Itämaiset uskonnot (buddhalaisuus, hindulaisuus jne.)

[a4]

Minä en ole koskaan uskonut 100 % mihinkään. Sinä a4 sensijaan vaikutat uskovan tieteisiin kuin pyhään lehmään. Tieteet ovat ok, mutta niiden heikkous on että tiedettä tekevät erehtyväiset ihmiset. En tiedä muuttuisiko asia jos keinoäly tekisi tiedettä.

Ei mielestäni vaadi mitään uskoa todeta tieteen tuottavan parasta saatavilla olevaa epätäydellistä tietoa.
Täydellisen virheettömän tiedon halajaminen vaatii jo sokeaa uskoa.
5% uskominenkin johonkin on sokeaa uskoa sen 5% verran.

[Karikko]

Jos mitään ei ole nyt, eikä sen vuoksi voi olla toiste tai myöhemminkään olemassa, niin sitten oikeastaan ei voi olla olemattakaan.

Mikä on se joka ajattelee tai sanoo tässä ja nyt että mitään ei ole olemassa, eikä täten voi olla olemassa toiste eikä uudestaan... Mikä auktoriteetti tämä olematon sanoja on päättämään että mitään ei ole, tai on, tai ei ole oleva, tai on oleva?

Nämä ovat niin kertakaikkiaan semmoisia kysymyksiä että niillä ei esim. Karikko pysty juurimaan minusta pois uskoa reinkarnaation mahdollisuuteen tai ideaan. Mutta ehkä mitään ns. Maalia, nirvanaa tms. ei ole. On vain loputon kierto. Ihminen vain haluaa mieltää että on joku lintukoto jossa saa olla edes hetken, kun muuten uhkaa totaalinen hulluus. Työmies on leponsa ansainnut. Ja onhan yhdenkin elämänkin sisällä hetkiä jolloin saa olla kutakuinkin levossa, niin ettei kokoajan rökitetä ja rääkätä, ja hilluta kuin viimeistä päivää. Ehkäpä uskon jonkinlaiseen väliaikaislepoon. En taivaaseen, koska taivaasta tulee aina mieleen jokin sekopäisen tylsä ja tympeä yksitoikkoisuus. Ennemmin uskon vaikka tutkimukseen ja seikkailuun vailla loppua.

En taatusti edes yritä kenenkään uskoa edes horjuttaa- tekevät itse, jos tekevät, tai katsovat tarpeelliseksi. Sitä paitsi jos horjuvat "uskossaan omaksuvat vain jonkun uuden "tyydyttävämmän selityksen uskokseen.

Rokoteuskovaisetkaan eivät piittaa tosiasioista, koronan suhteen.  "Luoja" ei kyllä tarvitse kenenkään uskoa.

[Hiha]

Sokeaa uskoa..tieteen aikakaudella. Inkarnaatio-oppikaan ei eroa rokotekriittisyydestä tai salaliittoteorioista.

Ihmisen aikakaudella. Tiede on lähtöisin ihmisistä, samoin kuin uskonnot. Hörhöt eivät ole tieteen suurin jarru. Näennäisesti järkevät pikavoiton tavoittelijat ovat. Kanavassa 8/2022 Juha Lappi on kirjoittanut muuten jutun "Tiede sairastui byrokratiaan", jos aihe kiinnostaa.

Roiskiminen ei kunnioita dialogia vaan levittää julistamisen tautia. Hyi hyi. Mitähän keskustelemaan mallinnettu tekoäly tuosta sanoisi.

Hindulaisuus ei vaikuta olleen kovin tiedevastainen. Pāṇini kirjoitti hyvin kauan sitten sanskritin kieliopin, joka oli koko tieteenalan terävin kärki yli 2000 vuotta! Myös heikäläisten matematiikka ja astronomia olivat ihan hyvällä tasolla. Toki uskonnon harjoittaminen on vienyt resursseja. Mutta niitä vievät myös rikkaiden ylellinen elämä, yhteiskuntien koossapito, sotiminen yms.

Monet länsimaalaisuuteen törmänneet buddhalaiset suuntaukset ovat vääntäneet tiedemyönteisyytensä maksimiin. Kun aivoja kuvannetaan ja tutkitaan meditaation vaikutuksia, reaktio ei ole että pyhiä asioita on sorkittu ja loukattu, se on "ilmankos me ajateltiin että se toimii". Möläytykset tyyliin "jos Buddha sanoo yhtä ja tiede sanoo toista, uskon tieteeseen" eivät ole ennenkuulumattomia, koska tietyissä buddhalaisissa tyyleissä ei ole chic olla buddhalainen vaan tarkastella todellisuutta sellaisena kuin se on.

Taolaisuus taisi olla viehtynyt jotenkin alkemiaan. Elohopean kanssa etenkin lienee puuhasteltu. Siinä on varmasti ollut mukana perusteettomia uskomuksia ja on kokeiltu älyttömyyksiä. Toisaalta pikku kemistin leikkiminen on luultavasti edistänyt lainalaisuuksien huomaamista, kuten se teki antiikissa, islamilaisessa maailmassa ja Euroopassa. Kiinalaiset keksivät kompassin, paperinvalmistuksen, puulevypainatuksen, irtokirjasimet, ruudin, joten tuskin he olivat hirveästi aivojaan uskonnolla vahingoittaneet.

Konfutselaisuus on enemmän yhteiskunnallinen filosofia kuin uskonto. Siten se keräsi ajan kanssa pölyä ja muuntui pikkuhiljaa hyödyllisestä herrasmiehen peruspaketista kehitystä jarruttavaksi jäänteeksi. Lännessa samaa draamankaarta harjoittivat kristinusko ja islam, jotka haluavat sorkkia yhteiskuntaa vieläkin kokiessaan olevansa niin oikeassa, niin oikeassa. Keisarillinen virkatutkinto alkoi olla Ming-kaudella melkoisen absurdi näytelmä.

Shintolaisuus on ylläpitänyt hyvin vanhoja käsityksiä maailmasta. Animismi on kokenut yllättävän arvonnousun tällä vuosituhannella. Sen ajatusmallit sopivat loistavasti virtuaalipalveluihin, robotiikkaan ja muuhun sen tapaiseen uusimpaan roinaan. Koskaan ei tiedä millä oksalla se piru istuu.

Kaikkiaan on yhtä kummallista tieteenedistämistä pyyhkäistä pois tuhansia vuosia inhimillisen ajattelun vaiheita sen uskonnollisuuden vuoksi kuin olisi konmarittaa taide ja kulttuuri. Mutta sellaisiakin vaatimuksia ovat eräät nykypäivän savonarolat esittäneet.

Väitätkö sinä, että minä en tuomitse oikein? Syytätkö minua vääryydestä, jotta itse saisit olla oikeassa?

[a4]

Sokeaa uskoa..tieteen aikakaudella. Inkarnaatio-oppikaan ei eroa rokotekriittisyydestä tai salaliittoteorioista.

Ihmisen aikakaudella. Tiede on lähtöisin ihmisistä, samoin kuin uskonnot. Hörhöt eivät ole tieteen suurin jarru. Näennäisesti järkevät pikavoiton tavoittelijat ovat. Kanavassa 8/2022 Juha Lappi on kirjoittanut muuten jutun "Tiede sairastui byrokratiaan", jos aihe kiinnostaa.

Roiskiminen ei kunnioita dialogia vaan levittää julistamisen tautia. Hyi hyi. Mitähän keskustelemaan mallinnettu tekoäly tuosta sanoisi.

Hindulaisuus ei vaikuta olleen kovin tiedevastainen. Pāṇini kirjoitti hyvin kauan sitten sanskritin kieliopin, joka oli koko tieteenalan terävin kärki yli 2000 vuotta! Myös heikäläisten matematiikka ja astronomia olivat ihan hyvällä tasolla. Toki uskonnon harjoittaminen on vienyt resursseja. Mutta niitä vievät myös rikkaiden ylellinen elämä, yhteiskuntien koossapito, sotiminen yms.

Monet länsimaalaisuuteen törmänneet buddhalaiset suuntaukset ovat vääntäneet tiedemyönteisyytensä maksimiin. Kun aivoja kuvannetaan ja tutkitaan meditaation vaikutuksia, reaktio ei ole että pyhiä asioita on sorkittu ja loukattu, se on "ilmankos me ajateltiin että se toimii". Möläytykset tyyliin "jos Buddha sanoo yhtä ja tiede sanoo toista, uskon tieteeseen" eivät ole ennenkuulumattomia, koska tietyissä buddhalaisissa tyyleissä ei ole chic olla buddhalainen vaan tarkastella todellisuutta sellaisena kuin se on.

Taolaisuus taisi olla viehtynyt jotenkin alkemiaan. Elohopean kanssa etenkin lienee puuhasteltu. Siinä on varmasti ollut mukana perusteettomia uskomuksia ja on kokeiltu älyttömyyksiä. Toisaalta pikku kemistin leikkiminen on luultavasti edistänyt lainalaisuuksien huomaamista, kuten se teki antiikissa, islamilaisessa maailmassa ja Euroopassa. Kiinalaiset keksivät kompassin, paperinvalmistuksen, puulevypainatuksen, irtokirjasimet, ruudin, joten tuskin he olivat hirveästi aivojaan uskonnolla vahingoittaneet.

Konfutselaisuus on enemmän yhteiskunnallinen filosofia kuin uskonto. Siten se keräsi ajan kanssa pölyä ja muuntui pikkuhiljaa hyödyllisestä herrasmiehen peruspaketista kehitystä jarruttavaksi jäänteeksi. Lännessa samaa draamankaarta harjoittivat kristinusko ja islam, jotka haluavat sorkkia yhteiskuntaa vieläkin kokiessaan olevansa niin oikeassa, niin oikeassa. Keisarillinen virkatutkinto alkoi olla Ming-kaudella melkoisen absurdi näytelmä.

Shintolaisuus on ylläpitänyt hyvin vanhoja käsityksiä maailmasta. Animismi on kokenut yllättävän arvonnousun tällä vuosituhannella. Sen ajatusmallit sopivat loistavasti virtuaalipalveluihin, robotiikkaan ja muuhun sen tapaiseen uusimpaan roinaan. Koskaan ei tiedä millä oksalla se piru istuu.

Kaikkiaan on yhtä kummallista tieteenedistämistä pyyhkäistä pois tuhansia vuosia inhimillisen ajattelun vaiheita sen uskonnollisuuden vuoksi kuin olisi konmarittaa taide ja kulttuuri. Mutta sellaisiakin vaatimuksia ovat eräät nykypäivän savonarolat esittäneet.

Väitätkö sinä, että minä en tuomitse oikein? Syytätkö minua vääryydestä, jotta itse saisit olla oikeassa?

Ihmisen aikakausissa on myös eroja. Vai suostuisitko elämään vapaaehtoisesti kivikautisessa yhteisössä ilman nykyajan mukavuuksia?
Afganistanilaisessa peräkylässäkin saa jo maistiaista ihmisestä lähtöisin olevasta normiarjesta, jos kiinnostelee kokeilla.

Ei uskonnot täysin tiedevastaisia olekaan. Jopa äärikonservatiivit islamistit tykkäävät moderneista aseista ja somekanavista.
Vanha ahdisteleva sovinistikin voi osata arvostaa viagraa ja kamerakännyköitä.
Parhaimmillaan buddhalaisuuskin on ollut ja on käytännön filosofiaa, mikä ei silti pärjää sekään tieteelle muuta kuin ehkä jälkiviisauksien laukojana.
Ja eurooppalainen tiede on ollut kristittyjen uskonnollista antiikin oppeihin jämähtänyttä tiedettä ajalta ennen ateistista eli maallista modernia tiedettä.
Kukaan ei ole tässä pyyhkimässä pois uskontojen historiallista vaikutusta ja vaikutusvaltaa, siinä missä Hitlerin tai Stalinin hienojakaan saavutuksia maansa modernisoinnissa ynnä viherajattelun tai vasemmiston ideaalien edistäjinä.
Toinen asia on roikkua tuhansien vuosien inhimillisen ajattelun vaiheissa, muuten kuin tutkimuksellisessa mielessä, jos tuoreempaa ja toimivampaa tieteellistä ajattelua ja välinettä on tarjolla.

Voimme yhdessä tuomita toisemme ja muistaa mihin tieteen pätevyys tai Sokrateen viisaan maine perustui.

[Norma Bates]

Hindulaisuus ei vaikuta olleen kovin tiedevastainen. Pāṇini kirjoitti hyvin kauan sitten sanskritin kieliopin, joka oli koko tieteenalan terävin kärki yli 2000 vuotta! Myös heikäläisten matematiikka ja astronomia olivat ihan hyvällä tasolla. Toki uskonnon harjoittaminen on vienyt resursseja. Mutta niitä vievät myös rikkaiden ylellinen elämä, yhteiskuntien koossapito, sotiminen yms.

Monet länsimaalaisuuteen törmänneet buddhalaiset suuntaukset ovat vääntäneet tiedemyönteisyytensä maksimiin. Kun aivoja kuvannetaan ja tutkitaan meditaation vaikutuksia, reaktio ei ole että pyhiä asioita on sorkittu ja loukattu, se on "ilmankos me ajateltiin että se toimii". Möläytykset tyyliin "jos Buddha sanoo yhtä ja tiede sanoo toista, uskon tieteeseen" eivät ole ennenkuulumattomia, koska tietyissä buddhalaisissa tyyleissä ei ole chic olla buddhalainen vaan tarkastella todellisuutta sellaisena kuin se on.

Taolaisuus taisi olla viehtynyt jotenkin alkemiaan. Elohopean kanssa etenkin lienee puuhasteltu. Siinä on varmasti ollut mukana perusteettomia uskomuksia ja on kokeiltu älyttömyyksiä. Toisaalta pikku kemistin leikkiminen on luultavasti edistänyt lainalaisuuksien huomaamista, kuten se teki antiikissa, islamilaisessa maailmassa ja Euroopassa. Kiinalaiset keksivät kompassin, paperinvalmistuksen, puulevypainatuksen, irtokirjasimet, ruudin, joten tuskin he olivat hirveästi aivojaan uskonnolla vahingoittaneet.

Intiastahan pukkaa ilmeisesti loistavia matemaatikkoja ja sen sellaisia. Itse kun olen teosofialla pääni pilannut jo lapsena, uskon että voi olla mahdollista jotta nykyinen globaali sivistys ei ole ekaa laatuaan, ja jonkin aiemman sivilisaation ihan tieteelliset faktat siroteltiin uskontoihin ja riitteihin, bongattavaksi joidenkin myöhempien sukupolvien taholta sitten kun vuosituhantinen pimeä aika on lopulta ohi. (Piru vaan kun pelottaa että pukkaa uusi pimeys päälle ennen kuin on ehditty elpyä.)

Olisikohan ollut peräti Dalai Lama joka ilmoitti että jos uskonto ja tiede joutuu hakavuksiin, niin uskonto on väärässä? Jokatapauksessa ihailen käytännöllis-spirituaalisia ihmisiä jotka ovat valmiita päivittämään ajatuksiaan sitä mukaa kuin fyysistä maailmankaikkeutta tutkitaan. Valitettavasti en vain itse kykene päivittymään uskomaan että tietoisuus lopsahtaa samalla hetkellä kun fyysinen keho kuolee eli aivot sammuvat. En oikein tajua että mikä onni ja autuus siinä olisi että alkaisin teeskentelemään moiseen uskovani. Minulla tietoisuus on ensin ja fyysinen olemassaolo vasta toisena. Olen jonkin sortin hermeetikko.

Toisaalta myös magia on jaksanut kiinnostaa, vaikka olen varsin skeptinen kaikenmaailman hokkuspokkusukkojen houreiden suhteen. Crowley ja co. lähinnä tulee mieleen. Mutta en elänyt ja todistanut viereltä että toimiko se herran magia, kun esim. otti toisen miehen penistä perseeseensä, jotta johtiko se johonkin rakentavaan ja menestykselliseen lopputulokseen...  Jokatapauksessa magian kautta myös taolaisuus kiinnostaa.

[Norma Bates]

Sokeaa uskoa..tieteen aikakaudella. Inkarnaatio-oppikaan ei eroa rokotekriittisyydestä tai salaliittoteorioista.

Ihmisen aikakaudella. Tiede on lähtöisin ihmisistä, samoin kuin uskonnot. Hörhöt eivät ole tieteen suurin jarru. Näennäisesti järkevät pikavoiton tavoittelijat ovat. Kanavassa 8/2022 Juha Lappi on kirjoittanut muuten jutun "Tiede sairastui byrokratiaan", jos aihe kiinnostaa.

Roiskiminen ei kunnioita dialogia vaan levittää julistamisen tautia. Hyi hyi. Mitähän keskustelemaan mallinnettu tekoäly tuosta sanoisi.

Hindulaisuus ei vaikuta olleen kovin tiedevastainen. Pāṇini kirjoitti hyvin kauan sitten sanskritin kieliopin, joka oli koko tieteenalan terävin kärki yli 2000 vuotta! Myös heikäläisten matematiikka ja astronomia olivat ihan hyvällä tasolla. Toki uskonnon harjoittaminen on vienyt resursseja. Mutta niitä vievät myös rikkaiden ylellinen elämä, yhteiskuntien koossapito, sotiminen yms.

Monet länsimaalaisuuteen törmänneet buddhalaiset suuntaukset ovat vääntäneet tiedemyönteisyytensä maksimiin. Kun aivoja kuvannetaan ja tutkitaan meditaation vaikutuksia, reaktio ei ole että pyhiä asioita on sorkittu ja loukattu, se on "ilmankos me ajateltiin että se toimii". Möläytykset tyyliin "jos Buddha sanoo yhtä ja tiede sanoo toista, uskon tieteeseen" eivät ole ennenkuulumattomia, koska tietyissä buddhalaisissa tyyleissä ei ole chic olla buddhalainen vaan tarkastella todellisuutta sellaisena kuin se on.

Taolaisuus taisi olla viehtynyt jotenkin alkemiaan. Elohopean kanssa etenkin lienee puuhasteltu. Siinä on varmasti ollut mukana perusteettomia uskomuksia ja on kokeiltu älyttömyyksiä. Toisaalta pikku kemistin leikkiminen on luultavasti edistänyt lainalaisuuksien huomaamista, kuten se teki antiikissa, islamilaisessa maailmassa ja Euroopassa. Kiinalaiset keksivät kompassin, paperinvalmistuksen, puulevypainatuksen, irtokirjasimet, ruudin, joten tuskin he olivat hirveästi aivojaan uskonnolla vahingoittaneet.

Konfutselaisuus on enemmän yhteiskunnallinen filosofia kuin uskonto. Siten se keräsi ajan kanssa pölyä ja muuntui pikkuhiljaa hyödyllisestä herrasmiehen peruspaketista kehitystä jarruttavaksi jäänteeksi. Lännessa samaa draamankaarta harjoittivat kristinusko ja islam, jotka haluavat sorkkia yhteiskuntaa vieläkin kokiessaan olevansa niin oikeassa, niin oikeassa. Keisarillinen virkatutkinto alkoi olla Ming-kaudella melkoisen absurdi näytelmä.

Shintolaisuus on ylläpitänyt hyvin vanhoja käsityksiä maailmasta. Animismi on kokenut yllättävän arvonnousun tällä vuosituhannella. Sen ajatusmallit sopivat loistavasti virtuaalipalveluihin, robotiikkaan ja muuhun sen tapaiseen uusimpaan roinaan. Koskaan ei tiedä millä oksalla se piru istuu.

Kaikkiaan on yhtä kummallista tieteenedistämistä pyyhkäistä pois tuhansia vuosia inhimillisen ajattelun vaiheita sen uskonnollisuuden vuoksi kuin olisi konmarittaa taide ja kulttuuri. Mutta sellaisiakin vaatimuksia ovat eräät nykypäivän savonarolat esittäneet.

Väitätkö sinä, että minä en tuomitse oikein? Syytätkö minua vääryydestä, jotta itse saisit olla oikeassa?

Ihmisen aikakausissa on myös eroja. Vai suostuisitko elämään vapaaehtoisesti kivikautisessa yhteisössä ilman nykyajan mukavuuksia?
Afganistanilaisessa peräkylässäkin saa jo maistiaista ihmisestä lähtöisin olevasta normiarjesta, jos kiinnostelee kokeilla.

Ei uskonnot täysin tiedevastaisia olekaan. Jopa äärikonservatiivit islamistit tykkäävät moderneista aseista ja somekanavista.
Vanha ahdisteleva sovinistikin voi osata arvostaa viagraa ja kamerakännyköitä.
Parhaimmillaan Buddhalaisuuskin on ollut ja on käytännön filosofiaa, mikä ei silti pärjää sekään tieteelle muuta kuin ehkä jälkiviisauksien laukojana.
Ja eurooppalainen tiede on ollut kristittyjen uskonnollista tiedettä ajalta ennen ateistista eli maallista modernia tiedettä.
Kukaan ei ole tässä pyyhkimässä pois uskontojen historiallista vaikutusvaltaa, siinä missä Hitlerin tai Stalinin hienojakaan saavutuksia maansa modernisoinnissa ynnä viherajattelun tai vasemmiston ideaalien edistäjinä.
Toinen asia on roikkua tuhansien vuosien inhimillisen ajattelun vaiheissa, muuten kuin tutkimuksellisessa mielessä, jos tuoreempaa ja toimivampaa tieteellistä ajattelua ja välinettä on tarjolla.

Voimme yhdessä tuomita toisemme ja muistaa mihin tieteen pätevyys tai Sokrateen viisaan maine perustui.

Paras valinta minkä uskonto voi tieteiden suhteen tehdä, on pysyä poissa niiden tieltä. Ei buddhalaisuuden tai muunkaan uskonnon kuulu tarjota mitään vaihtoehtoa tieteille, ajatuskin on naurettava. Keittoa ei syödä haarukalla. Mielestäni uskonnot, uskot, henkisyys, hengellisyys kuuluu siihen hetkeen kun ihminen itsekseen mietiskelee syntyjä syviä. Siihen että mitä hän haluaa ajatella alkusyystä, lopputulemasta, kohtalostaan jne. Arkipäivässä ja elämässä noin ylipäätään on sitten parempi operoida tieteiden pohjalta. Kyllähän se ruoka näppärämmin valmistuu esim. mikroon tuikkaamalla, kuin että alat tekemään jotain maagisia eleitä pakastimesta otetun annospaketin yllä...

Tuli muuten mieleeni että kun islamissa on ihan jees valehdella, mikäli se hyödyttää uskovaista, niin kaippa tuota kautta on sitten ihan jees myös käyttää hyväkseen ihan mitä tahansa asiaa, vempelettä jne. joka on Saatanan omien (esim. amerikkalaisten) aikaansaannos. Minua tuollainen kyllä inhottaa, ja arvostan jotenkin luonnostaan enemmän vaikka amisseja. Jos on hihhuli, niin olkoon all the way. Kunhan ei ole haitaksi ympäristölleen!

[Norma Bates]

Minä en ole koskaan uskonut 100 % mihinkään. Sinä a4 sensijaan vaikutat uskovan tieteisiin kuin pyhään lehmään. Tieteet ovat ok, mutta niiden heikkous on että tiedettä tekevät erehtyväiset ihmiset. En tiedä muuttuisiko asia jos keinoäly tekisi tiedettä.

Ei mielestäni vaadi mitään uskoa todeta tieteen tuottavan parasta saatavilla olevaa epätäydellistä tietoa.
Täydellisen virheettömän tiedon halajaminen vaatii jo sokeaa uskoa.
5% uskominenkin johonkin on sokeaa uskoa sen 5% verran.

Eikö näkevää uskoa voi olla mitenkään olemassa? Jos uskon että on olemassa planeettoja, koska olen kuvia nähnyt tahi kaukoputkeen kurkistanut, niin onko tämäkin usko sokeaa, koska käytin sanaa "usko"?

[Melodious Oaf]

Ei mielestäni vaadi mitään uskoa todeta tieteen tuottavan parasta saatavilla olevaa epätäydellistä tietoa.
Täydellisen virheettömän tiedon halajaminen vaatii jo sokeaa uskoa.
5% uskominenkin johonkin on sokeaa uskoa sen 5% verran.

Koko tää keskustelu missä asemoit uskonnon ja tieteen tällä tavalla toisiaan vastaan on perua siitä, että Aristoteles käsitteli sekaisin teologiaa ja luonnontieteitä, ja sattumalta länsimaissa ensimmäiset yliopistot perustettiin samoihin aikoihin kuin Aristoteleen teokset tulivat laajemmin tunnetuiksi. Sen ajan teologit päätti ottaa sen mukaan oppeihinsa, ja keskiajalla oltiin aika pitkään kiinni Aristoteleen käsityksissä.

Mun käsitys uskonnosta tai hengellisyydestä on käytännössä sellainen, että siinä puhutaan samasta maailmasta jota tieteetkin tutkii, ja siinä mielessä sikäli kuin on olemassa uskonnollisten perinteiden sisältämää tietoa, se ei ole ristiriidassa tieteellisen katsantotavan kanssa.

Painotusero on lähinnä siinä, että tieteissä ihmetellään maailmaa mittaamalla ja kokeiden kautta. Hengellisissä perinteissä kysymykset eivät edes ole samoja, vaan enemmän haetaan tuntumaa siihen, mistä tässä kaikessa on edes kyse. Lähestymistapa korostaa enemmän intuitiota ja sen kautta avautuvaa hahmotusta, eikä perspektiivi ole sellainen objekteja havainnoivan ulkopuolisen katsojan näkökulma.

Mun mielestä on lähinnä huvittavaa että jaksat jauhaa koko ajan tieteestä tolleen yleisellä tasolla ihan niin kuin kaikki muut olis koko ajan jonkun vaarallisen väärinkäsityksen vallassa ja sulla olis siihen lääke.

Sitten kun puhutaan oikeasti ihmisten käsityksistä, totta kai sä siihen voit tulla sanomaan, miksi ne on jonkin sulle karttuneen tieteellisen tiedon ja ymmärryksen valossa täysin hakoteillä ja väärässä. Mutta silloin kun olen täällä puhunut jostakin hengellisyyteen liittyvästä, olet ollut aika hiljaa, enkä muista koskaan nähneeni sinun tällaista puheenvuoroa esittäneen.

Mistä se johtuu että saarnaat tästä niin paljon yleisellä tasolla mutta käytännön ja konkretian tasolla anti näyttää olevan lähes nollissa?

[Norma Bates]

Kyllä tieteellisyydelle tekee paljon hallaa jos sen kannattaja paasaa siitä samalla kiihkolla kuin joku fanaatikko uskonnostaan. Ulkopuolinen ei näe asenteissa yhtikäs mitään eroa, ja kumpikin alkaa tuntumaan yhtä vastenmieliseltä. Tiedehenkisyys ja uskonhenkisyys.

[Hiha]

Valitettavasti en vain itse kykene päivittymään uskomaan että tietoisuus lopsahtaa samalla hetkellä kun fyysinen keho kuolee eli aivot sammuvat. En oikein tajua että mikä onni ja autuus siinä olisi että alkaisin teeskentelemään moiseen uskovani. Minulla tietoisuus on ensin ja fyysinen olemassaolo vasta toisena. Olen jonkin sortin hermeetikko.

Mihinkään vaihtoehtoon ei ole pakko uskoa. Tieteellinen jos tahtoo olla, sen voi ottaa kenttäkokeena. Näkee aikanaan kuin käy.

[Hiha]

Ihmisen aikakausissa on myös eroja.

Sinä tieteellisteknologisen aionin lapsi! Miksi sahrami paitsi maustaa myös värjää? Miten lasketaan viemäriputkien vaatima kallistus? Mistä on keksitty artikkeli 'ye' wanhahtavan englannin kirjoittamiseen? Miten sähköauton moottori niin kuin tarkemmin toimii, kuin sähköllä? Kun ammut rynnäkkökiväärillä, miten uuden patruunan lataus patruunapesään tapahtuu? Kuinka paljon täyteainetta huuliin kannattaa laittaa kerralla ja millaisin väliajoin? Kun painat näppäintä 'k' ja odotat kirjaimen ilmestyvän näytölle, miten tietokone asian oikeasti hoitaa? Jos yrität vakuutuspetosta vaatimalla korvauksia muka menetetystä hajuaistista, miksi kannattaa tuntea kolmoishermon toiminta todella hyvin?

En ole vakuuttunut että meillä kaikilla on vara pilkata uskovaisten tapaa käyttää televisiota kaukosäätimellä, sytyttää valot valokatkaisimella, ottaa lääkkeet käyttöohjeen mukaan. Sinulla ehkä on.

Jostain kaukaa mieleeni palaa Ephraim Kishonin kertomus kahdesta miehestä, jotka rupeavat ihmettelemään (varhaisen) shakkitietokoneen toimintaa. Toinen yrittää urheasti mutista jotakin annetuista säännöistä ja elektroniikasta, mutta kumpikaan ei ole oikein vakuuttunut. Lopulta molemmat lankeavat polvilleen kiittämään Jumalaa ihmeestä, koneesta joka osaa pelata shakkia. Jotenkin niin se meni. Vaikka mitäs sillä on väliä. Koko juttuhan oli vain taidetta. Se tulee vielä häviämään tieteen tieltä.

Jännä miten sitä ollaan murheissaan islamista ja tieteestä. Viime viikkoina tv näytti jostakin syystä paljon pätkiä Qatarista. Ihan kiitettävästi tuntuivat saaneen teknologiaa ja sen siunauksia kasattua, ainakin varakkaille. Eiköhän puutteet keksintöjen läpäisevyydessä ole globaalisti enemmän kiinni rahasta kuin periaatteellisuudesta? Suomessakin taitaa rikkaat suhtautua positiivisemmin uuden iPhonen hankkimiseen kuin köyhät?

Sinuna varoisin kirjainyhdistelmää EU. Se vaatii tarkkoja GMO-merkintöjä, perusteetta muiden mielestä. Siellä luomutuotannossa eläimille annetaan homeopaattisia ja fytoterapeuttisia tuotteita, lääkkeet ja antibiootit kelpaavat vain todellisessa hädässä. Eräs EU:n viime vuosien yrityksistä kampittaa edistystä on GDPR. Nälkävuoden pituinen säädös, joka pyrkii estämään datatieteen, psykologian ja taloustieteen soveltamisen näkymättömän käden hyödyksi. Melkoisen vanhoillinen luddiittipesäke, tuo Eurooppa.

Afganistanista huolissaan olo on aina kaunista. Ihan tulee Timo Soini mieleen. Vähän väärään aikaan sen kohdistat. Nykyinen moderni tekninen maailma on siellä tehnyt asiat murheellisiksi. Kivikaudella ei ollut pahempaa hätää. Lapis lazuli vaihtui hyvällä voitolla muiden maiden tuotteisiin. Jumalat olivat Egyptissä asti tyytyväisiä, samoin varmaan paikalliset.

[Norma Bates]

Islamin mukana(* Indonesiaan levinnyt tapa leikkelyttää tyttövauvojen sukupuolielimiä on "kiitettävästi" ottanut tieteen hyödykseen: vauvat leikellään sairaalassa. Vuosia sitten näin juttua netissä että synnyttänyt äitee oli järkyttynyt, kun hänen tyttövauvansa ojennettiin hänelle sairaalassa kertoen ylpeinä että me leikeltiin se jo valmiiksi. Siis kajottiin vauvan klitorikseen. En ole ihan varma miten se Indonesiassa tapahtuu. Jotain juttua kuullut (=lukenut) että toisinaan siellä tyydytään raaputtamaan neulalla sitä klitorista. Allah yksin tietää mihin tälläkin idioottimaiselle tavalla oikein pyritään.

Jotkut ovat jopa kehuskelleet että kun yhdessä silpomisversiossa leikataan auki tahi poistetaan klitoriksen huppu, se itseasiassa auttaa naista aikuisena nauttimaan seksistä enemmän. Jos noin olisi, varmaankin tavan sekopäät länsimaissa, nämä jotka tykkäävät kaikenlaisista piersingeistä sun muista itsensä rääkkäämisistä, olisivat jo ottaneet senkin keinon laajaan käyttöön.

Joten kyllä joo, olen murheissani islamista ja tieteestä. Ja kaikista muistakin idioottiuskonnoista silloin kun ne käyttävät tieteitä hyväkseen omia sairaalloisia pyrkimyksiään edistääkseen. (Nyt voisi turinoida tähän Handmaid's Talesta, mutta se on enempi jäsen kertsin juttu, joten olkoon.)

*) Jokaisen uskonnon mukana tulee aina kaikenlaista paskaa, josta sitten tekopyhästi pyöritellään silmiään että "mutta eihän uskonto vaadi". Perkele, mikä sitten vaatii, jos yhtäkkiä tulee joku upouusi tapa jota ei ole aiemmin ollut käytössä. Kuten esim. kerettiläisroviot.

[Hiha]

Joten kyllä joo, olen murheissani islamista ja tieteestä. Ja kaikista muistakin idioottiuskonnoista silloin kun ne käyttävät tieteitä hyväkseen omia sairaalloisia pyrkimyksiään edistääkseen.

Tiede on käsittääkseni arvoneutraali. a4 saa asiantuntijana parafoida tai dementoida väitteen. Sama tiede mahdollistaa syöpähoidot ja tehokkaammat kidutusmenetelmät, kukkien kastelun ja kalsarimyrkyttämisen. Tieteellisen tiedon kerääminen antaa käteemme vain isomman ja isomman lekan. On sitten meidän valintamme, lyömmekö sillä oikealle vai vasemmalle. Uutisista voi seurata miten kaunista jälkeä syntyy. Se ei aina miellytä, mutta minkäs teet.

[Norma Bates]

Tietty joo kerettiläis- ja noitarovioidenkin sytyttely edellytti tiedettä: piti osata sytyttää tuli... Luen juuri kirjaa jossa mainittiin että temppeliritareiden johtajan rovioon oikein tieten valittiin sellaiset puuainekset, että rääkki kesti mahdollisimman pitkään. Jotkut tai jonkunsorttiset puut savuttavat niin että uhri tukehtuu ennen kuin on ehtinyt palaakaan vielä kokonaisuudessaan, tai käristyä hitaasti elävältä.

En muista olinko aiemmin kuullut että inkvisition käsittelyissä ei saanut vuodattaa verta. Tämä ilmeisesti osaltaan johti kaikenlaisten "nerokkaiden" kidutusten keksimiseen, kun pyrittiin sitä veren näkymistä välttämään. Ja lukemani mukaan tulessa verisuonet palavat tukkoon, joten verta ei nähdä kun sitä palavaa ihmistä ihastellaan.

[Hiha]

Jossain olen nähnyt väitettävän, en ole satavarma onko ihan täysfakta, että verenvuodatuksen ei katsottu sopivan kirkonmiehille. Tuskin se sopi sitten instituutiolle kirkko. Hupaisin sovelma aiheesta näkyy kuuluisassa Hastingsin taistelua 1066 kuvaavassa Bayeux'n seinävaatteessa. Siinä Wilhelm Valloittajan velipuoli piispa Odo kantaa sotanuijaa. Vihollisen mäjäyttely sillä oli taatusti kristillisempää puuhaa kuin mitä miekalla. Jeesus touhua siunatkoon.