutuksi.

En oikein ymmärrä, miksi rekry ilman testiä perustuisi jotenkin varmemmin oikeisiin asioihin, kuin rekry testin kanssa. Minusta rekry testin kanssa pyrkii tuomaan edes hintsusen tiedettä päätöksenteon tueksi. Tietysti on monia tehtäviä, joissa testaaminen on turhaa ajan, vaivan ja rahankäyttöä, mutta oikeissa paikoissa ja oikein käytettynä, se on oikein perusteltu väline tuottaa lisätietoa päätöksenteon tueksi.

[Kopek]

Aloin tehdä nettitestiä, mutta sekoiluksi se meni. Ohessa näyte keskeneräiseksi jääneestä kirjoituksestani. Ehkä se kertoo oleellisen. Hyökkään tekemään jotain juttua hetken mielijohteesta ja innostuksesta yhtään miettimättä, miten homma jatkuu. Puolivälissä huomaan, että eikä aika ei riitä sivutila riitä eikä mikään riitä - ja lopetan kesken.

Tässä kopiossa kappaleiden välitkin hävisivät.

https://justpaste.it/6psa2

Ehkä teen testin joskus uudestaan ajan kanssa.

[-:)lauri]

Itse taas en ymmärrä, miten ilman testiä varmemmin päädyttäisi sen parempaan ratkaisuun. Silloinkin saatetaan hakea jotain aivan muuta, kuin mitä työ oikeasti edellyttäisi.

Tämän hetken tieteen mukaan sitä ei voi saada mitenkään etukäteen tietääkään, miten hakija pärjää työtehtävässä (edes silloin kun muodollinen pätevyys voidaan konkreettisesti testata). Psykologiset testit ovat turhia.

Olen useaan otteeseen esittänyt, että tieteen mukaan se on juuri toisin päin. Testien tekeminen perustuu juurikin niihin tutkimustuloksiin, jotka osoittavat persoonallisuuden ja työssä menestymisen yhteyden. Pitääkö käydä lähteitä kaivamaan?

Ei nyt tietenkään niin, että niillä voidaan jotain varmaa ennustaa ja löytää varmasti oikea tyyppi, mutta testeillä voidaan tuottaa lisätietoa päätöksen teon tueksi, joka muuten saattaa jäädä melkolailla henkilökemiamutuksi.

En oikein ymmärrä, miksi rekry ilman testiä perustuisi jotenkin varmemmin oikeisiin asioihin, kuin rekry testin kanssa. Minusta rekry testin kanssa pyrkii tuomaan edes hintsusen tiedettä päätöksenteon tueksi. Tietysti on monia tehtäviä, joissa testaaminen on turhaa ajan, vaivan ja rahankäyttöä, mutta oikeissa paikoissa ja oikein käytettynä, se on oikein perusteltu väline tuottaa lisätietoa päätöksenteon tueksi.

Mutta kun ne tutkimustulokset osoitettiin vuosi kaksi sitten huuhaaksi.

[TSS]

Itse olen käyttänyt rekrytoinnin apuna Jobfitin tuotteita (Profile XT). Se on melko kehittynyt testausmenetelmä, mutta olen huomannut, että arvostan testituloksissa aivan eri asioita kuin kollegani. Testi antaa arvosanan esimerkiksi käyttäytymispiirteistä, ajattelutavasta ja kiinnostuksen kohteista. Itse arvostan kohtaa ajattelutapa ja erityisesti siihen kuuluvaa oppimisindeksiä, joka mittaa henkilön kykyä oppia nopeasti uutta. Muut arvostavat yleensä enemmän sosiaalisuutta ja luovuutta.

Mutta alati muuttuvassa toimintaympäristössä kyvyllä omaksua uutta on valtava merkitys. Ei auta, vaikka olet kuinka sosiaalinen ja luova jos putoat kehityksen kelkasta ja jäät jatkuvasti jälkeen. Lopputuloksena on palaminen loppuun, minkä jälkeen et ole enää edes sosiaalinen etkä luova. Tässäkin testissä pääongelmana on, etteivät rekrytoijat yleensä osaa tulkita sen tuloksia parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Kaiken testaamisen pitäisi lähteä siitä, että on oikea kuva siitä, minkälaisia ominaisuuksia ko. tehtävä edellyttää. Jos siinä mennään pelkällä johtajien mutulla tai henkilökohtaisilla mieltymyksillä, mennään varmasti helposti metsään.

[TSS]

Itse taas en ymmärrä, miten ilman testiä varmemmin päädyttäisi sen parempaan ratkaisuun. Silloinkin saatetaan hakea jotain aivan muuta, kuin mitä työ oikeasti edellyttäisi.

Tämän hetken tieteen mukaan sitä ei voi saada mitenkään etukäteen tietääkään, miten hakija pärjää työtehtävässä (edes silloin kun muodollinen pätevyys voidaan konkreettisesti testata). Psykologiset testit ovat turhia.

Olen useaan otteeseen esittänyt, että tieteen mukaan se on juuri toisin päin. Testien tekeminen perustuu juurikin niihin tutkimustuloksiin, jotka osoittavat persoonallisuuden ja työssä menestymisen yhteyden. Pitääkö käydä lähteitä kaivamaan?

Ei nyt tietenkään niin, että niillä voidaan jotain varmaa ennustaa ja löytää varmasti oikea tyyppi, mutta testeillä voidaan tuottaa lisätietoa päätöksen teon tueksi, joka muuten saattaa jäädä melkolailla henkilökemiamutuksi.

En oikein ymmärrä, miksi rekry ilman testiä perustuisi jotenkin varmemmin oikeisiin asioihin, kuin rekry testin kanssa. Minusta rekry testin kanssa pyrkii tuomaan edes hintsusen tiedettä päätöksenteon tueksi. Tietysti on monia tehtäviä, joissa testaaminen on turhaa ajan, vaivan ja rahankäyttöä, mutta oikeissa paikoissa ja oikein käytettynä, se on oikein perusteltu väline tuottaa lisätietoa päätöksenteon tueksi.

Mutta kun ne tutkimustulokset osoitettiin vuosi kaksi sitten huuhaaksi.

Kuulostaa, että oiot hieman mutkia.

[Socrates]

Näissä testeissä pitäisi pitää erillään se pärjääkö työtehtävissä ja toisaalta kestääkö työyhteisön paskaa. Ehkä ne pidetäänkin.

On paljon töitä, jotka ei anna henkisesti yhtään mitään. Silloin korostuu työpaikan sosiaalisen kuvion toimivuuden rooli.

[-:)lauri]

Itse taas en ymmärrä, miten ilman testiä varmemmin päädyttäisi sen parempaan ratkaisuun. Silloinkin saatetaan hakea jotain aivan muuta, kuin mitä työ oikeasti edellyttäisi.

Tämän hetken tieteen mukaan sitä ei voi saada mitenkään etukäteen tietääkään, miten hakija pärjää työtehtävässä (edes silloin kun muodollinen pätevyys voidaan konkreettisesti testata). Psykologiset testit ovat turhia.

Olen useaan otteeseen esittänyt, että tieteen mukaan se on juuri toisin päin. Testien tekeminen perustuu juurikin niihin tutkimustuloksiin, jotka osoittavat persoonallisuuden ja työssä menestymisen yhteyden. Pitääkö käydä lähteitä kaivamaan?

Ei nyt tietenkään niin, että niillä voidaan jotain varmaa ennustaa ja löytää varmasti oikea tyyppi, mutta testeillä voidaan tuottaa lisätietoa päätöksen teon tueksi, joka muuten saattaa jäädä melkolailla henkilökemiamutuksi.

En oikein ymmärrä, miksi rekry ilman testiä perustuisi jotenkin varmemmin oikeisiin asioihin, kuin rekry testin kanssa. Minusta rekry testin kanssa pyrkii tuomaan edes hintsusen tiedettä päätöksenteon tueksi. Tietysti on monia tehtäviä, joissa testaaminen on turhaa ajan, vaivan ja rahankäyttöä, mutta oikeissa paikoissa ja oikein käytettynä, se on oikein perusteltu väline tuottaa lisätietoa päätöksenteon tueksi.

Mutta kun ne tutkimustulokset osoitettiin vuosi kaksi sitten huuhaaksi.

Kuulostaa, että oiot hieman mutkia.

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/icd.2295

[Socrates]

Enoni oli aikoinaan yliopiston hallintotehtävissä ja kertoi, että aikaa tuhraantui siivoojien riitojen selvittelyyn. Harva esimies viitsii perehtyä niihin kunnolla.

[Hayabusa]

Itse olen käyttänyt rekrytoinnin apuna Jobfitin tuotteita (Profile XT). Se on melko kehittynyt testausmenetelmä, mutta olen huomannut, että arvostan testituloksissa aivan eri asioita kuin kollegani. Testi antaa arvosanan esimerkiksi käyttäytymispiirteistä, ajattelutavasta ja kiinnostuksen kohteista. Itse arvostan kohtaa ajattelutapa ja erityisesti siihen kuuluvaa oppimisindeksiä, joka mittaa henkilön kykyä oppia nopeasti uutta. Muut arvostavat yleensä enemmän sosiaalisuutta ja luovuutta.

Mutta alati muuttuvassa toimintaympäristössä kyvyllä omaksua uutta on valtava merkitys. Ei auta, vaikka olet kuinka sosiaalinen ja luova jos putoat kehityksen kelkasta ja jäät jatkuvasti jälkeen. Lopputuloksena on palaminen loppuun, minkä jälkeen et ole enää edes sosiaalinen etkä luova. Tässäkin testissä pääongelmana on, etteivät rekrytoijat yleensä osaa tulkita sen tuloksia parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Onkohan Brutto meillä rekryämässä? Meilläkin juuri tuo kyky oppia nopeasti uutta on ratkaiseva tekijä työssä menestymisessä.

[Xantippa]

Itse olen käyttänyt rekrytoinnin apuna Jobfitin tuotteita (Profile XT). Se on melko kehittynyt testausmenetelmä, mutta olen huomannut, että arvostan testituloksissa aivan eri asioita kuin kollegani. Testi antaa arvosanan esimerkiksi käyttäytymispiirteistä, ajattelutavasta ja kiinnostuksen kohteista. Itse arvostan kohtaa ajattelutapa ja erityisesti siihen kuuluvaa oppimisindeksiä, joka mittaa henkilön kykyä oppia nopeasti uutta. Muut arvostavat yleensä enemmän sosiaalisuutta ja luovuutta.

Kyky oppia nopeasti uutta on sekin vähän sii o soo, että miten sitä nyt mitataan. Yleensä noiden testien tapa on vähän yksioikoinen sitä mitata. Olen työssäni toiminut paljonkin mentorina, oppinäytteiden ohjaajana ja perehdyttäjänä. Ensimmäinen asia, joka itse piti oppia nopeasti on, että ihmiset oppivat eri asioita ja hyvin eri tavalla.

Oma käsitykseni on työkavereidesi kaltainen tuon vuoksi: sosiaaliset ja luovat eivät ehkä opi samalla tavalla nopeasti kaikkea, mutta koska ovat sosiaalisia, he löytävät henkilöitä auttamaan ja koska ovat luovia, he saattavat keksiä kokonaan uuden tavan tehdä asia sen sijaan, että oppisivat, kuten se tähän saakka on tehty.

Viihtis on mielestäni oikeassa siinä, että miten ihmeessä voitaisiin testata, miten ihminen tulee tulevaisuudessa toimimaan tilanteissa, joissa hän tähän mennessä ei ole ole näissä puitteissa koskaan ollut, kun emme tiedä, mitä kaikkea muutakin tulee tapahtumaan yksilön elämässä kuin työ?

T: Xante

[Socrates]

Tämä keskustelu liikkuu niin ällöttävissä sfääreissä, että saa minut unelmoimaan siitä, että Brutto, Xantippa ja TSS joutuvat käyttämään koko työaikansa pirullisten ihmissuhdesotkujen ja valtapelien selvittelyyn.