Itsensä kaunistelua vai totta sittenkin - millaisia me oikeasti olemme?

[Karikko]

Viivaus-

Valaistumista voi tapahtua vielä ikääntyneelläkin- kuten huomataan, jopa murhanhimon löytyessä luontaisista repertuaareista- tai no mahdollisen mielentoiminnan puitteissa.

Sitä murhanhimoa kanssafoorumistissasi tuskin on alunperin, eli sitä "löydy" luontaisessa repertuaarissa, vaan sinä aikaansaat murhanhimoa perseilemällä ja esiintymällä kusipäätrollina täällä: Jos kusipäätrolliksi heittäytynyt lajitoveri yrittää tappaa kanssaihmisiään levittämällä hengenvaarallista disinformaatiota koronarokotuksista, se voi aikaansaada kanssaihmisissä erittäin negatiivisia tuntemuksia sellaista lajitoveria kohtaan. Yhtä negatiivisia tuntemuksia kuin jos menisit Porin torille ja osoittelisit ladatulla aseella ihmisiä siellä.

Miten rokotevastaista disinformaatiota levittävät kusipäätrollit pystyvät säilyttämään itsekunnioituksensa? Kaunistelevatko he itse itselleen tihutöitään, selittäen pahantekemisensä päinvastaiseksi, eli hyväksi? Tai ehkei heillä ole alunperinkään ollut itsekunnioitusta, eikä silloin ole väliäkään, ettei kukaan muukaan heitä kunnioita, ja ettei heitä arvosteta tässä pienessä Kantapaikan yhteisössä?

Kyllä se murhanhimo on sinussa, jos sellaista himo tunnet, jos se on pelkästään "Puheiden- kirjoitusten lukemisesta syntyvää kannattaisi se tiedostaa itsestään.
Kutsuin sitä  valaistumiseksi, jos nyt ihminen oikeasti haluaa ymmärtää, millainen hän todellisuudessa on.  Ei se johdu muusta kuin omasta itsestä-

Kunnioituksen puute sekin saattaa olla oma oikku jota vaaditaan toisilta, mutta ei itseltä..

[kertsi]

Ei vaikuta siltä, että yksin tunnollisuus liittyisi suurempaan burn out -taipumukseen, ehkä neuroottisuus enemmänkin. Mutta sellainen tutkimus on tullut eteen, missä tutkittiin ihmisten henkilökohtaisten tavoitteiden yhteyttä työuupumukseen. Tutkimuksessa ihmiset jakaantuivat tavoitteidensa mukaan kolmeen ryhmään, jossa ensimmäisen ryhmän muodostivat henkilöt, joilla oli työhön liittyvien tavoitteiden lisäksi runsaasti omaan terveyteen liityviä tavoitteita. Heillä oli hyvä työkyky. Toisen ryhmän muodostivat he, joilla oli työnhön ja terveyteen liittyvien tavoitteiden lisäksi runsaasti muuhunkin elämään liittyviä tavoitteita. Heillä oli paras työkyky. Heikoimman ryhmän muodostivat ne, joilla korostui vahvimmin työelämän tavoitteet. He oli kaikkein masentuneinmpi, heitä oli jotain alle 10%.

Ihmisen tavoitteet muodostavat persoonallisuuden "toisen kerroksen" piirteiden muodostaessa "ensimmäisen kerroksen". Eli jotenkin nuo avoitteet linkittyvät persoonallisuuteen ja noihin piirteisiinkin. Mutta ei tuo tutkimus nyt tuollaisenaan kerro hirveästi mistään, aika arvattava tulos.

Ehkä kuitenkin tuo tunnollisuuden piirre linkittyy sellaisiin piirteisiin, joita "huithapelimmalta" puuttuu, ja ne tunnollisuuden alapiirteet sitten auttavat kompensoimaan sitä tunnollisuuden tuomaa burn outin uhkaa? Jos kerran tunnollisuutta liitetään terveellisempiin elämäntapohin. Huithapelia taas ei ehkä tunnollisuuden takia uhkaa burnoutti, mutta elämä voi olla muuten enemmän "levällään", joka taas voi lisätä burnoutin uhkaa. No tämä nyt oli tällaista karrikoitua mutuilua.

Voi olla, että neuroottisuus (ja vaativa persoonallisuus) enemmän liittyy työuupumukseen, mutta se ei poissulje sitä, etteikö tunnollisuuskin voisi liittyä.

Ilmarinen:
Työuupumus – mistä sen tunnistaa ja miten sitä voi ehkäistä?

Voidaan myös ajatella, että tietyt työntekijän ominaisuudet saattavat lisätä uupumusriskiä. Tällaisia uupumukselle altistavia ominaisuuksia ovat esimerkiksi korostunut tunnollisuus tai vaativuus, vastakkainasettelujen välttäminen, miellyttämisenhalu tai kokemattomuus ja riittämättömät valmiudet omien rajojen tunnistamiseen ja rajoista kiinni pitämiseen. Kun vaatimuksiltaan ristiriitaiseen tai rajattomaan työympäristöön asetetaan työntekijä, jonka ominaisuudet ja toimintatavat edelleen altistavat uupumukselle, saattaa syntyä ratkaisematon ja uuvuttava riittämättömyyden kokemus.

Työuupumus syntyy siis työn olosuhteiden ja työntekijän ominaisuuksien vuorovaikutuksessa. On kuitenkin yhä vahvemmin osoitettu, että työuupumuksessa keskeisimmät tekijät liittyvät nimenomaan työhön. Siksi työuupumuksen hoitamiseen ei riitä yksilölle annettava hoito tai tuki, vaan sitä on aina ratkottava myös työn sisältöön tai järjestelyihin liittyvillä toimenpiteillä.

[TSS]

Ilmarinen:
Työuupumus – mistä sen tunnistaa ja miten sitä voi ehkäistä?

Voidaan myös ajatella, että tietyt työntekijän ominaisuudet saattavat lisätä uupumusriskiä. Tällaisia uupumukselle altistavia ominaisuuksia ovat esimerkiksi korostunut tunnollisuus tai vaativuus, vastakkainasettelujen välttäminen, miellyttämisenhalu tai kokemattomuus ja riittämättömät valmiudet omien rajojen tunnistamiseen ja rajoista kiinni pitämiseen. Kun vaatimuksiltaan ristiriitaiseen tai rajattomaan työympäristöön asetetaan työntekijä, jonka ominaisuudet ja toimintatavat edelleen altistavat uupumukselle, saattaa syntyä ratkaisematon ja uuvuttava riittämättömyyden kokemus.

Työuupumus syntyy siis työn olosuhteiden ja työntekijän ominaisuuksien vuorovaikutuksessa. On kuitenkin yhä vahvemmin osoitettu, että työuupumuksessa keskeisimmät tekijät liittyvät nimenomaan työhön. Siksi työuupumuksen hoitamiseen ei riitä yksilölle annettava hoito tai tuki, vaan sitä on aina ratkottava myös työn sisältöön tai järjestelyihin liittyvillä toimenpiteillä.

Joo, ehkä tosiaan tunnollisuus voi uupumukselle altistaa, niinhän Xantekin ehdotti jo tuolla aiemmin. Itse olen lukenut, että tunnollisuuden piirre linkittyy terveellisiin elämän tapohin ja pidempään elämään. Mutta kyllä tunnolisuus voi olla riskitekijä burnikselle, mutta voi olla, että tunnoliseen persoonallisuustyyppiin liittyy suojatekijöitäkin.

[TSS]

Myers-Briggsin tapaisissa testeissä on se ongelma, että ne jakavat 8 miljardia munaa ihan liian harvoihin koreihin. Jakaumatilastot eroavat sen mukaan, mitä sivustoa katsoo, mutta kaikissa ne taitavat olla samansuuntaisia. Valitsin umpimähkään yhden.

https://personalitymax.com/personality-types/population-gender/

Siinä harvinaisinta INFJ on 1,5 % ja yleisintä ISFJ 13,8% ja muut siltä väliltä. Eli jos olet uniikki peruna, sinun kaltaisiasi on vain 120 miljoonaa, mutta jos olet ihan tavallisin tavis, teitä on 1,1 miljardia.

Jatkan vielä, että sen lisäksi että tällainen differentiaalipsykologiaan perustuva tutkimussuuntaus pyrkiikin tekemään yleistyksiä (yleistys ei ole siis ongelma vaan päämäärä), ei minusta ole mitenkään ongelmallinen ajatus, että vaikkapa minun tyylisiäni on 120 miljoonaa (tai enemmän, jos testitulos näyttää väärin). Sehän on vaan hyvä uutinen, mitä enemmän itsensä kaltaisia ihmisiä on. Ihmisiähän me kaikki olemme ja painimme samanlaisten asioiden äärellä ihmisyyden silmälasien läpi. Ei kai me lopulta niin uniikkeja kukaan olla, ja samaan aikaan ollaan.

[Xantippa]

Oli miten oli, tuollainen testi omassa käytössä on tietysti utopiaa.

Ei tämä suinkaan ole utopiaa, vaan näitä palveluita tarjoaa jo monetkin personal career leaders ja uravalmentajat. Hintaa en tiedä, mutta olisiko siinä tonnin paikkeille, samaan rahaan saa sitten keskusteluapua ja muuta vastaavaa.

T: Xante

Siinä mielessä utopiaa, että kuten tässä keskustelussa on noussut esiin, ei ole järkevää olettaa, että olisi osattu riittävän hyvin määrittää työssä hyödylliset ominaisuudet joihin omia tuloksia voisi peilata, ja toisekseen, hinta olisi niin kallis, ettei sellaisten mahdollistaminen olisi työnantajalle mielekästä eikä työntkekijälle itsellekään maksettavana.

No tätähän vähän olen sanonut, että en oikein näe hyötyä näistä testeistä, ainakaan sillä tavalla kuin niitä nykyään käytetään. Ja niitä käytetään paljon. Kuten sanoin, tämä on nykyään iso bisnes.

Koko rekryäminenhän on iso liiketalouden ala, monet firmat ovat ulkoistaneet sen kokonaan. Sitä on todellakin vaikka mitä puoskaria tuolla tarjoamassa palvelujaan myös ihan yksityisille. Hurjin, mihin olen törmännyt, oli joku valmentaja, en muista nyt hienoa nimikettään, joka tarjosi konseptia. Konseptiin kuului juuri joku testi (epäilen, että netistä napattu) ja neljä tapaamista sparrausryhmän kanssa. Eli siis valmentaja avaisi teamsin ja sitten siellä juteltaisiin näistä testituloksista ja valitusta kehityskohteesta. Kohteena saattoi olla työnhaku työttömänä, tai vaikka alanvaihto tai työpaikan vaihto.

Sinällään ihan kiva ajatus, mikäs sitä rupatellessa, mutta hinta oli 3900 e. Tästä on nyt muutama vuosi, joten en tiedä hintakehityksestä, onko kilpailu laskenut hintoja vai miten lie.

Tämän tarjouksen sain sitkeältä myyjältä, joka halusi minun ensin hakevan jotain paikkoja, head hunttausta siis ja sitten kun se ei napannut, ehdotti investointia omaan tulevaisuuteen.

T: Xante

[TSS]

^ Voi hyvinkin olla, ettei yrityksen talouden näkökulmasta näissä testeissä olla riittävästi katetta, jos ollenkaan. Itse en hirveästi siitä näkökulmasta asiaa tarkastellut, vaan enemmän kiinnosti se, kuinka hyödyllisiä moiset ylipäätään tai psykologisesta näkökulmasta ovat. Kiinnosti tavallaan se, kuinka paljon persoonallisuus vaikuttaa siihen, millainen työ kenellekään sopii, miten hyvin työssä hyödylliset ominaisuudet voidaan määrittää ja tietysti kuinka hyvin persoonallisuutta voidaan määrittää tässä kontekstissa. Ja sitten tietysti se, että miten tuo kokonaisuutena toimii.

Sinä ajattelit ehkä vielä suuremmassa kokonaisuudessa tätä kysymystä, ja tuo talouspuoli on siinä kyllä tosi olennainen seikka ja olet varmasti pitkälti oikeassa.

[Hiha]

Kyllä minun mielestäni noita mainitsemiasi piirteitä tai alapiirteitä mitataan, koska ne kuuluvat esimerkiksi big five -teoriaan. Ei välttämättä juuri noilla nimillä, joita sinä käytät, mutta joillain toisilla ilmauksilla, tai alapiirteiden yhdistelmillä. Sen verran mitä näihin persoonallisuusteorioihin olen tutustunut, niissä tunnutaan (tietysti) pyörivän samojen ilmiöiden äärellä, mutta piirteitä ehkä ryhmitellään tai nimetään hieman eri tavalla.

Käyttämäsi sana elinvoima on sellaisenaan aika lavea, sitä pitäisi varmaan määritellä jotenkin paremmin, jotta voisi millään tavoin pohtia, paljonko "elinvoimaa" on vaikka itseen kaadettu. Mutta yleensähän tämä tällainen jää juurikin työnantajan henkilökohtaiseen arvioon ja mieletymysten varaan - "Hakija X vaikutti tosi energiseltä ja tekevältä, hyvältä tyypiltä, otetaan hänet."

Ja tietysti tällaisten testien ja teorioiden on tarkoitus tehdä luokitteluja ja jakaa ihmiset rajallisiin määrään "koreja". Eihän niitä "koreja" ole tarkoitus sillä tavalla ottaa todesta, että tässä nyt kuvataan tämä yksilö perinpohjin ja kauttaaltaan. Tämä koreihinjako on nomoteettisten menetelmien päämäärä. Jos yksilö halutaan kuvata perinpohjaisemmin, käytetään idiografisia menetelmiä, joiden tarkoitus on laajojen yleistysten sijaan saada tietoa yhden ihmisen kokemusmaailmasta.

Kyllä ongelmia näiden testien suhteen on varmasti luvassa, jos ei oikein tiedetä, miten näihin tuloksiin pitäisi suhtautua.

Big Five tahtoo varmasti olla kattavampi ja pätevämpi kuin kilpailijansa. Ei kai sitä kukaan tahallaan aikaisempaa hyödyttömämpiä testejä keksi. Eihän? Tottahan ihmiselle on ripaus avoimuutta ja kourallinen tunnollisuutta hyväksi. Mikään luonteen määrittely ei kuitenkaan tavoita sitä, miksi jotkut ovat kykenevämpiä ja pystyvämpiä ja myös yllättävissä tilanteissa. Kuten oikein huomautat mikä tahansa laadukkuuden kuvaus tinkii olemaan aika lavea.

Kun ajatellaan konkretiaa eli työnhakijoita, jotka mahdollinen tuleva työnantaja on lähettänyt täyttelemään lappusia, jotta niiden perusteella saadaan piirustettua henkilölle profiili, niin siitä riippumatta miten hauska nimi tai kivoja käppyröitä käytettyyn menetelmään liittyy, herää kysymys, miksi? Miksi rekrytoija tekee niin? Jos etsitään johtajaa kyberturvallisuuskeskukseen tai suurlähettilästä Turkkiin, valitsisitko hänet testien perusteella? Minä en, sellaisessa tilanteessa antaisin tunnollisuuteni ja neuroottisuuteni hallita ja sanella päätöksen. Jotenkin tuntuu, että testejä käytetään harkintasignalointiin, peittämään että ei oikeasti osata eikä haluta ottaa vastuuta siitä ketä palkataan. Viime kädessä valinnan saattaakin ratkaista kuvaamasi henkilökohtaiset mieltymykset, klassinen ajatus – "vaikuttaa hyvältä tyypiltä".

Tämä "hyvien tyyppien" keräily on pahassa maineessa, mutta vähän väärästä syystä. Ihmisellä on yllättävän hyvä intuitio, kun sille antaa mahdollisuuden. Jos pomo haalii ympärilleen eri aloilta päteviä ammattilaisia, menetelmä on tarkoituksenmukainen. Kun valitaan johdonmukaisesti samanlaisia mulkkuja ääliöitä kuin itse ollaan, päästään hyvässä lykyssä lehtiin kuten Apotin ja Sarastian Puuha-Petet ja -Petriinat.

[Brutto]

Kun ajatellaan konkretiaa eli työnhakijoita, jotka mahdollinen tuleva työnantaja on lähettänyt täyttelemään lappusia, jotta niiden perusteella saadaan piirustettua henkilölle profiili, niin siitä riippumatta miten hauska nimi tai kivoja käppyröitä käytettyyn menetelmään liittyy, herää kysymys, miksi? Miksi rekrytoija tekee niin?

Moniin testipatteristoihin on sisäänrakennettuna myös älykkyystesti, vaikka testin esitetään keskittyvän vain persoonallisuuteen. Ne rekrytoijat jotka osaavat tätä ominaisuutta käyttää, pystyvät karsimaan typerimmät hakijat heti pois.

Jotenkin tuntuu, että testejä käytetään harkintasignalointiin, peittämään että ei oikeasti osata eikä haluta ottaa vastuuta siitä ketä palkataan. Viime kädessä valinnan saattaakin ratkaista kuvaamasi henkilökohtaiset mieltymykset, klassinen ajatus – "vaikuttaa hyvältä tyypiltä".

Samaa mieltä. Arka ja kokematon rekrytoija seuraa vuosikymmeniä vallinnutta rekrytoinnin paradigmaa, jossa keskitytään hakijan ulkoisiin ominaisuuksiin. Jos hakija on siististi pukeutunut, hallitsee smalltalkin, on hyvännäköinen, nuori ja katsoo silmiin kätellessään, niin hän olisi varma valinta.
Samaan tehtävään olisi ollut hakijana lievästi autistinen epäsiisti mörökölli, joka tulee ensivaikutelman ja ulkoisten ominaisuuksiensa vuoksi heti hylätyksi, vaikka olisi yrityksen kannalta ollut kymmen kertaa tehokkaampi työntekijä. Kuten sanottua, valtaosa rekrytoijista hakee huomaamattaan itselle miellyttäviä alaisia, joita on kiva katsoa ja esitellä muille.

[ROOSTER]

Ida luuli voivansa poikkeuksellisen hyvin – psykiatri ohjasi pakkohoitoon

Oma käsitys itsestä voi joskus paljonkin poiketa toisten näkemyksistä.

[Norma Bates]

Viivaus-

Valaistumista voi tapahtua vielä ikääntyneelläkin- kuten huomataan, jopa murhanhimon löytyessä luontaisista repertuaareista- tai no mahdollisen mielentoiminnan puitteissa.

Sitä murhanhimoa kanssafoorumistissasi tuskin on alunperin, eli sitä "löydy" luontaisessa repertuaarissa, vaan sinä aikaansaat murhanhimoa perseilemällä ja esiintymällä kusipäätrollina täällä: Jos kusipäätrolliksi heittäytynyt lajitoveri yrittää tappaa kanssaihmisiään levittämällä hengenvaarallista disinformaatiota koronarokotuksista, se voi aikaansaada kanssaihmisissä erittäin negatiivisia tuntemuksia sellaista lajitoveria kohtaan. Yhtä negatiivisia tuntemuksia kuin jos menisit Porin torille ja osoittelisit ladatulla aseella ihmisiä siellä.

Miten rokotevastaista disinformaatiota levittävät kusipäätrollit pystyvät säilyttämään itsekunnioituksensa? Kaunistelevatko he itse itselleen tihutöitään, selittäen pahantekemisensä päinvastaiseksi, eli hyväksi? Tai ehkei heillä ole alunperinkään ollut itsekunnioitusta, eikä silloin ole väliäkään, ettei kukaan muukaan heitä kunnioita, ja ettei heitä arvosteta tässä pienessä Kantapaikan yhteisössä?

Pitkästyneenä plärään foorumia ja osui tämä silmään.

Väkisinkin minulle koko korona-ajan on tullut tuon tuostakin mieleen muinainen työkaverini. Olen nämäkin jutut kertonut, mutta kerrotaan taas.

Tämä oli siis se nainen josta vasta myöhemmin tajusi että lähenteli minua. Tähän rokotevastaisuuteen väkisinkin mieleni yhdistää hänen uskoon pamahtamisensa. Kuinka hän odotti tavaallisen Jerusalemin laskeutuvan keskuuteemme. Ja sitä odotellessa kävi kaverin kanssa ajamassa pahoja henkiä koulusta pois. Ja luki iltaisin peruskoulun ala-astetta käyville pojilleen otteita ex-saatananpalvojan muistelmista. Olivat kuulema pojat olleet hyvin hiljaisia.

Minusta tämä nainen oli lapsiaan kohtaan lähes yhtä vaarallinen kuin rokotevastaiset joitakin aikoja sitten. (Nämä vastaisethan yrittivät änkeä kouluihinkin hihhuloimaan.) Olen jostain kuullut jostakin kirjasta jossa saatananpalvontaan sekaantuva nainen on orgioissa joissa häntä pannaan "joka aukkoon", ja jos oli sama kirja ja muistelija kyseessä, niin tuollaista paskaa ei pidä lukea muistaakseni 7- ja 10-vuotiaille lapsille. Ja tämä siis ennen internetaikaa, joten turha tulla kenenkään miehen vittuilemaan että netistä oli tuossa iässä nähty jo kaikki.

Uskovaiset eivät piittaa pätkääkään mitä he lähimmäisilleen aiheuttavat. Ja rokotevastaisuus on uskonmuoto.

[Karikko]

Viivaus-

Valaistumista voi tapahtua vielä ikääntyneelläkin- kuten huomataan, jopa murhanhimon löytyessä luontaisista repertuaareista- tai no mahdollisen mielentoiminnan puitteissa.

Sitä murhanhimoa kanssafoorumistissasi tuskin on alunperin, eli sitä "löydy" luontaisessa repertuaarissa, vaan sinä aikaansaat murhanhimoa perseilemällä ja esiintymällä kusipäätrollina täällä: Jos kusipäätrolliksi heittäytynyt lajitoveri yrittää tappaa kanssaihmisiään levittämällä hengenvaarallista disinformaatiota koronarokotuksista, se voi aikaansaada kanssaihmisissä erittäin negatiivisia tuntemuksia sellaista lajitoveria kohtaan. Yhtä negatiivisia tuntemuksia kuin jos menisit Porin torille ja osoittelisit ladatulla aseella ihmisiä siellä.

Miten rokotevastaista disinformaatiota levittävät kusipäätrollit pystyvät säilyttämään itsekunnioituksensa? Kaunistelevatko he itse itselleen tihutöitään, selittäen pahantekemisensä päinvastaiseksi, eli hyväksi? Tai ehkei heillä ole alunperinkään ollut itsekunnioitusta, eikä silloin ole väliäkään, ettei kukaan muukaan heitä kunnioita, ja ettei heitä arvosteta tässä pienessä Kantapaikan yhteisössä?

Pitkästyneenä plärään foorumia ja osui tämä silmään.

Väkisinkin minulle koko korona-ajan on tullut tuon tuostakin mieleen muinainen työkaverini. Olen nämäkin jutut kertonut, mutta kerrotaan taas.

Tämä oli siis se nainen josta vasta myöhemmin tajusi että lähenteli minua. Tähän rokotevastaisuuteen väkisinkin mieleni yhdistää hänen uskoon pamahtamisensa. Kuinka hän odotti tavaallisen Jerusalemin laskeutuvan keskuuteemme. Ja sitä odotellessa kävi kaverin kanssa ajamassa pahoja henkiä koulusta pois. Ja luki iltaisin peruskoulun ala-astetta käyville pojilleen otteita ex-saatananpalvojan muistelmista. Olivat kuulema pojat olleet hyvin hiljaisia.

Minusta tämä nainen oli lapsiaan kohtaan lähes yhtä vaarallinen kuin rokotevastaiset joitakin aikoja sitten. (Nämä vastaisethan yrittivät änkeä kouluihinkin hihhuloimaan.) Olen jostain kuullut jostakin kirjasta jossa saatananpalvontaan sekaantuva nainen on orgioissa joissa häntä pannaan "joka aukkoon", ja jos oli sama kirja ja muistelija kyseessä, niin tuollaista paskaa ei pidä lukea muistaakseni 7- ja 10-vuotiaille lapsille. Ja tämä siis ennen internetaikaa, joten turha tulla kenenkään miehen vittuilemaan että netistä oli tuossa iässä nähty jo kaikki.

Uskovaiset eivät piittaa pätkääkään mitä he lähimmäisilleen aiheuttavat. Ja rokotevastaisuus on uskonmuoto.

Juu rokotevastaisuus on uskontomuoto, kuten rokoteuskovaisuuskin- koronan suhteen on paljolti tuota uskoon perustuvaa ymmärrystä.(ymmärtämättömyyttä)  Nythän siitä pyritään eroon ja otetaan ennemmän tietoa käyttöön.

Kertsin kirjoitus on kyllä "hieno" hän tuo siinä julki sitä itseään.

Nyt ei ole enää kyse samasta "koronasta" kun sen alkuvaiheessa, mutta ei tällekään mutaatiolle löydy apua rokotteista- valitettavasti.

[Melodious Oaf]

Ida luuli voivansa poikkeuksellisen hyvin – psykiatri ohjasi pakkohoitoon

Oma käsitys itsestä voi joskus paljonkin poiketa toisten näkemyksistä.

Melkein katsomatta arvaa, että kyse on joko maniasta tai psykoottisesta maniasta.

Yleisesti kai puhutaan sairaudentunnosta tai sairaudentunnottomuudesta. Esimerkiksi maniassa ja psykoosioireissa sairaudentunto kai aika yleisesti puuttuu.

Toisaalta sairaudentunto voi olla myös korostuneen voimakas. Molemmat ääripäät ovat sekä terveydenhuollon työntekijöiden että henkilön itsensä ja avun saamisen näkökulmasta haasteellisia.

Paskat teoriat -tasolla tätä vois yleistää jopa alkoholismiin ja tosi moneenkin juttuun.
   Alkoholiongelmille altistavana tekijänä saattaisi joillain olla se, että tosi varhaisessa vaiheessa tai helposti "tummuu" nimenomaan se osa aivoista, joka tarkkailee omaa tilaa ja esimerkiksi huomioi päihtymystä, nauttiii siitä ja/tai kokee sen häiritsevänä. Seuraus tästä voi olla hyvä viinapää tai se, että kännissä kokee olevansa mieleltään jopa kirkkaampi kuin normaalisti. Ikävämpi juttu taas on, millä tavalla ja millä hinnalla tämä saavutetaan.

[Norma Bates]

Tottakai ovat olleet. Sekin on pettymys jos lotosta odottaa miljoonaa ja saa vain tonnin. Mutta rahaa se on tonnikin. Ja se tonni on olemassa, eikä uskonasia.

[Karikko]

Tottakai ovat olleet. Sekin on pettymys jos lotosta odottaa miljoonaa ja saa vain tonnin. Mutta rahaa se on tonnikin. Ja se tonni on olemassa, eikä uskonasia.

Kun riittävän moni uskoo, joku voittaa, varmaan niin vaikka lotossa toki vain osa palautuu lottoajille.  Jos samoin kävisi rokotuksissa eli suuri osa menettäisi, niin varmaan silloinkin hyötyjät väittäisivät, että kaikki pitää rokottaa, että he saavat "jättipotin.

Tosin rokotuksissa ei tuo taida onnistua..

[Melodious Oaf]

Loton tyyppisten pelien matematiikka on aika yksinkertaista.

Eurojackpotissa taitaa keskimäärin saada peliin laitettua euroa kohden takaisin noin 30 senttiä.

Veikkaus ilmoitti jossain vaiheessa loton palautusprosentiksi 41. En tiedä päteekö lukema viimeisimpien uudistusten jälkeen, mutta luultavasti se on suunnilleen samaa luokkaa.

En ajattele, että lottoaminen olisi typerää tai että siinä ns. kerättäisiin tyhmiltä rahat pois. Moni tuttava joka näkee noi todennäköisyydet suht helposti lottoaa joskus ihan huvikseen, ja jotkut pitää sellaista tapaa yllä sen tarkemmin mitään laskematta tai miettimättä.

Toi kuvio rinnastuu aika huonosti lääketeollisuuteen tai rokotteisiin.

Säännönmukaisuutta voisi olla siinä, että on tietynlainen epäluuloinen mentaliteetti, ei ymmärretä oikein mitään lääketeollisuudesta tai siihen liittyvistä viranomaisista — eikä ymmärretä oikein mitään lotosta tai siitä, miten se kuvio toimii — mutta siitä ollaan perillä, että kaikessa tässä ihmisiä riistetään, ja halutaan erottautua sillä, että ei olla yksi heistä, tai vähintään ollaan vahvoilla siinä, että nähdään tällainen maailmaa perustavalla tavalla määrittävä ankeus ja itsekeskeisyys muita selvemmin.

Kuva on kärjistäen se, että joku voi olla kiinnostunut siitä, mitä Fimea tekee tai mitä Veikkaus tekee tai mitä THL tekee. Joku voi olla kiinnostunut numeroista ja todennäköisyyksistä ja tykätä pyöritellä niitä.
   Penseä tyyppi sen sijaan ei ole kiinnostunut tai innostunut juuri mistään, mutta tätä peitetään tai kompensoidaan käyttämällä omaa voimakasta ankeudentuntoa ja penseää asennetta uteliaisuuden ja muun sellaisen korvikkeena.

Juju saattaisi olla siinä, että näin saa paljon vähemmällä vaivalla generoitua ihmisille kerrottavaa.