Kehopositiivisuus

[Socrates]

Ei Norma ihan hakoteillä ole, ainakin urheilupiireissä törmää vielä asenteisiin, että alle satakiloiset kuuluvat neuvolaan.

Läskiydellä voi edelleen elvistellä, jos se miehillä liittyy voimaan ja naisilla johonkin voimaantumiseen/kehopositiivisuuteen/läskien ryhmääntymiseen.

Luuseriläskin vastapainoksi on olemassa isoa kokoaan vallan merkkinä käyttävä läski, joka valtaa tilaa muilta fyysisestikin.

Hesarin pääomistaja Aatos Erkko oli muuten mieletön läski.

[Xantippa]

Niin kaikenlaistahan se ihmisillä teettää. Mutta kyllä läskiys vielä suurimmalle osalle on häpeän ja tuskailun aihe ja sillä voidaan lyödä etenkin kasvavaa nuorta todella kipeästi.

Se, että ylipainosta useasti koituu myös terveydellistä haittaa tuskin auttaa asiaa.

Mutta tässä, kuten muissakin asioissa, itseäni vaivaa eniten se, että nostetaan yksi ominaisuus, tässä kehollinen, sellaiseksi, jonka perusteella ihmisiä voidaan leimata semmoisiksi tai tämmöisiksi.

T: Xante

[Hippi]

Väärät sanat väärällä hetkellä saattavat tuhota jopa normaalipainoisin ihmisen itsetunnon. Tuntui aika kamalalta kuulla noin kuusi tuntia synnytyksen jälkeen, kun tuore isä tökkää vatsaan, joka ei todellakaan hetkessä palaudu entiselleen, ja sanoo "sun maha on kuin mätä hedelmä". Ja pari kuukautta myöhemmin sanoo "näin junassa nuoren naisen, jolla oli hätkähdyttävän litteä vatsa", kun omani ei ihan vielä ollut kokonaan entisellään.

Ei sillä ole väliä oliko ensimmäinen tarkoitettu vitsiksi, se vain viilsi todella syvältä ja toinen kerta kasvatti sisua, että näytän sulle vielä litteän vatsan. Siitä alkoi sairas laihduttaminen. Se oli helppo tehdä, kun jätti vaan syömättä. Siihen tottuu yllättävän hyvin. Syömättömyyden pystyy piilottamaan läheisiltä aivan samoin kuin salasyömisenkin. Koko illan kestävään jumppaamiseenkin tottuu. Minulla on vielä muutamia vanhoja valokuvia siitä, miten kolhon näköiseksi muutuin. Oikeasti ns. isoluisena näytin hirveältä. Jalat olivat kuin köysi, jossa on solmu polvien korkeudella ja olkapäät hihattomassa kesäpuserossa olivat kulmikkaat.

Onneksi ei pääni ehtinyt sairastua, sillä en nähnyt itseäni viehättävänä noin laihana. Mutta tuon syömättömyyden taakkaa olen kantanut koko elämäni. Olen sen jälkeen joutunut vahtimaan syömisiäni. Jos haluan herkutella, niin tasapainon vuoksi olen joutunut luopumaan jostain muusta. Kuulun niihin ihmisiin, jotka "lihovat pelkästä pullan tuoksusta", joten kieltäytymisten määrää ei pysty mitenkään mittaamaan.

Onneksi tuo tuhoisa liitto päättyi eroon heti äitini kuoleman jälkeen, joten olen hengissä ja jokseenkin terve vieläkin.

Vasta jälkikäteen muistin, että jo seurusteluaikana tämä kertoi pitävänsä vastenmielisenä sitä, että naiset tuppaavat lihomaan iän myötä ja lasten saannin jälkeen muuttuvat emäntätyyppiseksi. Jos en ihan väärin muista, niin hän jopa varoitteli minua siitä. Toki syytä olikin pelätä minun lihomista, sillä äitini oli huomattavaan ylipainoinen kaikkine sairauksineen. Mutta tätä taustaa vasten en kyllä noita töksäytyksiä osaa vitsiksi tulkita, vaan se oli koulutusta, sanoin kuin oli puhetapani oikominen.

Mainittakoon vielä, että henkilö itse oli 190/63 ja äitinsä oli aivan saman mallinen ja samoin isänsä, jos valokuvasta sai oikean käsityksen. Laihuus oli varmaan heillä geeneissä ja siitä oli tullut myös ainoa oikea olomuoto ihmisvartalolla.

[Norma Bates]

Kun olen ollut mm. rokoteasiassa enemmistössä, on tavallaan toki mielenkiintoista olla vaihteeksi se joka ei tule saamaan minkäänlaista tukea keltään eikä mistään, kun vihjailee ettei ylipaino olekaan positiivinen asia, tai kehtaa vaatia että kehopositiivisuuden tulee koskea muitakin kuin pyöreitä ihmisiä. Taidan nyt tosiaan polkea jalkaa, että joko hyväksytään oikeasti kaikki, tai ei ketään.

Olen kyllästynyt porukoihin jotka jyräävät joukkovoimalla yksittäisiä ihmisiä alleen. Perheelliset vs. minä lapseton, suuri ikäluokka vs. minä nuorempi, nuoret vs. minä vanhempi, ja suomalaisten enemmistö joka on ylipainoisra vs. minä.

Siinähän ne on ne pyhät joukot joista ei saa sanoa mitään kriittistä. Jopa ulkomaalaisista saa sanoa, ainakin samanmielisille.

Mutta ihan sama. Ylipaino ei ole hyvästä ennen kuin 70+ iässä.

[Hippi]

Juu, minusta tuo vaikutti juuri oikealta ohjelmalta, kun van löytyisi jostain kokonaisena. Tosin ainakaan minun kielitaitoni ei riitä sen katsomiseen edes kertauksena ilman tekstitystä, koska siinä oli sen verran fysiologiaan ja lääketieteeseen liittyvää erikoissanastoa, että tarkkana sai olla, että pysyi mukana tekstitetyn katsomisessakin.

Tuolta löytyy koko ohjelma. Näkyy olevan parikin tekstitystä, ei valitettavasti suomea.
https://www.bilibili.com/video/BV1e5411h7FX/?uid=425631653534313168374658

Kiitos tästä. Katsoin sitä jonkin aikaa alusta ja yllättävän hyvin pysyinkin kärryillä. Katson tämän kokonaan, kun olen vähän freesimmässä kunnossa ja jaksan keskittyä paremmin.

Tuo olisi terveellistä katsoa erityisesti niiden, jotka sanovat, että ylipaino on vain laiskuutta ja tahdonpuutetta.

[Norma Bates]

Olin yläasteella alipainoinen, mutta se johtui siitä että kotona ja koulussa oli ruokaa jota en saanut alas sen vastenmielisyyden takia. Pahin oli peruna. Olin kuulema vauvsna ollut tukehtua perunanpalaan, ja se ehkä selittää miksi koen keitetyn ja paistetun perunan maun, rakenteen ja hajun luotaantyöntävänä. Koulussa opin inhoamaan myös maito- ja tillilimakastikkeita.

Herkkäaistisuushan liittyy autismiin.

Olin todennäköisesti alipainoinen myös onkin aikaa aikuiseksi tultuani, kun minulla ei ollut varaa ostaa ruokaa kovin paljoa asuntolainen takia. Tuolloin eka seurustelukumppanini hylkäsi minut, omien ongelmiensa takia.

Painoni romahti kun tuli burn out, ja tuolloin en siis kelvannut yhdelle tyypille joka silloin väitti pitävänsä kookkaammista.

Seuraavan kerran paino lässähti kun sairastuin vulvodyniaan ja elämä oli sietämätöntä helvettiä seuraavat pari vuotta.

Viimeisen(?) kerran mentiin alipainon puolelle kun eksä jätti minut. Enkä nettideiteissä kiinnostanut kuin 10 - 25 v vanhempia miehiä. Joita en tietenkään lähtenyt tapaamaan.

Eli aina kun olen ollut laiha, enkä siis vain hoikahko, olen tuntenut että elämä on perseestä ja minua ei hyväksytä. Ehkäpä se sitten aiheuttaa sen että minulla on tarvis puolustaa laihoja siinä missä muilla lihavia. En osaa sanoa.

Minua miehet ovat sättineet hiuksistani. Kaippa siitäkin voisi sanasen sanoa, myöhemmin.

[Xantippa]

Taidan nyt tosiaan polkea jalkaa, että joko hyväksytään oikeasti kaikki, tai ei ketään.

Taidat nyt myös olla hiukan tekopyhä, koska sinä taidat myös olla ainut, joka ei sitten millään tiettyä joukkoa hyväksy, sekä toistuvasti tuo sitä esiin.

Itse todellakin olen ollut suurimman osaa ikäni alapainon puolella ja vasta 40+ normipainoinen. Osin tämä on johtunut olosuhteista, eli siis ns. sohva-aikaa on aina ollut vähän, eli ihan yksinkertaisesti olen syönyt vähemmän kuin kulutan. Osin olen onnekas, koska makea ei erityisesti maistu eikä minulla muutenkaan ole mitään sellaista ruokaa/naposteltavaa, jota ilman ei toimeen tule. Yleisempiä lihottavia asioita, kuten pitsaa tms. en syö juuri laisinkaan, koska en pidä vehnän mausta.

Mutta toki kiloja tosiaan on jokunen tullut, kun vuonna 1980 ostetut farkut, jos olisivat vielä olemassa, eivät varmaankaan mahtuisi jalkaan. En tosin ihan tiedä, mikä on vartalon muutosta sinällään,  sillä painovoima tehnee tehtävänsä ja mikä ihan kiloja. Yhteisvaikutus kai.

Eli asia todellakaan ei ole minulle henk.koht, vaikka toki olen kuullut kauhistelut laihuudestani siinä kuin muutkin vinkuheinät. Siitä huolimatta voin vain kuvitella, miten asia, johon aidosti oma vaikutusvalta on kuin onkin rajallinen, satuttaa, kun sitä halutaan aseena käyttää.

T: Xante

[Norma Bates]

Noh, minulle hyvksyntä on sitä että sallii toisen olla olemassa, eikä mene nimittelemään häntä päin naamaa, eikä vaadi häneltä että hänen pitää muuttua.

Minulle hyväksyntä ei tarkoita sitä että on pakko änkeä jonkun seuraan ja kaveerata vaikkei yhtään kiinnostaisi. Yhteisöissä joissa ei pysty valitsemaan seuraansa, hyväksyntä minulle on sitä että käyttäytyy asiallisesti.

Pitäisi olla jo itsestäänselvää että aikuiset ihmiset kykenevät somessa kritisoimaan sitä ja tätä ilman että se tarkoittaa jotta tuolla turuilla ja toreilla kirmaa soihdut ja talikot tanassa vainoamassa ihmisiä.

Minä en sanonut yhtään mitään silloinkaan kun bussissa epäsiistin, kenties mielenterveysongelmaisen naisen istuttua viereeni hän alkoi tunkea minuun kiinni niin että minulla oli vähemmän kuin oma istuimeni allani tämän pyöreän naisen liiskatessa minua ikkunaseinää kohti.

[kertsi]

Olisihan se mielenkiintoista nähdä tv-ohjelma missä ihminen hyväksytään sellaisena kuin on, vaikka on ollut yhtä ja samaa koko elämänsä. Lihavat hyväksytään välillä jos he laihduttavat, välillä jos he syövät itsensä sairaalloisen lihaviksi. Kaikki pyörii lihavien ympärillä. Jos joku muija pölöttää telkassa polyamorisista suhteistaan, takuulla kyseinen daami on pyöreä.

Aina median valokeilassa ovat kaikki jotka osaavat pitää eniten ääntä itsestään, ottavat sitä tilaa suurella auralla ja/tai suurella kropalla. Olen niin kyllästynyt fyysiseen ja psyykkiseen rehevyyteen. Joskus saisi ääneen päästä myös se varjoissa väijyvä väistyvä luonne joka yrittää olla häiritsemättä ketään.

No, olethan sinä itse ollut "rehevä" ja ottanut tilaa ainakin tällä foorumilla, kirjoittamalla huimat 9166 viestiä. Tarkoittaako se sitä, että olet omasta mielestäsi psyykkisesti rehevä? Em. valossa ei voi kyllä sanoa, että ainakaan foorumikäyttäytymisesi olisi mitään "varjoissa väijymistä" tai väistämistä. Vai toopeko vain on "rehevä", koska aivopiereskelee täällä eniten?

[kertsi]

Ajattelen tätä varmaankin sellaisen "seurausetiikan" kautta. Kehopositiivisuus on hyvä ja vaalittava asia, mikäli se saa yleisesti ihmiset voimaan paremmin. Mikäli kehopositiivisuuden vaaliminen johtaa siihen, että ihmisten ylipaino alkaa lisääntyä, se ei ehkä ole hyvä asia.

Olen taipuvainen ajattelemaan, että kehomyönteinen asenne ei lisää lihavuutta. Lihavuus johtuu osin geneettisistä asioista ja myös ympäristöstä, millaiset eväät elämään, mm. stressinhallinta- ja itsesäätelykeinot ihmisille on geenien ja ympäristön interaktiivisessa kehässä muodostuneet.

Lasten ylipainoon yleensä puututaan (se pitää tehdä tietysti sensitiivisesti), mikä on hyvä asia. Jos aikuinen ylipainoinen kokee hyväksyntää kehopositiivisen ajattelun ja kehoposiitivisen ympäristön avulla, se lienee vain hyvä asia. Yleensä ihmiset kuitenkin tietävät, mikä olisi terveellinen paino, ja menevät sitä kohti luonnostaan, jos heillä vain on siihen resurssia. Kaikilla ei ole.

Tuo oli paras, tasapainoisin ja fiksuin viesti, mitä tähän ketjuun on toistaiseksi kirjoitettu. Hyvä TSS!

Ei ole mitään lisättävää tai muutettavaa tuossa. Lasten ylipainoon puuttumisesta en tiedä mitään, mutta ainakaan laihduttamaan ei lapsia kai ohjata, vaan pikemminkin liikkumista pyritään lisäämään.

[kertsi]

(Käsittääkseni en kuitenkaan ole tässä "aukonut päätäni", koska en ole nimitellyt ketään.)

Kyllä olet. Se, että suureen ääneen toitotat, ettet hyväksy ylipainoisia ihmisiä, on nimenomaan pään aukomista.

[Socrates]

Tämmöiselle kukaan ei tule sanomaan, että olet hirveän näköinen ja mieletön läski:

www.instagram.com/reel/ClGtktoox_G/?igshid=MDJmNzVkMjY=

[Norma Bates]

Olisihan se mielenkiintoista nähdä tv-ohjelma missä ihminen hyväksytään sellaisena kuin on, vaikka on ollut yhtä ja samaa koko elämänsä. Lihavat hyväksytään välillä jos he laihduttavat, välillä jos he syövät itsensä sairaalloisen lihaviksi. Kaikki pyörii lihavien ympärillä. Jos joku muija pölöttää telkassa polyamorisista suhteistaan, takuulla kyseinen daami on pyöreä.

Aina median valokeilassa ovat kaikki jotka osaavat pitää eniten ääntä itsestään, ottavat sitä tilaa suurella auralla ja/tai suurella kropalla. Olen niin kyllästynyt fyysiseen ja psyykkiseen rehevyyteen. Joskus saisi ääneen päästä myös se varjoissa väijyvä väistyvä luonne joka yrittää olla häiritsemättä ketään.

No, olethan sinä itse ollut "rehevä" ja ottanut tilaa ainakin tällä foorumilla, kirjoittamalla huimat 9166 viestiä. Tarkoittaako se sitä, että olet omasta mielestäsi psyykkisesti rehevä? Em. valossa ei voi kyllä sanoa, että ainakaan foorumikäyttäytymisesi olisi mitään "varjoissa väijymistä" tai väistämistä. Vai toopeko vain on "rehevä", koska aivopiereskelee täällä eniten?

Jos sinulle on some-elämä tasa-arvoinen live-elämän kanssa, niin sitten tietty joo, voi ajatella että kun en valinnut ryhtyä kouluammuskelijaksi, niin ammun netissä ihan nautana koska olen koko elämäni ajan tuntenut joutuvani altavastaajaksi ja voin sanoa että vituttaa.

Kaikki ovat aina tasa-arvoisempia kuin minä.

Ehkä pitäisi alkaa vaikka pienirintaisten äänitorveksi, niin saan olla samalla viivalla ekstroverttidaamien kanssa. Mutta kun ne ei ole rinnat mistä mulla on trauma. Muille kelpaamattomuuteni on jotenkin kokonaisvaltaisempaa. Menin mihin vaan, siellä on joku muijaklikki valmiina vastassa kuin muuri. Joskus sitä johtaa joku kuningatarmehiläinen, joskus ei. Mutta mitä hyvänsä akkalauma päättää, se on laki.

[kertsi]

En tiedä olenko sitten joku terveysnatsi tai muun sortin äärihöhlä, kun minusta olisi hieno homma jos (ilman että haukutaan lihavia ja laihoja) arvostettaisiin ennenkaikkea tervettä kehoa joka ei edusta mitään ääripäätä. Heroiinikanojen ja kehopositiivisten sijasta pääsisi vihdoinkin lavalle se ihan normaali keho. Se mitä minä en valitettavasti arvosta on se että ylipainoisesta on viime vuosina yritetty tehdä normaalia juurikin sellaisilla intteillä että "lihavakin voi olla terve" (voi olla, mutta voi olla olemattakin). Se on vähän kuin että kun ei asialle mitään mahda, niin sitten se vaan hyväksytään.

No, mitä jos asia onkin juuri noin, mitä tuossa viestissäsi boldasin?

Olen lukenut, että on ihmisiä, jotka koko elämänsä laihduttavat ja jojoilevat, kun koskaan se paino ei pysy siinä lukemassa, mihin sen nälkäkuurilla on saanut. Ja jokaisen laihdutuskerran jälkeen paino tuppaa vaan nousemaan vielä aiempaakin suuremmaksi. Eli joillakin laihduttaminen tuppaa NOSTAMAAN painoa pidemmällä aikavälillä, ei laskemaan. Oli siihen syynä sitten se, että keho siirtyy säästöliekille (aineenvaihdunta hidastuu?), tai sitten se, että laihdutus laukaiseen syömishäiriön, vars. ahmimishäiriön, tai mikä lie muu syy.

Ihanko oikeastiko sinä nyt olet esittämällä, että sellaisten ihmisten kannattaa nimenomaan laihduttaa??? VAIKKA laihduttaminen siis lihottaa sellaisia ihmisiä ajan myötä.

Jos jotain asiaa ei kertakaikkiaan pysty muuttamaan, eikö sellainen sitten kannata vaan hyväksyä? Sen sijaan, että paukuttaisi päätään seinään koko ikänsä, ja antaisi muiden myrkyttää elämän "hyvää"tarkoittavilla laihdutuskehoituksilla.
---
Itse kuulun sellaisten ihmisten joukkoon, joiden ei kertakaikkiaan kannata laihduttaa, sillä silloin lihon takuuvarmasti.

[kertsi]

Olisihan se mielenkiintoista nähdä tv-ohjelma missä ihminen hyväksytään sellaisena kuin on, vaikka on ollut yhtä ja samaa koko elämänsä. Lihavat hyväksytään välillä jos he laihduttavat, välillä jos he syövät itsensä sairaalloisen lihaviksi. Kaikki pyörii lihavien ympärillä. Jos joku muija pölöttää telkassa polyamorisista suhteistaan, takuulla kyseinen daami on pyöreä.

Aina median valokeilassa ovat kaikki jotka osaavat pitää eniten ääntä itsestään, ottavat sitä tilaa suurella auralla ja/tai suurella kropalla. Olen niin kyllästynyt fyysiseen ja psyykkiseen rehevyyteen. Joskus saisi ääneen päästä myös se varjoissa väijyvä väistyvä luonne joka yrittää olla häiritsemättä ketään.

No, olethan sinä itse ollut "rehevä" ja ottanut tilaa ainakin tällä foorumilla, kirjoittamalla huimat 9166 viestiä. Tarkoittaako se sitä, että olet omasta mielestäsi psyykkisesti rehevä? Em. valossa ei voi kyllä sanoa, että ainakaan foorumikäyttäytymisesi olisi mitään "varjoissa väijymistä" tai väistämistä. Vai toopeko vain on "rehevä", koska aivopiereskelee täällä eniten?

Jos sinulle on some-elämä tasa-arvoinen live-elämän kanssa, niin sitten tietty joo, voi ajatella että kun en valinnut ryhtyä kouluammuskelijaksi, niin ammun netissä ihan nautana koska olen koko elämäni ajan tuntenut joutuvani altavastaajaksi ja voin sanoa että vituttaa.

Kaikki ovat aina tasa-arvoisempia kuin minä.

Ehkä pitäisi alkaa vaikka pienirintaisten äänitorveksi, niin saan olla samalla viivalla ekstroverttidaamien kanssa. Mutta kun ne ei ole rinnat mistä mulla on trauma. Muille kelpaamattomuuteni on jotenkin kokonaisvaltaisempaa. Menin mihin vaan, siellä on joku muijaklikki valmiina vastassa kuin muuri. Joskus sitä johtaa joku kuningatarmehiläinen, joskus ei. Mutta mitä hyvänsä akkalauma päättää, se on laki.

Kouluammuskelu on ihan hyvä vertaus tälle sodallesi lihavia ihmisiä vastaan.