Itämaiset uskonnot (buddhalaisuus, hindulaisuus jne.)

[Karikko]

Tuskin kukaan tässä ketjussa on kiistämässä tiedon merkitystä maailmassa. Itse olen kuitenkin sitä ajatusta vastaan, että henkisiä elementtejä sisältävä maailmankatsomus olisi itsestäänselvästi haitallinen. Toiset ovat jo persoonallisuudeltaan taipuvaisia pohtimaan asioita, jotka ylittävät tieteen rajat, enkä sanoisi, että maailmankatsomus, joka sisältää elementtejä tiedon rajojen ulkopuolelta, olisi automaattisesti vahingollinen. Sellainen käsitys on minusta ihmisyttä ymmärtämätön ja oikeastaan epätieteellinen.

Aivan noin, asioita voi pohtia monelta kantilta. Takertuminen uskomuksiin ei ole pohtimista, joten se kannattaa huomioida-pohtiessaan.

"Hengellisiä ollaan jossain mielessä, kun kerran tässä ketjussa sellaisista asioista puhutaan.

Useimmiten henkisyys on kyllä hyvin fyysistä perustaa ja käytännössä sillä tarkoitetaan tunnemaailmaa, joka ihmisessä tuo mielihyvää ja elämyksellisyyttä.

Virsien veisuukin voi olla tunteelliselle ihmiselle hyvin vaikuttavaa ja tuottaa suurta tunnetta.

Tieteen rajojen ylittäminen on "mahdotonta, mutta sitä voi silti tehdä- teoriassa. Käytännössä ei rajoja rajallinen ihminen voi ylittää, mutta se missä rajat ovat, ei ole "tiedossa".

[ROOSTER]

Hedelmällisissä maissa, jossa ruoka on ollut helpommin käden ulottuvilla, ovat asiaa pohtineet gurut alkaneet harjoittaa joidenkin ruoka-aineiden diskriminointia uskonnollisilla perusteilla.

[Norma Bates]

Hedelmällisissä maissa, jossa ruoka on ollut helpommin käden ulottuvilla, ovat asiaa pohtineet gurut alkaneet harjoittaa joidenkin ruoka-aineiden diskriminointia uskonnollisilla perusteilla.

Tämähän tuntuu kyllä oudolta. Kuitenkin käy niin että hedelmällisissä maissa väki sitten lisääntyy kuin kanit konsanaan, ja sitten tulee se pula resursseista. Uskon että tämän takia Lähi-itä on sellainen paikka kuin on, eli että kellään ei ole kivaa. Mikä käy jo VT:sta ilmi, eli sama loputon tappelu on ollut vuosituhansia päällä.

Luulisi että silloin kannattaa syödä öpaut kaikki mitä kiinni saa. Mutta sioissa on kuulemma trikiiniä, ja jos sianlihaa ei kypsennä kunnolla, ne loiset ovat sitten sikaa syöneen kehossa ilmeisesti ad infinitum.

Lehmien syönnin kieltäminen (Intiassa) tuntuu oudommalta. Eihän siellä mitään hullun lehmän tautiakaan ollut silloin kun saivat päähänsä että lehmät ovat pyhiä. En nyt jaksa tarkistaa, mutta puhvelit ilmeisesti eivät ole pyhiä, että milläköhän perusteella näitä sarvipäivä on sitten lähdetty arvottamaan. Lehmän pyhitys tuo kyllä epäilyn että muinaisella Egyptillä on ollut yhteyksiä muinaiseen Intiaan. Egyptissä palvoivat sonnia, Intiassa lehmää.

[ROOSTER]

Luulisi että silloin kannattaa syödä öpaut kaikki mitä kiinni saa. Mutta sioissa on kuulemma trikiiniä, ja jos sianlihaa ei kypsennä kunnolla, ne loiset ovat sitten sikaa syöneen kehossa ilmeisesti ad infinitum.

Niin. Jotenkin tuntuu, että olisi kannattanut ruokavaaran takia suosia ensisijaisesti valmistus- ja kypsennysohjeita, eikä asettaa kategorisia kieltoja. Mutta jumaluusasioihin liittyy aina jotain käsittämättömyyksiä joiden syyt vain Jumala itse tietää.

Juutalaiset ruuat:
Syötäviksi sallittuja eli puhtaita ovat eläimet, joilla on kokonaan halkinaiset sorkat ja jotka märehtivät ruokansa: nauta, lammas, vuohi ja peura. Kaloista sallitaan villit suomukalat. Myös kana, kalkkuna, ankka, hanhi ja kyyhkynen ovat sallittua ruokaa. Kiellettyä ovat muut kalat, äyriäiset, matelijat, jyrsijät ja hyönteiset.
Maitoa ja lihaa juutalaiset eivät yhdistä samalle aterialle: esimerkiksi juustohampurilainen on kielletty, vaikka itsessään juusto ja naudanlihapihvi ovatkin sallittuja.

Islamin ruokaoppi:
Islam kieltää ihmistä syömästä ruokaa, joka on valmistettu verestä, sianlihasta, eläinten lihasta, jotka ovat kuolleet muuten kuin teurastamalla ja petoeläinten lihasta. Sianlihan välttäminen tarkoittaa muutakin, kuin että ei syö makkaraa, läskiä, kinkkua, porsaankyljyksiä, sylttyä, maksapasteijaa jne. Monet rasvat ja öljyt sisältävät sianlihaa - esim. jotkin margariinit. Valmiina ostettavat leivät, kakut ja keksit sekä monet makeiset voivat sisältää sianosista keitettyä liivatetta. Useimmat suomalaiset elintarvikepakkaukset on varustettu tuoteselosteilla, joissa on lueteltu tuotteen sisältämät ainesosat. Juutalaisten ja kristittyjen ruoat ovat sallittuja muslimeille, kunhan ne eivät sisällä kiellettyjä aineita, kuten sikaa tai verta. Onko eläin kuollut sähköiskuun tai nuijalla lyöntiin, onko se teurastettu yhdessä sikojen kanssa tai pakattu myöhemmin epäpuhtaiden ruoka-aineiden sekaan? Syötettiinkö eläimelle raatoja? Silloin se ei ole sallittua ravintoa. Joissakin tapauksissa voivat muutoin "viattomat" ruokatarvikkeet sisältää sianrasvaa tai siitä valmistettuja lisäaineita. Joskus voi myös olla vaikeaa selvittää jonkin lisäaineen alkuperä ja siksi on varminta käyttää ainoastaan puhtaita raaka-aineita ruoanvalmistuksessa, paistamisessa jne.
Sipulia ja valkosipulia varsinkin raakana islam kehottaa välttämään ennen kokoontumista moskeijaan, jotta hengityksen haju ei häiritsisi muita.

Hindut
Suuri osa hinduista on kasvissyöjiä. Maitotuotteet ovat sallittuja, suositeltujakin. Lihaa syövät hindut eivät syö naudanlihaa.

Mormonit
Mormonit eivät juo kahvia eivätkä teetä. Tämä pohjautuu Kirkon Oppi ja liitot -kokoelman lukuun 89, jota kutsutaan nimellä "Viisauden sana".

Näistä ja monista muista lisätietoa: https://uskonnonvapaus.fi/artikkelit/ruoka.html

Sitten on vielä näitä paasto- ym. aikarajoituksia syötäviksi kelpaaviin ruoka-aineisiin.

Pitäisi varmaan laatia jokin ohje missä olisi kaikille uskonnoille sopivat aineet. Vesi voisi olla yksi mutta siinäkin joillakin olisi varmaan sanomista juoma-ajoista, -tavoista ja käytettävistä astioista.

Minä eko- ja terveysuskovaisena en ainakaan juo vettä tai maitotuotteita alumiini- tai muoviastioista - niistä liukenee myrkkyjä jotka turmelevat ihmisen. Myös ruostumattomat ruokailuvälineet pitää olla laadukkaita, eron maistaa heti. Mitään keinomakeutettua ei pidä roosterilaisen suuhunsa panna, ellei kyseessä ole A-luokan hätätilanne. Lisäaineista kiellettyjä ovat ainakin natriumglutamaatti ja inuliini.

[Norma Bates]

Tiukasti oppiaan noudattava muslimi ei juo vettäkään auringonnousun ja -laskun välisenä aikana, kun on ramadan. Raskaina oleville ovat sentään sen sallineet. Käsittääkseni.

Katolisessa kirkossa alkoi olemaan pyhimysten päiviin sijoitettuja paastoja sikäli tiuhaan, että he laittoivat siellä eläinlajitkin uuteen uskoon, että saisi syödä edes joskus jotain.

Jainat tunnetusti pitävät kangasta suun edessä, ettei tulisi vahingossa hengitettyä hyönteisiä. Lakaisevat tietäkin edeltään, ettei tulisi tallattua jonkin öttiäisen päälle.

[a4]

Tieto on toimivuutta. Totuus on uskonnollisuutta.
Henkisemmät elementit voivat olla tieteellisen maailmankuvan mukaisia, mutta uskomukset eivät.
Mahdollisimman tieteellinen maailmankuva on puhdasta tieteellisyyttä realistisempi tavoite, epätäydellisessä maailmassa.
On tieteellistä näyttöä siitä että modernin tieteen aikana ihmiskunta on kehittynyt monilla mittareilla räjähdysmäisesti.

Sinulle ei ole vissiin tuttu pragmaatinen totuusteoria, jonka mukaan nimenomaan totuus on toimivuutta.

Tuskin kukaan tässä ketjussa on kiistämässä tiedon merkitystä maailmassa. Itse olen kuitenkin sitä ajatusta vastaan, että henkisiä elementtejä sisältävä maailmankatsomus olisi itsestäänselvästi haitallinen. Toiset ovat jo persoonallisuudeltaan taipuvaisia pohtimaan asioita, jotka ylittävät tieteen rajat, enkä sanoisi, että maailmankatsomus, joka sisältää elementtejä tiedon rajojen ulkopuolelta, olisi automaattisesti vahingollinen. Sellainen käsitys on minusta ihmisyttä ymmärtämätön ja oikeastaan epätieteellinen.

Filosofisia totuusteorioita on monenlaisia. Tieteessä kuitenkin tiedon avulla lähestytään totuutta mutta ei koskaan saavuteta sitä.

Toistan aiemmasta viestistäni:
Henkisemmät elementit voivat olla tieteellisen maailmankuvan mukaisia, mutta uskomukset eivät.
En tiedä kenen ajatusta vastaan olet tuossa. Et ainakaan minun.

[Karikko]

^
"Totuus" on yksinkertaista- se mitä tapahtuu on totta, vaikkei sitä ymmärtäisikään, eikä osaisi selittää.

Aistimme vain eivät kykene kaikkea havaitsemaan ja saattavat myös pettää ihmistä.

(Kuvitellessaan takertuu helposti omiin toiveisiinsa ja valitsee itseään miellyttävän selityksen)

Tieteellinen tutkimus parantaa mahdollisuutta saada "täydellisempää tietoa jota voi soveltaa suhteellisessa maailmassa suhteellisesti, mutta ei täydellisesti.

[Hiha]

Mahdollisimman tieteellinen maailmankuva on puhdasta tieteellisyyttä realistisempi tavoite, epätäydellisessä maailmassa.

Millähän tavoin maailma olisi täydellisempi, jos se olisi täysin tieteellinen? Jotta voisi tietää kaiken, ei voi olla mitään tiedettävää. Muutenkin lauseesi kuulostaa enemmän kristilliseltä opetukselta kuin miltään muulta. Olet vain korvannut Jeesukset tieteellä.

[Hiha]

Henkisemmät elementit voivat olla tieteellisen maailmankuvan mukaisia, mutta uskomukset eivät.

Kuvittelet edelleen, että voit lajitella kaikki maailman asiat koreihisi. Niitä on sinulla kolme. Kaksi on jatkuvasti käytössä: tiede eli hyvä alias Kori Vihreä, sekä uskomus eli paha alias Kori Punainen. Hätätilassa kaivat sängyn alta kolmannen: muut määreet eli luokittelematon alias Kori Keltainen. Ei toimi oikeiden asioiden kanssa.

Tarkastellaanpa seuraavaa tekstinpätkää.

Da zu dir der Heiland kam,
willig seine Taufe nahm,
weihte sich dem Opfertod,
gab er uns des Heils Gebot:
das wir durch sein' Tauf' uns weihn,
seines Opfers wert zu sein.
Edler Täufer!
Christs Vorläufer!
Nimm uns gnädig an,
dort am Fluss Jordan!

Sehän on sitä ihtiään, ilmiselvää uskomusta. Itse asiassa vielä lapsellisen yksinkertaistetussa muodossa. Kyseessä on koraalin teksti. Paitsi että tapaus ei ole aito. Se on fiktio. Sanat ja niihin kuuluva sävel voisivat olla uskonnollisesta laulusta, mutta ne ovat pätkä teoksesta Die Meistersinger von Nürnberg, missä ne esittävät koraalia. Tämä tekee kohdasta ei vain henkistä vaan korkeahenkisen. Kyse ei ole pelkästään siitä, että ooppera on matalamielten ulottumattomissa. Wagner jos joku pystyy halutessaan kuvaamaan musiikilla myös uskontoa, kristinuskoa, saksalaista kristinuskoa. Kuorolaulu voisi olla aito uskonilmaus. Ja sellaisena se näyttää, että uskomus voi olla kaunis ja pyhä ja henkinen. Mistä kaivosta sinä ammennat sellaiseen osallistuvien sieluille vahingon?

[a4]

Mahdollisimman tieteellinen maailmankuva on puhdasta tieteellisyyttä realistisempi tavoite, epätäydellisessä maailmassa.

Millähän tavoin maailma olisi täydellisempi, jos se olisi täysin tieteellinen? Jotta voisi tietää kaiken, ei voi olla mitään tiedettävää. Muutenkin lauseesi kuulostaa enemmän kristilliseltä opetukselta kuin miltään muulta. Olet vain korvannut Jeesukset tieteellä.

Olipas kummallinen kysymys.
Juurihan tuossa totesin ettei maailma ole täydellinen, joten turha haikailla myöskään puhdasta tieteellisyyttä.
Mahdollisimman tieteellistä maailmankuvaa ja toimintaa sen sijaan voidaan tavoitella, samalla tavalla kuin tieteessä tavoitellaan myös objektiivisuutta ja kaiken tietämistä vaikka niitä ei voida koskaan täysin saavuttaa.

[a4]

Henkisemmät elementit voivat olla tieteellisen maailmankuvan mukaisia, mutta uskomukset eivät.

Kuvittelet edelleen, että voit lajitella kaikki maailman asiat koreihisi. Niitä on sinulla kolme. Kaksi on jatkuvasti käytössä: tiede eli hyvä alias Kori Vihreä, sekä uskomus eli paha alias Kori Punainen. Hätätilassa kaivat sängyn alta kolmannen: muut määreet eli luokittelematon alias Kori Keltainen. Ei toimi oikeiden asioiden kanssa.

Tarkastellaanpa seuraavaa tekstinpätkää.

Da zu dir der Heiland kam,
willig seine Taufe nahm,
weihte sich dem Opfertod,
gab er uns des Heils Gebot:
das wir durch sein' Tauf' uns weihn,
seines Opfers wert zu sein.
Edler Täufer!
Christs Vorläufer!
Nimm uns gnädig an,
dort am Fluss Jordan!

Sehän on sitä ihtiään, ilmiselvää uskomusta. Itse asiassa vielä lapsellisen yksinkertaistetussa muodossa. Kyseessä on koraalin teksti. Paitsi että tapaus ei ole aito. Se on fiktio. Sanat ja niihin kuuluva sävel voisivat olla uskonnollisesta laulusta, mutta ne ovat pätkä teoksesta Die Meistersinger von Nürnberg, missä ne esittävät koraalia. Tämä tekee kohdasta ei vain henkistä vaan korkeahenkisen. Kyse ei ole pelkästään siitä, että ooppera on matalamielten ulottumattomissa. Wagner jos joku pystyy halutessaan kuvaamaan musiikilla myös uskontoa, kristinuskoa, saksalaista kristinuskoa. Kuorolaulu voisi olla aito uskonilmaus. Ja sellaisena se näyttää, että uskomus voi olla kaunis ja pyhä ja henkinen. Mistä kaivosta sinä ammennat sellaiseen osallistuvien sieluille vahingon?

Sanoisin ennemminkin että uskomukset ovat tuottaneet paljon kaunista, hyvää ja henkistä.
Ateistikin voi arvostaa mm. vanhentuvaa kirkkotaidetta, uskonnollista arkkitehtuuria ja musiikkia sekä uskontojen aiempaa yhteiskunnallista merkitystä ja sosiaalista työtä.
Mutta modernin tieteen aikana kiihtyvästi kehittyvissä globalisoituvissa tietoyhteiskunnissa aika on ajamassa uskomuksellisen toiminnan ja ajattelun ohi ja tieteellisellä tiedolla sekä teknologialla voidaan lisääntyvästi korvata uskomusten ja uskomusjärjestelmien aiempi hyödyllisyys entistä toimivammalla tiedollis-teknologisella hyödyllisyydellä.

[Xantippa]

Mutta ennen uutta uljasta tieteellisyyden spock-maailmaa kannattaa kiinnittää huomiota pieniin, mutta tärkeisiin yksityiskohtiin. Kuten vaikkapa sellaisiin, miten vääristynyttä on väittää, että keskustelupalstalla, joskin Kansalliskirjaston väärtillä palstalla, esitetyt henkilökohtaiset uskomukset olisivat haitallisia.

Tämä on tärkeää juuri sen vuoksi, että tavoitellessamme tieteellistä, faktapohjaista maailmaa meidän ei pidä lisätä uskomuksia keksimällä niitä itse.

T: Xante

[a4]

^
Uskomuksellinen ajattelu on aiempaa haitallisempaa, koska meillä on jo parempaa ajattelumallia tarjolla.
Lisääntyvästi ja kiihtyvästi.
Moderni nyky-yhteiskunta jopa vaatii tietoon perustuvaa ajattelua, jotta kehitys, saavutettu elintaso ja koko ihmiskunnan tulevaisuus voidaan turvata.
On aika hylätä kivikirveet, poppamiehet ja muut reliikit, myös uskomukset.

Hommaforumin tavoin muillakin keskustelupalstoilla, myös Kantapaikassa kannattaa yrittää välttää kaikille haitallisen ajattelun tahallista levittämistä.

[Norma Bates]

Kuten olen yrittänyt jankuttaa, mielestäni tiede sopii ihmisryhmien välille koko lajia yhdistäväksi tekijäksi. Eivät uskonnot. Mutta mikrotasolla eli yksittäisen ihmisen kohdalla tiede ei välttämättä riitä yhtään sen enempää kuin riittää 50 cm kuminauha housunreunaan silloin kun housuja käyttävän ympärysmitta on 100 cm. Joustaa jonkin verran, mutta ei tarpeeksi pitkälle.

Nyt kun tiede ei toistaiseksi meille muuta kerro kuin että kuolema on piste, niin millä tavalla sen pitäisi tyydyttää yksittäistä ihmistä henkisellä tasolla? Tyydyttää varmaan joitakuita, mutta ei se nyt niin mene että one size fits for all.

En näe mitään eroa siinä että onko päättäjänä pappi, imaami, keisari, tiedepeikko tai mikä tai kuka hyvänsä, jos pyrkimyksenä on päästä päättämään muidenkin puolesta miten näiden tulee ajatella. Itseasiassa epäilen että tiedekin hyötyy erilaisuudesta. Jos me kaikki olisimme yhtä ja samaa, ihan sama vaikka olisimme kastematoja.

[Karikko]

Kuten olen yrittänyt jankuttaa, mielestäni tiede sopii ihmisryhmien välille koko lajia yhdistäväksi tekijäksi. Eivät uskonnot. Mutta mikrotasolla eli yksittäisen ihmisen kohdalla tiede ei välttämättä riitä yhtään sen enempää kuin riittää 50 cm kuminauha housunreunaan silloin kun housuja käyttävän ympärysmitta on 100 cm. Joustaa jonkin verran, mutta ei tarpeeksi pitkälle.

Nyt kun tiede ei toistaiseksi meille muuta kerro kuin että kuolema on piste, niin millä tavalla sen pitäisi tyydyttää yksittäistä ihmistä henkisellä tasolla? Tyydyttää varmaan joitakuita, mutta ei se nyt niin mene että one size fits for all.

En näe mitään eroa siinä että onko päättäjänä pappi, imaami, keisari, tiedepeikko tai mikä tai kuka hyvänsä, jos pyrkimyksenä on päästä päättämään muidenkin puolesta miten näiden tulee ajatella. Itseasiassa epäilen että tiedekin hyötyy erilaisuudesta. Jos me kaikki olisimme yhtä ja samaa, ihan sama vaikka olisimme kastematoja.

No sen "henkinen taso tarkoittaa tunnetta ja tunteellahan ihminen viimekädessä ja aina muutenkin tekee valintojaan.

Tässä elämäss tunne voi auttaa, jopa silloin, kun sen itsekin ymmärtää perustuvan toiveisiin.
Tunnetiloissahan ihminen tuntee elävänsä ja olevansa olemassa.

Liiaksi ei silti kannata itseään pettää ja takertua suuriin lupauksiin.