Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Itämaiset uskonnot (buddhalaisuus, hindulaisuus jne.)

Aloittaja Norma Bates, joulukuu 05, 2022, 21:02:53

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: Karikko - maaliskuu 21, 2023, 10:39:40
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - maaliskuu 21, 2023, 10:34:21
Kuten olen yrittänyt jankuttaa, mielestäni tiede sopii ihmisryhmien välille koko lajia yhdistäväksi tekijäksi. Eivät uskonnot. Mutta mikrotasolla eli yksittäisen ihmisen kohdalla tiede ei välttämättä riitä yhtään sen enempää kuin riittää 50 cm kuminauha housunreunaan silloin kun housuja käyttävän ympärysmitta on 100 cm. Joustaa jonkin verran, mutta ei tarpeeksi pitkälle.

Nyt kun tiede ei toistaiseksi meille muuta kerro kuin että kuolema on piste, niin millä tavalla sen pitäisi tyydyttää yksittäistä ihmistä henkisellä tasolla? Tyydyttää varmaan joitakuita, mutta ei se nyt niin mene että one size fits for all.

En näe mitään eroa siinä että onko päättäjänä pappi, imaami, keisari, tiedepeikko tai mikä tai kuka hyvänsä, jos pyrkimyksenä on päästä päättämään muidenkin puolesta miten näiden tulee ajatella. Itseasiassa epäilen että tiedekin hyötyy erilaisuudesta. Jos me kaikki olisimme yhtä ja samaa, ihan sama vaikka olisimme kastematoja.

No sen "henkinen taso tarkoittaa tunnetta ja tunteellahan ihminen viimekädessä ja aina muutenkin tekee valintojaan.

Tässä elämäss tunne voi auttaa, jopa silloin, kun sen itsekin ymmärtää perustuvan toiveisiin.
Tunnetiloissahan ihminen tuntee elävänsä ja olevansa olemassa.

Liiaksi ei silti kannata itseään pettää ja takertua suuriin lupauksiin.

Jos tilanne olisi esim. tämmöinen äärimmäinen että perheen lapsi on raiskattu ja kuristettu hengiltä, niin ehken ensimmäisinä menisi vanhemmilleen sanomaan että saattehan te pettää itseänne ja takertua toiveisiin, mutta loppu mikä loppu ja siellä se nyt sitten teidän lapsenne raato mätänee haudassa, get over it.

Ihminen on siitä jännä eläin ettei oikein jaksa elämää ilman merkitystä, tarkoitusta, hyvitystä ja jonkinlaista onnellisehkoa lopputulemaa.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - maaliskuu 21, 2023, 11:13:02
Lainaus käyttäjältä: Karikko - maaliskuu 21, 2023, 10:39:40
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - maaliskuu 21, 2023, 10:34:21
Kuten olen yrittänyt jankuttaa, mielestäni tiede sopii ihmisryhmien välille koko lajia yhdistäväksi tekijäksi. Eivät uskonnot. Mutta mikrotasolla eli yksittäisen ihmisen kohdalla tiede ei välttämättä riitä yhtään sen enempää kuin riittää 50 cm kuminauha housunreunaan silloin kun housuja käyttävän ympärysmitta on 100 cm. Joustaa jonkin verran, mutta ei tarpeeksi pitkälle.

Nyt kun tiede ei toistaiseksi meille muuta kerro kuin että kuolema on piste, niin millä tavalla sen pitäisi tyydyttää yksittäistä ihmistä henkisellä tasolla? Tyydyttää varmaan joitakuita, mutta ei se nyt niin mene että one size fits for all.

En näe mitään eroa siinä että onko päättäjänä pappi, imaami, keisari, tiedepeikko tai mikä tai kuka hyvänsä, jos pyrkimyksenä on päästä päättämään muidenkin puolesta miten näiden tulee ajatella. Itseasiassa epäilen että tiedekin hyötyy erilaisuudesta. Jos me kaikki olisimme yhtä ja samaa, ihan sama vaikka olisimme kastematoja.

No sen "henkinen taso tarkoittaa tunnetta ja tunteellahan ihminen viimekädessä ja aina muutenkin tekee valintojaan.

Tässä elämäss tunne voi auttaa, jopa silloin, kun sen itsekin ymmärtää perustuvan toiveisiin.
Tunnetiloissahan ihminen tuntee elävänsä ja olevansa olemassa.

Liiaksi ei silti kannata itseään pettää ja takertua suuriin lupauksiin.

Jos tilanne olisi esim. tämmöinen äärimmäinen että perheen lapsi on raiskattu ja kuristettu hengiltä, niin ehken ensimmäisinä menisi vanhemmilleen sanomaan että saattehan te pettää itseänne ja takertua toiveisiin, mutta loppu mikä loppu ja siellä se nyt sitten teidän lapsenne raato mätänee haudassa, get over it.

Ihminen on siitä jännä eläin ettei oikein jaksa elämää ilman merkitystä, tarkoitusta, hyvitystä ja jonkinlaista onnellisehkoa lopputulemaa.

Onpas sinulla luova mielikuvitus, kun tuollaisen esimerkin poimit "sielusi syvyydestä.

Puhuin siis siitä, että henkisyys tarkoittaa tunne-elämyksiä..

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 21, 2023, 07:45:26
Hommaforumin tavoin muillakin keskustelupalstoilla, myös Kantapaikassa kannattaa yrittää välttää kaikille haitallisen ajattelun tahallista levittämistä.

Ihmisillä vain tästä on niin eri käsitys, siis siitä, mikä on haitallista. Minusta on haitallista väittää, että jonkun nimimerkin kirjoittelu on haitallista sillä perusteella, että itsellä on uskomus, että se sitä muille kirjoittelijoille on.

T: Xante

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: Karikko - maaliskuu 21, 2023, 11:16:22
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - maaliskuu 21, 2023, 11:13:02
Lainaus käyttäjältä: Karikko - maaliskuu 21, 2023, 10:39:40
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - maaliskuu 21, 2023, 10:34:21
Kuten olen yrittänyt jankuttaa, mielestäni tiede sopii ihmisryhmien välille koko lajia yhdistäväksi tekijäksi. Eivät uskonnot. Mutta mikrotasolla eli yksittäisen ihmisen kohdalla tiede ei välttämättä riitä yhtään sen enempää kuin riittää 50 cm kuminauha housunreunaan silloin kun housuja käyttävän ympärysmitta on 100 cm. Joustaa jonkin verran, mutta ei tarpeeksi pitkälle.

Nyt kun tiede ei toistaiseksi meille muuta kerro kuin että kuolema on piste, niin millä tavalla sen pitäisi tyydyttää yksittäistä ihmistä henkisellä tasolla? Tyydyttää varmaan joitakuita, mutta ei se nyt niin mene että one size fits for all.

En näe mitään eroa siinä että onko päättäjänä pappi, imaami, keisari, tiedepeikko tai mikä tai kuka hyvänsä, jos pyrkimyksenä on päästä päättämään muidenkin puolesta miten näiden tulee ajatella. Itseasiassa epäilen että tiedekin hyötyy erilaisuudesta. Jos me kaikki olisimme yhtä ja samaa, ihan sama vaikka olisimme kastematoja.

No sen "henkinen taso tarkoittaa tunnetta ja tunteellahan ihminen viimekädessä ja aina muutenkin tekee valintojaan.

Tässä elämäss tunne voi auttaa, jopa silloin, kun sen itsekin ymmärtää perustuvan toiveisiin.
Tunnetiloissahan ihminen tuntee elävänsä ja olevansa olemassa.

Liiaksi ei silti kannata itseään pettää ja takertua suuriin lupauksiin.

Jos tilanne olisi esim. tämmöinen äärimmäinen että perheen lapsi on raiskattu ja kuristettu hengiltä, niin ehken ensimmäisinä menisi vanhemmilleen sanomaan että saattehan te pettää itseänne ja takertua toiveisiin, mutta loppu mikä loppu ja siellä se nyt sitten teidän lapsenne raato mätänee haudassa, get over it.

Ihminen on siitä jännä eläin ettei oikein jaksa elämää ilman merkitystä, tarkoitusta, hyvitystä ja jonkinlaista onnellisehkoa lopputulemaa.

Onpas sinulla luova mielikuvitus, kun tuollaisen esimerkin poimit "sielusi syvyydestä.

Puhuin siis siitä, että henkisyys tarkoittaa tunne-elämyksiä..

Minulle henkisyyteen liittyy tiukasti oikeudenmukaisuus. Se se vasta kamalalta tuntuu että mitä tahansa pahaa voi tehdä, eikä siitä seuraa yhtikäs mitään. Helvetti tai katoaminen ovat mielestäni huonoja seuraamuksia. Parempi on se, että tekijä joutuu itse kärsimään siitä minkä on toisille tehnyt. Ei enempää, ei vähempää.

Tunne-elämys se on sekin että oikeus toteutuu. Se ei toteudu, jos voi syöksyä Jeesuksen helmojen alle, näyttääkseen sieltä pitkää nenää. Eikä toteudu, jos kuolema on loppu.

Hiha

Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 20, 2023, 19:02:08
Mutta modernin tieteen aikana kiihtyvästi kehittyvissä globalisoituvissa tietoyhteiskunnissa aika on ajamassa uskomuksellisen toiminnan ja ajattelun ohi ja tieteellisellä tiedolla sekä teknologialla voidaan lisääntyvästi korvata uskomusten ja uskomusjärjestelmien aiempi hyödyllisyys entistä toimivammalla tiedollis-teknologisella hyödyllisyydellä.

Jätät ulos kolmannen sektorin, joka on kaikista suurin. Nykyaikaiselle lääketieteelle ei ole kunnon kilpailijaa menneisyydestä. Siihen ajattelusi sopii. Mieleltään hauraiden auttaminen voidaan ehkä tulevaisuudessa korvata jollain muulla kuin mitä psykiatria keksii tänä vuonna kokeilla. Siihenkin ajattelusi sopii.

On kuitenkin laajoja alueita, joihin ajatuksesi ei pure. Otetaan esimerkiksi ruoka ja ravinto. Sitä pystytään tuottamaan nykyisin semmoisia määriä, että ihmisiä on liian kanssa. Heidän muiden tarpeidensa auttaminen ei ole yhtä helppoa. Voit pakottaa ihmiset syömään sirkkoja naudanlihan sijaan (vaikka se ei ole oikea edistysaskel, kun vähänkin mietit). Mutta heidän on silti voitava kokata, päästöjä tai ei. Ja sitä rataa. Toisekseen ihmiset eivät ehkä ole tarpeeksi arvokkaita tieteen suuriin päämääriin. He kapinoivat. Kehitysmaissakin on nykyisin valtavat määrät ylipainoisia elintasosairauksineen, vaikka tiede tietäisi miten pitäisi syödä ja miten ei saisi syödä.

Edes uskomusten täydellisessä tuhoamisessa ei ole mitään järkeä. Muutaman viikon päästä on pääsiäinen. Silloin syödään perinteisesti mm. mämmiä, kermaa, tuoretta leipää tai pullaa, pashaa, lammasta tai karitsaa, kananmunia, suklaamunia, punaviiniä. Tiede kehottaa nekin päivät: Popsi, popsi porkkanaa, hampaita se vahvistaa. Millä tavoin ihminen joka arvostaa siinä tiedettä yli tradition tulee autuaammaksi? Muistutan, että tiedepalkintoja ei saa mukaansa tuonpuoleiseen. Et ole ainakaan semmoisesta vielä kertonut.

a4

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - maaliskuu 21, 2023, 10:34:21
Kuten olen yrittänyt jankuttaa, mielestäni tiede sopii ihmisryhmien välille koko lajia yhdistäväksi tekijäksi. Eivät uskonnot. Mutta mikrotasolla eli yksittäisen ihmisen kohdalla tiede ei välttämättä riitä yhtään sen enempää kuin riittää 50 cm kuminauha housunreunaan silloin kun housuja käyttävän ympärysmitta on 100 cm. Joustaa jonkin verran, mutta ei tarpeeksi pitkälle.

Nyt kun tiede ei toistaiseksi meille muuta kerro kuin että kuolema on piste, niin millä tavalla sen pitäisi tyydyttää yksittäistä ihmistä henkisellä tasolla? Tyydyttää varmaan joitakuita, mutta ei se nyt niin mene että one size fits for all.

En näe mitään eroa siinä että onko päättäjänä pappi, imaami, keisari, tiedepeikko tai mikä tai kuka hyvänsä, jos pyrkimyksenä on päästä päättämään muidenkin puolesta miten näiden tulee ajatella. Itseasiassa epäilen että tiedekin hyötyy erilaisuudesta. Jos me kaikki olisimme yhtä ja samaa, ihan sama vaikka olisimme kastematoja.
Jos tiede kertoo jotain sellaista faktaa maailmasta mikä ei tunnu kivalta jostain yksilöstä, niin kannattaa faktojen kieltämisen sijaan yrittää muuttaa omaa ajatteluaan ja sopeutumiskykyään todellisuuteen. Todellisuuspako on viihteenäkin kaksiteräinen miekka.

Tiede hyötyy erilaisuudesta, tiettyyn rajaan.
Rajansa kaikella.
Faktojen kieltämisestä eli tieteen vastaisuudesta tiede ei hyödy, eikä ihmiskunta jolle tiede on vain työkalu.

a4

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - maaliskuu 21, 2023, 13:04:09
Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 21, 2023, 07:45:26
Hommaforumin tavoin muillakin keskustelupalstoilla, myös Kantapaikassa kannattaa yrittää välttää kaikille haitallisen ajattelun tahallista levittämistä.

Ihmisillä vain tästä on niin eri käsitys, siis siitä, mikä on haitallista. Minusta on haitallista väittää, että jonkun nimimerkin kirjoittelu on haitallista sillä perusteella, että itsellä on uskomus, että se sitä muille kirjoittelijoille on.

T: Xante
Meidän kaikkien toiminta on haitallista itsellemme ja muille, siltä osin kun erehdymme viljelemään todellisuuspakoista faktojen kieltämistä, vanhentunutta uskomuksellista ajattelua.
Omaa ajatteluaan, sen ajatusvinoumia ja vanhenevia kulttuurisia ajattelutapoja joutuu jatkuvasti tarkkailemaan, korjailemaan ja päivittämään. Toistenkin ajattelua voi kritisoida kaveriapuna ja samalla peilata toisten virheitä omiin virheisiin, joita on vaikeampi havaita.

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 22, 2023, 07:48:06
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - maaliskuu 21, 2023, 10:34:21
Kuten olen yrittänyt jankuttaa, mielestäni tiede sopii ihmisryhmien välille koko lajia yhdistäväksi tekijäksi. Eivät uskonnot. Mutta mikrotasolla eli yksittäisen ihmisen kohdalla tiede ei välttämättä riitä yhtään sen enempää kuin riittää 50 cm kuminauha housunreunaan silloin kun housuja käyttävän ympärysmitta on 100 cm. Joustaa jonkin verran, mutta ei tarpeeksi pitkälle.

Nyt kun tiede ei toistaiseksi meille muuta kerro kuin että kuolema on piste, niin millä tavalla sen pitäisi tyydyttää yksittäistä ihmistä henkisellä tasolla? Tyydyttää varmaan joitakuita, mutta ei se nyt niin mene että one size fits for all.

En näe mitään eroa siinä että onko päättäjänä pappi, imaami, keisari, tiedepeikko tai mikä tai kuka hyvänsä, jos pyrkimyksenä on päästä päättämään muidenkin puolesta miten näiden tulee ajatella. Itseasiassa epäilen että tiedekin hyötyy erilaisuudesta. Jos me kaikki olisimme yhtä ja samaa, ihan sama vaikka olisimme kastematoja.
Jos tiede kertoo jotain sellaista faktaa maailmasta mikä ei tunnu kivalta jostain yksilöstä, niin kannattaa faktojen kieltämisen sijaan yrittää muuttaa omaa ajatteluaan ja sopeutumiskykyään todellisuuteen. Todellisuuspako on viihteenäkin kaksiteräinen miekka.

Tiede hyötyy erilaisuudesta, tiettyyn rajaan.
Rajansa kaikella.
Faktojen kieltämisestä eli tieteen vastaisuudesta tiede ei hyödy, eikä ihmiskunta jolle tiede on vain työkalu.

Noh, valitettavasti en ole vakuuttunut siitä että kuoleman lopullisuus olisi fakta. Nimittäin se lopullisuusajatuskin saattaa palvella jotain suurempaa suunnitelmaa, vaikkei yhtään kivalta tunnukaan, aiheuttaa paljon kärsimystä ja näin päin pois. Ehkä se ei olisi hyväksi että ihmiset olisivat vakuuttuneita siitä että elävät ikuisesti. (Ja omasta mielestäni toki eivät eläkään, koska pidän olentoja kokonaisuutena josta osa on kertakäyttöistä ja osa ei.)

Jos nyt päätettäisiin kaikki kimpassa että kuolema ON ehdoton loppu, niin mitäköhän kaikkea sen johdosta pitäisi tehdä... Kaikkien uskontokuntien temppelit pitäisi ottaa uusiokäyttöön. Näinhän NL tekikin, jossain kirkossa taisi olla disko. Hautausmaat ovat melko tarpeettomia, kuollut mikä kuollut, raadot voisi nakata vaikka johonkin isoon kompostoriin ja käyttää mullat maanparannukseen. Taikka tuhkat, tosin tuhkaaminen ottaa energiaa. Ehkäpä ihmisiä ei tarvitsisi edes nimetä, koska ovat kaikki vain yhtä loputonta materiamassaa jolla ei ole mitään yksilöllisyyttä sen kummemmin. Jokaiselle voitaisiin antaa vaikka joku koodi, vähän kuin roboteille.

Kenelläkään edesmenneellä ei pitäisi olla minkäänlaista auktoriteettia mihinkään. Ihan turha olisi vouhottaa että se ja se sanoi sitä ja tätä, jos tämä olisi kuollut. Kun ei sieltä kuolemasta tulla sitten kummittelemaan, ja elävät eivät ole missään vastuussa kuolleille. Eivätkä kuolleetkaan eläville, joten elämänsä aikana voisi riehua, rähjätä ja tehdä pahaa sen minkä ehtii. Tämä jälkimmäinen ajatus on aina se mikä alkaa minua kyllä kovin häiritä.

kertsi

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - maaliskuu 22, 2023, 08:54:42
Jos nyt päätettäisiin kaikki kimpassa että kuolema ON ehdoton loppu, niin mitäköhän kaikkea sen johdosta pitäisi tehdä... Kaikkien uskontokuntien temppelit pitäisi ottaa uusiokäyttöön. Näinhän NL tekikin, jossain kirkossa taisi olla disko. Hautausmaat ovat melko tarpeettomia, kuollut mikä kuollut, raadot voisi nakata vaikka johonkin isoon kompostoriin ja käyttää mullat maanparannukseen. Taikka tuhkat, tosin tuhkaaminen ottaa energiaa. Ehkäpä ihmisiä ei tarvitsisi edes nimetä, koska ovat kaikki vain yhtä loputonta materiamassaa jolla ei ole mitään yksilöllisyyttä sen kummemmin. Jokaiselle voitaisiin antaa vaikka joku koodi, vähän kuin roboteille.

Kenelläkään edesmenneellä ei pitäisi olla minkäänlaista auktoriteettia mihinkään. Ihan turha olisi vouhottaa että se ja se sanoi sitä ja tätä, jos tämä olisi kuollut. Kun ei sieltä kuolemasta tulla sitten kummittelemaan, ja elävät eivät ole missään vastuussa kuolleille. Eivätkä kuolleetkaan eläville, joten elämänsä aikana voisi riehua, rähjätä ja tehdä pahaa sen minkä ehtii. Tämä jälkimmäinen ajatus on aina se mikä alkaa minua kyllä kovin häiritä.

Miten niin pitäisi tehdä (boldaukseni)?

Ei ateismista seuraa mikään noista mitenkään automaattisesti. Sen enempää kuin uskovaisuudestakaan.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - maaliskuu 21, 2023, 13:40:59
Lainaus käyttäjältä: Karikko - maaliskuu 21, 2023, 11:16:22
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - maaliskuu 21, 2023, 11:13:02
Lainaus käyttäjältä: Karikko - maaliskuu 21, 2023, 10:39:40
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - maaliskuu 21, 2023, 10:34:21
Kuten olen yrittänyt jankuttaa, mielestäni tiede sopii ihmisryhmien välille koko lajia yhdistäväksi tekijäksi. Eivät uskonnot. Mutta mikrotasolla eli yksittäisen ihmisen kohdalla tiede ei välttämättä riitä yhtään sen enempää kuin riittää 50 cm kuminauha housunreunaan silloin kun housuja käyttävän ympärysmitta on 100 cm. Joustaa jonkin verran, mutta ei tarpeeksi pitkälle.

Nyt kun tiede ei toistaiseksi meille muuta kerro kuin että kuolema on piste, niin millä tavalla sen pitäisi tyydyttää yksittäistä ihmistä henkisellä tasolla? Tyydyttää varmaan joitakuita, mutta ei se nyt niin mene että one size fits for all.

En näe mitään eroa siinä että onko päättäjänä pappi, imaami, keisari, tiedepeikko tai mikä tai kuka hyvänsä, jos pyrkimyksenä on päästä päättämään muidenkin puolesta miten näiden tulee ajatella. Itseasiassa epäilen että tiedekin hyötyy erilaisuudesta. Jos me kaikki olisimme yhtä ja samaa, ihan sama vaikka olisimme kastematoja.

No sen "henkinen taso tarkoittaa tunnetta ja tunteellahan ihminen viimekädessä ja aina muutenkin tekee valintojaan.

Tässä elämäss tunne voi auttaa, jopa silloin, kun sen itsekin ymmärtää perustuvan toiveisiin.
Tunnetiloissahan ihminen tuntee elävänsä ja olevansa olemassa.

Liiaksi ei silti kannata itseään pettää ja takertua suuriin lupauksiin.

Jos tilanne olisi esim. tämmöinen äärimmäinen että perheen lapsi on raiskattu ja kuristettu hengiltä, niin ehken ensimmäisinä menisi vanhemmilleen sanomaan että saattehan te pettää itseänne ja takertua toiveisiin, mutta loppu mikä loppu ja siellä se nyt sitten teidän lapsenne raato mätänee haudassa, get over it.

Ihminen on siitä jännä eläin ettei oikein jaksa elämää ilman merkitystä, tarkoitusta, hyvitystä ja jonkinlaista onnellisehkoa lopputulemaa.

Onpas sinulla luova mielikuvitus, kun tuollaisen esimerkin poimit "sielusi syvyydestä.

Puhuin siis siitä, että henkisyys tarkoittaa tunne-elämyksiä..

Minulle henkisyyteen liittyy tiukasti oikeudenmukaisuus. Se se vasta kamalalta tuntuu että mitä tahansa pahaa voi tehdä, eikä siitä seuraa yhtikäs mitään. Helvetti tai katoaminen ovat mielestäni huonoja seuraamuksia. Parempi on se, että tekijä joutuu itse kärsimään siitä minkä on toisille tehnyt. Ei enempää, ei vähempää.

Tunne-elämys se on sekin että oikeus toteutuu. Se ei toteudu, jos voi syöksyä Jeesuksen helmojen alle, näyttääkseen sieltä pitkää nenää. Eikä toteudu, jos kuolema on loppu.

No mikäs siinä "henkisyys" on siis sinulle käyttökelpoinen sana ja ilmaus.

Puhun kuitenkin enemmän itsetuntemuksesta ja siitä mitä asioilla useimmiten tarkoitetaan sanojakin käytettäessä.
Mainitsemillasi asioilla ei useinkaan tarkoiteta sitä jumalallista henkisyystavoitetta jota ihmiset uskoltaan edellyttävät.

Oikeudenmukaisuus on toki tarpeellinen hyve, jota ihmiset vaativat useimmiten enemmän toisiltaan, kuin itseltään.

a4

Lainaus käyttäjältä: Hiha - maaliskuu 21, 2023, 18:08:04
Jätät ulos kolmannen sektorin, joka on kaikista suurin. Nykyaikaiselle lääketieteelle ei ole kunnon kilpailijaa menneisyydestä. Siihen ajattelusi sopii. Mieleltään hauraiden auttaminen voidaan ehkä tulevaisuudessa korvata jollain muulla kuin mitä psykiatria keksii tänä vuonna kokeilla. Siihenkin ajattelusi sopii.

On kuitenkin laajoja alueita, joihin ajatuksesi ei pure. Otetaan esimerkiksi ruoka ja ravinto. Sitä pystytään tuottamaan nykyisin semmoisia määriä, että ihmisiä on liian kanssa. Heidän muiden tarpeidensa auttaminen ei ole yhtä helppoa. Voit pakottaa ihmiset syömään sirkkoja naudanlihan sijaan (vaikka se ei ole oikea edistysaskel, kun vähänkin mietit). Mutta heidän on silti voitava kokata, päästöjä tai ei. Ja sitä rataa. Toisekseen ihmiset eivät ehkä ole tarpeeksi arvokkaita tieteen suuriin päämääriin. He kapinoivat. Kehitysmaissakin on nykyisin valtavat määrät ylipainoisia elintasosairauksineen, vaikka tiede tietäisi miten pitäisi syödä ja miten ei saisi syödä.

Edes uskomusten täydellisessä tuhoamisessa ei ole mitään järkeä. Muutaman viikon päästä on pääsiäinen. Silloin syödään perinteisesti mm. mämmiä, kermaa, tuoretta leipää tai pullaa, pashaa, lammasta tai karitsaa, kananmunia, suklaamunia, punaviiniä. Tiede kehottaa nekin päivät: Popsi, popsi porkkanaa, hampaita se vahvistaa. Millä tavoin ihminen joka arvostaa siinä tiedettä yli tradition tulee autuaammaksi? Muistutan, että tiedepalkintoja ei saa mukaansa tuonpuoleiseen. Et ole ainakaan semmoisesta vielä kertonut.
Kolmas sektorikin toimii rakenteiltaan, ajattelultaan, sanoiltaan, tavoiltaan tieteellistyvän yhteiskunnan sisällä. Puhuin uskomusajattelua hyödyntäneen yhteiskunnan pakollisesta tieteellis-teknologisesta muutoksesta kohti lisääntyvää uskomusajattelun vastaista fakta-ajattelua.
Muutos ei tapahdu helposti eikä yhdessä yössä mutta muutos on itseään kiihdyttävää eli räjähdysmäisesti nopeutuvaa.

Samalla tieteellinen kehitys tuottaa myös komplekseja uusia ongelmia, kuten väestöräjähdyksen sekä syntyvyyden laskun tai ydinasevarustelun joka vähentää sotia ja uhkaa tuhota ihmiskunnan, puhumattakaan ilmastonmuutoksesta jonka on aiheuttanut pitkäikäisemmän ihmiskunnan elintason eli kulutuksen nousu. Ja sitä rataa. Tiede on paras työkalu vastaamaan uusiinkin ongelmiin. Tieteen suuri päämäärä on olla tehokas työkalu, ei ihmistä suurempi pyhä palvonnan kohde. Kapinointia ja muutosvastarintaa on monenlaista, järkevää ja vähemmän järkevää.
Tiedekin tarvitsee inhimillisenä toimintana korjaavaa kritiikkiä osakseen siinä missä muukin toiminta.

Uskomuksia ei tosiaankaan tarvitse tuhota, koska uskomukset tulevat supistumaan marginaaliseksi ilmiöksi ja kuihtuvat pois silkasta epäkäytännöllisyydestä kehittyvissä yhteiskunnissa. Niistä tulee museoiden tuohivirsuja ja surkastuvia häntäluita.
Vanhat traditiot saavat väistyä uusien traditioiden tieltä, kuten aiemminkin. Paitsi ehkä perussuomalaisten päiväunissa.
Tiedepalkintoja ei tosiaankaan saa mukaan mielikuvitusmaailmojen tuonpuoleisiin.
Mutta tiede palkitsee nykysukupolvien lisäksi myös tulevia sukupolvia.

Xantippa

Tulihan sieltä viimeinen silaus.

Isä = Tiede
Poika = Tieteellisyys
Pyhä henki = Kolmas määrittelemätön sektori, joka kuitenkin "toimii rakenteiltaan, ajattelultaan, sanoiltaan, tavoiltaan tieteellistyvän yhteiskunnan sisällä"

Ongelmani tässä tiedeuskovaisuushömpässä on ihan sama kuin muidenkin uskovaisten kanssa: roiskitaan väitteitä, jotka menevät hyvinkin yksilötasolle spesifeihin tilanteisiin, mutta kun näille väitteille penätään perusteluita, kadotaan hömppäpömppäjankutuksen taakse.

Jäljelle kuulijalle jää vain jankkaajan vankka uskomus:"niin niin joo joo, NYT siis mun uskomukseni on ihan siis yhtä haitallinen kuin muutkin, mutta ajan kuluessa se on ainut totuus, jonka te sokeatkin tulette tuntemaan",

T: Xante

Norma Bates

Sana "pakollinen" tuo mieleen papit, rabit, imaamit... Ymmärtäisin sanan kun puhutaan globaaleista ongelmista. Jotainhan on pakko tehdä, kun mikromuovia on jo ihmisen istukassakin. Kun tieteiden avulla on saatu aikaan ongelmia (joita ihmisen ahneus ja nautinnohaluisuus lietsoo), tieteillähän ne kyllä ratkaistaankin, eikä jumalille vinkumalla. Mutta siihen mikä motivoi ihmisiä ylipäätään jatkamaan maista elämäänsä, siihen ei oikein ulkopuoliset pakot sovi. Heidän pitää löytää se motivaatio, tarkoitus ja merkitys, sisältään. Ja se saattaa vaihdella per nuppi.

Todellakin se on se uskonnon- ja uskonomaisuus mikä häiritsee eniten tiedeintoilussa. Pidän enemmän semmoisesta intoilusta että missä keskitytään löytämiseen ja tutkimiseen. Sitten voikin intoilla kun keksii ja löytää.

Hiha

Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 22, 2023, 20:47:59
Kolmas sektorikin toimii rakenteiltaan, ajattelultaan, sanoiltaan, tavoiltaan tieteellistyvän yhteiskunnan sisällä. Puhuin uskomusajattelua hyödyntäneen yhteiskunnan pakollisesta tieteellis-teknologisesta muutoksesta kohti lisääntyvää uskomusajattelun vastaista fakta-ajattelua.
Muutos ei tapahdu helposti eikä yhdessä yössä mutta muutos on itseään kiihdyttävää eli räjähdysmäisesti nopeutuvaa.

Samalla tieteellinen kehitys tuottaa myös komplekseja uusia ongelmia, kuten väestöräjähdyksen sekä syntyvyyden laskun tai ydinasevarustelun joka vähentää sotia ja uhkaa tuhota ihmiskunnan, puhumattakaan ilmastonmuutoksesta jonka on aiheuttanut pitkäikäisemmän ihmiskunnan elintason eli kulutuksen nousu. Ja sitä rataa. Tiede on paras työkalu vastaamaan uusiinkin ongelmiin. Tieteen suuri päämäärä on olla tehokas työkalu, ei ihmistä suurempi pyhä palvonnan kohde. Kapinointia ja muutosvastarintaa on monenlaista, järkevää ja vähemmän järkevää.
Tiedekin tarvitsee inhimillisenä toimintana korjaavaa kritiikkiä osakseen siinä missä muukin toiminta.

Uskomuksia ei tosiaankaan tarvitse tuhota, koska uskomukset tulevat supistumaan marginaaliseksi ilmiöksi ja kuihtuvat pois silkasta epäkäytännöllisyydestä kehittyvissä yhteiskunnissa. Niistä tulee museoiden tuohivirsuja ja surkastuvia häntäluita.
Vanhat traditiot saavat väistyä uusien traditioiden tieltä, kuten aiemminkin. Paitsi ehkä perussuomalaisten päiväunissa.
Tiedepalkintoja ei tosiaankaan saa mukaan mielikuvitusmaailmojen tuonpuoleisiin.
Mutta tiede palkitsee nykysukupolvien lisäksi myös tulevia sukupolvia.

Kun nyt muistaisit omat sanasi: Tiede on paras työkalu. Se ei ole perimmäinen yhteiskuntia ohjaava voima. Tieteen käyttö sillä aiheutettujen ongelmien ratkomiseen ei takaa mitään. Siinä on samat torvelot samoilla konstein asialla. Vai vielä palkitsee tulevia sukupolvia. Kommunismi lupasi samaa. Australopithecus selvisi täällä kolme miljoonaa vuotta ilman tiedettä. Katsotaan päästäänkö samaan.

Giljotiinin piti ratkoa teloitusten aiheuttama humaani ongelma. Se lupasi kivuttoman toimeenpanon. Mikä on todellisuus?

Teollistumisen piti tehostaa tuotantoa ja lyhentää ihmisten työaikaa. Heille piti jäädä enemmän ja enemmän vapaa-aikaa nauttia koneiden tekemän työn hedelmistä. Mikä on todellisuus?

Internetin piti auttaa sananvapautta, helpottaa totuuden leviämistä, ja lisätä demokratiaa. Mikä on todellisuus?

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: Hiha - maaliskuu 23, 2023, 10:25:01
Mikä on todellisuus?

Internetin piti auttaa sananvapautta, helpottaa totuuden leviämistä, ja lisätä demokratiaa. Mikä on todellisuus?

Nuo ovat hyviä kysymyksiä. Erittäin hyviä.

Tosin, Internettiä ei alunperin suunniteltu sananvapautta edistämään, vaan Yhdysvaltain armeijan tiedonvälitystarkoituksiin.

Lainaus käyttäjältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/ARPANETARPANET (Advanced Research Projects Agency Network) oli Yhdysvaltalainen pakettikytkentäinen tietokoneverkko, josta kehittyi Internet.
...
Vuonna 1983 ARPANET jakaantui kahteen eri verkkoon: MILNET ja ARPANET.[19] ARPANET jäi tutkimus- ja siviilikäyttöön ja levisi yliopistojen ja tutkimuslaitosten välisestä verkostosta huimaa vauhtia nopeasti halventuvan teknologian takia. Siihen liittyi pian runsaasti ulkomaisia solmuja, etenkin Länsi-Euroopasta: University College London (Englanti) ja NORSAR (Norja).[20] Vuonna 1988 EUnetiin lisättiin reitittimet, joilla verkko liittyi ARPANETiin.[21]

ARPANET suljettiin vuonna 1990, ja Internet korvasi sen.

Vuonna 1971 Yhdysvaltain asevoimien tutkimusrahoitusorganisaatio ARPA nimettiin DARPA:ksi (Defense Advanced Research Projects Agency). Tämän takia verkkoa kutsuttiin joskus nimellä DARPANET. 
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS