Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset

[Melodious Oaf]

^ Siis totta kai se tulee puhua-verbistä.

Sattumalta pinnaa tarkoittava spoke on ortografisesti identtinen tietyn speak-verbin muodon kanssa.

Spokesperson (ja spokesman) sanassa  teknisesti se spoke taitaa olla "past participle" eli partisiipin imperfekti. Sinänsä toi koko juttu että miksi "spokes" just sen sanan etuosana on sellainen kohta, jossa se kieli on vähän arvaamaton tai epäsäännöllinen.

Spokesman-sanaa ennen oli jo vakiintunut esimerkiksi craftsman, jossa craft liittyy taitoon tai kykyyn ja sitten ne craftit laajemmin on erilaisia ammattitaitoja tai sellaisia -- artesaaniammatteja yleensä.

Sitten kun siihen laitetaankin joku verbi, niin se on tavallaan yllättävää, että miksi se on partisiipin imperfektissä just ton spokesman/spokesperson-sanan kohdalla.

Mutta toi nyt menee jo aika pitkälle sivupolulle.

[kertsi]

^^^Akselin hiominen kuulostaa erikoiselta ja virheelliseltä (silloinhan niihin kiinnitetyt asiat eivät liiku akselin mukana niin kuin on tarkoitus, vaan luistavat). Sen sijaan hammaspyörien (eng. gear) täsmällinen hiominen ja yhteensovittaminen voisi olla tarkoituksenmukaisempaa.

[Melodious Oaf]

^ Tosiaan.

Sehän voi olla että siinä yhdistyy nyt yhdessä metaforassa vähän sekavasti rattaat, akselit ja ehkä jopa ne pinnat jollain tasolla.

Tollasta se usein on, kun kieltä tulee vaan ulos ja se on itsestä ihan selkeää ja elävää kuvausta

En puolusta tota yhtään tippaa minään selkeänä ajatteluna tai ilmaisuna, mutta huomionarvoista on silti mun mielestä se, miten ns. helposti sen kuitenkin ymmärtää, mitä se nyt ajaa siinä takaa silti.

[kertsi]

Aika monasti sitä tosiaan ymmärtää oikein, vaikka toinen sanoo väärin. Jopa niin, ettei itse edes huomaa, että "kääntää" asiat omassa mielessään sellaiseksi kuin niiden pitää olla, jotta lausumassa olisi mitään järkeä.

[Melodious Oaf]

Kuvainnollisen merkityksen ymmärtäminen ei oikeastaan vaadi sitä, että ne kaikki kuvat on loogisesti täysin ehyitä. Ongelma tulee ainoastaan siinä kohtaa, kun luet jotain tämmöstä ilmaisua silleen, että yrität miettiä sen ihan auki asti.

Toi ei nyt ole mikään fakta tai mulla ei ole siitä mitään lujaa näyttöä suoraan esittää. Se on vaan mun semmonen perstuntuma. Silloin siis sun ei tarvitse varsinaisesti "korjata" sitä ilmausta tai päättää täysin eksplisiittisesti, mitä siinä olisi pitänyt lukea, jotta se olis sun mielestä "oikein", vaan ihminen pystyy jollain tasolla sivuuttamaan sen dissonanssin siinä ja ikään kuin hyppäämään suoraan siihen, mitä se toinen nyt tarkoittaa tai mikä sillä toisella on tarkoitus sillä sanoa, edes noin suurin piirtein.

Väittäisin että ton tyyppinen on arkisessa kommunikaatiossa varsin yleistä — edelleen perstuntumalla. Jos kaikki ymmärtäminen vaatis sitä, että ihmisillä pitää olla täsmälleen samat kuvat asioista mielessä ja nähdä ne täsmälleen samalla tavalla, silloin meillä ei oikeastaan olis muuta kuin jatkuvia väärinkäsityksiä ja turhautumisia.

Tässä siis luonnoliset kielet eroaa olennaisella tavalla formaaleista kielistä, koneellisista kielistä ja esimerkiksi ohjelmointikielistä, joissa taas jokainen ilmaus tarkoittaa täsmälleen yhtä asiaa.

[Hippi]

Aika monasti sitä tosiaan ymmärtää oikein, vaikka toinen sanoo väärin. Jopa niin, ettei itse edes huomaa, että "kääntää" asiat omassa mielessään sellaiseksi kuin niiden pitää olla, jotta lausumassa olisi mitään järkeä.

Valitettavasti joku putkiaivo vaan joka kerta pysähtyy tuollaisen järjettömän lauseen edessä 

[Karikko]

Aika monasti sitä tosiaan ymmärtää oikein, vaikka toinen sanoo väärin. Jopa niin, ettei itse edes huomaa, että "kääntää" asiat omassa mielessään sellaiseksi kuin niiden pitää olla, jotta lausumassa olisi mitään järkeä.

Valitettavasti joku putkiaivo vaan joka kerta pysähtyy tuollaisen järjettömän lauseen edessä 

Jokaisella on siis oma totuutensa, jota joku toinen ei välttämättä ymmärrä, tai ymmärtää omalla tavallaan.

Mitä sitten pitäisi ymmärtää sanoja, vai tarkoituksia- ihmisten tunteita ja mielialoja- ellei jostakin mitattavasta-asiasta ole kysymys, joka on enemmän tekninen juttu.

[Melodious Oaf]

Valitettavasti joku putkiaivo vaan joka kerta pysähtyy tuollaisen järjettömän lauseen edessä 

Mutta toisaalta... eikö se ole myös siistiä tai hieno ominaisuus että huomaa kaikkia tollasia

[Toope]

Eikös putkiaivo ole "tiedemiesmalli"? Tyyppi, joka osaa keskittyä yhteen asiaan perusteellisesti.
Vaimo toki voi valittaa...

[Melodious Oaf]

Eikös putkiaivo ole "tiedemiesmalli"? Tyyppi, joka osaa keskittyä yhteen asiaan perusteellisesti.
Vaimo toki voi valittaa...

Ei putkiaivo ole sellainen käsite, joka kuvaa jotain täsmällistä ja todellista ihmistyyppiä Se on vain leikillinen termi.

Tieteessä ei minusta pääse kovin pitkälle sillä, että jää kiinni yksityiskohtiin. Tiede on monimutkainen ihmisistä ja instituutioista koostuva yhteisöllinen rakennelma, jonka idea on se, että käytetään erilaisten ihmisten vahvuuksia asioiden ratkaisemiseen. Mukana voi olla joku, jonka taipumus on jäädä kiinni yksityiskohtiin, mutta varmasti myös joku, jonka taipumus on katsoa isompaa kokonaisuutta ja suhteuttaa asioita niihin.

Tutkija ei ole välttämättä kumpikaan näistä, tai sitten hän voi olla molempia.

[a4]

Katselin juuri Big Brother Suomen koostelähetystä ja kohdalle osui timanttisen tahatonta tilannekomiikkaa mutta samalla myös hauska esimerkki sanontojen syntymisestä tai ainakin muuttumisesta:

-..meni kiekko verkkoon. Mistä tämä jääkiekkovertaus minulle oikein tuli!?
- Et siis seuraa jääkiekkoa?
-No en todellakaan!
- No ei sitten muuta kuin maila lapaan ja menoksi.

Maila lapaan ja menoksi on hieno sanonta.  Hienompi kuin kiekko lapaan ja menoksi.

[Hippi]

Nyt taas uniusvassa olevat aivoni kuumenevat

Kolumni: Tätä on olla veronmaksaja Suomessa – maksat paljon, mutta joitakin peruspalveluita et saa edes rahalla
Verotukseen pätee yksinkertainen nyrkkisääntö. Mitä enemmän verotat, sitä vähemmän saat, kirjoittaa Emilia Kullas.

Kirjoittaja on Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja eikä mikään TET-harjoittelija, joten miten ihmeessä tuo punaamani "nyrkkisääntö" on noin kirjoitettu? Vai oliko näkökulmana yhteiskunta, joka verottaa ja näin enemmän verottamalla saa enemmän rahaa? Kuitenkinkin koko kolumni on kirjoitettu veronmaksajan näkökulmasta ja juuri siinä sävyssä, että "mitä enemmän maksat veroja, sitä vähemmän saat".

Ei veronmaksaminen ole verottamista ollut ikinä (kai), tai jos tuo on sanan uusiokäyttöä, niin onpa huono 

[Xantippa]

Nyt taas uniusvassa olevat aivoni kuumenevat

Kolumni: Tätä on olla veronmaksaja Suomessa – maksat paljon, mutta joitakin peruspalveluita et saa edes rahalla
Verotukseen pätee yksinkertainen nyrkkisääntö. Mitä enemmän verotat, sitä vähemmän saat, kirjoittaa Emilia Kullas.

Kirjoittaja on Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja eikä mikään TET-harjoittelija, joten miten ihmeessä tuo punaamani "nyrkkisääntö" on noin kirjoitettu? Vai oliko näkökulmana yhteiskunta, joka verottaa ja näin enemmän verottamalla saa enemmän rahaa? Kuitenkinkin koko kolumni on kirjoitettu veronmaksajan näkökulmasta ja juuri siinä sävyssä, että "mitä enemmän maksat veroja, sitä vähemmän saat".

Ei veronmaksaminen ole verottamista ollut ikinä (kai), tai jos tuo on sanan uusiokäyttöä, niin onpa huono 

Tätä näkee yllättävän paljon, eli ei vain enää lauseessa jakseta eritellä tekijöitä, vaan kuvitellaan niiden tulevan asiayhteydestä esille. Eikä käyttää edes mitään oikeita muotoja, sillä olisihan tuokin paremmin auennut, jos sanottaisiin: " mitä enemmän verotetaan, sitä vähemmän saadaan".

Suurin ongelma on kuitenkin tuossakin esiintyvä sä-kieli: kun kaiken tekemisen tekee nykyään sä, niin sekaisinhan siinä väkisinkin mennään. Kun sä-kielen lisäksi tuodaan vielä nämä, nuo, te ja sekin keskusteluun, ollaan yhä enemmän pihalla siitä, mitä se sä teki näissä.

T: Xante

[Hippi]

^
No, olinpa minä tyhmä kun en ymmärtänyt, että siinä oli kaksi eri sä -subjektia

Olen inhonnut sä-kieltä siitä asti, kun Mika häkkinen sen vahvasti toi minun tietoisuuteeni formulahaastatteluissa. "Jos sä ajat kolmeasataa suoran päähän, ja sun ratti jää käteen, etkä saa autoa kääntymään, niin sä olet kusessa". No eihän Mika kirjaimellisesti ole noin sanonut, mutta tuo kieli sai niskavillani nousemaan pystyyn (kuv.ilm.) ja hillittömän halun väittää vastaan, että ei minulla ole autoa eikä ajo-oikeutta.

En ole oppinut käyttämään (enkä sietämään) sä-kieltä ja olen ylpeä siitä.

[Toope]

Yksinkertaistuuko kirjakielemme puhekielen suuntaan? Pisa-tutkimus ehkä pian kertoo siitä, säilyykö suomenkieli (vai oliko suomen kieli) vai taantuuko?
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b140fa0a-6f07-43e6-989b-c4cbae43b1ee