Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Tasa-arvoako?

Aloittaja Muisto Keijo Kullervo, tammikuu 27, 2019, 12:46:21

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

safiiri

#90
Lainaus käyttäjältä: Renttu - maaliskuu 17, 2019, 17:43:47
Onneksi safiirin nuoruusvuodet ja hänen kieroutuneet mielipteensä eivät ole asiaperusteita liputuspäivien virallistamisille tai niiden lakkauttamisille. Lönnrot, Runeberg ja Kivi olivat sentään miehiä, jotka edistivät merkittävästi suomalaista kulttuuria. Samalla tasolla olevia naisia ei vain ollut merkkipäivien perustamiseksi asti, lol!

Noh - minustahan liputuspäivät nyt yleensäklään eivät ole asia, josta tasa-arvon tila selviää. Kunhan vain vitsailin sun hassulle innolle isänpäiväliputuksesta.

Kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä, ettei tässä ole pitkän pikään aikaan kenenkään mielestä keskusteltu tasa-arvosta, vaan sun nyt vain on pakko yrittää näyttää.

hibiscuc

Lainaus käyttäjältä: safiiri - maaliskuu 17, 2019, 19:02:02
Lainaus käyttäjältä: Renttu - maaliskuu 17, 2019, 17:43:47
Onneksi safiirin nuoruusvuodet ja hänen kieroutuneet mielipteensä eivät ole asiaperusteita liputuspäivien virallistamisille tai niiden lakkauttamisille. Lönnrot, Runeberg ja Kivi olivat sentään miehiä, jotka edistivät merkittävästi suomalaista kulttuuria. Samalla tasolla olevia naisia ei vain ollut merkkipäivien perustamiseksi asti, lol!

Noh - minustahan liputuspäivät nyt yleensäklään eivät ole asia, josta tasa-arvon tila selviää. Kunhan vain vitsailin sun hassulle innolle isänpäiväliputuksesta.

Kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä, ettei tässä ole pitkän pikään aikaan kenenkään mielestä keskusteltu tasa-arvosta, vaan sun nyt vain on pakko yrittää näyttää.

Täyteen tasa-arvoon Suomessa on vielä matkaa ainakin niin kauan, kun Impivaarassa misogyynejä ja naisia ja heidän kykyvykkyyttään aliarvioidaan.  Minä en ole havainnut Safiirin mielipiteissä kieroutumista. Noin ajattelevat alemmuuskompleksiset mitättömyydet, joita Safiiri vie litran mitalla eltaantunutta naistenvihaajien virtsaa.

Minne unohtui Minna Canthja hänen monipuolinen työnsä naisten etujen ajamiseksi sekä hänen liputuspäivänsä? Mitättömien miesten liputuspäev on vaikka joka päivä. Kysykää vaikka virolaisilta, jos ette kietyä osaa.

mikainen

Lainaus käyttäjältä: Renttu - maaliskuu 17, 2019, 17:43:47
Onneksi safiirin nuoruusvuodet ja hänen kieroutuneet mielipteensä eivät ole asiaperusteita liputuspäivien virallistamisille tai niiden lakkauttamisille. Lönnrot, Runeberg ja Kivi olivat sentään miehiä, jotka edistivät merkittävästi suomalaista kulttuuria. Samalla tasolla olevia naisia ei vain ollut merkkipäivien perustamiseksi asti, lol!

Mikähän siinä olikin ettei juuri noiden herrojen aikalaisista naisista juuri löydy kulttuurin ja tieteen suuruuksia? Sen kun vain olisivat astuneet suuruuden tielle. Jos oli varakkaasta perheestä niin ehkä isä olisi suostunut hankkimaan yksityisopetusta, yliopistoon oli vapaa pääsy vasta 1901 alkaen. Helsingissä naisilla tosin oli 1870-luvulta alken oikeus anoa erillisoikeutta suorittaakseen yliopisto-opintoja. Aviomieskin jos oli suopea niin saattoi antaa luvan ansiotyöhön kodin ulkopuolella.

Topi

#93
Lainaus käyttäjältä: Renttu - maaliskuu 17, 2019, 17:43:47
Lönnrot, Runeberg ja Kivi olivat sentään miehiä, jotka edistivät merkittävästi suomalaista kulttuuria. Samalla tasolla olevia naisia ei vain ollut merkkipäivien perustamiseksi asti, lol!

Aleksis Kivi ja Minna Canth olisi minusta hyvä pari tämän tutkailemiseen, jos katsoo oikein tarkkaan tuotoksia ja samalla elämäntarinaa. Kivi oli monessa mielessä vähän reppana vaikka eittämättä myös ehkä suurin täällä koskaan maineeseen noussut kirjallinen nero. Kiven hoivaansa ottanut Charlotta Lönnqvist on ehkä maan historian merkittävin mesenaatti. Sen sijaan Kiven pää ei kestänyt A) mieletöntä juopottelua B) ilkeäsanaisten miesten täysin ymmärtämätöntä ja paskaa kritiikkiä.

Minna Canth on kansainvälistä tarkastelua kestävä näytelmäkirjailija, jonka tekstit toimivat hyvin edelleen. Hän oli myös menestyvä llikenainen ja selvisi siitä huolimatta, että maailma on niin mieletön kuin on ja naisten asema oli tuolloin mitä oli. Canth meni naimisiin yliopisto-opettajansa kanssa, oli maan ensimmäinen naistoimittaja ja hyvä siinä, mutta silloin kun mies kuoli pois rinnalta, hän vasta otti homman haltuun ja puhkesi kunnolla kukoistukseen taiteilijana, liikenaisena ja yhtenä kulttuurin voimahahmoista.

Paskaa sekin on, vaikka kärjistäen voisi heittää, että miehet voivat totta kai olla taiteellisesti lahjakkaita, mutta naisia parempia he ovat lähinnä polkemaan toisia siinä missä naiset ovat parempia tukemaan ja kannustamaan.

Liputuspäivät ovat itselleni melkeinpä yksi lysti, mutta vaikuttaisi että Rentun arvio urosten ja naaraiden meriiteistä on tässä kohtaa lähinnä provokatiivinen aivopieru.

Renttu

Lainaus käyttäjältä: mikainen - maaliskuu 17, 2019, 20:37:31
Mikähän siinä olikin ettei juuri noiden herrojen aikalaisista naisista juuri löydy kulttuurin ja tieteen suuruuksia? Sen kun vain olisivat astuneet suuruuden tielle. Jos oli varakkaasta perheestä niin ehkä isä olisi suostunut hankkimaan yksityisopetusta, yliopistoon oli vapaa pääsy vasta 1901 alkaen. Helsingissä naisilla tosin oli 1870-luvulta alken oikeus anoa erillisoikeutta suorittaakseen yliopisto-opintoja. Aviomieskin jos oli suopea niin saattoi antaa luvan ansiotyöhön kodin ulkopuolella.
Kerrotkin tässä siis hyvin tietäväsi, että koko maailman mittakaavassa piskuisessa Suomessa on oltu erittäin edistyksellisiä näiden asioiden suhteen. Kiitos. Jos olisit mennyt 1870-luvulla lässyttämään etelä-pohjanmaalaiselle tilan emännälle, että se on miesten ja yhteis kunnan valta rakenteiden sortama ja lasi katto, niin se olisi ensin nauranut makiasti, ja pessyt sinulla sen jälkeen lattiat!

Vitsi piilee siinä, että kun tarkastellaan koko ihmiskunnan historiaa, niin ei sitten yhtikäs mistään löydy mitään naisten keksimää, koko ihmiskuntaa merkittävästi eteen päin vienyttä superideaa tai työkalua. Kymmeniätuhansia vuosia historiaa, eikä oikeastaan ole muita kuin Marie Curie (Röntgen). Ei voi olla niin, että naiset ovat olleet kaikkialla kymmeniätuhansia vuosia vain niin hurjasti sorrettuja ja lasi katto, että suurkeksinnöt ja ihmiskunnan merkkiteokset ovat käytännössä kauttaaltaan miesten aikaansaannoksia.

Viimeisin tieteellisen läpimurron äärellä ollut nainen osoittaui huijariksi, Elisabeth Holmes.

urogallus

Lainaus käyttäjältä: Renttu - maaliskuu 17, 2019, 21:27:15
Kymmeniätuhansia vuosia historiaa, eikä oikeastaan ole muita kuin Marie Curie (Röntgen).


Taisi tosin Pierrelläkin olla hiukan tekemistä röntgenin kanssa.

Lainaa
Viimeisin tieteellisen läpimurron äärellä ollut nainen osoittaui huijariksi, Elisabeth Holmes.


Theranoksen hemohassuttelut taisivat olla ensimmäinen naisvetoinen maailmanluokan kusetus. Näin ne lasikatot murtuvat! :)

Renttu

Lainaus käyttäjältä: urogallus - maaliskuu 17, 2019, 21:34:26
Taisi tosin Pierrelläkin olla hiukan tekemistä röntgenin kanssa.
Totta kai, kirjoitin huolimattomasti.

Renttu

Lainaus käyttäjältä: Topi - maaliskuu 17, 2019, 21:07:39
Paskaa sekin on, vaikka kärjistäen voisi heittää, että miehet voivat totta kai olla taiteellisesti lahjakkaita, mutta naisia parempia he ovat lähinnä polkemaan toisia siinä missä naiset ovat parempia tukemaan ja kannustamaan.
Paskan marjat. Sylvi Kekkonenkin tuumi, että vähäistäpä se on miesten harjoittama polkeminen kun katsoo, miten naiset itse kohtelevat toisiaan.

Tämä on puhtaasti  kokemusperäistä, mutta oma kokemukseni todellakin on, että esimerkiksi työpaikkojen naisporukat ovat todella paljon riitaisampia ja helpommin myrkyttyviä, kuin miesten. Välillä on vaikuttanut vahvasti sille, että työpaikka onkin joitain monimutkaisia selänpuukotus- ja ihmissuhderituaaleja varten, eikä töitä varten.

mikainen

Lainaus käyttäjältä: Renttu - maaliskuu 17, 2019, 21:27:15
Lainaus käyttäjältä: mikainen - maaliskuu 17, 2019, 20:37:31
Mikähän siinä olikin ettei juuri noiden herrojen aikalaisista naisista juuri löydy kulttuurin ja tieteen suuruuksia? Sen kun vain olisivat astuneet suuruuden tielle. Jos oli varakkaasta perheestä niin ehkä isä olisi suostunut hankkimaan yksityisopetusta, yliopistoon oli vapaa pääsy vasta 1901 alkaen. Helsingissä naisilla tosin oli 1870-luvulta alken oikeus anoa erillisoikeutta suorittaakseen yliopisto-opintoja. Aviomieskin jos oli suopea niin saattoi antaa luvan ansiotyöhön kodin ulkopuolella.
Kerrotkin tässä siis hyvin tietäväsi, että koko maailman mittakaavassa piskuisessa Suomessa on oltu erittäin edistyksellisiä näiden asioiden suhteen. Kiitos. Jos olisit mennyt 1870-luvulla lässyttämään etelä-pohjanmaalaiselle tilan emännälle, että se on miesten ja yhteis kunnan valta rakenteiden sortama ja lasi katto, niin se olisi ensin nauranut makiasti, ja pessyt sinulla sen jälkeen lattiat!

Vitsi piilee siinä, että kun tarkastellaan koko ihmiskunnan historiaa, niin ei sitten yhtikäs mistään löydy mitään naisten keksimää, koko ihmiskuntaa merkittävästi eteen päin vienyttä superideaa tai työkalua. Kymmeniätuhansia vuosia historiaa, eikä oikeastaan ole muita kuin Marie Curie (Röntgen). Ei voi olla niin, että naiset ovat olleet kaikkialla kymmeniätuhansia vuosia vain niin hurjasti sorrettuja ja lasi katto, että suurkeksinnöt ja ihmiskunnan merkkiteokset ovat käytännössä kauttaaltaan miesten aikaansaannoksia.

Näinkö ne asiantuntijakaverit kertoivat? Tietävät jopa kuka keksi kivikaudellakin minkäkin asian. 🙂

Norma Bates

Katsoin mielenkiintoisen dokumentin Hedy Lamarrista. Keskeinen anti löytyy engl.kielisestä Wikistä, suomalainen ei taaskaan tiennyt kertoa ihan kaikkea:

https://en.wikipedia.org/wiki/Hedy_Lamarr#Inventor

Although Lamarr had no formal training and was primarily self-taught, she worked in her spare time on various hobbies and inventions, which included an improved traffic stoplight and a tablet that would dissolve in water to create a carbonated drink. The beverage was unsuccessful; Lamarr herself said it tasted like Alka-Seltzer.[29]

Among the few who knew of Lamarr's inventiveness was aviation tycoon Howard Hughes. She suggested he change the rather square design of his aeroplanes (which she thought looked too slow) to a more streamlined shape, based on pictures of the fastest birds and fish she could find. Lamarr discussed her relationship with Hughes during an interview, saying that while they dated, he actively supported her "tinkering" hobbies. He put his team of scientists and engineers at her disposal, saying they would do or make anything she asked for.[36]

During World War II, Lamarr learned that radio-controlled torpedoes, an emerging technology in naval war, could easily be jammed and set off course.[37] She thought of creating a frequency-hopping signal that could not be tracked or jammed. She contacted her friend, composer and pianist George Antheil, to help her develop a device for doing that, and he succeeded by synchronizing a miniaturized player-piano mechanism with radio signals.[31] They drafted designs for the frequency-hopping system, which they patented.[38][39] Antheil recalled:

We began talking about the war, which, in the late summer of 1940, was looking most extremely black. Hedy said that she did not feel very comfortable, sitting there in Hollywood and making lots of money when things were in such a state. She said that she knew a good deal about munitions and various secret weapons ... and that she was thinking seriously of quitting MGM and going to Washington, DC, to offer her services to the newly established Inventors' Council.[22]

Their invention was granted a patent under US Patent 2,292,387 on August 11, 1942 (filed using her married name Hedy Kiesler Markey).[40] However, it was technologically difficult to implement, and at that time the U.S. Navy was not receptive to considering inventions coming from outside the military.[29] In 1962 (at the time of the Cuban missile crisis), an updated version of their design at last appeared on Navy ships.[41]

In 1997, Lamarr and Antheil received the Electronic Frontier Foundation Pioneer Award and the Bulbie Gnass Spirit of Achievement Bronze Award, given to individuals whose creative lifetime achievements in the arts, sciences, business, or invention fields have significantly contributed to society.[42] Lamarr was featured on the Science Channel and the Discovery Channel.[13] In 2014, Lamarr and Antheil were posthumously inducted into the National Inventors Hall of Fame.[43]


Herää kysymys kuinka moni naisten innovaatioista on hukkunut historian hämäriin jääden ilman huomiota tai kunnianosoituksia. Kuinka moni naistutkija on vedetty ruksilla yli koska hänen tiimissään olleet miehet ovat omineet itselleen glorian (ja mahdollisesti Nobel-palkinnon), ja naisjäseneen tiimissä on suhtaudutta avustajana vaikka hän olisi ollut yhtä oleellinen osa tutkimus- ja kehittelytyötä kuin miethekin?

Jos on houkutus huomauttaa etteivät naiset saa mitään aikaan yksinään, vaan vain tiimin jäseninä, niin kovinpa tuntuu tiimimäistä toimintaa olevan miestenkin kesken tänäpänä kun niitä Nobeleita jaetaan. Kun viime vuonna kävin seuraamassa parit Nobel-luennot, jälleen siellä oli palkittu useampi ihminen yhtäaikaa, eli harvemmin taitaa enää olla yksittäisiä nerokkaita "newtoneita" jotka pystyvät toimimaan vaikka täysin kuplan sisällä ilman mitään yhteyksiä muihin ihmisiin. (Pystyikö edes Newton, en nyt jaksa ottaa selvää.)

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: mikainen - maaliskuu 17, 2019, 22:07:29
Lainaus käyttäjältä: Renttu - maaliskuu 17, 2019, 21:27:15
Lainaus käyttäjältä: mikainen - maaliskuu 17, 2019, 20:37:31
Mikähän siinä olikin ettei juuri noiden herrojen aikalaisista naisista juuri löydy kulttuurin ja tieteen suuruuksia? Sen kun vain olisivat astuneet suuruuden tielle. Jos oli varakkaasta perheestä niin ehkä isä olisi suostunut hankkimaan yksityisopetusta, yliopistoon oli vapaa pääsy vasta 1901 alkaen. Helsingissä naisilla tosin oli 1870-luvulta alken oikeus anoa erillisoikeutta suorittaakseen yliopisto-opintoja. Aviomieskin jos oli suopea niin saattoi antaa luvan ansiotyöhön kodin ulkopuolella.
Kerrotkin tässä siis hyvin tietäväsi, että koko maailman mittakaavassa piskuisessa Suomessa on oltu erittäin edistyksellisiä näiden asioiden suhteen. Kiitos. Jos olisit mennyt 1870-luvulla lässyttämään etelä-pohjanmaalaiselle tilan emännälle, että se on miesten ja yhteis kunnan valta rakenteiden sortama ja lasi katto, niin se olisi ensin nauranut makiasti, ja pessyt sinulla sen jälkeen lattiat!

Vitsi piilee siinä, että kun tarkastellaan koko ihmiskunnan historiaa, niin ei sitten yhtikäs mistään löydy mitään naisten keksimää, koko ihmiskuntaa merkittävästi eteen päin vienyttä superideaa tai työkalua. Kymmeniätuhansia vuosia historiaa, eikä oikeastaan ole muita kuin Marie Curie (Röntgen). Ei voi olla niin, että naiset ovat olleet kaikkialla kymmeniätuhansia vuosia vain niin hurjasti sorrettuja ja lasi katto, että suurkeksinnöt ja ihmiskunnan merkkiteokset ovat käytännössä kauttaaltaan miesten aikaansaannoksia.

Näinkö ne asiantuntijakaverit kertoivat? Tietävät jopa kuka keksi kivikaudellakin minkäkin asian. 🙂

Muistelisin kuulleeni juttua että muinaisista savikipoista on löytynyt jälkiä jotka viittaavat siihen että valmistajilla on ollut pienikokoisemmat kädet, tod.näk. naisten kädet. Ja muistanpa myös miten peruskoulussa historian kirjan piirroskuvissa oli havainnollisestettu miten mies dreijaa savikippoja. Ikäänkuin sekin toimi edellyttäisi munien omistamista. Sitten jos vielä ollaan sitä mieltä että naiset ovat huolehtineet ruoan valmistamisesta ja säilyttämisestä, niin minkä hemmetin takia metsästämisestä vastuussa oleva tai juuri viljelyä aloitteleva mies olisi käynyt kaikessa kiireessä sutaisemassa akkaväelle jotain vukin' ruukkuja?

Mitenkähän se muuten olikaan... Jos dreija oli ennen pyörävankkureita, niin erittäin hämärää mielikuvaa lykkää että joku olisi saanut innovaation pyörivään pyörään vankkureiden alla nimenomaan ruukuntekemiseen tarkoitetusta dreijasta.

Renttu

Lainaus käyttäjältä: mikainen - maaliskuu 17, 2019, 22:07:29
Näinkö ne asiantuntijakaverit kertoivat? Tietävät jopa kuka keksi kivikaudellakin minkäkin asian. 🙂
Siitä nyt vain nimeämään naisten tekemiä suurkeksintöjä. Mitäs niitä nyt oli?

Renttu

Jos naisia olisi enemmän valtiojohtajina, niin maailma olisi rauhallisempi paikka?

Höpöhöpö. Asiaa on tutkittu Euroopassa, ja naiset ovat olleet vieläkin hanakampia sotimaan, kuin miehet! Tutkimuksessa pystyttiin luotettavasti osoittamaan sekin, että naisjohtajien tiheämpi sodankäyntitaajuus ei johtunut siitä, että muiden maiden miesjohtajat olisivat kokeneet nämä heikoiksi ja hyökänneet, vaan nimen omaan siksi, että naisten ei itse tarvinnut osallistua varsinaiseen sotimiseen. He kun voivat lähettää taisteluihin aviomiehensä tai jonkin muun miehen, itseään edustamaan. Tässä tutkimuksesta hyvä The Economistin artikkeli:

Who gets into more wars, kings or queens?

Topi

Lainaus käyttäjältä: Renttu - maaliskuu 17, 2019, 22:14:32
Siitä nyt vain nimeämään naisten tekemiä suurkeksintöjä. Mitäs niitä nyt oli?

Tieteen historiasta löytyy aika paljon sellaisia tapauksia, joissa joku on ottanut kunnian toisen tekemästä työstä, joko osin tai kokonaan, ja saanut sen myös historiankirjoituksen silmissä pitää.

En ole siitä eri mieltä, että naiset ovat todella aliedustettuina tieteen huipulla. Jos jollain on ollut todella raflaava ja uusi ajatus, siinähän on helposti naurettu pihalle ja vähätelty, silloinkin jos esittäjä on ollut mies. Nyt jos mietit vuosisatoja ja vuosikymmeniä taaksepäin, kuinka paljon voimakkaampaa tällainen vähättely tai sitten tulosten oikeaksi paljastuessa niiden omiminen onkaan ollut, jos esittäjä on ollut nainen?

Jään tutkimaan asiaa ja ilmoittelen jos löytyy oikein mehukkaita todennettavissa olevia esimerkkejä. Väite että kaikki oikeasti uusi ja merkittävä tieteessä ja teknologiassa on ollut miesten keksimää tuntuu aika kovalta — ja jotenkin nyt veikkaan että et ehkä sittenkään tunne tätä niin tyhjentävästi kuin kuvittelet. Taiteen saralla tämän väitteen läpi oli helppo nähdä ja se myös osoittaa. Nähtäväksi jää, mitä pienellä kaivelulla löytyy tieteen saralta.

Jotenkin veikkaan että mitä hyvänsä löytyisikin, reaktio olisi että ei se ole "suurta" :D koska nainen. No, se on sellaasta.

Renttu

Entäpä väite siitä, että naiset osoittaisivat tunteitaan miehiä enemmän?

Do women really show their emotions more than men? (Research Digest).

Tämän tutkimuksen mukaan vaikuttaisi pikemminkin siltä, että miehet ilmaisevat erilaisia tunteita eri painoarvoilla kuin naiset, mutta ei ilmaisussa sinänsä ole suuria eroja.

Mistä ylipäätään on edes päätelty, että naisen tavat ilmaista tunteitaan olisi jokin mittari sille, miten miestenkin niitä pitäisi ilmaista? Ajatushan on naurettava.