Usko ja mielenterveys/sairaus

[Kopek]

 
Kantapaikalla taitaa olla keskimääräistä sakeampi ateistien keräytymä, kun koko maan tilanteeseen verrataan.

Vuoden 2022 lopussa evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 65 prosenttia suomalaisista plus erilaiset muut suuntaukset siihen päälle. Määrä vähenee, mutta on kuitenkin vielä noin suuri. Kirkkoon kuuluvista eivät tietenkään kaikki enää usko siihen, mitä uskonto opettaa, mutta enemmän tai vähemmän niihin kuitenkin vielä aika moni uskoo.

Kyllä kirkkoon liitytäänkin. Taistolaisperheessä kasvanut historioitsija Keskisarja liittyi kirkkoon muutama vuosi sitten ja otti kasteenkin liittymisen merkiksi, se kun oli ateistiperheessä jäänyt aikoinaan ottamatta.

Ihmisillä on aina jokin uskonto tai uskonnon tapainen. Julistava ateismikin on eräänlainen uskonto. Koska sen päävihollinen on kristinusko eikä jokin islam tai hindulaisuus, kristillisestä näkökulmasta katsottuna julistavat ateistit ovat sarvipäisen heinähankomiehen asialla. Tämä on kovasti sanottu, mutta eihän sen pitäisi loukata ihmisiä, jotka eivät usko mihinkään tuollaisiin.

Syy uskontojen olemassaololle on helpompi ymmärtää, kun menee mielessään entisiin aikoihin ja miettii, millaista ihmisten elämä on silloin ollut.

Elämä on ollut lyhyt, kurja ja vailla toivoa. Suru ja murhe ovat olleet jatkuvasti läsnä, kun kuolema on riehunut perheissä, ja lapsia on haudattu kuin liukuhihnalta. On ollut ruttoa ja rokkoa ja vaikka mitä vaivoja. Ei ole ollut lääkkeitä eikä lääketiedettä eikä terveydenhoitoa. Ihmiset ovat kituneet ja kärsineet. Ihmisiä on kuollut nälkään ja kulkutauteihin. Ei ole ollut antibiootteja, ei ole ollut särkylääkkeitä, ei ole ollut mielialalääkkeitä, ei ole ollut terapiaa, ei ole ollut huolenpitoa, ei ole ollut kriisiapua.

Kaikelle on ollut syy ja selitys, paitsi elämälle itselleen.

Rakennetaan talo, jotta saadaan suojaa kylmyydeltä. Viljellään maata, jotta saadaan ruokaa. Kudotaan kangasta, jotta saadaan vaatteita. Taotaan rautaa, jotta saadaan työkaluja. Mutta miksi tämä kaikki tehdään? Eletään, jotta kuoltaisiin. Hankitaan lapsia, jotta hekin kuolisivat. Tämäkö on suuri viisaus ja totuus?

Elämän suuriin peruskysymyksiin ei ole vastausta. Miksi olemme olemassa? Ei kukaan tiedä.

Uskonnot ovat syntyneet tarpeesta antaa jonkinlainen järjelliseltä vaikuttava selitys tälle kaikelle selittämättömälle. Ne ovat olleet oman aikansa terapiaa ja henkistä huoltoa. Mitä muutakaan olisi ollut? Uskontojen avulla ihmiset ovat pysyneet edes joten kuten järjissään ja saaneet jonkinlaisen tarkoituksen olemassaololleen.

Totta kai uskontoihin on liittynyt väärinkäytöksiä niin kuin kaikkeen, mitä ihmiset tekevät. Mutta ei se välttämättä ole uskonnon vika, jos oikealta tieltä eksynyt pappi tekee pahojaan. Ainahan langenneita enkeleitä on ollut, olivatpa uskonnot mikä tahansa.

Olen sen verran syntinen, että en lämpene kovin tiukoille kristinuskon tulkinnoille. En kuulu Päivi Räsäsen hengenheimolaisiin, jotka ottavat jokaisen Raamatun sanan kirjaimellisena ohjeena tämän päivän maailmassa. Kannatan liberaalimpaa tulkintaa. Jeesuskin oli enemmän radikaali hippi ja vasemmistoanarkisti kuin pilkuntarkkoja sääntöjä paasaava rahanahne pappi. Tästä asiastahan hän joutui ongelmiin fariseusten kanssa, joille sääntöjen tarkka noudattaminen oli tärkeää, mutta sielunsa puhtaudesta he viis veisasivat. Jeesus piti fariseuksia hautoina, jotka ovat päältä kauniita, mutta sisältä täynnä kuolleitten luita ja kaikkea saastaa.

https://www.thegospelcoalition.org/blogs/kevin-deyoung/seven-characteristics-of-liberal-theology/

[kertsi]

Ihmisillä on aina jokin uskonto tai uskonnon tapainen. Julistava ateismikin on eräänlainen uskonto. Koska sen päävihollinen on kristinusko eikä jokin islam tai hindulaisuus, kristillisestä näkökulmasta katsottuna julistavat ateistit ovat sarvipäisen heinähankomiehen asialla.

Paskapuhetta alusta loppuun. Ateismi ei ole uskonto, eikä eräänlainen uskonto, eikä etenkään saatanan asialla. Ihan huuhaa-väitteitä.

[kertsi]

Uskonnot ovat syntyneet tarpeesta antaa jonkinlainen järjelliseltä vaikuttava selitys tälle kaikelle selittämättömälle. Ne ovat olleet oman aikansa terapiaa ja henkistä huoltoa. Mitä muutakaan olisi ollut? Uskontojen avulla ihmiset ovat pysyneet edes joten kuten järjissään ja saaneet jonkinlaisen tarkoituksen olemassaololleen.

No pitää kyllä olla aika nyrjähtänyt järki, jos näkee järjellisyyttä neitseestä syntymisessä, kolmiyhteisessä jumalassa, vettenpäällä kävelyssä, kuolleista herättämisessä, kuoleman jälkeisessä elämässä.

Ja jos näkee kristinuskon terapiana ja henkisenä huoltonakin, ei näe koko kuvaa, eli ei näe kaikkea sitä pahaa, mitä kristinuskon nimissä on tehty. Joillekin ihmisille usko voi tuoda lohtua, mutta ihmisiä on kidutettu ja tapettu kristinuskon nimissä, ja lapsia ja aikuisiakin on peloitettu esim. Jumalan kostolla ja ikuisella kidutuksella Helvetissä.

[Xantippa]

Ihmisillä on aina jokin uskonto tai uskonnon tapainen. Julistava ateismikin on eräänlainen uskonto. Koska sen päävihollinen on kristinusko eikä jokin islam tai hindulaisuus, kristillisestä näkökulmasta katsottuna julistavat ateistit ovat sarvipäisen heinähankomiehen asialla.

Paskapuhetta alusta loppuun. Ateismi ei ole uskonto, eikä eräänlainen uskonto, eikä etenkään saatanan asialla. Ihan huuhaa-väitteitä.

Lisäksi ateismi ei tarvitse olemassa oloonsa minkäänlaista selitystä, eikä etenkään mitään päävihollisia. Ateisti ei usko sen enempää allahiin kuin jeesukseenkaan, eikä hindulaisia jumalia hänen mielestään ole olemassa.

T: Xante

[-:)lauri]

Kuten uskovaiset, ovat ateistitkin ensisijassa yksilöitä, eivät jonkin kuvitteellisen taikka todellisen viiteryhmänsä edustajia, elleivät ota itse aktiivisesti sitä roolia itselleen.

En siten näe mitään mieltä syyllistää yksittäisiä uskovaisia viiteryhmänsä paheista. Samoin en näe mitään syytä syyllistää yksittäisiä ateisteja viiteryhmänsä paheista.

Keksin juuri muuten, että minusta on kovin populistista ylipäätään tulkita ihmisiä viiteryhmänä edustajina silloin kuin he eivät itse selaisena esiinny. Pitääpä yrittää itse hieman päivittää omia näkökulmiani jotta onnistuisin kohtaaman ihmisiä aiempaa paremmin yksilöinä kuin viiteryhmiensä edustajina. Siis silloin kuin eivät ole itse ottaneet selvästi tuota roolia.

[-:)lauri]

Kopekille sallittakoon tulkintansa ateistien puolueellisuudesta. Mutta mielestäni se ei johdu niinkään ateisteista vaan enempi ihmislajin lajityypillisestä käytännönläheisyydestä.

Katsos länsimaissa kaikkien muiden uskontokuntien apologeetat ovat tyypillisesti pitäneet päänsä kiinni. Nähdäkseni sitä vastakkainasettelua ei silloin muiden uskontokuntien kanssa ole juuri päässyt syntymään.

Ja varsinkin nykyään tietenkin riippuen, mitä medioita/kanavia itse seuraa, käsitys siitä, mitkä maailmankatsomusten apologeetat eivät pidä päätään kiinni, vaihtelee.

[Kopek]

Lisäksi ateismi ei tarvitse olemassa oloonsa minkäänlaista selitystä, eikä etenkään mitään päävihollisia. Ateisti ei usko sen enempää allahiin kuin jeesukseenkaan, eikä hindulaisia jumalia hänen mielestään ole olemassa.

T: Xante

Arvasin kertsin viestien sävyn, ja siksi en niitä luekaan. Harmi, että en osannut varoa, joten lainauksesta näin pienen pätkän. Yritän olla varovaisempi.

En kirjoittanut, että ateismi on uskonto. Kirjoitin, että julistava ateismi on eräänlainen uskonto.

Sana "eräänlainen" on lievennys, joka tarkoittaa, että kyse ei ole varsinaisesta uskonnosta vaan "eräänlaisesta" uskonnosta, jossa on joitakin samoja piirteitä kuin varsinaisissa uskonnoissa. Opinkappaleen julistaminen ja levittäminen on yksi tällainen yhteinen piirre, samoin kiihkomielisyys opin puolustamisessa. Kiihkoateisti ja islamisti ovat kuin samaa ilmiötä eri suunnista katsottuna.

En siten näe mitään mieltä syyllistää yksittäisiä uskovaisia viiteryhmänsä paheista. Samoin en näe mitään syytä syyllistää yksittäisiä ateisteja viiteryhmänsä paheista.

Jostakin syystä yksittäisiä kansalaisia syyllistetään viiteryhmiensä teoista jopa lainsäädännössä. Vaikka yksilö itse ei tekisi mitään, pelkkä joidenkin (terroristi-, rikollis- ym.) järjestöjen jäsenyys ja tukeminen luetaan syyksi.

[Hiha]

Muissakin uskonnoissa ja lahkoissa henget riehuvat. Mutta olisi mielenkiintoista tietää onkohan yksikään ateisti ja/tai tiedeorientoitunut koskaan tullut ns. riivatuksi? Epäilen että ei.

Riivaajahenget ja demonit länsimaissa ovat kristinuskon pyhyyden säilömä jäänne aiemmasta maailmankuvasta. Valistuksen projektiin ne eivät kuulu. Nykyisin täkäläiset uskonnottomat ovat niille immuuneja, koska niitä ei heidän maailmassaan ole. Kaksi tuhatta vuotta sitten asiat olivat toisin. Ateismi on helpointa jumalien kohdalla, koska ne saattavat jättää piittaamatta rukouksista ja uhrilahjoista. Demonit ja muut pahat henget toimivat sitä vastoin moitteettomasti entiseen aikaan. Taudeille ei ollut kunnollisia ja tarkkoja syitä, lapsikuolleisuus oli valtavaa, ihmiset sekoilivat kuten nykyisinkin, mutta keittiöpsykologiset termit puuttuivat. Kiroukset ja riivaukset olivat hyvä selitys, koska ne olivat ainoa selitys, confirmed by the reality.

[-:)lauri]

En siten näe mitään mieltä syyllistää yksittäisiä uskovaisia viiteryhmänsä paheista. Samoin en näe mitään syytä syyllistää yksittäisiä ateisteja viiteryhmänsä paheista.

Jostakin syystä yksittäisiä kansalaisia syyllistetään viiteryhmiensä teoista jopa lainsäädännössä. Vaikka yksilö itse ei tekisi mitään, pelkkä joidenkin (terroristi-, rikollis- ym.) järjestöjen jäsenyys ja tukeminen luetaan syyksi.

Mielestäni jonkinlainen olettama, että ihmisten on täytynyt liittyessään rikollisjärjestöön tai -toimintaan tajuta liittyneensä rikollisjärjestöön tai -toimintaan, on ihan järkevä olettamus. Vai mitä mieltä itse olet?

[kertsi]

Lisäksi ateismi ei tarvitse olemassa oloonsa minkäänlaista selitystä, eikä etenkään mitään päävihollisia. Ateisti ei usko sen enempää allahiin kuin jeesukseenkaan, eikä hindulaisia jumalia hänen mielestään ole olemassa.

T: Xante

Arvasin kertsin viestien sävyn, ja siksi en niitä luekaan. Harmi, että en osannut varoa, joten lainauksesta näin pienen pätkän. Yritän olla varovaisempi.

En kirjoittanut, että ateismi on uskonto. Kirjoitin, että julistava ateismi on eräänlainen uskonto.

Sana "eräänlainen" on lievennys, joka tarkoittaa, että kyse ei ole varsinaisesta uskonnosta vaan "eräänlaisesta" uskonnosta, jossa on joitakin samoja piirteitä kuin varsinaisissa uskonnoissa. Opinkappaleen julistaminen ja levittäminen on yksi tällainen yhteinen piirre, samoin kiihkomielisyys opin puolustamisessa. Kiihkoateisti ja islamisti ovat kuin samaa ilmiötä eri suunnista katsottuna.

Olet itse sokea sille, että väittämällä "julistavaa ateismia eräänlaiseksi uskonnoksi" loukkaat graavisti ihmisiä, jotka eivät jumaliin usko. Jos nimittäin ateisti on sitä mieltä, että jumalusko (tai satuolentoihin uskominen) on mielenterveyden häiriöön tai kognitiiviseen vinoumaan ja nyrjähdykseen verrattavissa oleva tila, niin tulet väittäneeksi - tahallaan tai tahattomasti -, että ateistit ovat yhtä pöljiä kuin uskovaiset.

[Hiha]

Ihmisillä on aina jokin uskonto tai uskonnon tapainen.

Tottahan ihmisellä on aina jonkinlainen maailmankuva ja -käsitys ja -selitys jne. Mutta "uskonnon tapainen" laajenee ja liukenee olemattomiin, jos sen pitää kattaa pikkuvauvat ja dementikot ja kaikki muutkin siltä väliltä.

Uskonto tai sen tapainen vastaa tarpeisiin. Useampaan tarpeeseen kuin yhteen. Muutenhan ihmisillä olisi useampi "uskonto" yhtä aikaa. Yksi selittämään miksi Päivi Räsänen on olemassa ja toinen miksi David Bowie on kuollut. Näitä tarpeita ei sinänsä liitä mikään yhteen. Ne voi hoitaa pienemmissä nipuissa tai yksitellen muullakin tavoin. Silloin kun ihmisellä on taipumus havaita, että hänen vakioselityksensä – juutalaiset, woke, narsismi, mikä-tahansa-maaginen-sana-tähän – selittää uudetkin asiat, kuten miksi 2+3=5, hänellä saattaa olla kuvaamasi uskonto tai sen korvike.

[Hiha]

Lisäksi ateismi ei tarvitse olemassa oloonsa minkäänlaista selitystä, eikä etenkään mitään päävihollisia. Ateisti ei usko sen enempää allahiin kuin jeesukseenkaan, eikä hindulaisia jumalia hänen mielestään ole olemassa.

T: Xante

Arvasin kertsin viestien sävyn, ja siksi en niitä luekaan. Harmi, että en osannut varoa, joten lainauksesta näin pienen pätkän. Yritän olla varovaisempi.

En kirjoittanut, että ateismi on uskonto. Kirjoitin, että julistava ateismi on eräänlainen uskonto.

Sana "eräänlainen" on lievennys, joka tarkoittaa, että kyse ei ole varsinaisesta uskonnosta vaan "eräänlaisesta" uskonnosta, jossa on joitakin samoja piirteitä kuin varsinaisissa uskonnoissa. Opinkappaleen julistaminen ja levittäminen on yksi tällainen yhteinen piirre, samoin kiihkomielisyys opin puolustamisessa. Kiihkoateisti ja islamisti ovat kuin samaa ilmiötä eri suunnista katsottuna.

Olet itse sokea sille, että väittämällä "julistavaa ateismia eräänlaiseksi uskonnoksi" loukkaat graavisti ihmisiä, jotka eivät jumaliin usko. Jos nimittäin ateisti on sitä mieltä, että jumalusko (tai satuolentoihin uskominen) on mielenterveyden häiriöön tai kognitiiviseen vinoumaan ja nyrjähdykseen verrattavissa oleva tila, niin tulet väittäneesi - tahallaan tai tahattomasti -, että ateistit ovat yhtä pöljiä kuin uskovaiset siinä mielessä.

Tuo päättely ei tarkalleen ottaen pidä. Se että ei tule uskoneeksi jumaliin, ei vaadi, että pitää niihin uskovia jotenkin henkisesti alamittaisina. Ottaen huomioon ihmisen keskimääräiset kognitiiviset kyvyt, ne voivat viedä käyttäjänsä mihin tahansa ilman mitään häiriöitä aivojen suorittamassa tietojen prosessoinnissa. Toiseksi, loukkaus ei riitä loukkaamiseen. Se vaatii kohteelta kyvyn loukkaantua. Jos sille nauraa... minusta ajatus, että kaikki ihmiset ovat pöljiä, on hauska ja lohdullinen. Maailma on sellaisessa tilassa, että olisi ikävämpi ajatella sen olevan tarkoituksellista. Parempi vaan, jos se on seurausta tunarilauman soheltamisesta ja sotkemisesta.

[Kopek]

Tämä näyttää olevan niin tunteita kuohuttava aihepiiri, että taidan vetäytyä keskustelusta. En ajattele omia tunteitani vaan muiden tunteita. En halua sorkkia ampiaispesää.

Kirjottelen jostakin neutraalimmasta aiheesta. Jos tästä jatkaisin, joutuisin sensuroimaan mielipiteitäni. Enhän päässyt vielä edes kunnolla alkuun.

Live and let live - pätee myös uskomuksiin. Eli jokainen tulkoon autuaaksi omalla tavallaan tai olkoon tulematta.

https://www.ncregister.com/blog/communism-is-a-religion-made-for-atheists

[-:)lauri]

Tämä näyttää olevan niin tunteita kuohuttava aihepiiri, että taidan vetäytyä keskustelusta. En ajattele omia tunteitani vaan muiden tunteita. En halua sorkkia ampiaispesää.

Kirjottelen jostakin neutraalimmasta aiheesta. Jos tästä jatkaisin, joutuisin sensuroimaan mielipiteitäni. Enhän päässyt vielä edes kunnolla alkuun.

Live and let live - pätee myös uskomuksiin. Eli jokainen tulkoon autuaaksi omalla tavallaan tai olkoon tulematta.

https://www.ncregister.com/blog/communism-is-a-religion-made-for-atheists

Juuri kun olisit päässyt vauhtiin Tuo tarjoamasi linkki (en avannut sitä) tarjosi kyllä loppunsa puolesta jo sen verran kivasti esimakua, että mitä jos antaisit palaa? Olisi kova juttu tietää keiden kanssa olet tähän astisessa elämässäsi ajatellut täällä käyväsi neuvonpitoa

[Karikko]

Kopekille sallittakoon tulkintansa ateistien puolueellisuudesta. Mutta mielestäni se ei johdu niinkään ateisteista vaan enempi ihmislajin lajityypillisestä käytännönläheisyydestä.

Katsos länsimaissa kaikkien muiden uskontokuntien apologeetat ovat tyypillisesti pitäneet päänsä kiinni. Nähdäkseni sitä vastakkainasettelua ei silloin muiden uskontokuntien kanssa ole juuri päässyt syntymään.

Ja varsinkin nykyään tietenkin riippuen, mitä medioita/kanavia itse seuraa, käsitys siitä, mitkä maailmankatsomusten apologeetat eivät pidä päätään kiinni, vaihtelee.

Ateismi, on eräänlainen "leima" niille jotka eivät hyväksy uskontoja auktoriteetteikseen.   Se ei siis kerro mitään ihmisen uskonnollisista tunteista, tai käsityksistä joita maailmasta voi olla.

"Jumaluus" ei sinänsä tarkoita mitään, mutta elämä, maailma kaikkine ihmeineen on silti käsittämätön, vaikka sen selitykseksi ei jumalaa hyväksykään. Ei siis tarvitse kieltää jumalaa, kun sellaista ei edes oleta olevan missään kurkkimassa.

Jumala on oikeastaan pikainen pakokeino maailman ja sen kaikkeuden ihmeellisyyksien  selitykseksi, eikä sille, tuolle uskolle, ole mitään perusteta olemassa. Jumala on selitys aina- vaikka se on vain sana,,joka ei tarkoita mitään muuta, kuin ettei viitsitä ajatella ja tutkia asioita.

Ellei siis ymmärretä, eikä jakseta olla ilman "käsityksiä"  >sanotaan jumala on tekijä-- se ei siis tarkoita mitään. Ihminen saa rauhan, kun on ratkaisut mielessään asian ja sortunut samalla "pappien orjaksi"  no siis uskontojen rengiksi toisin sanoen..  >"Kiitetty olkoon herra, sillä yksinkertaisten on taivasten valtakunta"--