Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Asevelvollisuus Suomessa

Aloittaja Hiha, heinäkuu 11, 2019, 08:13:28

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Saares

Lainaus käyttäjältä: Kopek - huhtikuu 30, 2022, 14:14:25
Googlailin Ukrainan sotaan ja Noam Chomskyyn liittyvää ja päädyin lukemaan Tuomas Enbusken twiittejä. Hänellä tuntuu olevan armeijan käymättömille tyypillinen (harha)käsitys, että on olemassa jokin mystinen "intti", jonka käyminen on kollektiivinen kokemus, ja jonka käyneet tietävät sodankäynnistä ja aseista ja osaavat siten toimia sotilaan tehtävissä jos tarve vaatii.

Koen asian niin, että ei ole olemassa yhtä samanlaista "inttiä" kaikille, vaan "inttejä" on kokemusmielessä yhtä monta kuin on sinne joutuviakin.

Mitä "intin" käyneitä tunnen ja asioista olen heidän kanssaan keskustellut, kaikkien kokemukset ovat olleet erilaisia. Siviilielämän kokemukset ja ihmisten ominaisuudet siviilissä eivät tunnu kompensoivan sen kanssa, millainen rooli heillä puolustusvoimien palveluksessa on ollut. Lähipiiristäni RUK:n on käynyt nuorempi veljeni, jolla ei ole minkäänlaisia näkyviä johtajan ominaisuuksia, ja jota vaikea kuvitella johtamassa yhtään mitään missään, vähiten sotilaita rintamalla.

Enbuske: "harmittaa armeijattomana, että aseet, ammukset, tykit, hävittäjät tai panssarivaunut on KERRANKIN fakta, josta en tiedä miesseurueessa eniten."

Minä: Kuka tahansa sota-aiheisia Youtube-videoita ja nettisivuja katsellut tietää noista asioista enemmän kuin minun kaltaiseni armeijan kevyesti käynyt.

Vanhanaikaisen polkupyörän korjaamisessa saattaisin armeijakokemusteni ansiosta juuri ja juuri päihittää jonkun "jakoavain keskellä kämmentä" -tyypin, mutta en missään, mikä liittyy millään tavalla aseisiin tai muuhunkaan sotaisuuteen, mikä mielletään armeijaan kuuluvaksi.

https://twitter.com/TuomasEnbuske/status/1520341715059716098

Varoitus: Seuraavaksi tämä menee jo ohi aiheen, kun alan kertoa inttijuttuja ja kehun itseäni, mutta teen sen silti.

Olen luultavasti jopa keskimääräistä armeijan polkupyörämekaanikkoa kokeneempi, koska normaalisti mekaanikot toimivat** parin viikon kurssin jälkeen komppaniassaan eli norkoilevat jossakin polkupyörävarastossa eivätkä tee mitään. En tiedä, joutuvatko he talviaikaan muiden mukaan aseiden ja metsäjuoksun raakaan maailmaan? Pariksi viimeiseksi viikoksi he voivat joutua, koska uusi mekaanikko tulee jo heidän tilalleen. Minä sen sijaan olin koko ajan polkupyöräkorjaamolla peruskorjaamassa polkupyöriä romuista uudenveroisiksi. Hommaan sisältyi kaikki mahdollinen rungon maalaamisesta sen kasaamiseen. Pyörät tavallaan tehtiin uudelleen osittain uusilla osilla. 

Olen kerrannut joitakin asioita siviilissä. ADHD-tyyppisesti tästäkin tuli kesken jäänyt projekti. Koeajo on ajamatta.

http://ruostepois.blogspot.com/

** Näin oli aikoinaan, nykyisestä armeijan tilanteesta ja mekaanikoista en tiedä mitään.
Jos väität ettet osaa koota kiväärin lukkoa, uskottavuutesi putosinollaan.

a4

Suomessa pohditaan, pitäisikö sotaväkeen ottaa lisää naisia. Israelin näkökulmasta kysymys on outo – heillä asevoimissa on aina ollut muitakin kuin miehiä, ja sukupuoltaan saa nykyään jopa korjata inttiaikana valtion laskuun. Voisiko tästä ottaa mallia meillekin?
https://seura.fi/asiat/tutkivat/israelin-armeija-ei-katso-enaa-sukupuolta-seura-selvitti-sopisiko-toimintamalli-suomeenkin-kaikki-asepavelukseen-ja-naiset-kenraaleiksi/

Voisi.