Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Brexit

Aloittaja -:)lauri, tammikuu 27, 2019, 18:00:06

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 3 Vieraat katselee tätä aihetta.

Kopek

Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - kesäkuu 28, 2019, 18:06:15
Eli kulttuuri selittää suurimman osan älykkyyseroista, eikä toisin päin.

Kenen välisistä älykkyyseroista?

Mikä kulttuurin selittää?

Helsingin Sanomissa oli viikko sitten artikkeli, joka oli otsikoitu "Toimittaja meni Mensan testiin – mutta mitä testi oikeasti mittaa ja mihin älykkyyttä enää edes tarvitaan?"

Lehdessä oli näytteeksi muutama Mensan käyttämän älykkyystestin kysymys. Katsoin vain ensimmäistä ja totesin, että olisin sen kyllä ratkaissut, mutta en vaaditussa ajassa.

En ole käynyt Mensan testissä enkä aio mennäkään. Sen verran älykkyystestien kysymyksiä olen kuitenkin vuosien varrella netissä ja lehdissä nähnyt, että en elättelisi toiveita korkeasta pistemäärästä. Saisin todennäköisesti aivan surkeat pisteet eli luokittelun "tyhmä". Ratkaiseva syy huonoon tulokseen olisi aika, eli se ei riittäisi minulle.

En tiedä, näkyykö seuraava kuva, mutta jos näkyy, niin tämä on se kysymys, jota mietiskelin.

https://hs.mediadelivery.fi/img/658/d000f587f47b4a889a3c01adcb914a46.jpg.webp

Aloin ratkaista sitä tyypilliseen ADHD-tyyliin eli en kiinnittänyt ollenkaan huomiota alimpaan riviin, jossa oikea vastaus on yksi neljästä vaihtoehdosta. Aloin kehitellä vastausta aivan tyhjästä ja päädyin miettimään ensiksi "villejä" vaihtoehtoja, joita ei ole alla olevien joukossa. Tämä lienee helpoimpia aloittelukysymyksiä, joten totta kai oikean vastauksen lopulta hoksasin, mutta aikaa kului liikaa.

Tuosta liiasta ajan kulumisesta päädyin tekemään seuraavan rinnastuksen tietokoneisiin, jolla yritän havainnollistaa, mikä heikkous minulla on.

Olen kuin tietokone, jossa on hyvin vähän käyttömuistia. Prosessori on oletettavasti suunnilleen saman tehoinen kuin muillakin, mutta muistia on niin vähän, että suorituskyky on hidas. Pystyn taltioimaan lyhytaikaiseen muistiin vain hyvin vähän tietoa kerrallaan. Tarkoitan todella vähän. Jos älykkyystestissä on esimerkiksi numerosarja, jota pyydetään jatkamaan, sen jatkaminen on hankalaa, jos ei muista numerosarjasta kuin sen numeron, jota silmät katsovat. Kun siirtyy seuraavaan numeroon, edellinen pyyhkiytyy pois muistista. Tämä on aivan totta. Puhelinnumeronkin joudun katsomaan luku kerrallaan, kun naputtelen sitä luettelosta puhelimeen. Ei puhettakaan, että muistaisin jonkin pidemmän numerosarjan, ellen aikaa vievästi opettele sitä. Jos älykkyystestissä on tuollainen sarja, joudun katsomaan numeroita aina uudestaan ja uudestaan, niin että ylipäätään hahmotan sen, mitä numerot ovat, ja mikä on niiden suhde toisiinsa. Pitkän pähkäilyn ja mietiskelyn ja lukuisten uudelleen katsomisten jälkeen ehkä ratkaisen tehtävän, mutta siihen menee kymmenen kertaa kauemmin kuin normaalilla ihmisellä.

On vielä huomioitava se, että uusi tieto pyyhkii vanhan pois. Jos esimerkiksi katson auton rekisterinumeron aikomuksenani kirjoittaa se paperille ja saman tien huomaan huoltoaseman kyltistä, että bensa maksaa 1,63 euroa litra, rekisterinumero on kadonnut muististani. Ainoa tapa säilyttää se, on hokea sitä peräkkäin uudestaan ja uudestaan päästämättä mitään ajatusta tulemaan väliin.

Meillä on omassa perheessä käytännön havaintoja siitä, että muistilla ja älykkyydellä voi olla tekemistä keskenään. Nuorempi tyttäreni oli lapsena poikkeuksellisen hyvä ns. muistipelissä, jossa käännettiin kortteja ja yritettiin muistaa, mikä kuva niiden takana on, ja sopivan parin löytyessä yhdistettiin ne. En muista menikö peli aivan näin, mutta joka tapauksessa kuvia piti muistaa mahdollisimman paljon. Minä taas olin ikiaikojen huonoin tuossa pelissä eli muistin vain sen viimeisimmän kortin, jos edes sitä.

Myös koulun matematiikassa alemmilla luokilla tyttäremme oli hyvä. Opettaja kertoi meille vanhemmille, ettei hänellä ollut koskaan aikaisemmin ollut niin hyvää oppilasta matematiikassa. Kun muut oppilaat etenivät oppikirjan tehtävissä opintosuunnitelman mukaan, tyttäreni teki ajan kuluksi koko kouluvuoden tehtävät, ja kun ne oli tehty, saman tien seuraavan luokan tehtävätkin. Matikan tunnit olivat hänelle tylsiä, kun opetus laahasi kaukana jäljessä hänen tasostaan.

Tyttäreni sai yli 150 pistettä Mensan testissä, kun hän kävi siinä lukioaikana.

Ennen tuota Mensan testiä teimme kumpikin erään nettitestin, jossa jollakin tavalla mitattiin älykkyyttä tai mitä siinä nyt mitattiinkin. Minä sain 136 pistettä ja tyttäreni 128 pistettä, mistä hän sisuuntui ja meni Mensan testiin ajatuksella, että tee perässä, jos pystyt.

Miten voin saada paremmat pisteet tuosta toisesta testistä? Siten, että siinä ei ollut aikarajaa. Puursin ja pakersin eli sitkeydellä voitin sen, mitä älyssä ja muistissa hävisin. Koska älykkyyden käsitteeseen ilmeisesti kuuluu nopeus, minua kai pitää sanoa hidasälyiseksi eli kansanomaisesti tyhmäksi. Koska arkielämässä ei ole ajanottajaa sekuntikellon kanssa mittaamassa, miten paljon asioiden ratkaisemiseen menee aikaa, minäkin jollakin tavalla pärjään enkä ilmeisesti anna itsestäni erityisesti tyhmän ihmisen vaikutelmaa ellei nyt hetkittäin heikkoina hetkinäni. Pääasiahan joka tapauksessa on lopputulos eikä se, kuinka monta sekuntia siihen päätymiseen menee.

Brexit, brexit... mitä kirjoittaisin tähän loppuun aiheesta, ettei juttu mene kokonaan siitä sivuun. Ovatko brexitin kannattajat vai vastustajat älykkäämpiä? Ovat suomalaiset EU-jäsenyyden kannattajat vai vastustajat älykkäämpiä? Kummassakin leirissä taitaa niin tyhmiä kuin fiksujakin ihmisiä. Onko EU-jäsenyys siis ennen kaikkea tunnekysymys?

Toope

#31
Eikö kansakuntien elintaso kuvaa pitkälti heidän kykyjään ja älykkyyttään? Heidän kykyjään ratkaista ongelmiaan ja kehittyä sitä kautta?
Jos toiset kansakunnat polkevat paikallaan ja toiset kehittyvät, voisiko siitä luoda johtopäätöksiä?

Juu, brexitistä ollaan taas kaukana. Mutta siihen sen verran, että Britannia äänesti eroamisesta, joten on demokraattinen päätös. EU:n ei pitäisi kiusata Britanniaa, sen pitäisi pyrkiä sopimaan rehti sopimus erosta, vaikka se haluaakin kuristaa brittejä, jotta mikään toinen maa ei haluaisi erota. Tuo ei ole rehtiä peliä EU:lta.

-:)lauri

#32
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 28, 2019, 20:25:07
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - kesäkuu 28, 2019, 18:06:15
Eli kulttuuri selittää suurimman osan älykkyyseroista, eikä toisin päin.

Kenen välisistä älykkyyseroista?
Kansakuntien välisistä eroista. Ymmärtääkseni äo-testeissa mitattu älykkyys on länsimaissa kasvanut 1900-vuosisadalla noin 7 pinnaa vuosikyymmenessä (ainakin Hollannissa kasvoi vuosien 1952 ja 1982 välillä) [1], mikä tehnee 1900-vuosisadalla yhteensä enemmän pinnoja äo-testissä, kuin mitkä ovat älykkyyserot useimpien kansakuntien välillä, eikä tuota kasvua voida selittää esimerkiksi geeneillä (geenejä muokkaava luonnonvalinta edellyttää tapahtuakseen yhdeltä geenilinjalta useampia sukupolvia kuin 1900-luvulla on elänyt puhumattakaan siitä, että niitä olisi ollut riittävästi esimerkiksi vuosikymmenen parin aikaskaalassa).

LainaaMikä kulttuurin selittää?
En ymmärrä kysymystä tai oikeammin, en tiedä. Se on liian laaja kysymys, jotta oma harrastuneisuuteni riittäisi esittämään edes auttavan tiivistelmän siitä. Kulttuurilla kun voidaan tarkoitaa niin montaa eri asiaa. Se että ihminen tai laajemmin eläin ylipäätään tekee yhtään mitään on jo ihmisen/eläimen kulttuuria. Mistä tuo tekeminen sitten johtuu? No näin alkeellisella tasolla varmaankin jostain sellaisesta, että ihmisen ja eläimen aivot ovat eliön tahdonalaisen mentaalisen maailman lisäksi eliön elämää yllä pitävä järjestelmä ja sen pitää tavoitteen saavuttamiseksi tehdä erilaisia asioita. Osa tietoisia tekoja, osa tiedostamattomia. Mutta esimerkiksi yhden tutkimuksen [2] perusteella älykkyyden kehittymiseen vaikutava kulttuuri syntyy todennäköisesti älyllisesti riittävän stimuloivista olosuhteista (esim. kaksikielisyys riittää jo parantamaan jonkin verran ihmisen kognitiivisia valmiuksia [3]). Eli mitä enemmän liikkuvia osia kulttuuri tarjoaa, sitä otollisempaa maaperää kulttuuri on älykkyyden kehittymiselle. Ja luonnollisesti jos tuo stimulantti sitten syystä tai toisesta poistuu (elämästä tulee liian helppoa), ihminen älyllisesti mitä ilmeisemmin taantuu [2], miksei siten mahdollisesti jopa kansakunnan, tai kansakuntien älykkyys taantuisi, jos riittävän rikkas stimulanttiympäristö kuihtuu [4].
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

-:)lauri

#33
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - kesäkuu 28, 2019, 17:49:02
2016: "Brexit Will Improve your life" -Brexit campaign
2019: "There will be drinking water, whatever happens on October 31st," -Boris Johnson

Myönnettäköön, etten elätellyt suuriakaan toiveita Breksit lupausten pitämisestä, mutta ilmeisesti täytyy myöntää samalla myös tappioni - "There will be drinking water" - taitaa briteillä alkaa kissanpäivät.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

-:)lauri

#34
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 28, 2019, 20:25:07
Brexit, brexit... mitä kirjoittaisin tähän loppuun aiheesta, ettei juttu mene kokonaan siitä sivuun. Ovatko brexitin kannattajat vai vastustajat älykkäämpiä? Ovat suomalaiset EU-jäsenyyden kannattajat vai vastustajat älykkäämpiä? Kummassakin leirissä taitaa niin tyhmiä kuin fiksujakin ihmisiä. Onko EU-jäsenyys siis ennen kaikkea tunnekysymys?

Tuota tuskin on tutkittu, mutta yksi sellainen mitä on tutkittu, sanoo että sosiaalisesti konservatiiviset ovat jonkin verran vähä-älyisempiä kuin sosiaalisesti liberaalit [1]. Vastausta kysymykseesi voisi ehkä haarukoida sellaista reittiä pitkin, että arvioisi, mikä on sosiaalisesti konservatiivisten ja sosiaalisesti liberaalien jakauma brexitin ja sitä vastustavien ryhmissä.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Toope

#35
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - kesäkuu 28, 2019, 22:39:56
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 28, 2019, 20:25:07
Brexit, brexit... mitä kirjoittaisin tähän loppuun aiheesta, ettei juttu mene kokonaan siitä sivuun. Ovatko brexitin kannattajat vai vastustajat älykkäämpiä? Ovat suomalaiset EU-jäsenyyden kannattajat vai vastustajat älykkäämpiä? Kummassakin leirissä taitaa niin tyhmiä kuin fiksujakin ihmisiä. Onko EU-jäsenyys siis ennen kaikkea tunnekysymys?

Tuota tuskin on tutkittu, mutta yksi sellainen mitä on tutkittu, sanoo että sosiaalisesti konservatiiviset ovat jonkin verran vähä-älyisempiä kuin sosiaalisesti liberaalit [1]. Vastausta kysymykseesi voisi ehkä haarukoida sellaista reittiä pitkin, että arvioisi, mikä on sosiaalisesti konservatiivisten ja sosiaalisesti liberaalien jakauma brexitin ja sitä vastustavien ryhmissä.
Niin, tai sitten konservatiivit ajattelevat enemmän järjellä ja liberaaleiksi leimautuvat tunteella...? Tutkimuksia on monenlaisia.
Konservatiivi todennäköisemmin kyllä ajattelee pidemmällä tähtäimellä, jopa sukupolvia eteenpäin, kun liberaaleilla taitaa olla huomionkohteena nykyhetki ja lähitulevaisuus.

-:)lauri

#36
Teen poikkeuksen ja vastaan Toopelle tämän kerran. Kyllä sosiaalisesti konservatiivit eivät nimenomaan ajattele järjellä verrattuna  sosiaalisesti liberaaleihin. Saat keksiä käsitteelle järjellinen ajattelu vaikka minkä synonyymin, konservatiivit suoriutuvat tehtävästä heikommin kuin sosiaalisesti liberaalit (siis keskiarvoja vertaamalla). https://www.psypost.org/2017/09/analytic-thinking-undermines-religious-belief-intelligence-undermines-social-conservatism-study-suggests-49655
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

a4

#37
Lainaus käyttäjältä: Kopek - maaliskuu 24, 2019, 14:14:01
Jos hyvinvoinnilla tarkoitetaan vaurautta, korkeaa sivistys- ja koulutustasoa, sananvapautta, kansalaisvapauksia ja demokratiaa, joita pidetään ns. hyvinvointivaltion keskeisinä ominaisuuksina, hyvinvoinnin kehittymisen keskeinen elementti on maassa asuvien ihmisten "riittävän korkea" älykkyystaso.

Esim, paljon kritisoidun tutkimuksen, joka käsittelee älykkyyserojen yhteiskunnallista merkitystä, päätelmiä aiheestaan:

"The debate about whether and how much genes and environment have to do with ethnic differences remains unresolved."
... If tomorrow you knew beyond a shadow of a doubt that all the cognitive differences between races were 100 percent genetic in origin, nothing of any significance should change. The knowledge would give you no reason to treat individuals differently than if ethnic differences were 100 percent environmental ...

Sekä tästä tutkimuksesta tehdyn jatkotutkimuksen, jossa samansuuntaisia eroja on väitetty olevan maailmanlaajuisesti, saamaa kriittistä loppupäätelmää:

"..Lynn confuses correlation with causation."

https://en.wikipedia.org/wiki/The_Bell_Curve#Criticisms

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 28, 2019, 21:05:42
... että Britannia äänesti eroamisesta, joten on demokraattinen päätös. EU:n ei pitäisi kiusata Britanniaa, sen pitäisi pyrkiä sopimaan rehti sopimus erosta, vaikka se haluaakin kuristaa brittejä, jotta mikään toinen maa ei haluaisi erota. Tuo ei ole rehtiä peliä EU:lta.

Näin sivusta prosessia löyhästi seuranneena on tuntuma, että ensin ei uskottu brittien lähtevän, sitten yritettiin estää lähtö asettamalla vaikeita ehtoja, sen jälkeen  yritettiin auttaa lähtemään ja nyt on nostettu kädet pystyyn, katsotaan mitä ne saa itse aikaan. Lokakuu taisi olla deadline.

Euroopan maista melkein kaikissa on jossain vaiheessa viime vuosisadalla ollut diktaattori vallassa. Franco, Mussolini, Hitler, Napoleon, Hoxha, Zivkov, Tito, Stalin, Salazar, Ceaucescu, Milosevic, Lukashenka, Kekkonen, Paavi ja ym.ym. Ei siis ole mahdotonta, että Britannia ajautuu kaaokseen jossa vain diktaattori Johnson&Johnson voi estää hajoamisen useaan osaan. Vertaa Jugoslavia ja Tito.

Jos Britannia nyt hajoaa ja syntyy Pohjois-Skotlanti, Etelä-Skotlanti, Englanti sekä Wales ja Pohjois-Irlanti liitetään Irlantiin, niin siinä on useita hirmuisen valtionpäämiehen paikkoja tarjolla.

Vielä kun Trump tarjoutuu ottamaan Skotlannin - hänellä on siellä oma golfkenttä - Yhdysvaltojen osavaltioksi, niin kunnon hässäkkää pukkaa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001791163.html

Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Toope

Edellä mennään ehkä hieman fantasian puolelle...

MrKAT

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 24, 2019, 13:06:01
Jos Britannia nyt hajoaa ja syntyy Pohjois-Skotlanti, Etelä-Skotlanti, Englanti sekä Wales ja Pohjois-Irlanti liitetään Irlantiin, niin siinä on useita hirmuisen valtionpäämiehen paikkoja tarjolla.
Tervetuloa Skotlannit! Skotit on tehneet paljon uutta luovaa tiedettä, insinöörejä ja keksijöitä. Viiisasta kansaa...
Missä perussuomalainen törttöilemässä, siellä Jokisipilä puolustelemassa.
                    - Vanha turkulainen sananlasku (by Antti Gronow)

Kopek

Lainaus käyttäjältä: a4 - kesäkuu 29, 2019, 09:29:51
Sekä tästä tutkimuksesta tehdyn jatkotutkimuksen, jossa samansuuntaisia eroja on väitetty olevan maailmanlaajuisesti, saamaa kriittistä loppupäätelmää:

"..Lynn confuses correlation with causation."

https://en.wikipedia.org/wiki/The_Bell_Curve#Criticisms

Onko sillä loppujen lopuksi merkitystä, määrittelevätkö geenit vai ympäristö älykkyyden, jos joidenkin etnisten ryhmien geenit ovat sellaiset, he luovat käyttätymisellään ympäristön, jossa älyykkyyden kehittyminen jää vaatimattomaksi. Tuollainen ryhmä on sukupolvesta toiseen älyllisesti heikommin menestyvä kuin sellaiset ryhmät, joiden geneettinen perimä on älykkyyttä edistävän ympäristön kehittymisen kannalta otollisempi.

Jos suomalaisilla esimerkiksi olisi alkoholistigeeni, ja he joisivat niin paljon alkoholia, että maksat eivät kestäisi, maksakirroosin yleisyyden ei kuitenkaan voitaisi sanoa olevan suoraan etnisesti periytyvää, mutta välillisesti käyttäytymisen kautta se olisi sitä.

Mielestäni kulttuuri ei ole selittävä tekijä, koska sehän on vain sana, joka kuvaa yleisesti vallalla olevaa käyttäytymistä ja tapoja. Juomakulttuuri ei siis selitä suomalaisten juomista, vaan suomalaisten juominen ilmenee "suomalaisena" juomakulttuurina. Selitys on jossakin syvemmällä. Kulttuuri eli totuttu tapa kylläkin voi vahvistaa tietynlaista käyttäytymistä, mutta se ei pakota siihen. Tapahtuuhan paljon myös sellaista, että yleisesti totutut tavat muuttuvat harvinaisemmiksi ja loppuvat kokonaan ilman, että kukaan pakottaisi ihmisiä muuttamaan käyttäytymistään. Maailma muuttuu, ja tavat muuttuvat. Silloin kuin joku tapa ei ota muuttuakseen vaan jatkuu tuhansia vuosia koko etnisen ryhmän keskuudessa, selitystä voidaan etsiä perimästä.

Mitä Brexitiin tulee, niin eniten minua kiinnostaa se, miten Irlannin ja UK:n raja järjestetään. Avoin ja suljettu raja samanaikaisesti tuntuu mahdottomalta. Ehkä tavara-autot ohjataan tullireiteille ja henkilöautot saavat huristella rajan yli entiseen malliin (peräluukut täynnä tavaraa).

Hayabusa

Lainaus käyttäjältä: MrKAT - heinäkuu 25, 2019, 01:08:11
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 24, 2019, 13:06:01
Jos Britannia nyt hajoaa ja syntyy Pohjois-Skotlanti, Etelä-Skotlanti, Englanti sekä Wales ja Pohjois-Irlanti liitetään Irlantiin, niin siinä on useita hirmuisen valtionpäämiehen paikkoja tarjolla.
Tervetuloa Skotlannit! Skotit on tehneet paljon uutta luovaa tiedettä, insinöörejä ja keksijöitä. Viiisasta kansaa...
Porukka joka tekee hyvää viskiä ei voi olla läpensä paha!
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 24, 2019, 22:03:43
Edellä mennään ehkä hieman fantasian puolelle...

Ei kyseessä ole sen suurempi fantasia kuin NL:n tai EU:n hajoamisessakaan. Elämmehän voimakasta kansallisvaltioiden ja -aatteiden nousun aikaa. Kansaakin on näkynyt kaduilla ja jopa äänestyksiä irrottautumisista on pidetty, esim. Skotlanti.

Iso-Britannia on muinaisen kolonialismin ja kansojen sorron rapautuva muistomerkki.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

-:)lauri

Vaikuttaisi siltä, että Britit lähtee Eusta ilman sopimusta. Luonnollinen jatkumo tälle olisi Brittien hajoaminen sillä kyllähän nyt jokainen etnonationalisti ymmärtää, että kansallisuusaate tms. uskonto on tärkeämpää kuin järkevä politiikka.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.