Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Käärmettä pyssyyn! Sanontojen muuttuvat merkitykset

Aloittaja urogallus, tammikuu 28, 2019, 18:39:22

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

urogallus

Mietinpä tässä sanontoja ja niiden pysyvyyttä. Mielenkiintoista on, että sanontojen muodot kestävät aikaa niiden sisältöä paremmin. Käytössä on paljon sanontoja, joiden alkuperäistä merkitystä ei keskiverto kielenkäyttäjä taida tietää. Ja joskus sanontoihin liittyvät arvostukset voivat kääntyä jopa päinvastaisiksi.


Tästä jälkimmäisestä hyvä esimerkki on se, että säälittävä-sanaa käytetään nykyään pelkästään halveksivassa tai loukkaavassa mielessä. Vielä vuosikymmen tai pari sitten se oli sävyltään neutraali tai jopa myötätuntoinen. Toinen vielä nopeammin etumerkkiään vaihtanut sanonta on elämän koulu, jonka käyjistä puhutaan erityisesti netissä pelkästään alentuvaan sävyyn. Vielä vuosikymmen sitten ihminen saattoi itse ilmoittaa käyneensä elämän koulua suorastaan ylpeään sävyyn. Eli että muutakin on tehty kuin plarattu kirjoja...


Ja käärmeistä ja pyssyistä: joskus muinoin mustan ruudin savuisina aikoina oli olemassa eräperinne, jonka mukaan uusi haulikko tms. sileäpiippuinen ase vihittiin käyttöön vetämällä kyy sen piipun läpi. Näin uskottiin siihen tulevan erityisen hyvän tappotehon. 

mikainen

Oma suosikki on tupen rapinat. Äitini tuskin ajatteli tupesta puukkoa vetää hermostuessaan.

a4

#2
Sanonnat muistuttavat hiukan loruja, runomittoja ja tarinoita, jotka helpottavat suullisessa perinteessä niiden ulkoa muistamista.
Muistitekniikat hyödyntävät aivojen assosioivaa hahmontunnistusta ja pidemmät satunnaiset salasanatkin kannattaa korvata salauslauseilla jos haluaa ne muistaa ulkoa.
Osa sanonnoista säilynee myös pelkästään hokemina, sisältämänsä huumorin, kaunokirjallisen muotonsa tai ytimekkään ilmaisunsa voimin.

Kirjoitus-ja lukutaidon yleistyessä, alkoi myös kielen eriytyminen kirjoitettuun ja puhuttuun. Pian syntyivät sanakirjat.
Oikeat kirjoitusasut ja tarkat määritelmät sanoille. Ja paljon muutakin tapahtui tämän johdosta kaikkialla.
Aivojemme hahmontunnistus sietää jossain määrin kirjoitusvirheitä, koksa aiovt eiävt lue jokaitsa kijraitna eriskeen, vain sanan kokoniasuuetna, mutta kirjakieli on kehittynyt tarpeesta yleispätevöittää ja tehostaa kommunikointia kirjallisessa muodossa moenlaisten kulttuuristen ja alakulttuuristen kieliryhmien kesken.

Elävät kielet muuttuvat kaikilla tasoilla jatkuvasti. Sanoja katoaa, muuttuu, ilmestyy ja ne saavat uusia merkityksiä.
Kielioppi muuttuu. Jne.
https://www.kielikello.fi/-/kieli-muuttuu-rikkautta-vai-rappiota-
Ruotsin Sisuradio kielen muuttumisesta :)

Sanontojenkin muuttuvat merkitykset kertovat maailman muutoksesta ja tiedossa säilyneet vanhat merkitykset ovat arvokasta historiaa.

Wallah!

Hippi

Toivottavasti tämän otsikon alle mahtuvat myös väärin muistetut sanonnat. Nehän varmaan johtuvat usein siitä, että ei ole ymmärretty alkuperäisen sanonnan merkitystä ja taustaa, niin se helposti muistetaan "vähän sinne päin" :)

https://www.iltalehti.fi/formulat/a/9041a8a8-f6ce-4578-99c4-1d1be44a96da

Iltalehden F1-asiantuntijan Jyrki Järvilehdon mukaan suomalainen ei tehnyt tilanteessa mitään väärää.

– Tämä ei ollut missään nimessä Valtterin vika. Hän pelasi turva-auton takana tilanteen täysin oikein. Säännöt antoivat hänelle mahdollisuuden, jota hän käytti.

Järvilehdon mielestä Bottaksen ratkaisu oli taktisesti oikea. Hanan avaaminen aiemmin olisi satanut suoraan takana kärkkyneen Lewis Hamiltonin haaviin.



Jyrkillä satoi haaviin, kun ennen satoi laariin :D

Laariin satamisen alkuperä lienee siinä, että kesäsateet kasvattavat viljaa ja syksyllä laarit täyttyvät.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Hippi

Näitähän on alkanut tulla lähes päivittäin :D


Master Chef Australia ohjelmassa puhuttiin kaikkien työskentelystä yhdessä ja se olisi kelvannut hyvin tekstitykseenkin, mutta tekstittäjä olikin päättänyt sanoa saman lauseella "..., kun kaikki vetävät yhteen hiilleen".

Seuraavaksi odotankin, että "kaikki puhaltavat yhtä köyttä" :)
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Melodious Oaf

#5
Hipin esimerkit ovat hyviä.

Lainaa"..., kun kaikki vetävät yhteen hiilleen"

Tällainen on tosi tavallista. Kumpikin sanonta tai fraseologinen ilmaus olisi merkityksen puolesta käynyt tähän: Puhaltaa yhteen hiileen, vetää yhtä köyttä. Semanttisen samankaltaisuuden lisäksi rakentaissa on muutakin samaa. Verbi, jokin muoto adjektiivista yksi, joku substantiivi.

En ehkä suoraan päättelisi tästä, että kääntäjä on ymmärtänyt fraasit väärin. Kirjoittaessakin kieltä tuotetaan tietyllä tapaa spontaanisti, mieli saattaa hakea siihen sopivaa kuvainnollista ïlmausta, ja jotenkin sitten päätyy kahden eri rakenteen blendiin, jossa ei enää olekaan mieltä. Joskus käänsin itse englantiin päin niin, että lopulliseen tekstiin jäi "...were outshadowed by...", missä "outshine" ja "overshadow" menivät päässä iloisesti ristiin. En varmaan enää tajunnut, että näin oli käynyt tai jotenkin sokeuduin sille kohdalle tekstissä.

Joka tapauksessa tämä ehkä kertoo jotain siitä, millä tavalla fraasit "vetää yhtä köyttä" ja "puhaltaa yhteen hiileen" ovat varastoituneena mielessä. Ei niitä välttämättä rakenneta sillä tavalla, että ajateltaisiin merkitystä kompositionaalisesti osien summana, vaan on joku tietyn kuuloinen fraasi ja sitä käytetään tietyn ajatuksen ilmaisemiseen. Vedetään yhteen hiilleen, peiliin katsomisen paikka ja mitä näitä nyt on :D  Niiden ymmärtäminenkin melkein edellyttää sitä, että ei ajatella liian kirjaimellisesti.

Kuvitellaan että oppilas sanoo: "Jos ei oo yhtään tullut hiki niin onko silti pakko käydä suihkussa?". Tähän opettaja vastaa, että "Jos ei oo yhtään hiki, niin sitten on varmaan peiliin katsomisen paikka". Tähän vois reagoida esimerkiksi niin, että kaikki katsovat peilistä toistensa naamoja ja yhdessä miettivät että joo, sulla ei muuten näy yhtään hikeä :D

LainaaHanan avaaminen aiemmin olisi satanut suoraan takana kärkkyneen Lewis Hamiltonin haaviin

Tää on mun mielestä koomisuutensa puolesta ihan loistava. Ajatuksen kyllä ymmärtää ihan hyvin ja jotenkin senkin, miten "haaviin" ja "laariin" tavallaan sointuvat samalla tavalla. Mutta sitten on se ajatuksellinen tai visuaalinenkin mielikuva, jonka saa, kun rakentaakin tästä täsmällisemmän tulkinnan. Sellainen mikä sataa, tuskin jää haaviin tai pysyy siinä, mistä ilmaukseen tulee absurdi Don Quixote -vivahde, mitä puhuja tuskin on ollenkaan tarkoittanut.

Mun mielestä on kiinnostavaa se, että voisko joku tosiaan sanoa "puhaltaa yhteen köyteen". Mutu sanoo, että tää olis jostain syystä paljon epätodennäköisempi sekaannus kuin "sataa jonkun haaviin" tai "vetää yhteen hiileen". Sataa jonkun haaviin ei ole edes semanttisesti täysin käsittämätön, vaikka "jäädä jonkun haaviin" ei merkityksensä puolesta kovin hyvin sovikaan siihen, mitä tarkoitettiin. Esimerkiksi kolehtihaaviin voi "sataa" kolikoita, joten ei se haaviin sataminen nyt täysin mahdoton ajatus ole :D  Samalla tavalla "vetää yhteen hiileen" -sekaannukseen saattaa vaikuttaa sekin, että "vetää yhteen" on myös fraasi, joskin merkitykseltään aivan muuta, ja toisaalta "vetämisellä" on puhekielessä laajasti tekemiseen liittyvä merkitys, jota käyttäen olisi mahdollista sanoa vaikkapa "hyvin te vedätte".

En siis väitä että "kaikki puhaltavat yhtä köyttä" olisi täysin mahdoton sekään, mutta ajatus oli vihjailla siihen suuntaan, että näille sekaannuksille ehkä olisi muitakin selittäviä tekijöitä kuin puhdas sattuma tai että sanotaan jotain sinne päin / ihan mitä sattuu. Tästä huolimatta erilaisten sekamuodosteiden todennäköisyyttä varmasti lisää sekin, jos se konkreettinen asia, mihin sanonnan mielikuva perustuu, on jäänyt kokonaan hahmottamatta tai on hyvin etäällä omasta kokemusmaailmasta.

Tosin mulle tuli vähän niin kuin vastaesimerkkinä mieleen, että englannissa on useita idiomeja, joissa puhutaan pavuista. Spill the beans on paljastaa jotain mikä piti pitää salassa, give someone beans on kohdella ankarasti tai nuhdella kunnolla, ja toisaalta give it the beans voi olla esimerkiksi auton rankomista (rajusti kiihdyttämistä, runsaan kaasun antamista) tai oikein energisesti ja täysillä yrittämistä. Jos joku on full of beans, niin se on tosi eloisa ja energinen. The bean voi olla päänuppi, not a bean on yleensä sitä, ettei ole penniäkään. Osalla noista fraaseista on historiallisia yhteyksiä toisiinsa ja osalla ei. Mut kumminkin ne erilaiset saman sanan puhekieliset merkitykset on jonkinalaisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Jonkun spill the beans -rakenteen voi varmaan tulkita silleen että spill olis vähän niin kuin divulge ja beans vähän niin kuin information. Mut en tiedä, voiko esimerkiksi kick the bucket fraasia oikeasti purkaa vastaaviin osiin -- periaatteessa koko juttu vaan tarkoittaa heittää veivinsä, enkä usko, että siinä edes visuaalisesti ajatellaan mitään tiettyä. Joku voi ajatella että se palautuis vaikka hirttäytymiseen ja itsemurhaan, kun taas ilmeisesti oikea alkuperä on, että "bucket" oli joku sikojen takajalkoja teurastuksen aikana pitelevä lieka.  Vaikka kick the bucket ei (mun mielestä) yhtä nätisti ole ositettavissa kuin "spill the beans", silti kirja ja varsinkin elokuva popularisoivat fraasin "bucket list".

Tää menee varmaan ohi aiheen ja ajattelen taas tekstinä ääneen. Pahoittelut siitä. Ehkä mä nyt mietin tätä silleen, että ilman muuta jonkun tollasen kiinteän ilmauksen oikean etymologian tunteminen rikastaa sen ymmärrystä ja tuo siihen lisää. Mutta toisaalta sekin on jotenkin siistiä, miten ne täsmälliset merkitykset hämärtyy ja miten ihmisillä voi olla täysin erilaisia mielikuvia vaikka fraaseille kick the bucket, give it the beans tai vastaaville. Niiden ymmärtämiselle ei selvästikään ole edes välttämöntä käsittää etymologiaa oikein tai ollenkaan.

Ilmeisesti nää alun perin puheena olleet fraseologiset sekaannukset on nimeltään malaforia (engl. malaphor) ja sukua pienempien fraasien sekaannuksille, jotka on englanniksi eggcorn. Pienet uudelleentulkinnat ja väärin kuulemiset on kai erottamaton osa sanontojen ja fraasien kehitystä nekin. Esimerkiksi englannin "curry favour" (mielistellä, hakea suosiota) oli alun perin "curry Favel". Favel tai ranskaksi Fauvel oli 1300-luvun alun runossa erityisen ovela ja kaksinaamainen hevonen ja "to curry Favel" oli sen sukimista kammalla, jollaisesta kai vieläkin käytetään nimeä "curry comb".  Tää "curry Favel --> curry favour" on mun mielestä sukua väärin kuulluille laulunsanoille ja esimerkki sellaisesta eggcornista, jossa väärin kuultu ja uudelleen tulkittu on korvannut alkuperäisen.

Malafora taas olis vaikka "to flip the tables" jossa flip the script ja turn the tables risteytyvät. Tai "I am slipping on my words" (slip of the tongue, trip over one's words).

Joskus noi menee aika hauskastikin yhteen, esim "She folded like a deck of cards" (fold like a cheap suitcase ja fall like a house of cards). Eihän siinä mitään järkeä ole, mutta fold on korttipelitermi ja noi sekaantuneet fraasit on merkitykseltään aika vastaavia.

Lisää englanninkielisiä malaforia löytyy täältä: https://malaphors.com

Hippi

Taas on vanha hyvä sanonta kääntynyt puhujan suussa ihan nurinpäin :D

Jäljet ovat aina ennen johtaneet sylttytehtaalle, mutta nyt on sylttytehdas aktivoinut juontamaan.

Husin alueen koronatilanne pahenee – infektioylilääkäri toivoo baareihin rajoituksia: "Sylttytehdas juontaa sinne"
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) infektioylilääkäri Asko Järvinen suosittelee järeitä koronatoimia. Niistä tärkeimpänä hän nostaa esiin anniskeluravintolat.
– Tehokkainta olisi, jos saisimme suitsittua anniskeluravintoloita. Siellä ihmiset liikkuvat, musiikki on kovalla, jolloin puhutaan kovempaa ja pisarat lentävät pidemmälle, Järvinen sanoo Iltalehdelle.
– Anniskeluravintoloista on lähtenyt liikkeelle useita hyvin pitkiä tartuntaketjuja eli sylttytehdas juontaa sinne, Järvinen lisää.



Uusi tapa käyttää sylttytehdas -sanontaa olisi pysynyt vielä kasassa, jos olisi sanonut "sylttytehdas löytyy sieltä". Sylttytehdashan sanonnassa on se yleensä pahan asian syntysija. Mutta olisiko tuossa ollut mielessä vielä toinenkin sanonta, joka on lopulta sekoittanut sanojan ajatuksen, eli juontaminen olisi tullut sanonnasta "juontaa juurensa johonkin". Tässä tapauksessa pitkät tartuntaketjut juontavat juurensa anniskeluravintoloihin.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Melodious Oaf

Toihan on kuitenkin kognitiivisesti ajatellen tosi ymmärrettävä blendi:

Juuret juontavat johonkin


Jäljet johtavat sylttytehtaalle

Puhuja on ajatellut molempia asioita samaan aikaan ja tuottanut tuollaisen toisaalta ihanan ja toisaalta vähän karmaisevan muodosteen. Sellainen kuuluu puhuttuun kieleen, ja tässä kohtaa on ollut myös toimittajan valinta nostaa se jutussa esille sanatarkasti. Sehän herättää tunteita, naurattaa yms. enkä usko että ne siellä HS:ssä tai muuallakaan täysin paperipussi päässä olisivat siinä, miksi noin saattaa kannattaa jutussa tehdä, jos siihen tarjoutuu hyvä paikka.

Onhan tossa edelleen hämmentävää se, että yhtäkkiä sylttytehdas saa agenssia tai asettuu siinä vain lauserakenteellisesti juurten paikalle. Mutta mulla nyt on joku soft spot ilmeisesti nimenomaan puhutun kielen syntaksin lennokkaillekin omituisuuksille ihan sanatason mokien ja lipsahdusten lisäksi.

Muistuu mieleen mm. teinityttö, joka selosti tilannetta, jossa hän itse oli koko ajan ollut Suomessa ja koki ikäväksi pakotetun etääntymisen ystävästä, jonka perhe oli muuttanut Kiinaan. Tätä selostaessaan tyttö pyöräytti ulos tällaisen helmen:

Ja sit se feidas mut Kiinaan

Eli siis kuka teki mitä  8) Mutta mun mielestä tommonen on myös ihan loistavaa, enkä oikein osaa selittää miksi. Ehkä jotain sellaista että siinä sitä kieltä ja sen resursseja todella käytetään, ja nää rakenteet ei tuu mistään minkään apteekin yhtään miltään hyllyltä vaan ne on tässä ja nyt :D

Hippi

Joo, enhän minä noita millään pahalla nosta esiin. Minusta vaan on hauska pohtia millaisen ajatuksen tuloksena noita syntyy. Ehkä kuitenkin kyse onkin siitä, että niitä syntyy, kun ei kovin ajatella :)

Matti Nykäsen monet lentävät lauseethan ovat jääneet elämään arkipuheeseen. Nehän ovat suorastaan nerokkaita siitä huolimatta, että kaikki eivät ole ihan yltiöjärkeviä. Luultavasti useimmat kuitenkin ne ymmärtävät :)

https://fi.wikiquote.org/wiki/Matti_Nykänen
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Melodious Oaf

#9
^ Nykäsen sutkautukset tosiaan on ihan legendaarisia :D Ja sehän niissä on hassua, että ne on aivan hiton typeriä aivopieruja ja silti samaan aikaan ne saattaa kehystää jonkun yksinkertaisen asian aivan uudella tavalla, joka tekee mahdolliseksi nähdä se uudestaan, kokea se uudestaan ja antaa sille tavallaan syvyyttä. Esimerkiksi joku "bon voyage tunne" hyppyrin nokalla käyttää väärää ranskan kielen fraasia, mutta siinä on se kovan vauhdin tunne, mitä hyppääjä jo penkistä irtautuessa ennakoi ja lisäksi siinä on väärinkäsityksen kautta implikoituna déja vu, joka viittaa taas siihen, että olen tehnyt tän tosi monta kertaa ennenkin. Ja niinhän mäkkihyppääjät varmasti on.
      Siis... toi kaikki tuo siihen ihan oikeasti myös syvyyttä, jota Matti ei varmaan ois osannut selittää, mutta joka on silti tulkitsijan sinne laitettavissa, jos siihen on kykyjä ja halua.

Tää ei ehkä sovi tän ketjun henkeen, jos tarkoitus on päivitellä kielen muutosta jonain ajattelemattomuutena, mutta mä sanon tän nyt kuitenkin.

Suuri osa kielen tuottamiseen liittyvästä prosessoinnista on ihan oikeasti aivoissa tapahtuvaa informaation käsittelyä mutta se jää tietoisen ajatuksen tason alapuolelle. Esimerkiksi intonaatio toimii kielessä niin, että puhujalla on koko ajan joku yhteisen jaetun tiedon oletus päässä, josta englanniksi käytetään nimeä "common ground". Intonaatio jäsentää sitä sun tuottamaa puhetta yksi foneettinen fraasi kerrallaan suhteessa common groundiin. Sanavalinnat ja intonaatio yhdessä kommentoi sitä, esitätkö jonkin asian uutena tietona (lisäät sen nyt täten common groundiin), esitätkö sen jo valmiiksi teille yhteisenä tietona ja vahvistat vain että näin on (mainitset jotain valmiiksi common groundissa olevaa) tai kyseenalaistatko jotain common groundissa mahdollisesti olevaa (toisin kuin varmaan kuvittelet, asia on nyt näin).
       Kuvitellaan nyt sitä meidän teinityttöä ja kuvitellaan että se on jotain syitä olettaa, että sen koko päivä on mennyt ihan tärviölle eikä se ole tehnyt yhtään mitään paitsi roikkunut puhelimella.
 
Englanniksi voitaisiin sanoa tällaista common groundia vasten (on joitain syitä olettaa että tytön koko päivä on mennyt tärviölle) että
      She washed, and she ironed her blouse.

Jos äänenpaino laskee sekä sanoilla washed että blouse, molemmat ovat uutta tietoa. Mä nyt kerron että näin on tapahtunut, koska sä et sitä vaan tiedä. Se lisätään meidän common groundiin. Mutta laskevilla äänenpainoilla se on ikään kuin neutraali vastaus kysymykseen "Mitä tyttö teki?" eikä siinä ole sellaista ajatusta, että meidän common ground nyt radikaalisti menis uusiksi. Vaan siihen lisätään nyt kaksi asiaa, ja that's it.

Jos haluat sanoa, että toisin kuin ehkä luulet, se on käynyt pesulla, silloin englannissa tulis washed sanalle fall-rise eli sellainen äänenpaino, jota suomessa ei ole tai ei mun tietääkseni käytetä kuin todella harvoin. Riikinruotsissa se on, ja se nimensä mukaisesti ensin laskee ja sitten nousee. Blouse vois silti olla laskeva, ja silloin sanottais että hei tää sun common ground on varmaan nyt vähän pielessä ja kerron sulle siitä tällä mun intonaatiolla. Tai täsmällisemmin että huomaathan tässä kontrastin sen välillä, mitä ajattelen sun odottaneen ja mitä raportoin nyt että tosiasiassa on tapahtunut.

Suomeksi toi fall-rise tai se common groundin ja tapahtuman kontrastiin asettaminen näkyis kyllä intonaatiossa, mutta todennäköisesti myös ihan sana- ja rakennetasolla:

Kyllä se pesulla kävi, ja se on silittänyt paidan.


Tällainen prosessointi jolla ihmiset tuottaa koko ajan kieltä ja puhetta ei mun mielestä varsinaisesti ole ajattelua, koska....  me tehdään sitä koko ajan ja se vaan toimii, mutta meillä ei ole siihen välitöntä pääsyä eikä se ole meille edes näkyvää ilman aika kovaa uteliaisuutta ja tieteellistä tutkimusotetta, jolla toi asia väkisin avataan ja kuvataan.

Kun joku tyyppi tuottaa yhdisteen rakenteista juuret juontavat jonnekin ja jäljet johtavat sylttytehtaalle siinä tulee epätavallisen tai harvinaisen tuotoksen kautta näkyväksi se, että on tapahtunut samanlaista tiedostamatonta prosessointia jota yllä kuvaan.

Hipin ajatus että silloin "ei ajattele" ei ole millään tavalla huono tai typerä. Mutta se täsmällisempi kuva olis kyllä se, että silloin kun ylipäätään puhuu ja tuottaa kieltä, vain pieni osa siitä on tietoisen ajattelun piirissä ihan de facto. Me ei ehkä haluta sitä ajatella tai se on jotenkin... hys hys tai parempi pitää vaan näkymättömissä. Mutta toi "ei ajattelu" tai tiedostamaton prosessointi mikä näkyy sanontojen "pieleen menemisinä" tai vaikka sinä että sanoo kanelipullaa kamelipullaksi on.... siis se nyt on vaan hetki milloin se mitä siellä koko ajan tapahtuu vähäksi aikaa tulee itselle näkyväksi prosessien epätavallisten tulosten takia.

Pointti on ehkä se, että toi prosessointi on niin nopeaa ja vaivatonta, että ei se nyt vaan vastaa sitä, mitä me edes kutsuttais ajatteluksi. Sen voi selittää ja kuvata mutta sitä on tosi vaikea puhuessa edes tietoisesti kokea.

Hippi

Pilkunpanija iskee jälleen. Ei oikein voi sanoa kielen kehitykseksi tai edes muuttuvaksi merkitykseksi, kun vanhoja hyviäkin sanontoja huitaistaan menemään vähän sinne päin. Tässä tosiaan merkityskin nyt muuttuu kokonaan kun yksi sana  välistä on unohtunut.

Ulkomaanmatkoille nyt kovaa kysyntää ja kotimaan vuokramökit menevät kuumille kiville

Mihin ihmeen kuumille kiville ne mökit menee?

Eri asia olisi, jos "mökit menevät kuin kuumille kiville". Tällöin mökit ei konkreettisesti kiville joudu.
Sanontahan on saanut alkunsa siitä, miten löylyvesi nopeasti sihahtaa ja häviää kuumilta kiuaskiviltä. Sitä on käytetty vertauksena, kun tavara menee hyvin kaupaksi ja "katoaa kauppiaalta kuin vesi kiukaalta".
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Karikko

Joo tuollaisia uutismokia sattuu työtään tekeville "jurnalisteille.

Tämän päivän onnettomuus-uutinen "auto ajoi jalankulkijan päälle.  Jutussa kyllä kerrottiin kuljettajankin autossa olleen ja tutkitaan liikenne-juoppoutena- kuolemantuottamuksen aiheuttajana.
Itseohjautuvien menopelien autokausi ei vielä ilmeisesti ole suomeen asti ehtinyt ja lainsäätöä siihen pitäisikö auto tuomita, vai sen auton markkinoija- kehittäjä.

Hippi

Otsikossa jälleen klassikko, joka tekstissä on kyllä korjattu muotoon "kun" :D

Kuningatar Elisabetin yllä leijuu salaperäisyyden synkkä pilvi: Onko hovi avoin monarkin voinnista ja mitä käy, jos kuningatar kuolee?

Otsikko on jo niin perusjuttu, että sen voi ohittaa hymähtäen. Onhan kuningatar jo sen ikäinen, että moni ihmettelee, kuoleeko tuo ikinä. Kyllähän hänellä lähtölaskenta on jo pitkällä, kuten monilla korkeaan ikään yltäneellä, jonka elämänmittainen rakkaustarina on päättynyt puolison kuolemaan. Leskeksi jäänyt monesti seuraa aika pian perässä.

Mutta itse jutussa herätti ihmetystä lause:
Salaviestistä lähtee pyörimään kuolinviestin valtava pyörä, jonka jokainen akseli on tarkkaan hiottu.

Eihän yksi pyörä kiinnity kuin yhteen akseliin. Liukkaasti pyörivään pyörään voisi ajatella liittyvät hyvin rasvatut laakerit tai jos hiomista halutaan välttämättä käyttää kuvauksessa, niin miksipä ei laakeritkin voisi olla hyvin hiottu. Tosin aika vaikea saada mielikuvaa karheista laakereista.

Onkohan tuo nyt taas kirjoittajan muistivirhe vai onkohan akseliin liittyvä vertaus tai kuvaus käännöskukkanen?
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Melodious Oaf

Hyvin huomattu :D

Mulle tulee jostain syystä ensimmäisenä mieleen pyörän pinnat ja että olisko toi joku kognitiivinen sekaannus niiden ja akselin välillä -- siis että ajatellaan myös pinnoja mutta puhutaan kuitenkin akselista.

Mutta vaikea on sanoa :P

Tohon mielikuvaan saattaa vaikuttaa mun päässä semmonen että "spoke" on englanniksi pinna ja hovillahan on spokesperson tai useita sellaisia — mutta toi tuskin oikeasti liittyy tähän asiaan mitenkään.

Hippi

Joo, niitä pinnoja tai puolia vai miksi niitä kukakin sanoo, kävi ensin mielessäni, mutta niiden hionnallahan ei ole pyörän toiminnan kannalta mitään merkitystä.

Ilmeisesti itse sitten olen sen spokesperson tittelin kääntänyt mielessäni väärin, kun ajattelin sen tulevan jotenkin puhua verbistä. Olen ajatellut sen tarkoittavan jonkinlaista puhemiestä (aika konkreettisesti) tai äänitorvea :D
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️