Kirjoittaja Aihe: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset  (Luettu 190 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa urogallus

  • Vakiojäsen
  • **
  • Viestejä: 423
Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
« : Tammikuu 28, 2019, 18:39:22 »
Mietinpä tässä sanontoja ja niiden pysyvyyttä. Mielenkiintoista on, että sanontojen muodot kestävät aikaa niiden sisältöä paremmin. Käytössä on paljon sanontoja, joiden alkuperäistä merkitystä ei keskiverto kielenkäyttäjä taida tietää. Ja joskus sanontoihin liittyvät arvostukset voivat kääntyä jopa päinvastaisiksi.


Tästä jälkimmäisestä hyvä esimerkki on se, että säälittävä-sanaa käytetään nykyään pelkästään halveksivassa tai loukkaavassa mielessä. Vielä vuosikymmen tai pari sitten se oli sävyltään neutraali tai jopa myötätuntoinen. Toinen vielä nopeammin etumerkkiään vaihtanut sanonta on elämän koulu, jonka käyjistä puhutaan erityisesti netissä pelkästään alentuvaan sävyyn. Vielä vuosikymmen sitten ihminen saattoi itse ilmoittaa käyneensä elämän koulua suorastaan ylpeään sävyyn. Eli että muutakin on tehty kuin plarattu kirjoja...


Ja käärmeistä ja pyssyistä: joskus muinoin mustan ruudin savuisina aikoina oli olemassa eräperinne, jonka mukaan uusi haulikko tms. sileäpiippuinen ase vihittiin käyttöön vetämällä kyy sen piipun läpi. Näin uskottiin siihen tulevan erityisen hyvän tappotehon. 

Poissa mikainen

  • Konkari
  • ***
  • Viestejä: 536
Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
« Vastaus #1 : Tammikuu 28, 2019, 20:09:42 »
Oma suosikki on tupen rapinat. Äitini tuskin ajatteli tupesta puukkoa vetää hermostuessaan.

Poissa a4

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1477
Vs: Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset
« Vastaus #2 : Tammikuu 28, 2019, 20:11:52 »
Sanonnat muistuttavat hiukan loruja, runomittoja ja tarinoita, jotka helpottavat suullisessa perinteessä niiden ulkoa muistamista.
Muistitekniikat hyödyntävät aivojen assosioivaa hahmontunnistusta ja pidemmät satunnaiset salasanatkin kannattaa korvata salauslauseilla jos haluaa ne muistaa ulkoa.
Osa sanonnoista säilynee myös pelkästään hokemina, sisältämänsä huumorin, kaunokirjallisen muotonsa tai ytimekkään ilmaisunsa voimin.

Kirjoitus-ja lukutaidon yleistyessä, alkoi myös kielen eriytyminen kirjoitettuun ja puhuttuun. Pian syntyivät sanakirjat.
Oikeat kirjoitusasut ja tarkat määritelmät sanoille. Ja paljon muutakin tapahtui tämän johdosta kaikkialla.
Aivojemme hahmontunnistus sietää jossain määrin kirjoitusvirheitä, koksa aiovt eiävt lue jokaitsa kijraitna eriskeen, vain sanan kokoniasuuetna, mutta kirjakieli on kehittynyt tarpeesta yleispätevöittää ja tehostaa kommunikointia kirjallisessa muodossa moenlaisten kulttuuristen ja alakulttuuristen kieliryhmien kesken.

Elävät kielet muuttuvat kaikilla tasoilla jatkuvasti. Sanoja katoaa, muuttuu, ilmestyy ja ne saavat uusia merkityksiä.
Kielioppi muuttuu. Jne.
https://www.kielikello.fi/-/kieli-muuttuu-rikkautta-vai-rappiota-
Ruotsin Sisuradio kielen muuttumisesta :)

Sanontojenkin muuttuvat merkitykset kertovat maailman muutoksesta ja tiedossa säilyneet vanhat merkitykset ovat arvokasta historiaa.

Wallah!
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 29, 2019, 15:31:30 kirjoittanut a4 »