Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Itämaiset uskonnot (buddhalaisuus, hindulaisuus jne.)

Aloittaja Norma Bates, joulukuu 05, 2022, 21:02:53

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - maaliskuu 17, 2023, 09:44:08
Lainaus käyttäjältä: Karikko - maaliskuu 17, 2023, 09:03:10
Niin ei sitä mitä ei ole, ei tarvitse pelastaa ja se mikä on -on edelleen, jos vakaassa maailmassa yleensä on jotain olemassa.

Mitä yleensä on "olemassa menneisyys, tulevaisuus, >nykyhetki, jossa kaikki tapahtuu, vain tapahtumia, on siis olemassa. Kokija on näkijä, ilman kokemista ei voi nähdä eikä kuulla, energian vuorovaikutuksia tarvitaan jatkuvasti- Ihminen kuten muutkin elävät saavat ulkopuoleltaan (maailmasta) kaiken energiansa ja kokevat aistiensa- (hermoston) kautta maailmaa olen siis samaa toimintaa maailman kanssa.

Mihin tuossa sielua sitten tarvitaan> erilaisia luonnonvoimia kyllä, ilman esimerkiksi painovoimaa (kiihtyvyyttä, liikettä) ei ihmistäkään olisi miettimässä sielunsa sympatiaa.

Ihminen voi kyllä pelätä elämää- kuolemaa ja se kaiketi selittääkin paljolti sen tarpeen uskoa, vaikka sieluun, kunhan on jokin turva ajatuksellisella tasolla.

Minulle se sielu on todellinen itse, eikä joku erillinen härpäke jonka voi vaikka ottaa pois ja silti elämä jatkuu. Mutta ihan yksi yhteen sielua en miellä tämmöiseksi ego+keho-kokonaisuudeksi, koska koen että ego ja keho ovat sen "vaatteet". Ja nämä vaatteet, siis keho ja kertakäyttöego, toimivat eristäen niin että suurimman osan aikaa ihmisestä ei kyllä pahemmin se sisäisin, todellisin osa näkyville pääse. On vähän kuin olisi toppatakin huppu vedetty silmille ja narukin kiristetty, niin että ei sieltä sisältä kuulu kuin epämääräistä muminaa.

Katson että sielu voi päästä esille sellaisissa kokemuksissa jotka eivät edusta "jokapäiväistä mieltä". Jos tulee sellainen hetki että ikäänkuin menettää ajan ja paikan tajun ja unohtaa edes hetkeksi olevansa joku Kalle Virtanen Köyliöstä, ikä se ja se, niin siinä mielestäni on sitä sielua päässyt ns. pinnalle. Tämän sielun kautta käsittääkseni voi sitten kyllä tulla esille muita elämiä joita on tullut läpilusittua. Sinnehän ne on jemmattu, minun sieltä täältä sisäistämäni mukaan.

Kaaviokuvia tästä voisi piirustella, mutta kun en Paintin kanssa mikään mestari ole, niin ei jaksa.

"En siis epäile lainkaan "sielun" olemassaoloa, mutta en siihen uskokaan- pikemminkin voidaan ajatella olemisen salaisuutta.

Kaikki liittyy kaikkeen ja gravitaatiokenttäkin on selittämättä joten voidaan yleensä olettaa, että sielulla tarkoitetaan niitä "voimakenttiä jotka toimivat vuorovaikutusten välittäjinä.

Yksilöllistä tietoisuutensa säilyttävää sielua ei taida olla, jos kerran aivot ovat muistin varasto, ja ilman muistia, ei ihminen tiedä mitään, eikä ole "huolissaan edes sielustaan.

Maailma- kaikkeus toimii ihan hyvin ilman ihmistä ja sieluoletuksia, joita ihmisellä voi olla.

Geenit varaavat myös tiedon ihmisestä (ihmis-solun geenit) ja muiden olentojen geenit ovat niissä olennoissa- jokainen katsoo maailmaa, tai kokee sen maailman itsessään, niin kauan, kun henkiriepu on käynnissä sähköisine impulsseineen.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: TSS - maaliskuu 17, 2023, 09:44:03
Lainaus käyttäjältä: Karikko - maaliskuu 17, 2023, 09:39:11

Ei taida uskonnot voida "mennä eteenpäin" jos kerran ovat uskontoja.

Saattavat kyllä sopeutua nyiseen tilanteeseen, mutta kuten maailmalta hyvin nähdään lopulliset keinot ovat väkivaltaisia.

Ihmisen mielikuvitusmaailma ei sinänsä ole vaarallinen ja sitä tarvitaan, mutta jos sieltä poimii haitallisia uskomuksia on se vaarallista- tai haitallista, ja sitä valistusta tehdään edelleen jihadisteja ja marttyyrejä riittää.

Uskonnosta ei väkivalta ole mihinkään poistunut, ehkä jopa päinvastoin se on vain lisääntynyt. Väkivaltaa on jo sekin, että ihmisten päähän tupataan kaikenlaisia oppeja. Utopioita, joista tulee heille elämänohjeita.

Yhtä lailla jäykkä usko tieteeseen voi olla haitallista ja elämää kaventavaa, ja voi johtaa toisten vähättelyyn ja jopa väivaltaiseen käytökseen. Jäykkyys ihmsen maailmankatsomuksessa ja coping-keinoissa on haitallista, ei uskonto tai tiedeusko.

Se on kieltämättä totta, että haitallinen uskomus on haitallinen, kuten sanot.

Uskonnon ero tieteeseen on siinä, että uskomusta, uskovat pitävät lähtökohtanaan ja selittävät kaiken muun sen uskonnon mukaan.

Tiede pyrkii tutkimaan ja tuottaa erilaisia päätelmiä joita voi verrata ja kumota. Tiede ei siis todista valmista oletuksia todeksi, se tutkii ja olettaa erilaisia mahdollisuuksia myös maailman selitykseksi, eikä se välttämättä ole oikeassa, mutta tutkiminen jatkuu ja uusia tuloksia saataessa niitä julkistetaan mahdollisina selityksinä- tietona, joka on kumottavissa, jos ne eivät pidä paikkaansa.

Uskomuksien kumoaminen ei kuulu uskonnon olemukseen- tiede on senkin tehnyt nykyaikana ei uskonto.

TSS

Lainaus käyttäjältä: Karikko - maaliskuu 17, 2023, 09:58:56
Lainaus käyttäjältä: TSS - maaliskuu 17, 2023, 09:44:03
Lainaus käyttäjältä: Karikko - maaliskuu 17, 2023, 09:39:11

Ei taida uskonnot voida "mennä eteenpäin" jos kerran ovat uskontoja.

Saattavat kyllä sopeutua nyiseen tilanteeseen, mutta kuten maailmalta hyvin nähdään lopulliset keinot ovat väkivaltaisia.

Ihmisen mielikuvitusmaailma ei sinänsä ole vaarallinen ja sitä tarvitaan, mutta jos sieltä poimii haitallisia uskomuksia on se vaarallista- tai haitallista, ja sitä valistusta tehdään edelleen jihadisteja ja marttyyrejä riittää.

Uskonnosta ei väkivalta ole mihinkään poistunut, ehkä jopa päinvastoin se on vain lisääntynyt. Väkivaltaa on jo sekin, että ihmisten päähän tupataan kaikenlaisia oppeja. Utopioita, joista tulee heille elämänohjeita.

Yhtä lailla jäykkä usko tieteeseen voi olla haitallista ja elämää kaventavaa, ja voi johtaa toisten vähättelyyn ja jopa väivaltaiseen käytökseen. Jäykkyys ihmsen maailmankatsomuksessa ja coping-keinoissa on haitallista, ei uskonto tai tiedeusko.

Se on kieltämättä totta, että haitallinen uskomus on haitallinen, kuten sanot.

Uskonnon ero tieteeseen on siinä, että uskomusta, uskovat pitävät lähtökohtanaan ja selittävät kaiken muun sen uskonnon mukaan.

Tiede pyrkii tutkimaan ja tuottaa erilaisia päätelmiä joita voi verrata ja kumota. Tiede ei siis todista valmista oletuksia todeksi, se tutkii ja olettaa erilaisia mahdollisuuksia myös maailman selitykseksi, eikä se välttämättä ole oikeassa, mutta tutkiminen jatkuu ja uusia tuloksia saataessa niitä julkistetaan mahdollisina selityksinä- tietona, joka on kumottavissa, jos ne eivät pidä paikkaansa.

Uskomuksien kumoaminen ei kuulu uskonnon olemukseen- tiede on senkin tehnyt nykyaikana ei uskonto.

Sinulla on hyvin jäykkä käsitys uskonnon merkityksestä elämässä. Aivan kuin olisi vain yksi tapa, jolla uskonto tai henkisyys voi olla osa maailmankatsomusta. Mutta en käy tästä enempää kanssasi väittelemään, koska et tunnu voivan käsittää olla olevan erilaisia tapoja olla ns. henkinen.

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: Karikko - maaliskuu 17, 2023, 09:51:48
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - maaliskuu 17, 2023, 09:44:08
Lainaus käyttäjältä: Karikko - maaliskuu 17, 2023, 09:03:10
Niin ei sitä mitä ei ole, ei tarvitse pelastaa ja se mikä on -on edelleen, jos vakaassa maailmassa yleensä on jotain olemassa.

Mitä yleensä on "olemassa menneisyys, tulevaisuus, >nykyhetki, jossa kaikki tapahtuu, vain tapahtumia, on siis olemassa. Kokija on näkijä, ilman kokemista ei voi nähdä eikä kuulla, energian vuorovaikutuksia tarvitaan jatkuvasti- Ihminen kuten muutkin elävät saavat ulkopuoleltaan (maailmasta) kaiken energiansa ja kokevat aistiensa- (hermoston) kautta maailmaa olen siis samaa toimintaa maailman kanssa.

Mihin tuossa sielua sitten tarvitaan> erilaisia luonnonvoimia kyllä, ilman esimerkiksi painovoimaa (kiihtyvyyttä, liikettä) ei ihmistäkään olisi miettimässä sielunsa sympatiaa.

Ihminen voi kyllä pelätä elämää- kuolemaa ja se kaiketi selittääkin paljolti sen tarpeen uskoa, vaikka sieluun, kunhan on jokin turva ajatuksellisella tasolla.

Minulle se sielu on todellinen itse, eikä joku erillinen härpäke jonka voi vaikka ottaa pois ja silti elämä jatkuu. Mutta ihan yksi yhteen sielua en miellä tämmöiseksi ego+keho-kokonaisuudeksi, koska koen että ego ja keho ovat sen "vaatteet". Ja nämä vaatteet, siis keho ja kertakäyttöego, toimivat eristäen niin että suurimman osan aikaa ihmisestä ei kyllä pahemmin se sisäisin, todellisin osa näkyville pääse. On vähän kuin olisi toppatakin huppu vedetty silmille ja narukin kiristetty, niin että ei sieltä sisältä kuulu kuin epämääräistä muminaa.

Katson että sielu voi päästä esille sellaisissa kokemuksissa jotka eivät edusta "jokapäiväistä mieltä". Jos tulee sellainen hetki että ikäänkuin menettää ajan ja paikan tajun ja unohtaa edes hetkeksi olevansa joku Kalle Virtanen Köyliöstä, ikä se ja se, niin siinä mielestäni on sitä sielua päässyt ns. pinnalle. Tämän sielun kautta käsittääkseni voi sitten kyllä tulla esille muita elämiä joita on tullut läpilusittua. Sinnehän ne on jemmattu, minun sieltä täältä sisäistämäni mukaan.

Kaaviokuvia tästä voisi piirustella, mutta kun en Paintin kanssa mikään mestari ole, niin ei jaksa.

"En siis epäile lainkaan "sielun" olemassaoloa, mutta en siihen uskokaan- pikemminkin voidaan ajatella olemisen salaisuutta.

Kaikki liittyy kaikkeen ja gravitaatiokenttäkin on selittämättä joten voidaan yleensä olettaa, että sielulla tarkoitetaan niitä "voimakenttiä jotka toimivat vuorovaikutusten välittäjinä.

Yksilöllistä tietoisuutensa säilyttävää sielua ei taida olla, jos kerran aivot ovat muistin varasto, ja ilman muistia, ei ihminen tiedä mitään, eikä ole "huolissaan edes sielustaan.

Maailma- kaikkeus toimii ihan hyvin ilman ihmistä ja sieluoletuksia, joita ihmisellä voi olla.

Geenit varaavat myös tiedon ihmisestä (ihmis-solun geenit) ja muiden olentojen geenit ovat niissä olennoissa- jokainen katsoo maailmaa, tai kokee sen maailman itsessään, niin kauan, kun henkiriepu on käynnissä sähköisine impulsseineen.

Jos muistikuvat muista elämistä ovat muistikuvia, eivätkä mitä tahansa kuvia, silloin muistilla on varasto muualla(kin) kuin aivoissa. Tietokoneissahan taitaa olla joku semmoinen muisti joka katkeaa ja pyyhkiytyy heti kun laite sammutetaan, mutta myös sellainen muisti joka säilyy sinäkin aikana kun laite on sammutettuna. Voisi vertailla (eikä ekaa kertaa) että tämä ego+keho-kokonaisuus on se mikä päättyy kehon kuolemaan, mutta jotain (kohokohdat?) siitä sielu kuitenkin taltioi itseensä ja säilyttää.

Tosin ego ei taida kyllä päättyä ihan samalla hetkellä kuin fyysinen keho mätänee pois, jos meedioita on uskominen että sielut viestittelevät sieltä kehottomasta tilasta sen oloisina että ovat yhä niitä persoonallisuuksia kuin olivat eläessäänkin. Itse en usko että tuo jatkuu ikuisesti, eli uskon että pikkuhiljaa sielu jättää sitä taannoisinta elämäänsä taustalle, eikä ole enää se Kalle Virtanen jne. Seuraavassa syntymässä ilmeisesti sitten tuleekin (yleensä) lopullinen muistinmenetys, eikä aiemmat elämät yleensä kummittele mielessä. Jos ei niissä ole sattunut jotain tosi traagista, mikä änkee väkisinkin seuraavankin kehollistuman aivoja kiusaamaan.

a4

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - maaliskuu 16, 2023, 20:44:16
Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 16, 2023, 20:09:52
Tiede itsessään jo toimii todisteena tiedon paremmuudesta uskomuksiin nähden.
---

jaada jaada kiemurtelua.

Nyt pyydettiin, että perustelisit nämä omat väitteesi:

Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 16, 2023, 07:39:57
Ei kyse ole uskomisesta, jos päättelee että tiedon vastainen toiminta on tyhmää ja vaarallista, itselle ja muille.

Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 15, 2023, 19:35:36
Totesin vain että uskomukset ovat tiedon vastaista ja siksi haitallista toimintaa.

Tiedolla tai mieluiten tieteellisesti siinä kontekstissa, jossa olet esittänyt: Norman kirjoittelu täällä omista uskomuksistaan.

Jos olet kovin tieteelle vihkiytynyt, ymmärtänet myös asiassa pysymisen arvon. Voimme aloittaa siitä ja siirtyä sitten keskustelemaan, mikä arvo on sillä, että ihminen kykenee hieman abstraktimpaan ajatteluun kuin pelkkä kognitiivinen päättely.

T: Xante

Tässä yksi esimerkki, tosin ilman lähdeviitteitä, miten tärkeää tieto on:

"Tyttöjen koulutus on keskeisessä asemassa hyvinvoinnin edistämisessä, köyhyyden torjumisessa ja väestönkasvun hillitsemisessä", sanoo Suomen YK-liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman.

"Tyttöjen ja naisten koulutuksella on suuri merkitys perheiden hyvinvoinnille ja lasten tulevaisuudelle", sanoo Vikman. Koulutus luo edellytykset paitsi tyttöjen paremmalle asemalle, laajemmille mahdollisuuksille ja paremmalle elämälle, myös vauraammalle, terveemmälle ja kestävämmälle maailmalle.

https://www.ykliitto.fi/uutiset-media/uutiset/yk-liiton-puheenjohtaja-naisten-koulutus-on-avain-hyvinvointiin

Toinen vihje sille että tieto on meille elintärkeää, löytyy siitä tieteellisestä faktasta että meillä on aistit, hermojärjestelmä ja aivot.

a4

Lainaus käyttäjältä: Hiha - maaliskuu 16, 2023, 21:51:44
Käytät siis sanaa uskomus selvästi eri tavalla kuin suurin osa suomen puhujista, paljon rajatummin. Ei se mitään, kun kerran kerroit mitä sillä tarkoitat. Tämä tarkennuksesi ei silti muuta oikeastaan mitään, koska uskomus menee osin päällekkäin muiden listaamiesi käsitteiden – valistunut arvaus, päätelmä, luulo, makuasia, idea, mielipide – kanssa. Mutta siitä lisää myöhemmin. Käsitellään ensin se uskomus.

Jos uskomus käsitetään näkemykseksi, jota ei voi muuttaa tiedon avulla, jää yhä kaksi mahdollisuutta. Uskomus voi olla silloin ns. falsifioimaton väite, tiedefanaatikkojen vihaama postulaatti joka koskee asiaa, jota on mahdoton todentaa mihinkään suuntaan. Esimerkiksi jumaluus joka sekaantui aktiivisesti ihmisten asioihin kauan sitten, mutta on nykyisin lopettanut puuttumisen täysin, olisi sellainen. On ihan mahdoton todistaa, että tämä ylimaallinen olisi kenellekään puhunut, mutta myös että sellaista ei olisi koskaan sattunut. Toinen mahdollisuus uskomuksien esittelyyn olisi tieteen herjaaminen ja paatuneisuus moneen kertaan varmistettua tietoa kohtaan. Maa on litteä tai holokaustin kieltäminen ovat tällaisia syntejä.

Kun tuomitset toiset uskovaisiksi, koska heillä on uskomuksia, olisi hyvä jos kertoisit esittävätkö he mielestäsi hedelmättömiä väitteitä vai yrittävätkö he viekoitella lapsoset pois tieteen kapealta polulta. Noissa teoissa on moraalinen ero, ja sillä on monelle merkitystä, vaikka moraaliasioiden käsittely ei kaikin puolin tieteen tontille mahdu sekään.

Sitten siihen alussa luvattuun käsiteanalyysiin. Otan konkreettisen esimerkin, jota on ketjussa aiemminkin pyöritelty. Ihmisen kuolematon sielu. Se on siis sinusta uskomus, eli joko turha hypoteesi tai tieteen vastainen harhaoppi. Hyväksyn, että tuolla kannalla voi olla. Mutta sielu voi tulla mieleen muullakin tavoin.

Sielu voi olla valistunut arvaus. Ihmisellä on tietoisuus. Se on fakta. Sen pohjimmaista syytä tai tarkoitusperää tai mekanismia tai toimintaa ei ole pystytty selvittämään fysiikan tai kemian tai biologian tai psykologian avulla. Silloin ajatusta jostakin aivan toisenlaisen toimijan olemassaolosta, sanotaan sitä sieluksi, voi pitää valistuneena arvauksena.

Sielu voi olla päätelmä. Elävän ja elottoman eroa on hyvin vaikea määritellä selkein ulkoisin kriteerein. Ero ei johdu siten ulkoisista tekijöistä, vaan sen aiheuttaa erillinen eron aiheuttaja, sielu. Näin on mahdollista päätellä.

Sielu voi olla luulo. Ihminen voi luulla, että sielu on todellinen ja olemassa, koska on koko ikänsä kuullut niin olevan.

Sielu voi olla makuasia. Ihmisenä olemiseen ja sen tietämiseen, että on ihminen, kuuluu asioita, joita emme läpikotaisin ymmärrä. Ne asiat voi jättää toistaiseksi avoimiksi, pitää niitä aina selittämättöminä, selittää ne elektronien liikkeeksi johtimessa, tai antaa niille nimen sielu. Mitä nyt tekeekin, se on makuasia.

Sielu voi olla idea. Mitä jos meissä kaikissa on hitunen ikuisuutta, joka pukeutuu lihaan ja verhoaa olemuksensa ja sitoutuu maailmaan ja sen voittoihin ja tappioihin, joksikin aikaa? Olisiko siinä ideaa?

Sielu voi olla mielipide. Sinä olet sitä mieltä, että sielua ei ole. Jotkut muut, että sielu on todellinen. Molemmat käsitykset ovat mielipiteitä. Sillä kumpi ehkä on paremmin perusteltu ei ole mitään merkitystä, molemmat ovat yhä mielipiteitä.

Maailmankuvana iskulauseet saattavat olla... iskeviä. –  "Neljä jalkaa tiede, kaksi jalkaa uskomus." – Ohjenuorana semmoinen ei ole kovin kauas hyödyllistä, paitsi totalitarismissa.
Mikään noista ei kuitenkaan ole tietoa. Varmin saatavilla oleva tieto on tieteellistä tietoa.
Arvuuttelut, ideat, mielipiteet ym. muutettavissa olevat ajatuskannat voivat auttaa tiedon hankinnassa mutta ne eivät ole tietoa.
Pahinta lajia on uskomus. Se on täysin tiedon vastaista, tiedosta piittaamatonta ja perusteetonta kuvitelmaa. Puhtainta fantasiaa.

Niin kauan kuin jostain ei ole tietoa, sitä ei ole olemassa tiedon valossa.
Ja tiedon valossa kannattaa katsoa maailmaa ja toimia siinä.

a4

Lainaus käyttäjältä: TSS - maaliskuu 17, 2023, 08:05:36
Minunkin mielestäni käsitys, että pelkästään tieteelliseen tietoon perustuva maailmankatsomus olisi yksilölle optimaalisin, ja muita elemnettejä sisältävät maailmankatsomukset ovat haitallisia, on uskomus.

Mutta, asiasta lienee turha keskustella enempää, koska uskomuksia on A4 mukaan mahdotonta muuttaa:

Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 16, 2023, 20:09:52
Uskomuksia ei voida muuttaa perusteluilla, siksi niitä kutsutaan uskomuksiksi.
Mielipiteitä, päätelmiä ja tietoa voidaan muuttaa ja vaihtaa parempiin.
Yleipätevä tieto maailmasta on paljon optimaalisempaa kuin arvuuttelut, luulottelut, mielipiteilyt, uskottelut, ideologisuudet ym.

a4

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - maaliskuu 17, 2023, 09:31:06
Jostain kumman syystä nyt en vaan ole niin höveli että rikoksen tehnyt saisi minun puolestani porskutella vapaalla jalalla. Vaikka karman tietysti pitäisikin hoitaa rangaistus, karma ei välttämättä toteudu hetimiten, ja olisi räikeä epäoikeudenmukaisuus yhteisön muiden jäsenten silmissä että saisi tehdä mitä vaan, eikä minkäänlaista satikutia asiasta seuraa.

Vaikka siltähän se Suomessa nykyään tuntuu, että lähinnä päänsilityksellä pärjää vaikka tappaisi.
taitaa olla ihan vaalikoneiden vakioaihe:

Tutkimusten mukaan ne kansalaiset, jotka tietävät rikollisuudesta, lainsäädännöstä ja rangaistuksista enemmän, kannattavat keskimääräistä lievempiä rangaistuksia. Sitä vahvemmat mielipiteet, mitä vähemmän tietoa.

Ehkä kansan oikeustaju onkin lopulta aivan kohdallaan, vaikka sen sivistystaso monesti jättää toivomisen varaa. Kansa tuntee sydämessään oikein, mutta tietää maailmasta liian vähän.

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/suonpaa-tietamaton-kansa-vaatii-kovempia-rangaistuksia

Kopek

Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 17, 2023, 22:08:26

taitaa olla ihan vaalikoneiden vakioaihe:

Tutkimusten mukaan ne kansalaiset, jotka tietävät rikollisuudesta, lainsäädännöstä ja rangaistuksista enemmän, kannattavat keskimääräistä lievempiä rangaistuksia. Sitä vahvemmat mielipiteet, mitä vähemmän tietoa.

Ehkä kansan oikeustaju onkin lopulta aivan kohdallaan, vaikka sen sivistystaso monesti jättää toivomisen varaa. Kansa tuntee sydämessään oikein, mutta tietää maailmasta liian vähän.

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/suonpaa-tietamaton-kansa-vaatii-kovempia-rangaistuksia

Kannatan lieviä rangaistuksia ja muutenkin humaania politiikkaa. Ei kai tästä voi tehdä käänteistä johtopäätöstä, että tietäisin asioista enemmän? En taida tietää. Ei ole minun alaani.

Eikö jälleensyntymisopin kannattajan voisi kuvitella ajattelevan, että mitäpä tässä rankaisemaan, kyllä tekijä saa ansionsa mukaan joka tapauksessa.

TSS

Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 17, 2023, 22:02:36
Lainaus käyttäjältä: TSS - maaliskuu 17, 2023, 08:05:36
Minunkin mielestäni käsitys, että pelkästään tieteelliseen tietoon perustuva maailmankatsomus olisi yksilölle optimaalisin, ja muita elemnettejä sisältävät maailmankatsomukset ovat haitallisia, on uskomus.

Mutta, asiasta lienee turha keskustella enempää, koska uskomuksia on A4 mukaan mahdotonta muuttaa:

Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 16, 2023, 20:09:52
Uskomuksia ei voida muuttaa perusteluilla, siksi niitä kutsutaan uskomuksiksi.
Mielipiteitä, päätelmiä ja tietoa voidaan muuttaa ja vaihtaa parempiin.
Yleipätevä tieto maailmasta on paljon optimaalisempaa kuin arvuuttelut, luulottelut, mielipiteilyt, uskottelut, ideologisuudet ym.

Kyllä minäkin olen sitä mieltä, että totuus on toimivuutta. Mutta olen silti sitä ajatusta vastaan, että puhtaan tieteellinen maailmankuva olisi hyvän elämän kannalta yksilötasolla niin merkitsevä, että voisimme sanoa myös henkisempiä elementtejä sisältäviä maailmankatsomuksia automaattisesti haitallisiksi. Ja toinen kysymys on se, kenen maailmankatsomus edes voi olla puhtaan tieteellinen. Sinäkin taidat elellä jossain määrin uskomuksiesi varassa. Tietysti jos on tieteellistä näyttöä siitä, että tieteellinen maailmankuva takaa parhaan elämän, niin totta kai tarkistan mielipidettäni. Siihen asti, ajattelen, että se on vain sinun uskomuksesi.

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 17, 2023, 21:37:26
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - maaliskuu 16, 2023, 20:44:16
Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 16, 2023, 20:09:52
Tiede itsessään jo toimii todisteena tiedon paremmuudesta uskomuksiin nähden.
---

jaada jaada kiemurtelua.

Nyt pyydettiin, että perustelisit nämä omat väitteesi:

Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 16, 2023, 07:39:57
Ei kyse ole uskomisesta, jos päättelee että tiedon vastainen toiminta on tyhmää ja vaarallista, itselle ja muille.

Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 15, 2023, 19:35:36
Totesin vain että uskomukset ovat tiedon vastaista ja siksi haitallista toimintaa.

Tiedolla tai mieluiten tieteellisesti siinä kontekstissa, jossa olet esittänyt: Norman kirjoittelu täällä omista uskomuksistaan.

Jos olet kovin tieteelle vihkiytynyt, ymmärtänet myös asiassa pysymisen arvon. Voimme aloittaa siitä ja siirtyä sitten keskustelemaan, mikä arvo on sillä, että ihminen kykenee hieman abstraktimpaan ajatteluun kuin pelkkä kognitiivinen päättely.

T: Xante

Tässä yksi esimerkki, tosin ilman lähdeviitteitä, miten tärkeää tieto on:

"Tyttöjen koulutus on keskeisessä asemassa hyvinvoinnin edistämisessä, köyhyyden torjumisessa ja väestönkasvun hillitsemisessä", sanoo Suomen YK-liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman.

"Tyttöjen ja naisten koulutuksella on suuri merkitys perheiden hyvinvoinnille ja lasten tulevaisuudelle", sanoo Vikman. Koulutus luo edellytykset paitsi tyttöjen paremmalle asemalle, laajemmille mahdollisuuksille ja paremmalle elämälle, myös vauraammalle, terveemmälle ja kestävämmälle maailmalle.

https://www.ykliitto.fi/uutiset-media/uutiset/yk-liiton-puheenjohtaja-naisten-koulutus-on-avain-hyvinvointiin

Toinen vihje sille että tieto on meille elintärkeää, löytyy siitä tieteellisestä faktasta että meillä on aistit, hermojärjestelmä ja aivot.

Hindulaisuudessa on tämä vinksahtanut kastikäsite, mikä estää tyttöjenkin kouluttamista, tai pahimmillaan syöksee heidät jopa huoruuteen. Tuollaisesta pitäisi päästä eroon. Mutta onko buddhalaisuudessa, taolaisuudessa tai shintolaisuudessa jotain mikä estää naispuolisten yksilöiden etenemistä, en tiedä.

Minua on ärsyttänyt että Buddhalta piti oikein kerjätä että hän päästäisi naisetkin luostariin. Jos nainen haluaa omistaa elämänsä henkiselle kehitykselle, niin se pitäisi sallia yhtälailla kuin miehille. Oli ihmeellistä itsekkyyttä valaistuneeksi väitetyltä ihmiseltä, jos hän ajatteli että kukaan ei enää passaa ja palvele miehiä, jos naisten keskuudessa saavuttaa valtavaa innostusta häipyä luostariin. Joku joskus on katsonut että Buddha arveli että ihmiskunta lopettaa vallan lisääntymisen, jos kaikki painelevat luostariin. Mutta mitä väliä sillä sitten olisi, jos nirvana olisi se minkä saavuttamisella on ainoana todellista merkitystä...

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 17, 2023, 22:08:26
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - maaliskuu 17, 2023, 09:31:06
Jostain kumman syystä nyt en vaan ole niin höveli että rikoksen tehnyt saisi minun puolestani porskutella vapaalla jalalla. Vaikka karman tietysti pitäisikin hoitaa rangaistus, karma ei välttämättä toteudu hetimiten, ja olisi räikeä epäoikeudenmukaisuus yhteisön muiden jäsenten silmissä että saisi tehdä mitä vaan, eikä minkäänlaista satikutia asiasta seuraa.

Vaikka siltähän se Suomessa nykyään tuntuu, että lähinnä päänsilityksellä pärjää vaikka tappaisi.
taitaa olla ihan vaalikoneiden vakioaihe:

Tutkimusten mukaan ne kansalaiset, jotka tietävät rikollisuudesta, lainsäädännöstä ja rangaistuksista enemmän, kannattavat keskimääräistä lievempiä rangaistuksia. Sitä vahvemmat mielipiteet, mitä vähemmän tietoa.

Ehkä kansan oikeustaju onkin lopulta aivan kohdallaan, vaikka sen sivistystaso monesti jättää toivomisen varaa. Kansa tuntee sydämessään oikein, mutta tietää maailmasta liian vähän.

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/suonpaa-tietamaton-kansa-vaatii-kovempia-rangaistuksia

En ymmärrä mitä maailmasta pitäisi tietää, ettei kokisi niin että mitä lyhyemmän ajan joku lapsenraiskaaja on vankilassa, sitä enemmän hänellä ehtii olla aikaa toistaa tekojaan vapauteen päästyään. Jos hän raiskailee vankilassa jotain muita äijiä, niin valitettavasti ennemmin ne äijät kuin lapset. Ja jos häntä itseään raiskaillaan, niin mitäpä siinä oikein muuta kuin että karma is a bitch.

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: Kopek - maaliskuu 17, 2023, 23:13:48
Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 17, 2023, 22:08:26

taitaa olla ihan vaalikoneiden vakioaihe:

Tutkimusten mukaan ne kansalaiset, jotka tietävät rikollisuudesta, lainsäädännöstä ja rangaistuksista enemmän, kannattavat keskimääräistä lievempiä rangaistuksia. Sitä vahvemmat mielipiteet, mitä vähemmän tietoa.

Ehkä kansan oikeustaju onkin lopulta aivan kohdallaan, vaikka sen sivistystaso monesti jättää toivomisen varaa. Kansa tuntee sydämessään oikein, mutta tietää maailmasta liian vähän.

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/suonpaa-tietamaton-kansa-vaatii-kovempia-rangaistuksia

Kannatan lieviä rangaistuksia ja muutenkin humaania politiikkaa. Ei kai tästä voi tehdä käänteistä johtopäätöstä, että tietäisin asioista enemmän? En taida tietää. Ei ole minun alaani.

Eikö jälleensyntymisopin kannattajan voisi kuvitella ajattelevan, että mitäpä tässä rankaisemaan, kyllä tekijä saa ansionsa mukaan joka tapauksessa.

Tuota taisin jossain fundeeratakin, että kyllähän karman periaatteessa pitäisi hommat hoitaa. Mutta koska se ei hoida yleensä heti, niin ihmisille olisi kammotus että rikoksentekijä saa jäädä äljentelemään ja porskuttamaan kuin olisi ihan jees että teki mitä teki. Ja kuten tuossa jo mainitsinkin, sitä enemmän ehtii tehdä pahaa, mitä vähemmän aikaa viettää vankilassa.

Ja eihän se nykyvankila ole mikään Papillonin vankilasaarihelvetti. Eikä appeet vettä ja leipää. Ainoa tympeys suomalaisissa nykyvankiloissa taitaa olla vain se että sieltä ei saa ominpäin poistua minne lystää. Mutta lomilla saa kuitenkin käydä. Ja siinä vaiheessahan niitä pakoja sitten tapahtuu, kun jäädään palaamatta lomalta.

Vankilaa ei pitäisi edes ajatella uhkana, vaan mahdollisuutena. Jos rikolliselle tielle on lähdetty sen vuoksi että jäi koulut kesken, vankilassahan on aikaa ja paikka jatkaa niitä. Näin olen käsittänyt. Vankila parhaimmillaan voi olla vähän kuin juurikin luostari. Siellä on mahdollisuus rauhoittua ja keskittyä kunnolla. Taitaa aika moni rikollinen kuitenkin kärsiä jostain aivojen vipatuksista, ettei osata olla rauhallisesti.

Suurin uhka vankilassa on tietysti muut vangit. Minkäs teet.

Kun olen kolmisen kertaa rullaillut Ylen vaalikoneen läpi, joka kerta jokainen kolmesta eniten omia näkemyksiäni jakaneista tyypeistä on ollut sitä mieltä että rangaistuksen koventamisessa ei ole pointtia. Mitkähän valinnat siellä koneessa pitäisi tehdä, että alkaa tulemaan jyrkempää kantaa...  ::)

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: TSS - maaliskuu 18, 2023, 08:16:58
Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 17, 2023, 22:02:36
Lainaus käyttäjältä: TSS - maaliskuu 17, 2023, 08:05:36
Minunkin mielestäni käsitys, että pelkästään tieteelliseen tietoon perustuva maailmankatsomus olisi yksilölle optimaalisin, ja muita elemnettejä sisältävät maailmankatsomukset ovat haitallisia, on uskomus.

Mutta, asiasta lienee turha keskustella enempää, koska uskomuksia on A4 mukaan mahdotonta muuttaa:

Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 16, 2023, 20:09:52
Uskomuksia ei voida muuttaa perusteluilla, siksi niitä kutsutaan uskomuksiksi.
Mielipiteitä, päätelmiä ja tietoa voidaan muuttaa ja vaihtaa parempiin.
Yleipätevä tieto maailmasta on paljon optimaalisempaa kuin arvuuttelut, luulottelut, mielipiteilyt, uskottelut, ideologisuudet ym.

Kyllä minäkin olen sitä mieltä, että totuus on toimivuutta. Mutta olen silti sitä ajatusta vastaan, että puhtaan tieteellinen maailmankuva olisi hyvän elämän kannalta yksilötasolla niin merkitsevä, että voisimme sanoa myös henkisempiä elementtejä sisältäviä maailmankatsomuksia automaattisesti haitallisiksi. Ja toinen kysymys on se, kenen maailmankatsomus edes voi olla puhtaan tieteellinen. Sinäkin taidat elellä jossain määrin uskomuksiesi varassa. Tietysti jos on tieteellistä näyttöä siitä, että tieteellinen maailmankuva takaa parhaan elämän, niin totta kai tarkistan mielipidettäni. Siihen asti, ajattelen, että se on vain sinun uskomuksesi.

Ei taannut NL:ssa, ei taida taata Kiinassa, eikä ole taannut Kuubassa. Vietnamista en silleen osaa sanoa. Voidaan tietysti väittää ettei siinä mitään puhdasta ollut, kun jämähdettiin palvomaan johtajia ja isä aurinkoisia. Mutta muutoinhan systeemin piti kyllä oleman hyvinkin tiedekeskeinen. Siinä mielessä on muuten perin jännää että NL:ssä tehtiin kovasti tutkimusta psyykkisten kykyjen parissa, vaikka monet liittävät nämä automaattisesti huuhaasektorin kautta nimenomaan uskomiseen.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: TSS - maaliskuu 17, 2023, 10:06:51
Lainaus käyttäjältä: Karikko - maaliskuu 17, 2023, 09:58:56
Lainaus käyttäjältä: TSS - maaliskuu 17, 2023, 09:44:03
Lainaus käyttäjältä: Karikko - maaliskuu 17, 2023, 09:39:11

Ei taida uskonnot voida "mennä eteenpäin" jos kerran ovat uskontoja.

Saattavat kyllä sopeutua nyiseen tilanteeseen, mutta kuten maailmalta hyvin nähdään lopulliset keinot ovat väkivaltaisia.

Ihmisen mielikuvitusmaailma ei sinänsä ole vaarallinen ja sitä tarvitaan, mutta jos sieltä poimii haitallisia uskomuksia on se vaarallista- tai haitallista, ja sitä valistusta tehdään edelleen jihadisteja ja marttyyrejä riittää.

Uskonnosta ei väkivalta ole mihinkään poistunut, ehkä jopa päinvastoin se on vain lisääntynyt. Väkivaltaa on jo sekin, että ihmisten päähän tupataan kaikenlaisia oppeja. Utopioita, joista tulee heille elämänohjeita.

Yhtä lailla jäykkä usko tieteeseen voi olla haitallista ja elämää kaventavaa, ja voi johtaa toisten vähättelyyn ja jopa väivaltaiseen käytökseen. Jäykkyys ihmsen maailmankatsomuksessa ja coping-keinoissa on haitallista, ei uskonto tai tiedeusko.

Se on kieltämättä totta, että haitallinen uskomus on haitallinen, kuten sanot.

Uskonnon ero tieteeseen on siinä, että uskomusta, uskovat pitävät lähtökohtanaan ja selittävät kaiken muun sen uskonnon mukaan.

Tiede pyrkii tutkimaan ja tuottaa erilaisia päätelmiä joita voi verrata ja kumota. Tiede ei siis todista valmista oletuksia todeksi, se tutkii ja olettaa erilaisia mahdollisuuksia myös maailman selitykseksi, eikä se välttämättä ole oikeassa, mutta tutkiminen jatkuu ja uusia tuloksia saataessa niitä julkistetaan mahdollisina selityksinä- tietona, joka on kumottavissa, jos ne eivät pidä paikkaansa.

Uskomuksien kumoaminen ei kuulu uskonnon olemukseen- tiede on senkin tehnyt nykyaikana ei uskonto.

Sinulla on hyvin jäykkä käsitys uskonnon merkityksestä elämässä. Aivan kuin olisi vain yksi tapa, jolla uskonto tai henkisyys voi olla osa maailmankatsomusta. Mutta en käy tästä enempää kanssasi väittelemään, koska et tunnu voivan käsittää olla olevan erilaisia tapoja olla ns. henkinen.

Mitä erilaisia tapoja on olla henkinen? Ovatko ne todella henkisiä tapoja..

Oletan, että tarkoitat uskontoja. On varmaan erilaisia tapoja olla uskovainen, yleensä melko jäykkiä ja uskontojen rajoittamia- eihän muuten olisi kyse uskonnoista.

Maailma (ihmisten ymmärrys) perustuu kyllä kaikenlaisiin traditionaalisuuksiin (tapoihin) mutta myös vakioihin joihin uskotaan tässä abstraktioiden maailmassa.

A- on siis aina A paitsi silloin jos se äännetään muulla tavoin. Lisätään siihen I saadaan AI eli jo voidaan alkaa rakentamaan sanoja kuten vaikka AI-AI.