Itämaiset uskonnot (buddhalaisuus, hindulaisuus jne.)

[Norma Bates]

Heureka.  Todellakin. Mitä perkeleen järkeä monoteismissa on koskaan ollut. Eihän se sitäpaitsi ole kelvannut edes kristityille, kun on pitänyt alkaa kehitellä kolminaisuusoppia. Ja jotkut ovat arvostaneet Neitsyt Mariaakin, kun naisuutta ei ole muualtakaan löytynyt. Pyhä Henki kun on laimennettu niin abstraktiksi, että harva sitä mieltää feminiiniksi.

[a4]

Heureka.  Todellakin. Mitä perkeleen järkeä monoteismissa on koskaan ollut. Eihän se sitäpaitsi ole kelvannut edes kristityille, kun on pitänyt alkaa kehitellä kolminaisuusoppia. Ja jotkut ovat arvostaneet Neitsyt Mariaakin, kun naisuutta ei ole muualtakaan löytynyt. Pyhä Henki kun on laimennettu niin abstraktiksi, että harva sitä mieltää feminiiniksi.

Itse näen monoteismissa standardoinnin tuomaa tehokkuutta ja yhteiskuntaa vahvistavaa valtakulttuurin yhtenäistymistä yhden lipun alle. Sekä tietysti opillisten rönsyilyjen tuomaa uudistavaa ristiriitaisuutta. Yhteisiä sääntöjä ja pöhinää.
Minkä historia todisti monoteististen maailmanuskontojen nousuna valtaa pitävien ja yhteiskuntien tukena ja globaalina leviämisenä.

Seuraavan askeleen otti tiede kaupankäynnin avustamana maailmaa standardoivana pöhinänä. Itseään kiihdyttävänä kehityksenä.

[Norma Bates]

Helppohan se on monoteismia fanittaa kun on mies. Aivan kuten monoteisteille there can be only one sekä uskonnoissa että jumalissa, myös sukupuolissa on arvotettu toinen toistaan paremmaksi.

Jos ei olisi, ehkä naisia olisi kohdeltu paremmin vuosisatojen varrella.

Itse en pysty olemaan polyteisti, kun en usko niin. En monoteistikaan, ja tästä "kiitos" pitkälti miehille. Tai ehkei tarvitse laittaa edes lainausmerkkejä, kun ihan aidosti tykkään olla panteisti.

[Hiha]

Itse näen monoteismissa standardoinnin tuomaa tehokkuutta ja yhteiskuntaa vahvistavaa valtakulttuurin yhtenäistymistä yhden lipun alle. Sekä tietysti opillisten rönsyilyjen tuomaa uudistavaa ristiriitaisuutta. Yhteisiä sääntöjä ja pöhinää.
Minkä historia todisti monoteististen maailmanuskontojen nousuna valtaa pitävien ja yhteiskuntien tukena ja globaalina leviämisenä.

Seuraavan askeleen otti tiede kaupankäynnin avustamana maailmaa standardoivana pöhinänä. Itseään kiihdyttävänä kehityksenä.

Oletko varma ettet mene rattaat hevosten edellä uskonnon kanssa? Ihmisten uskonnolliset ja moraalikäsitykset vaikuttavat kulttuuriin, kyllä. Mutta isot sanoisiko paradigman vaihdokset yliluonnollisen kanssa pelaamisessa vaikuttaisivat olevan pikemmin yhteiskunnallisen kehityksen tuloksia kuin toisinpäin. Otan muutaman esimerkin, siksihän historia on keksitty. Aiheena monoteistiset viritykset vs. mystinen itä.

Akhenaten ja Aton. Kaukaa on mahdoton sanoa, halusiko farao pienentää Amonin papiston valtaa vai ihanko aidosti oli vaikuttunut auringonkehrästä. Joka tapauksessa on mahdollista selittää Atonin nousu ja tuho poliittisena valtataisteluna.

Assyria ja Assur. Sitä mukaa kun Assyria voimistui, voimistui myös Assur. Jumalten sukupuussa myöhäiseen sivuhaaraan syntynyt tulokas alettiin kirjoittaa tahallisesti väärin Anshar, vaikka lausuminen säilyi samana. Temppu hilasi uudistuneen Assurin jumalperheen esi-isäksi, joka eläkeläinen oli ollut nimeltään Anshar. Kuinka sattuikaan. Assur otti aktiivisen rooliin perheenpäänä ja samalla muut jumalat alkoivat vaikuttaa hänen ilmentymiltään, avustajiltaan, käskyläisiltään. Tämä teologinen kehitys katkesi jostakin syystä kuin veitsellä leikaten Assyrian imperiumin tuhoon.

Juutalaiset ja JHWH. Tässä onkin kiintoisa tapaus. Kaverukset ovat kehittyneet käsi kädessä. Toinen tuskin olisi selvinnyt ilman toista. Mikä on laukaissut tällaisen uudentyyppisen klubijäsenyyttä muistuttavan identiteetin synnyn? Kysymykseen on tarjottu paljon vastauksia. Korkeimman manuaaliohjauksesta alkaen. Koska juttu on epäselvä, tämä saattaisi tarjota tukea argumentoinnillesi.

Rooman valtakunta ja Khristos Pantokrator. Kristinusko menestyi jo ennen korkeimman (= Imperator Caesar Flavius Valerius Constantinus Augustus) siunausta. Kauppaa käyvät suurkaupungit, joihin kertyi väkeä ympäri Välimerta, katkoivat ihmisten siteitä perinteisiin paikallisiin kultteihin. Tällaisessa aivan uudentyyppisessä uskontopörssissä pärjäsivät parhaiten universaaleiksi herenneet jumaluudet, mm. Isis, Kybele, Adonai, Khristos sekä Mithras. Kun keisari Konstantinus pisti valtion pääsiäismunat yhteen koriin, kristinusko sai armottoman boostin. Jäsenmäärä taisi moninkertaistua yhdessä sukupolvessa. Rooman kannalta valinta ei osoittautunut parhaaksi mahdolliseksi. Monofysiitit ja myöhemmin jopa lännen katolilaiset yhdistivät opillisen saivartelun ja paikallispoliittisen pullikoinnin. Kirkosta saattoi koitua keisareille yhtä paljon harmia mitä iloa.

Arabit ja Allah. Tarina joka tarjoaa tukea ajatuksillesi. Nokkelat karavaanarit yhdistävät niemimaan heimot yhden jumalan lippujen alle. Määrätietoisen tarmokasta ja laajentumishakuista toimintaa, josta tulee lähinnä mieleen John D. Rockefeller ja Standard Oil Company. Esikuvina olivat kumminkin luultavasti Rooma ja Persia, joilla oli siinä vaiheessa vakiintuneet valtionuskonnot. Pian ilmeni, että arabit menivät heittämällä oppimestareistaan ohi.

Intia. Järkevät ihmiset eivät ole yrittäneet perustaa valtakuntiaan monoteismille Intiassa. Maurya-valtakunnan keisari Ashoka otti askeleita buddhalaisuuden kirkastamiseksi. (Vähän samaan tapaan kuin keisari Konstantinus suosi kristinuskoa.) Myöhemmistä tapahtumista päätellen ajatus ei saanut vastakaikua. Maurya-valtakunta romahti 50 vuodessa Ashokan kuoltua. Myöhemmin buddhalaisuus lähestulkoon hävisi Intiasta siitä huolimatta, tai ehkä juuri siksi, että sitä valtakunnat ja hallitsijat tuputtivat. Lukuisten muslimiyritelmien ei käynyt sen paremmin. Islamin pysyviksi saavutuksiksi Intiassa näyttävät jääneen Pakistan ja Bangladesh, joiden uskonnollisen puhtauden ovat taanneet modernit etniset puhdistukset. Jos joku haluaa nähdä kaksikon tehokkaina ja sisäisesti vahvoina dynaamisina pöhinäpesäkkeinä, on hyvä vaan.

Kiina. Monoteismille ei ole ollut Kiinassa tilausta. Heillä on ollut keisari. Nykyisin on keskussotilaskomission puheenjohtaja. Uskonnon ei kannata antaa hyppiä silmille. Eikä sellaiselle ole tarvettakaan. Taistelevien valtioiden kausi Zhou-dynastian lopulla osoitti, että tekniikka edistyy parhaiten jatkuvalla sotimisella. Oppi joka Euroopassa omaksuttiin menestyksekkäästi sydänkeskiajalla.

Japani. Idän ihme on seurannut isomman naapurinsa esimerkkiä tässäkin. Kun yhteiskunta uhkaa pölyttyä, muutama taisteleva lääninherra tai sotaretki ulkomaille piristää kummasti. Uskontoa voi käyttää esteettisemmin arkkitehtuurin ja kalligrafian palveluksessa.

Siinä olet mielestäni oikeassa, että monoteisimi mahdollistaa äkillisemmät liikkeet, mikä tekee yhteiskunnasta epästabiilimman. Samaan lopputulokseen on kyllä päästy vähintään yhtä tehokkaasti absoluuttisen monarkian avulla. Nykyisin rapsakka diktaattori hoitanee parhaiten itseään kiihdyttävän kehityksen kohti pöhinätaloutta.

[Toope]

Helppohan se on monoteismia fanittaa kun on mies...

Mutta eihän monoteismi tarkoita patriarkaattia tms.!

[Toope]

Itse näen monoteismissa standardoinnin tuomaa tehokkuutta ja yhteiskuntaa vahvistavaa valtakulttuurin yhtenäistymistä yhden lipun alle. Sekä tietysti opillisten rönsyilyjen tuomaa uudistavaa ristiriitaisuutta. Yhteisiä sääntöjä ja pöhinää.
Minkä historia todisti monoteististen maailmanuskontojen nousuna valtaa pitävien ja yhteiskuntien tukena ja globaalina leviämisenä.

Seuraavan askeleen otti tiede kaupankäynnin avustamana maailmaa standardoivana pöhinänä. Itseään kiihdyttävänä kehityksenä.

Itsekin näen kristillisyyden oikeasti yhtenäistäen kristikuntaa luoden sille yhtäläistä arvo/moraalikäsitystä, jonka vaikutus kehitti Eurooppaa ja muitakin kristillisiä alueita, paremmin kuin pakanauskonnot tekivät. Kristinusko loi pohjaa länsimaiden kehitykselle. Vaikkei herrojen kiistoja lopettanut, loi silti yhteisöllisyyttä ja yhteistyökykyä kristikunnan sisälle.

[Toope]

Heureka.  Todellakin. Mitä perkeleen järkeä monoteismissa on koskaan ollut. Eihän se sitäpaitsi ole kelvannut edes kristityille, kun on pitänyt alkaa kehitellä kolminaisuusoppia. Ja jotkut ovat arvostaneet Neitsyt Mariaakin, kun naisuutta ei ole muualtakaan löytynyt. Pyhä Henki kun on laimennettu niin abstraktiksi, että harva sitä mieltää feminiiniksi.

Onhan tuo ristiriita sitä filosofista ajatteluakin toki luonut?

[Toope]

Juu EI. Monijumalaisuus luo moniarvoja/moraalia. Yhteiskunta taas parhaiten toimii siten, jos sillä on yksi yhteisesti hyväksytty moraali/arvojärjestelmä. Jos halutaan yhteiskunnan yhtenäisyyttä...

Kuinka ollakaan, mielipide ilman ensimmäistäkään käytännön esimerkkiä. Teoreettistakaan perustelua ei kuulu, ei näy. Pelkkä rääkäisy pimeään. Taattua Toopea.

Polyteistiset uskonnot ovat yhteiskunnan kannalta vakaimpia...

Intia "hyvänä esimerkkinä"?
Mutta pohjoismaathan ovat hyvä esimerkki siitä, miten ennen monikulttuuria luotiin yhtenäisvaltiota?!

[Norma Bates]

Helppohan se on monoteismia fanittaa kun on mies...

Mutta eihän monoteismi tarkoita patriarkaattia tms.!

Esitäpä esimerkki monoteistisesta uskonnosta jossa nainen on täydellisen tasavertainen miehen kanssa. K-uskonnonkin pilaa kirkkoisien väärentämä Paavalin tuottamaksi väitetty kirjoitus jossa horistaan että mies on naisen pää.

VT:n luomiskertomukseen on kuulema yhdistetty kaksi tai kolme eri tarua. Yhdessä niistä Jumala luo naisen ja miehen yhtäaikaa. Toinen tarina on sitten se iänikuinen kylkiluumyytti. Aina kun kuulen jonkun läpälläänkin vetoavan siihen, tekee mieli repiä tukka päästä.

Miehet ovat tehneet kaikissa kulttuureissa kaikkensa nostaakseen itseään ja dissatakseen naisia. Sitten vielä pitäisi palvoa heidän sepittelemiään ylijumalia. Ennen palvoisin vaikka Kalia, jos olisin palvoskeluun kallellaan.

[Toope]

Uskonnot syntyajoillaan ovat kehittyneet yhteiskunnissa, joissa miesten asema on ollut parempi, koska liki kaikissa yhteiskunnissa miesten asema on ollut parempi. Näin on monijumalisissa ja monoteistissa yhteiskunnissa ollut se tilanne. Monoteismi ei ole luonut patriarkaattia. Miesten asema on ollut aina "parempi" tai "johtava" varhaisissa yhteiskunnissa. Monoteismi sinänsä (mallista riippuen) ei luo periaatteellista eriarvoisuutta sukupuolten välille.

[Toope]

Miehet ovat tehneet kaikissa kulttuureissa kaikkensa nostaakseen itseään ja dissatakseen naisia...

Nyt mennään vähän feministihistorian suuntaan!

[Norma Bates]

Miehet ovat tehneet kaikissa kulttuureissa kaikkensa nostaakseen itseään ja dissatakseen naisia...

Nyt mennään vähän feministihistorian suuntaan!

No kuule eipä välttämättä mennä. Olen tämänkin tietty kertonut jo aiemmin, mutta mytologi Joseph Campbellin (mies, ei feministi minun tietääkseni) tuotannostahan löytyy esimerkki: kun erään luonnonkansan keskuudessa (olisiko ollut Amatsonin viidakoissa), kuviteltiin että naisilla on jotain taikavoimia, päättivät koko yhteisön miehet että tämähän loppuu tähän. He tappoivat kaikki aikuiset naiset, ja kasvattivat nuorista tytöistä itselleen morsmaikut. Tietenkään kun aikuinen mies kasvattaa lasta tulevaksi panopuukseen, ei voida puhua mistään tasa-arvoisesta suhteesta. Heimon miehet ottivat myös tavakseen mölistä metsässä, ja väittää että hirviöt ne siellä mekastavat. Näin ollen tyttöset pelkäsivät poistua kovin loitolle kotipiiristä. Siellä kotonahan sitä sitten ollaankin näppärästi nyrkin ja leirinuotion välissä.

Mikäli tämä legenda ei ole totta eikä oikeasti tapahtunut, niin sitten se kertoo miesten toiveesta saada alistaa naiset. Eli lopputulos on kuitenkin se että miehet eivät rakasta naisia, ja pitävät näitä vihollisina jotka pitää nujertaa.

Pidän luonnonkansoja esimerkkeinä siitä millainen ihmiskunnan historia on ollut. He ovat nyt sitä mitä olivat meidän ns. sivistyneiden kansojemme esivanhemmat aikoinaan. Olen saanut vaikutelman että on hyvinkin tasa-arvoisia metsästäjä- ja keräilykulttuureita, mutta tuo ylläoleva keissi kertonee siirtymävaiheesta siihen maailmaan jossa miehet ottavat itselleen oikeuden kohdella naisia kuin karjaa. Tämähän sitten eteni paimentolais- ja viljelykulttuureissa siten kuten eteni, kuten me kaikki hyvin tiedämme.

Historia ei muutu miksikään sillä että käytät F-sanaa. Yhtähyvin voisit väittää että kun Afrikasta tuotiin orjia Amerikkoihin, heitä kohdeltiin oikein poskenpehmoisesti. Afrikkalaiset itsekin osallistuivat afrikkalaisten orjuuttamiseen. Ja aivan samalla tavalla naiset ovat osallistuneet oman sukupuolensa alistamiseen. Varsinkin adoptoimalla näitä patriarkaattiuskontoja omakseen. Missä kulkenee miehiin kohdistuvan mielistelyn ja oikeasti hartaan uskonnollisuuden välinen raja, en tiedä. Mutta jos muija on valmis esim. työntämään teinityttönsä jonkin soturin vaimoksi (kts. Isiksen touhut), niin kyllä pitää akkaväen sekaisin päästään olla ja mistään muusta siinä ei tosiaan ole kyse kuin miesten perseen nuolemisesta. Samalla linjallahan ovat ne äitsykät joiden mies käyttää perheen tyttäriä seksuaalisesti hyväkseen, ja äitee ei muuta kuin suuttuu jos joku tytär kehtaa asiasta piipittää.

Joten en syytä yksinomaan miehiä siitä että naisilla on paha olla. Tähän miessukupuolen palvontapaskaan osallistuu innolla kumpikin sukupuoli. Kuitenkin katsoisin että miehet ovat ihan jees - kunhan heitä ei nosta pylvään nokkaan. Koska sinne ei kuulu kukaan.

[Hiha]

Uskonnot syntyajoillaan ovat kehittyneet yhteiskunnissa, joissa miesten asema on ollut parempi, koska liki kaikissa yhteiskunnissa miesten asema on ollut parempi. Näin on monijumalisissa ja monoteistissa yhteiskunnissa ollut se tilanne. Monoteismi ei ole luonut patriarkaattia. Miesten asema on ollut aina "parempi" tai "johtava" varhaisissa yhteiskunnissa. Monoteismi sinänsä (mallista riippuen) ei luo periaatteellista eriarvoisuutta sukupuolten välille.

Epäloogisen ajattelun malliesimerkki, jossa mahdollisista ja jopa uskottavista lähtökohdista kyetään johtamaan täysin virheellinen päätelmä. Monoteismi uudentaa jatkuvasti omia oppejaan. Koska sen mallikappaleet ovat syntyneet miesjohtoisissa yhteisöissä – kuten oikein toteat – ja ovat siksi kyllästettyjä käsityksillä miesten paremmuudesta (Jumala on mies ja miehet siten lähempänä Häntä ja kykeneviä toimimaan Hänen edustajinaan naisiin päin), monoteistiset uskonnot säteilevät yhä epätasa-arvoa ympäristöönsä. Ne ovat luutuneita jäänteitä vanhoista pahemmista ajoista.

[Hiha]

Intia "hyvänä esimerkkinä"?
Mutta pohjoismaathan ovat hyvä esimerkki siitä, miten ennen monikulttuuria luotiin yhtenäisvaltiota?!

Miten Bangladesh, Bhutan, Nepal, Pakistan ja Sri Lanka ovat parempia kuin Intia? Monoteistisempiä??

Mihin unohtui Kiina??? Entä Japani???

Mitä tapahtui Skandinaviassa 1523–1945? Talonpoikaiskapinoita!? Noitavainoja!?!? Sotia!?!?!? Eläimiin sekaantumista!?!?!?!?

Kysymysmerkein keskustelu ei ole esikoisoikeutesi, Toope.

[a4]

Itse näen monoteismissa standardoinnin tuomaa tehokkuutta ja yhteiskuntaa vahvistavaa valtakulttuurin yhtenäistymistä yhden lipun alle. Sekä tietysti opillisten rönsyilyjen tuomaa uudistavaa ristiriitaisuutta. Yhteisiä sääntöjä ja pöhinää.
Minkä historia todisti monoteististen maailmanuskontojen nousuna valtaa pitävien ja yhteiskuntien tukena ja globaalina leviämisenä.

Seuraavan askeleen otti tiede kaupankäynnin avustamana maailmaa standardoivana pöhinänä. Itseään kiihdyttävänä kehityksenä.

Oletko varma ettet mene rattaat hevosten edellä uskonnon kanssa? Ihmisten uskonnolliset ja moraalikäsitykset vaikuttavat kulttuuriin, kyllä. Mutta isot sanoisiko paradigman vaihdokset yliluonnollisen kanssa pelaamisessa vaikuttaisivat olevan pikemmin yhteiskunnallisen kehityksen tuloksia kuin toisinpäin. Otan muutaman esimerkin, siksihän historia on keksitty. Aiheena monoteistiset viritykset vs. mystinen itä.

Akhenaten ja Aton. Kaukaa on mahdoton sanoa, halusiko farao pienentää Amonin papiston valtaa vai ihanko aidosti oli vaikuttunut auringonkehrästä. Joka tapauksessa on mahdollista selittää Atonin nousu ja tuho poliittisena valtataisteluna.

Assyria ja Assur. Sitä mukaa kun Assyria voimistui, voimistui myös Assur. Jumalten sukupuussa myöhäiseen sivuhaaraan syntynyt tulokas alettiin kirjoittaa tahallisesti väärin Anshar, vaikka lausuminen säilyi samana. Temppu hilasi uudistuneen Assurin jumalperheen esi-isäksi, joka eläkeläinen oli ollut nimeltään Anshar. Kuinka sattuikaan. Assur otti aktiivisen rooliin perheenpäänä ja samalla muut jumalat alkoivat vaikuttaa hänen ilmentymiltään, avustajiltaan, käskyläisiltään. Tämä teologinen kehitys katkesi jostakin syystä kuin veitsellä leikaten Assyrian imperiumin tuhoon.

Juutalaiset ja JHWH. Tässä onkin kiintoisa tapaus. Kaverukset ovat kehittyneet käsi kädessä. Toinen tuskin olisi selvinnyt ilman toista. Mikä on laukaissut tällaisen uudentyyppisen klubijäsenyyttä muistuttavan identiteetin synnyn? Kysymykseen on tarjottu paljon vastauksia. Korkeimman manuaaliohjauksesta alkaen. Koska juttu on epäselvä, tämä saattaisi tarjota tukea argumentoinnillesi.

Rooman valtakunta ja Khristos Pantokrator. Kristinusko menestyi jo ennen korkeimman (= Imperator Caesar Flavius Valerius Constantinus Augustus) siunausta. Kauppaa käyvät suurkaupungit, joihin kertyi väkeä ympäri Välimerta, katkoivat ihmisten siteitä perinteisiin paikallisiin kultteihin. Tällaisessa aivan uudentyyppisessä uskontopörssissä pärjäsivät parhaiten universaaleiksi herenneet jumaluudet, mm. Isis, Kybele, Adonai, Khristos sekä Mithras. Kun keisari Konstantinus pisti valtion pääsiäismunat yhteen koriin, kristinusko sai armottoman boostin. Jäsenmäärä taisi moninkertaistua yhdessä sukupolvessa. Rooman kannalta valinta ei osoittautunut parhaaksi mahdolliseksi. Monofysiitit ja myöhemmin jopa lännen katolilaiset yhdistivät opillisen saivartelun ja paikallispoliittisen pullikoinnin. Kirkosta saattoi koitua keisareille yhtä paljon harmia mitä iloa.

Arabit ja Allah. Tarina joka tarjoaa tukea ajatuksillesi. Nokkelat karavaanarit yhdistävät niemimaan heimot yhden jumalan lippujen alle. Määrätietoisen tarmokasta ja laajentumishakuista toimintaa, josta tulee lähinnä mieleen John D. Rockefeller ja Standard Oil Company. Esikuvina olivat kumminkin luultavasti Rooma ja Persia, joilla oli siinä vaiheessa vakiintuneet valtionuskonnot. Pian ilmeni, että arabit menivät heittämällä oppimestareistaan ohi.

Intia. Järkevät ihmiset eivät ole yrittäneet perustaa valtakuntiaan monoteismille Intiassa. Maurya-valtakunnan keisari Ashoka otti askeleita buddhalaisuuden kirkastamiseksi. (Vähän samaan tapaan kuin keisari Konstantinus suosi kristinuskoa.) Myöhemmistä tapahtumista päätellen ajatus ei saanut vastakaikua. Maurya-valtakunta romahti 50 vuodessa Ashokan kuoltua. Myöhemmin buddhalaisuus lähestulkoon hävisi Intiasta siitä huolimatta, tai ehkä juuri siksi, että sitä valtakunnat ja hallitsijat tuputtivat. Lukuisten muslimiyritelmien ei käynyt sen paremmin. Islamin pysyviksi saavutuksiksi Intiassa näyttävät jääneen Pakistan ja Bangladesh, joiden uskonnollisen puhtauden ovat taanneet modernit etniset puhdistukset. Jos joku haluaa nähdä kaksikon tehokkaina ja sisäisesti vahvoina dynaamisina pöhinäpesäkkeinä, on hyvä vaan.

Kiina. Monoteismille ei ole ollut Kiinassa tilausta. Heillä on ollut keisari. Nykyisin on keskussotilaskomission puheenjohtaja. Uskonnon ei kannata antaa hyppiä silmille. Eikä sellaiselle ole tarvettakaan. Taistelevien valtioiden kausi Zhou-dynastian lopulla osoitti, että tekniikka edistyy parhaiten jatkuvalla sotimisella. Oppi joka Euroopassa omaksuttiin menestyksekkäästi sydänkeskiajalla.

Japani. Idän ihme on seurannut isomman naapurinsa esimerkkiä tässäkin. Kun yhteiskunta uhkaa pölyttyä, muutama taisteleva lääninherra tai sotaretki ulkomaille piristää kummasti. Uskontoa voi käyttää esteettisemmin arkkitehtuurin ja kalligrafian palveluksessa.

Siinä olet mielestäni oikeassa, että monoteisimi mahdollistaa äkillisemmät liikkeet, mikä tekee yhteiskunnasta epästabiilimman. Samaan lopputulokseen on kyllä päästy vähintään yhtä tehokkaasti absoluuttisen monarkian avulla. Nykyisin rapsakka diktaattori hoitanee parhaiten itseään kiihdyttävän kehityksen kohti pöhinätaloutta.

En ottanut kantaa siihen, oliko muna ennen kanaa, rattaat ennen hevosta tai monoteistinen uskonto ennen menestyvää globalisoituvaa yhteiskuntaa.

Havainnoin vain historiaa, jossa monoteismi on levinnyt kehittyneimpien ja menestyneimpien länsimaiden kanssa globaalisti ja Lähi-idässäkin synnytti lännen kanssa kilpailleen Osmanien imperiumin. Kiinan imperiumit taisivat perustua keisarin palvontaan kuin jumalana. Nyt Kiina yrittää nousta globaaliksi supervallaksi kommunistisen yhden puolueen ja sen yhtä ikuisen johtajan palvonnan avulla. Venäjälläkin on hallittu diktatuurien avulla ja kilpailtu monoteistisen lännen kanssa maailman herruudesta.
Intiakin on nousemassa globaaliksi suurvallaksi, brittiläisten orjuuttamana kehitysmaana ja jälkikolonialistisen yhtenäisenä kansakuntana.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maailmanuskonnot

Eri järjestelmien stabiilius ja epästabiilius riippuu niiden joustavuudesta sekä tehokkuudesta. Diktatuurit eivät ole joustavia, sääntelemätön kaupankäynti ei ole  tehokasta, jne.
Monoteismit olivat ennen modernia tiedettä ehkä tehokkaimpia valtakulttuurin yhtenäistäjiä ja levittäjiä, globalisoijia sekä valtiollisissa valtataisteluissa joustavimpia vallanpitäjien ja alamaisten tukijoita. Sama papisto voitiin valjastaa kulloisenkin vallanpitäjän tarpeisiin vain pienin tulkinnallisin muutoksin samasta pyhästä kirjasta.
Nyt tiede tarjoilee universaalia koko maailman tehokasta standardointia ja joustavaa standardien loputonta uudistamista ja kyseenalaistamista.