Tasa-arvoako?

[Karikko]

Veikkaan kanssa, että ne asiat mitkä opettajia pääsääntöisesti pedagogiikassa kiinnostaa kietoutuvat aivan muiden tavoitteiden ympärille kuin sellaisten, että keitä suosia ja keitä ei. Elämässä on paljon tärkeämpääkin tekemistä kuin vihata oppilaita.

Toisten suosimisessa on samat perusteet, kuin missä hyvänsä, vaikka täällä.
Vaikkei ketään vihaisikaan.
Veikkaisin jokaisella opettajalla olevan suosikkinsa. Ehkä ei niin selkeästi alimmilla luokilla, mutta ylemmillä melko selkeästi.

Aikoinaan sivukylien kouluissa, oli isojentalojen lapsilla suurempi mahdollisuus päästä silloiseen keskikouluun, kuin tavallisten työläisten mukuloilla.

Sekin kyllä huomattiin kun ihmeteltiin miksi joiltakin kyliltä tuli paljon hyvien arvosanojen saaneita, jotka eivät pärjänneet lainkaan uudessa opinahjossa.

[Kopek]

Aikoinaan sivukylien kouluissa, oli isojentalojen lapsilla suurempi mahdollisuus päästä silloiseen keskikouluun, kuin tavallisten työläisten mukuloilla.

Mistä tämä johtui?

[Hayabusa]

Pärstäkertoimeen perustuvaa arvostelua on aina ollut ja tulee aina olemaan. Ennen se perustui hyvin pitkälti oppilaan vanhempien sosiaaliseen asemaan. Nykyään siinä on varmasti mukana muitakin ulottuvuuksia, mutta eivät opettajat ole immuuneja ulkopedagogisille vaikutteille.

[safiiri]

Aikoinaan se oppikouluun meneminen vs. kansalaiskoulun valitseminen ei kyllä ollut pelkästään arvosanoista kiinni, vaan myös perheen valinnoista. Usein kyse oli rahasta. Oppikoulu ei ollut ilmaista ja köyhemmissä perheissä myös tienaamaan piti päästä mieluusti aiemmin kuin pitkän opiskelun jälkeen.

[Kopek]

Aikoinaan se oppikouluun meneminen vs. kansalaiskoulun valitseminen ei kyllä ollut pelkästään arvosanoista kiinni, vaan myös perheen valinnoista. Usein kyse oli rahasta. Oppikoulu ei ollut ilmaista ja köyhemmissä perheissä myös tienaamaan piti päästä mieluusti aiemmin kuin pitkän opiskelun jälkeen.

En kiistä rahan merkitystä, mutta myös asenteilla oli merkitystä. Oppikouluun meni hyvinkin köyhien talojen lapsia, ja toisaalta sinne ei mennyt joitakin, joiden perheellä olisi ollut varaa panna lapset sinne. Periytyyhän nykyisinkin koulutustaso edelleen jossakin määrin ilman, että tulotaso yksin selittäisi asiaa.

Mieleeni on tullut joskus jopa sellainen epäily, että jotkut vanhemmat eivät arvovaltasyistä tai itsetuntosyistä halua lastensa olevan koulutetumpia kuin he itse.

https://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-03-16_002.html?s=0

[safiiri]

Aikoinaan se oppikouluun meneminen vs. kansalaiskoulun valitseminen ei kyllä ollut pelkästään arvosanoista kiinni, vaan myös perheen valinnoista. Usein kyse oli rahasta. Oppikoulu ei ollut ilmaista ja köyhemmissä perheissä myös tienaamaan piti päästä mieluusti aiemmin kuin pitkän opiskelun jälkeen.

En kiistä rahan merkitystä, mutta myös asenteilla oli merkitystä. Oppikouluun meni hyvinkin köyhien talojen lapsia, ja toisaalta sinne ei mennyt joitakin, joiden perheellä olisi ollut varaa panna lapset sinne. Periytyyhän nykyisinkin koulutustaso edelleen jossakin määrin ilman, että tulotaso yksin selittäisi asiaa.

Mieleeni on tullut joskus jopa sellainen epäily, että jotkut vanhemmat eivät arvovaltasyistä tai itsetuntosyistä halua lastensa olevan koulutetumpia kuin he itse.

https://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-03-16_002.html?s=0

Totta kai asenteilla oli suuri merkitys. Mutta mä luulen, että lopulta osa ihmisistä ei vain ihan aidosti näe kouluttautumista tärkeänä. He mm. laskevat, kuinka paljon aikaa joutuu tuhlaamaan opiskeluun, eikä saa silloin palkkaa. Kun voisi hakeutua heti töihin ja alkaa ansaita. Vaikka virallinen liturgia on opiskelua arvostava, niin ei kaikki kuitenkaan lopulta sitä pidä ihan niin yksiselitteisen arvokkaana. Siten kyse ei ehkä ole siitä, etteivät lapset saisi kouluttautua vanhempiaan korkeammin. Opiskelun ja kouluttautumisen syvempää jujua on vaikeaa hiffata, jos ei ole itse asiaa kokenut. Silloin saattaa tosiaan jäädä laskemaan opiskeluajan tähden menetettyjä palkkatuloja.

[Toope]

Totta kai asenteilla oli suuri merkitys. Mutta mä luulen, että lopulta osa ihmisistä ei vain ihan aidosti näe kouluttautumista tärkeänä. He mm. laskevat, kuinka paljon aikaa joutuu tuhlaamaan opiskeluun, eikä saa silloin palkkaa. Kun voisi hakeutua heti töihin ja alkaa ansaita. Vaikka virallinen liturgia on opiskelua arvostava, niin ei kaikki kuitenkaan lopulta sitä pidä ihan niin yksiselitteisen arvokkaana. Siten kyse ei ehkä ole siitä, etteivät lapset saisi kouluttautua vanhempiaan korkeammin. Opiskelun ja kouluttautumisen syvempää jujua on vaikeaa hiffata, jos ei ole itse asiaa kokenut. Silloin saattaa tosiaan jäädä laskemaan opiskeluajan tähden menetettyjä palkkatuloja.

Joskus Safiirin kanssa samoilla linjoilla. Nyky-yhteiskunta ei enää perustu siihen perinteiseen malliin, että koulun jälkeen hankitaan ammattikoulutus ja sitten sillä alalla ollaan töissä eläkeikään saakka. Nyt yhteiskunta muuttuu siten, että ihminen joutuu/voi/saa suorittaa useampiakin tutkintoja työelämänsä aikana. Siitä tulee uusi normaali. Ei lukiosta kieltäytyvä nuori, joka pääsee töihin, ole välttämättä pöljä, hän voi kytätä hyvää mahdollisuutta. Nykyäänhän on mahdollisuutta kouluttautua jopa ansiosidonnaisen aikana, jos onnistuu sumplimaan asiansa oikein! Yhteiskunta muuttuu siten, että koulutusmahdollisuuksiin kynnys alenee, Kela ei enää rankaise yhtä ankarasti kuin ennen.

[Saares]

Aikoinaan se oppikouluun meneminen vs. kansalaiskoulun valitseminen ei kyllä ollut pelkästään arvosanoista kiinni, vaan myös perheen valinnoista. Usein kyse oli rahasta. Oppikoulu ei ollut ilmaista ja köyhemmissä perheissä myös tienaamaan piti päästä mieluusti aiemmin kuin pitkän opiskelun jälkeen.

En kiistä rahan merkitystä, mutta myös asenteilla oli merkitystä. Oppikouluun meni hyvinkin köyhien talojen lapsia, ja toisaalta sinne ei mennyt joitakin, joiden perheellä olisi ollut varaa panna lapset sinne. Periytyyhän nykyisinkin koulutustaso edelleen jossakin määrin ilman, että tulotaso yksin selittäisi asiaa.

Mieleeni on tullut joskus jopa sellainen epäily, että jotkut vanhemmat eivät arvovaltasyistä tai itsetuntosyistä halua lastensa olevan koulutetumpia kuin he itse.

https://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-03-16_002.html?s=0

Totta kai asenteilla oli suuri merkitys. Mutta mä luulen, että lopulta osa ihmisistä ei vain ihan aidosti näe kouluttautumista tärkeänä. He mm. laskevat, kuinka paljon aikaa joutuu tuhlaamaan opiskeluun, eikä saa silloin palkkaa. Kun voisi hakeutua heti töihin ja alkaa ansaita. Vaikka virallinen liturgia on opiskelua arvostava, niin ei kaikki kuitenkaan lopulta sitä pidä ihan niin yksiselitteisen arvokkaana. Siten kyse ei ehkä ole siitä, etteivät lapset saisi kouluttautua vanhempiaan korkeammin. Opiskelun ja kouluttautumisen syvempää jujua on vaikeaa hiffata, jos ei ole itse asiaa kokenut. Silloin saattaa tosiaan jäädä laskemaan opiskeluajan tähden menetettyjä palkkatuloja.

Jos tavoitteena on saada mahdollisimman monta akateemisesti koulutettuja työelämään niin saamme nähdä diplomi-insinöörejä rasvamontuissa ja ekonomeja kirjureina. Jos ajatellaan rationaalisesti niin silloin menee hukkaan paljon opiskeluaikaa ja opettajien aikaa.

[Toope]

Meillä koulutetaan turhaan. Ei jotain lesbofeminististä runoutta tarvitsisi yhteiskunnan tukea...
Yhteiskunnan tulisi järkeistää koulutusta, toisin sanoen vähentää akateemisista aloista, eritoten humanistisista ja yhteiskuntatieteellisistä, ja siirtää koulutusta keskiasteen ammatillisiin koulutusohjelmiin. Yhteiskunta nykyisin tuhlaa resurssejaan liikaakouluttaessaan akateemisia.

[safiiri]

Meillä koulutetaan turhaan. Ei jotain lesbofeminististä runoutta tarvitsisi yhteiskunnan tukea...
Yhteiskunnan tulisi järkeistää koulutusta, toisin sanoen vähentää akateemisista aloista, eritoten humanistisista ja yhteiskuntatieteellisistä, ja siirtää koulutusta keskiasteen ammatillisiin koulutusohjelmiin. Yhteiskunta nykyisin tuhlaa resurssejaan liikaakouluttaessaan akateemisia.

Missä yliopistossa on lesbofeministisen runouden suuntautumisvaihtoehto? Kuinka monta lesbofeministien runouden alan tutkintoa vuosittain valmistuu? Voisitko vähän valottaa tämän yhteiskunnallisen ongelman laajuutta?

[Toope]

Meillä koulutetaan turhaan. Ei jotain lesbofeminististä runoutta tarvitsisi yhteiskunnan tukea...
Yhteiskunnan tulisi järkeistää koulutusta, toisin sanoen vähentää akateemisista aloista, eritoten humanistisista ja yhteiskuntatieteellisistä, ja siirtää koulutusta keskiasteen ammatillisiin koulutusohjelmiin. Yhteiskunta nykyisin tuhlaa resurssejaan liikaakouluttaessaan akateemisia.

Missä yliopistossa on lesbofeministisen runouden suuntautumisvaihtoehto? Kuinka monta lesbofeministien runouden alan tutkintoa vuosittain valmistuu? Voisitko vähän valottaa tämän yhteiskunnallisen ongelman laajuutta?

Ymmärrät hyvin, että tuolla kuvaan naistutkimuksen tms. turhuustieteiden esiintymistä yliopistoissa. Omana aikanani kauhistelin jo sitä, mitä roskaa yliopistokursseilla esitettiin, en usko laitoksen järkevöityneen viimeisen 20 vuoden aikana...
https://www.google.fi/search?source=hp&ei=xw1PXfDDHcCFk74Pt624sAU&q=gradu+lesbofeminismi&oq=gradu+lesbofeminismi&gs_l=psy-ab.3...1948.9591..10191...0.0..0.118.1631.20j1....2..0....1..gws-wiz.......35i39j0i131j0j0i203j0i22i30j0i22i10i30j33i160.qQpoc21RSZQ&ved=0ahUKEwiww4Sg-PjjAhXAwsQBHbcWDlYQ4dUDCAU&uact=5

[safiiri]

Meillä koulutetaan turhaan. Ei jotain lesbofeminististä runoutta tarvitsisi yhteiskunnan tukea...
Yhteiskunnan tulisi järkeistää koulutusta, toisin sanoen vähentää akateemisista aloista, eritoten humanistisista ja yhteiskuntatieteellisistä, ja siirtää koulutusta keskiasteen ammatillisiin koulutusohjelmiin. Yhteiskunta nykyisin tuhlaa resurssejaan liikaakouluttaessaan akateemisia.

Missä yliopistossa on lesbofeministisen runouden suuntautumisvaihtoehto? Kuinka monta lesbofeministien runouden alan tutkintoa vuosittain valmistuu? Voisitko vähän valottaa tämän yhteiskunnallisen ongelman laajuutta?

Ymmärrät hyvin, että tuolla kuvaan naistutkimuksen tms. turhuustieteiden esiintymistä yliopistoissa. Omana aikanani kauhistelin jo sitä, mitä roskaa yliopistokursseilla esitettiin, en usko laitoksen järkevöityneen viimeisen 20 vuoden aikana...
https://www.google.fi/search?source=hp&ei=xw1PXfDDHcCFk74Pt624sAU&q=gradu+lesbofeminismi&oq=gradu+lesbofeminismi&gs_l=psy-ab.3...1948.9591..10191...0.0..0.118.1631.20j1....2..0....1..gws-wiz.......35i39j0i131j0j0i203j0i22i30j0i22i10i30j33i160.qQpoc21RSZQ&ved=0ahUKEwiww4Sg-PjjAhXAwsQBHbcWDlYQ4dUDCAU&uact=5

Mutta onko tuo kuva osuva ja voiko tuollaisella karikatyyrillä tosiaan kuitata koko yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden alueen? Miten me esim. voisimme ottaa oppia historiasta, jos meillä ei olisi historian tutkijoita, historian opettajia eikä historiasta kertovia tiedekirjojakaan? Jää tuo historia aikas lyhyeksi, jos se supistuu omin kokemuksiin höystettynä sillä, mitä pappa höpisi.

Turhuus ja hyödyllisyyskin on asia, jota sietää pohtia vähän syvällisemminkin. Onko tosiaan totta, että ihan jokainen hilavitkutin, jonka joku näppärä insinööri väsää, tuottaa yhteiskunnalle todella hyötyä? Tai ovatko jokaisen insinööritieteitä lukeneen kehittämät uudet rakennustekniset ratkaisut hyödyllisiä, vai jopa haitallisia? Olispa esim. lateksimaalit jääneet aikanaan ihan kokonaan keksimättä.

[Aave]

^
Varpusten osalta en tiedä, mutta aivan kuin assosiaatiossasi todentuisi foorumilla tietty säännönmukaisuus: mitä maskuliinisempia mielipiteitä tai menettelytapoja esittää, sitä varmemmin tulee mustamaalatuksi, halveeratuksi ja vähätellyksi.

Heitän vettä mylllyyn toteamalla, että milloinkahan näillä foorumin oikeamielisillä^Tm naisasianaisilla on ollut viimeksi täydellisen naitu olo? Onko ollut ikinä?! Aivan kuin siellä "asiapohjalla" olisi jotain katkeruutta, vihaa ja turhautumista, joka sitten pintaa raaputtamalla ryöpsähtelee esiin.

Lisäys: Tervetuloa foorumille!

[Xantippa]

^
Varpusten osalta en tiedä, mutta aivan kuin assosiaatiossasi todentuisi foorumilla tietty säännönmukaisuus: mitä maskuliinisempia mielipiteitä tai menettelytapoja esittää, sitä varmemmin tulee mustamaalatuksi, halveeratuksi ja vähätellyksi.

Heitän vettä mylllyyn toteamalla, että milloinkahan näillä foorumin oikeamielisillä^Tm naisasianaisilla on ollut viimeksi täydellisen naitu olo? Onko ollut ikinä?! Aivan kuin siellä "asiapohjalla" olisi jotain katkeruutta, vihaa ja turhautumista, joka sitten pintaa raaputtamalla ryöpsähtelee esiin.

Lisäys: Tervetuloa foorumille!

Ainakaan ei ole tarvinnut kieli pitkällä odottaa korona-ajan erottavan pariskuntia osille päästäkseen.

Tämän verran voin omaa elämääni avata, vaikka yleensä en sitä teekään.

T: Xante

[safiiri]

^
Varpusten osalta en tiedä, mutta aivan kuin assosiaatiossasi todentuisi foorumilla tietty säännönmukaisuus: mitä maskuliinisempia mielipiteitä tai menettelytapoja esittää, sitä varmemmin tulee mustamaalatuksi, halveeratuksi ja vähätellyksi.

Heitän vettä mylllyyn toteamalla, että milloinkahan näillä foorumin oikeamielisillä^Tm naisasianaisilla on ollut viimeksi täydellisen naitu olo? Onko ollut ikinä?! Aivan kuin siellä "asiapohjalla" olisi jotain katkeruutta, vihaa ja turhautumista, joka sitten pintaa raaputtamalla ryöpsähtelee esiin.

Lisäys: Tervetuloa foorumille!

Tämä on kyllä varsin säälittävää aaveilua, kun Mitä ilmeisimmin näihin "oikeamielisiin naisasianaisiin" aaveen lukemat naiset ovat keskustelijoista niitä, joilla on olemassaoleva parisuhde. Sen sijaan herrat, joiden mielestä on aivan liian hankalaa, jos pitää odotella naisen ilmaisevan halukkuutensa, ovat oman ilmoituksensa mukaan jo hiukan ikääntyneempiä poikamiehiä. Ehkä jopa selitys eri näkemyksiin löytyykin juuri tästä elämäntilanteiden erilaisuudesta?