Media ja sen vinoumat

[ROOSTER]

Oululaisten perustelu:

Onko Oulu Skandinaviaa?

Oulun kaupungin viestintäjohtaja Sirkka Keränen myöntää, että Suomen määritteleminen kartalle on välillä ongelmallista. Keräsen mukaan on yksiselitteistä, että Suomi on osa Pohjoismaita.
- Mutta sellaista käsitettä ei englanninkielisessä maailmassa ole, vaan siellä puhutaan Skandinaviasta. Paikalliset kyllä tietävät, missä sijaitsemme, mutta tässä lähdetään siitä, miten asemoimme itsemme muun maailman silmissä, hän sanoo.
Kouluopetuksessa Suomi laitetaan osaksi Fennoskandiaa.
- Mutta sekin rajaus on vaikea tehdä, koska Fennoskandiaan kuuluu myös laajoja alueita Karjalasta, Keränen sanoo.
Keräsen mukaan Oulun kutsuminen Skandinavian pohjoiseksi pääkaupungiksi on ehkä maantieteellisesti väärin, mutta kulttuurisesti Suomi on osa Skandinaviaa.
Pääkaupungiksi julistautuminen on puolestaan tehty puhtaasti numeerisen datan perusteella.

Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä enemmän näyttää tulevan määrittelyongelmia. Onko esim. saamelaisuus mielentila, poro-omistuksen johdannainen vai oikeus metsästää luonnonsuojelualueilla.

[Toope]

YLE:ltä taas objektiivista ja asiallista journalismia:
https://yle.fi/a/3-12674632
- Trump koetti varastaa huomion välivaaleissa
- Trumpille media on aina syyllinen
- Omassa vaali-illassaan entinen presidentti pilkkasi sormella osoittaen toimittajia ja kuvaajia, jotka hän nimesi "valeuutisten" välittäjiksi.
- Esivaalitilaisuuksissa Trump turvautui jälleen alatyyliseen kielenkäyttöön.
jne...

Nuo samat jyrkisaarikosket ihmettelevät, miksi mediaa pidetään politisoituneena ja asenteellisena... Sama ilmiö on nähtävissä liki kaikissa suurimmissa medioissamme.

[MrKAT]

YLE:ltä taas objektiivista ja asiallista journalismia:
https://yle.fi/a/3-12674632
- Trump koetti varastaa huomion välivaaleissa
- Trumpille media on aina syyllinen
- Omassa vaali-illassaan entinen presidentti pilkkasi sormella osoittaen toimittajia ja kuvaajia, jotka hän nimesi "valeuutisten" välittäjiksi.
- Esivaalitilaisuuksissa Trump turvautui jälleen alatyyliseen kielenkäyttöön.
jne...

Valitatko samaa jos korvaat Trumpin Putinilla?
- Putin koetti varastaa huomion välispeakissa
- Putiniille länsi ja lännen media on aina syyllinen
... jne

"VÄÄRIN! PUOLUEELLISTA MEDIALTA" huutaa Toope ja Putinistit?

Vai oletko itse puolueellinen = sokea huomaamaan?

[Hippi]

YLE:ltä taas objektiivista ja asiallista journalismia:
https://yle.fi/a/3-12674632
- Trump koetti varastaa huomion välivaaleissa
- Trumpille media on aina syyllinen
- Omassa vaali-illassaan entinen presidentti pilkkasi sormella osoittaen toimittajia ja kuvaajia, jotka hän nimesi "valeuutisten" välittäjiksi.
- Esivaalitilaisuuksissa Trump turvautui jälleen alatyyliseen kielenkäyttöön.
jne...

Nuo samat jyrkisaarikosket ihmettelevät, miksi mediaa pidetään politisoituneena ja asenteellisena... Sama ilmiö on nähtävissä liki kaikissa suurimmissa medioissamme.

Juuri tuollaisen kuvan Trumpista saa, kun on katsellut klippejä hänen kiertueeltaan. Tyyli ei ole muuttunut vaalien häviämisen jälkeen ainakaan rauhallisempaan suuntaan. Kyllähän yleisössä on niitä kusipäisiä MAGA-hemmoja hurraamaassa jonkun verran, mutta aika tyhjille katsomoille on saanut viime aikoina esiintyä. Hyvin on kamerakulmat valittu, että hänen puhuessaan hänen takanaan on se villein porukka. Mutta, kun kameraa lähtee kiertämään, on näkynyt tyhjiä katsomoita.

https://www.youtube.com/c/TheYoungTurks
https://www.youtube.com/c/thedavidpakmanshow

Noista kummastakin löytyy hauskaa katsottavaa. En yksittäisiä juttuja laita tarjolle, mutta etsivä löytää.

[Hayabusa]

Trumphan on media luomus. Kameroiden vilahtaessa näkyviin alkaa Diili-Trump-show, jossa Trumpin suu päästelee sammakoita nopeammin kuin mitä yleisö ehtii sulatella. Joku Trumpin hovimestarina tjsp toiminut suomalainenhan kertoi haastattelussa, että kotioloissa Trump on paljon rauhallisempi. Ilmeisesti raukkaparka on niin ehdollistettu kameroille, että vain liskoaivot toimivat kameroiden ollessa paikalla.

[a4]

Leikkauslistojen lähestyessä on aika puhua talousjournalismista:
https://www.hs.fi/visio/art-2000009175864.html
(maksumuuri)

Yksi päivitystä kaipaava käsite lienee kestävyysvaje.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kest%C3%A4vyysvaje
Siitä pitäisi alkaa uutisoimaan ja politikoimaan luonnon resurssien eli globalisoituneiden yhteiskuntien laajamittaisempana kestävyysvajeena.
Luontokato, ilmastonmuutos, nälänhätä, sodat, kansainvaellukset, epidemiat, ääri-ideologiat, epätasa-arvo, hyvinvointirakenteet, omavaraisuus,..
Talouskasvumantraakin pitäisi päivittää. Miten olisi ylikulutuskasvu?

[Melodious Oaf]

Lainaan pätkän a4:n linkkaamasta maksumuurin takana olevasta artikkelista:

Tutkijat, kuten Melissa Gregg Yhdysvalloissa ja Mona Mannevuo Suomessa, tapaavat verrata nykyistä talouspuhetta kristilliseen moraaliin. Sekä talousjournalismissa että kristinuskossa kansalaisen on tunnistettava itsensä syntiseksi tuottamattomuudessaan ja parannuttava asiantuntijoiden oppien avulla. Ohjeita tottelemalla voi tulla paremmaksi versioksi itsestään ja saavuttaa taloudellista menestystä, joka muodostaa kunnon kansalaisen moraalisen selkärangan.

Aivan kuten sata vuotta sitten geologi J. J. Sederholmin oppikirjassa Työn tiede, Helsingin Sanomien ja Kauppalehden sivuilla työtä tekevä ihminen on elinvoimainen, tasapainoinen ja liikunnallinen tuotantokone. Toisin sanoen menestyjä, joka hallitsee tehokkaasti omaa aikaansa ja elämäänsä.

Tämä sivuaa osin muitakin palstalla käytyjä keskusteluja. Ongelmiin tuotteistetaan ja myydään "ratkaisuja" ja niistä tulee ennen pitkää jonkinlaisia sosiaalisia normeja.

Esimerkiksi ekologisista tai osin terveydellisistäkin syistä tulisi ostaa luomua, luomutuotteet ovat kalliimpia, ja joissain tapauksissa kauppaketjutkin tekevät päätöksiä siitä, että tarjolla on vain luomua tai jotain muuta tällaista.

Raakana yleistyksenä ympäristöä vähiten kuormittavia ovat sellaiset paikallisesti tuotetut elintarvikkeet joiden sesonki kulloinkin on.

Jos sosiaalinen velvoite on ostaa nimenomaan vaikka luomua, se saattaa johtaa siihen, että tuotteiden logistiikkaketjut  pitenevät entisestään. Lopulta luomu on jossain Espanjassa valtavan resursseja haaskaavasti ja epäekologisesti tuotettua käytännössä siksi, että luomu on sitä mitä mitä ihmiset haluavat ja sitä on niille tuotettava.
   Se on siis lisäarvoa tuottava jotakin elämänkatsomusta tai elämäntapaa ilmentävä brändi enemmän kuin mitään muuta.

[Melodious Oaf]

a4:n linkkaama artikkeli Mikä talousjournalismia vaivaa? koostuu neljästä pienoisesseestä, joissa kirjoittajat esittävät omia näkemyksiään otsikon aiheesta.

Ensimmäisen on kirjoittanut duo Pontus Purokuru & Veikka Lahtinen. He ovat kirjailijoita, filosofeja ja aktivisteja. Edellisen viestin lainaus taisi olla heiltä.

Tiivistelmä: Talousjournalismi ilmentää tiettyjä käsityksiä siitä, mitä on hyvä elämä. Jos koko järjestelmää pitäisi myös uudistaa, talousjournalismin olisi syytä aktiivisemmin ja kyseenalaistavammin pohtia myös sitä, mitä hyvä elämä on. Jos nykyistä elämänmuotoa ei kunnolla uskalleta kyseenalaistaa, sen perusta saattaa murentua alta ennen kuin ehditään luoda pohjaa jollekin uudelle.

Toisen on kirjoittanut Melissa Heikkilä, joka on tekoälyyn keskittyvä teknologiatoimittaja MIT Technology Review -julkaisussa.

Tiivistelmä: Talousjournalismissa keskitytään rahaan ja varallisuuteen, siihen kuinka joku haalii sitä, menettää siitä, säästää tai tekee jotakin muuta tällaista. Juuri lainkaan ei keskitytä valtaan. Tätä havainnollistaa ehkä selkeämmin katkelma:

Jos voisin, lähettäisin jokaiselle suomalaiselle talous- ja teknologiatoimittajalle foliohatun, joka suojaisi heitä käärmeöljymyyjien pöhinältä. Mutta helpompaa on luultavimmin se, että toimittajat ja päättäjät arvioisivat itse sitä, miten kirjoittavat teknologiasta. Kuka tekee päätöksiä, ja mihin päätökset perustuvat? Kuka on vastuussa, kun asiat menevät väärin? Kenen etuja ajaa se, että tietyllä alalla käytetään enemmän tekoälyä?

Kolmannen esseen kirjoittaja on Timo Harjuniemi, joka on tutkinut mm. talouskriiseihin liittyvää julkista keskustelua.

Tiivistelmä: Talousjournalismissa käytetään liikaa asiantuntjoina nimenomaan ekonomisteja. Oikaisen taas lainaamalla:

Modernin taloustieteen kielioppi, jonka pohja on mikrotasolla eli yksittäisten kuluttajien, kotitalouksien ja muiden talouden toimijoiden preferensseissä, ei yksin riitä, kun tulisi ymmärtää 2020-luvun talouden ilmiöitä: puolijohdevarustautumista, keskuspankkien poliittisesta roolista käytävää vääntöä tai vaikkapa aloitteita yhteisen eurooppalaisen teollisuuspolitiikan tarpeesta. Näitä ilmiöitä pohdittaessa keskeisessä roolissa ovat niin taloushistorian, maailmanpolitiikan kuin ortodoksiasta poikkeavan taloustieteenkin analyysit.

Neljännen esseen on kirjoittanut Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston vanhempana ekonosmistina työskentelevä Sanna Kuronen.

Tiivistelmä: Keskitytään pieniin ja arkisiin asioihin kuten säästämiseen tai siihen, mihin aikaan kannattaa lämmittää sähkösauna. Samalla laajemman perspektiivin asiantuntija-arviot jäävät liian vähälle huomiolle.
    Korkojen noususta puhutaan, mutta ei esimerkiksi esitetä laajaa asiantuntija-analyysia siitä, miksi vastuu korkotasojen hillinnästä on siirretty keskuspankeille tai miksi on epärealistista, että vastuu palautettaisiin hallituksille.
    Toisaalta Suomessa on kaiken aikaa ulosotossa noin 300 000 ihmistä, ja tämä luo heille merkittävän kannustinloukun. Tällaiset ison kuvan jutut jäävät helposti jalkoihin tai eivät ole talousjournalismin kohdeyleisölle relevantteja.
    Hän suosittelee lukemaan Financial Timesia tai The Economistia mutta samalla toteaa, että englanninkielisten julkaisujen anti usein sivuuttaa näkökulmia muilta kielialueilta ja sellaista, mikä meille saattaisi olla erityisen ajankohtaista tai tärkeää.
   Ratkaisuksi hän ehdottaa sitä, että asiantuntijoille annettaisiin enemmän palstatilaa joko kirjoittajina tai pitempien haastattelujen muodossa.

[Hiha]

HS:n talvitoimittaja Paavo Pönttö on herennyt vitsikkääksi.

" – – itsenäisyyspäivän aattona julkistetun ratkaisun tekijäksi olikin päätynyt apulaisoikeuskanslerin sijainen – kaiketi oikeuskanslerinviraston pahnanpohjimmaisena."

Ei ollut ilmaista aamiaista

Kun katsoo "pahnanpohjimmaisen" esittelyä, hänen virkauransa on aika vakuuttava ja tyyppi tuntuisi olevan ihan pätevä hommiinsa.

https://oikeuskansleri.fi/apulaisoikeuskanslerin-sijainen-martikainen

Millähän perusteella pääkirjoittelija on katsonut itsensä sopivaksi laatimaan arvioita laillisuusvalvojien tavoista pyörittää oikeuskanslerinviraston toimintaa? Kannattaisi muistaa, että kansalaiset saavat sanoa mitä sylki suuhun tuo, mutta toimittelija häpäisee itsensä lisäksi edustamansa median.

[Toope]

Ai, minä taas haistan kusetusta.

[Hippi]

^
Mitenhän kuva nyt liittyy millään tavalla maahanmuuttokeskusteluun, johon tuon olet laittanut ilman mitään lähdeviitteitä ja selityksiä.

Pylväikkö löytyy blogista, jota pitää Juhani Putkinen, joka kertoo 31.3.2019:
Löysin Henn Põlluaasin naamakirjasta jännän grafiikan toimittajien puoluekannoista. En tiedä sen paikkansapitävyyttä, mutta en ihmettelisi ollenkaan jos se pitäisi paikkansa. Googlettamalla löydätte sen itsekin.

Henn Pölluaas (wiki)

Keväällä 2019 kuva näyttää levinneen enimmäkseen twiiteissä ja blogeissa nopeaan tahtiin, mutta ei missään kerrota kuvan alkuperää, tai ainakaan minä en sitä löytänyt mistään kohtuullisella etsimisellä.

[urogallus]

Keväällä 2019 kuva näyttää levinneen enimmäkseen twiiteissä ja blogeissa nopeaan tahtiin, mutta ei missään kerrota kuvan alkuperää, tai ainakaan minä en sitä löytänyt mistään kohtuullisella etsimisellä.

Mä muistelisin, että jonkun suppean tutkimuksen mukaan suosituimmat puolueet toimittajien keskuudessa olisivat olleet vihreät ja kokkarit, - molemmat, varsinkin vihreät, selvästi suositumpia kuin keskimäärin. SDP ja persut olivat kääpiöitä. Mutta tämä nyt on muistinvaraista.

En oikein osaa nähdä toimittajakuntaa perinteisen vasemmistolaisena. Urbaaneja liberaaleja he ovat valtaosaltaan, ja tämä vääristymä on uskoakseni sisäänrakennettuna koko media-alassa. Se ei tee valtamediasta arvotonta, mutta kuluttajan kannattaa pitää se mielessä.

[MrKAT]

^Minulla on käsitystä että rivitoimittajat, harjoittelijat ja  "vihreät" märkäkorvaiset olis vihreään kallellaan, ehkä vasemmallekin mutta toimituspäälliköt ja muut "sensuroijat" ja "ehdottelijat" on kokoomukseen päin. Ehkä SDP:hen myös, iäkkääämpiä ovat. Nämä sitten tasapainottaa toisiaan.

Googlailin, että Toopen kaavio olisi Persujen ikiomasta sylttytehtaasta by persu Marko Hamilo.

Antti Tikkanen postitti tämän:

- https://twitter.com/minnacousins/status/1558452234668703744 jossa Antin kommentti on.
(Kaaviossa sininen olisi PS jos poliisitaustaiset ehdokkaat listattaisi eikä riittäisi vaan harmaakin olisi PS-sininen).

Seuran blogissakin kirjoitellut oulul. freelancer-toimittaja Juha Korhonen tuosta Toopen kaaviosta:

Jussi Korhonen @JussiMKorhonen
Toimittajien puoluekantoja mukamas esittelevä räpellys näkyy taas leviävän Twitterissä. Kuten kaikki jo tiedämme, asiaa koskevaa tutkimusta ei ole edes tehty. Toisin sanoen esitys on keksitty eli niin sanotusti täyttä paskaa, kuten asiantuntijapiireissä tavataan asia ilmaista.
- https://twitter.com/JussiMKorhonen/status/1504386360853082114

Jossa kommenteissa lisää taustaa Toopen kaaviolle:
------
Kuutiopoliisi @Kuutiopoliisi
18. maalisk. 2022
Niin no, opinnäytetyö on tehty: https://suomenmaa.fi/uutiset/kyselytutkimus-paljasti-journalismin-opiskelijoiden-suosikkipuolueet-tuloksiin-sisaltyi-myos-melkoinen-yllatys/

Joitain juttujakin on tehty kuten tämä: https://ts.fi/uutiset/370484
  suomenmaa.fi
  Kyselytutkimus paljasti journalismin opiskelijoiden suosikkipuolueet – tuloksiin sisältyi myös...
  Journalismin opiskelijoista 31 prosenttia äänestäisi vihreitä ja 26 prosenttia vasemmistoliittoa, jos vaalit
  olisivat...
------
Jussi Korhonen @JussiMKorhonen
Tässäkään ei selvitetty toimittajien puoluekantoja vaan journalismin opiskelijoiden ja heidänkin keskuudessaan vastausprosentti jäi hyvin alhaiseksi.


Siis kaavion tie oli: opinnäytetyö->Suomenmaa/TS ym media ->persujen some ja sylttytehtaat+yleistys.

[Laika]

En oikein osaa nähdä toimittajakuntaa perinteisen vasemmistolaisena. Urbaaneja liberaaleja he ovat valtaosaltaan, ja tämä vääristymä on uskoakseni sisäänrakennettuna koko media-alassa. Se ei tee valtamediasta arvotonta, mutta kuluttajan kannattaa pitää se mielessä.

Olen spekuloinut useinkin mielessäni, että vasemmisto kärsi kulttuurisen tappion kylmän sodan päättyessä, minkä vuoksi se poliittisena voimana hajosi ja marginalisoitui. Koska poliittisessa journalismissa vanhaan jakoon oli totuttu, lainattiin vasemmistolle vähitellen uusi käsite sieltä, missä vasemmisto oli kadonnut poliittisesta elämästä jo paljon aikaisemmin -Yhdysvalloista. Tällä uudella vasemmistolla on vain löyhästi tekemistä taloudellisen oikeudenmukaisuuden kanssa, varsinkin koska suuri osa siihen kuuluvista on itsessään kaupunkien taloudellista eliittiä, joka järjestelmästä eniten hyötyy.

Sen sijaan vasemmisto sanan vanhassa mielessä on dilutoitunut useiden puolueiden sisälle meillä, kuten perussuomalaisiin, vihreisiin ja SDP:hen. Mikään noista puolueista ei silti ole ideologisesti erityisen vasemmalla, ellei lasketa 'kulttuurimarxismia', joka on marxilaisuudelle itse asiassa anateema (ainakin siinä merkityksessä kuin sanan lanseeranneet ovat sen merkityksen minulle selittäneet).

[MrKAT]

Minulla on tästä 1 kysymys:   M i t ä   h e m m e t t i ä   ? ! ?

Jussi Jalonen @jojalonen
BREAKING: Iltalehden koko toimitus ja kaikki vakiokommentaattorit lähtevät kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaaksi Uudeltamaalta.
5.46 ip. · 25. tammik. 2023
- https://twitter.com/jojalonen/status/1618274220869550082

(Ja 2. kyssäri persuille: Eikös valtamedian pitänyt olla vihervasemmistolainen?)