Eräs henkilö oli antroposofilta (steinerilaiselta) kuullut että "mustilla ei ole sielua". Olin haavi auki ja kiukustuin, kun olin jostain syystä kuvitellut että antroposofit olisivat "teosofien kermaa". Olen yhden tai kaksi kirjaa lukenut Steinerilta, enkä niistä kyllä tuollaista asennetta muista. Teosofiassa kyllä on näitä juurirotuhommeleita, ja juuri (hah) niiden takia en teosofiksi viitsikään itseäni tituleerata. Teosofiassa sitäpaitsi ollaan sitä mieltä että eläimillä, kasveilla ja jopa kivilläkin on sielu, joten ei olisi tullut mieleenkään että joku reinkarnaatioon uskova/luottava sössöttäisi jotain muuta jonkin ihmisryhmän suhteen. Toivottavasti tuo höperö väite oli nyt asianosaisen oma.
Ekallakin eksälle tuli tietysti reinkarnaatiojutuista horistua, ja hänellä oli omasta takaa pari näkemystä kahdesta aiemmasta elämästään. Ei ollut niistä kotonaan voinut puhua tulenpalavan kommunisti-isänsä vuoksi. Mutta heti kun olimme eronneet, hän alkoi höpöttämään jotain että "onkohan helvetti Afrikassa lähempänä, kun siellä on niin kuuma". Ei ainakaan sanonut että olisi huumoria.
Minun puolestani ihminen voi vapaasti funtsailla että eri kansat eivät ole yhtä kehittyneitä, mutta minusta se on loppujenlopuksi aika hedelmätöntä ja useimmiten siinä on taustalla käsitys oman porukan erinomaisuudesta. Minun uskonjärjestelmässäni yksilöillä on suurin merkitys. Kansakunnat eivät kokonaisuuksina valaistu. En tiedä kuinka paljon merkitystä sillä on kuinka kehittynyt yhteiskunta on ympärillä kun yhden olennon valaistumisen aika tulee, mutta eihän kyllä Buddhan (jos hänen tarinansa on tosi ja valaistuminen ylipäätään mahdollista) aikana mitkään ufot lennelleet. Että ehkäpä sillä ei ole kovin kummoista merkitystä. Valaistumiseen kypsä olento voi valaistua vaikka millaisissa olosuhteissa? (Valaistumisella tarkoitan sen oivaltamista että on henkinen olento ja keho vain väliaikaisesti käytettävissä, plus sitä että mahdollisesti tulee tarpeettomaksi syntyä enää ihmiseksi ja voi siirtyä seuraavaan olentokuntaan.)
Jossain vaiheessa elämääni minua alkoi ärsyttämään miten naiivisti henkiset ihmiset laativat niitä listojaan että mikä on mukamas mitäkin. Vanhat ukot tekevät dualistisia listoja jossa kappas kummaa naiset tyrkätään sinne yin-osastolle missä on kylmää, kuuta ja negatiivista, ja miehet saavat polleina pönöttää yang-osastolla missä on kuumaa, aurinkoa ja positiivista. Ja "tottakai" nainen päätyy myös passiiviselle puolelle listaa ja mies aktiiviselle.
Kuka jumalauta sen sai muka päättää että jos meillä on vastakohtapareja, että niillä pareilla olisi ylipäätään mitään tekemistä keskenään? Jos on nainen - mies ja kylmä - kuuma, niin mikseivät ne voi olla eri asioita, eikä niin että nainen ja kylmä ympätään yhteen? Olen tästä kiukutellut aiemminkin, mikä tällä foorumilla on tietysti turhaa koska täällä ei ole yhtään likimainkaan ketään toista esoteerikkoa.
Samaan roska-astiaan voi kumota myös parisielut ja muutamia muita asioita. Ei se ole mitään henkistä kasvua että laaditaan listoja mikä on mitäkin, ja sitten hymyillään päälle niin että hampaat heiluu.
***
Kun 2015 esitin siinä porukassa joka on lähinnä omaa katsomustani että pelottaa se vok jossa on neljäsataa miestä Lähi-idästä, ja iäkkäät naiset kehottivat minua menemään tutustumaan näihin, ymmärrän kyllä että henkisessä mielessä se olisi ollut oikein sikäli että jos karmaani kuuluu tulla satojen miesten raiskaamaksi, se tapahtuu halusin tai en. Ja jos ei kuulu, niin sitten minun pitäisi periaatteessa pystyä tuollaisessakin lössissä oleilemaan pelkäämättä. Mutta kun en pysty. En pelkäämättä ainakaan. Luulenpa että pyörtyisin kauhusta. Sitten taas toisaalta en kyllä yhtään tykännyt asenteesta että minäpä se voin jättää koronarokotukset ottamatta, koska jos minun kuuluisi saada korona, saan sen jokatapauksessa. Ajattelin että entä jos karmana on oppia ottamaan muut huomioon, eikä olla niin itsekäs? Mitä henkisyyttä se oli että pelkäsi rokotetta?
Karmana voi myös olla se, että pitää oppia olemaan olematta naiivi.
Noin kaikenkaikkiaan katson että ihmisen ei kannata rasittaa sillä päättään että mitkä kansat ovat kehittyneitä ja mitenkä, ja mitkä eivät. Voi olla että olen erityisen vaativa, mutta minä en halua lähteä sille tielle että pidetään jotain porukoita öpaut vauvoina, ja sitten heiltä ei odoteta yhtään mitään, eikä heitä velvoiteta mitenkään. Nykymaailmassa pitää jo pystyä elämään ihmisiksi vaikkei kovin montaa inkarnaatiota olisikaan ehtinyt suorittaa. Ei näin suuren porukan kanssa VOI enää elää kuin sika pellossa.
Tuollaiset löpinät että joillain ei ole sielua ovat sitä keskiaikaiskamaa josta pitäisi jo päästä eroon. Varsinkin.
