Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Tiedekysymyksiä

Aloittaja Juha, tammikuu 29, 2019, 08:18:46

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Jaska

Lainaus käyttäjältä: mikainen - huhtikuu 14, 2019, 00:42:44
Kaksi vuotta sitten vain kolme ps:n kansanedustajaa äänesti hallintarekisterilakia vastaan. "Eliittiä" vastaan puheissa, käytäntö vähän toinen juttu.
Poliisikansanedustajat Veera Ruoho, Tom Packalen ja Mika Raatikainen saivatkin tuosta sitten Perussuomalaisten eduskutaryhmältä varoituksen. Myös Kari kulmala joka oli vastustanut hallintarekisteriä, mutta oli äänestyksestä poissa.

Juha


Jos erittynyt lima, flunssatyyppisten yhteydessä, vie pöpöjä ulkoistukseen, niistämisissä, jne, ja samoin tuo toimii keino pikkuroskien yhteydessä, niin miten vaikuttaa pöpöstöön se, jos niitä vedetään mukana suun kautta otettavilla, vähän alemman tason olo-tiloihin?

Onko äskeisessä pointtia? Voidaanko tuota soveltaa, tuloksellisesti?

Toope

Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - huhtikuu 14, 2019, 00:54:39
Toope miksi haluat tänne lisää kristillistä afrikkaa?
Tiedät hyvin, etten halua tänne Afrikkaa missään muodossa toisin kuin sinä.
Afrikka olkoon Afrikka, Eurooppa olkoon Eurooppa. Värejä paletissa ei tarvitse sekoittaa, muuten tulee harmaata.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 16, 2019, 22:51:16
Lainaus käyttäjältä: Tuottavuusloikka - huhtikuu 14, 2019, 00:54:39
Toope miksi haluat tänne lisää kristillistä afrikkaa?
Tiedät hyvin, etten halua tänne Afrikkaa missään muodossa toisin kuin sinä.
Afrikka olkoon Afrikka, Eurooppa olkoon Eurooppa. Värejä paletissa ei tarvitse sekoittaa, muuten tulee harmaata.

No problem, Toope. Ei niistä mustista tule harmaita, koska valkoinen on valkoinen vain puhtaan valkoisena. Eksää sen vertaa tiedä? Muut sitten on mustia valkoisinakin.

a4

Claude Monet oli värien käytön perusteella aika monikultturisti.
Harmaantuneenakin melko värikäs.

Juha

#125
Lainaus käyttäjältä: Juha - toukokuu 16, 2019, 18:51:46

Paraikaa on tosiaan kurkkukipua, poskiontelohyytelöitymää, tuntemuksia korvissa, ja päässä huojuttaa. Ei kuumetta.

Ehkä näyttää saivartelevalta, mutta minusta tietyistä tavallisissa arjen jutuista voi löytyä paljon, jos niitä vain seurailee avarasti. On selkeän konkreettinen pohja, sen teoretisoinnin lisänä. Teen mieluusti juuri tällaista.

Kun sanotaan, että flunssan aikaan tulisi juoda riittävästi lämmintä, ja se helpottaisi, niin ehkä, kun kylmän juominen voi saada flunssakynnyksen ylittymään melkein saman tien. On kokemusta. Mieleenpainuvimpia jotkut simailut, kylmässä maaseutukellarissa, heinäkuun helteillä. Seuraukset mieleenpainuvia, ja nopeita. Eikä ole vain tuo kokemus.

Onko sitten itselläni kurkku arka paikka, muista enemmän poiketen, en tiedä. Angiinoita oli pentuna jokunen.

Nesteen juontiin (ja syöntiin), etenkin nauttittavan ollessa lämmintä, voi liittyä nielun huuhtelevaa vaikutusta. Toisaalta se on paikallislämpöä, toisin kuin saunassa. Sauna korostaa verenkiertoa iholla, mikä voi tosiaan olla vaikutukseltaan hyvin erilaista, ja flunssatilanteessa eron voisi arvella merkittäväksi, kokemustasolle asti, ainakin jos saunoo reiluun tapaan. Arvelen nyt surutta näitä.

Jos ihmisellä on sympaattinen hermosto, joka liittyy tahdonalaiseen liikkumiseen, niin verenkiertoa on saatava mukaan. Se on taas pois tahdonalaiseen kuulumattomalta osalta, mikä taas liittyy "akkujen" lataamiseen.

Verenkierron kohdennus voi olla jotain. Tuntemuksia tästä saa esim niin, jos lämmintä suihkua kohdentaa eri kehoonosiin, tietoisesti. Sillä on vaikutusta. Toisaalta, on myös niitä lämpöhoitoja. Samoin voi paikallisesti eri lämpötiloja kokea ihan pukeutumisen keinoin. Kokonaisvaltaisempi lämpövaihtelu varmaan toista, joskin siinäkin voi olla jotain potentiaalista seurailtavaa, jos vaihtuvuus sopiva.

Entäs biodynaaminen flunssan hoito? Sellaista tuskin on keksitty, mutta voihan ajatuksen heittää, kun ei rangaista.


BTW  Onko ihmisiä, joiden tulisi melkein aina käyttää korkeakauluksista paitaa, tai jotain kaulusta, jos käytännössä haluaa, ettei ongelmia?

Juha


Etsin jonkin verran aktiivisesti kelailutilanteita. Minusta ne ovat kehittäviä, ja ilmenee sovellettavuuden parantumista sillekin, mitä tiedetään käytännöistä osuvina, oli osuus löydetty miten oli. Ehkä hyöty tästä popularisoivasta liittymästä tulee käsittely-laajuuden kautta, vaikka kallistuma kohden parempaa sovellettavuutta ja ajatustyön osuvuutta jäisikin osin uniikkimmaksi, kuin yleisten vankkojen löydöksien tapauksessa.

Jos jostain tieteen vahvasta alueesta on vaikka matemaattinen rautalankamalli, muun ohessa, niin sovelletuskohdat jää silti etsittäviksi, ja se, miten löydetty kytkeytyy muuhun. Kokonaisuuttakin vietävä jotenkin eteenpäin, vaikka vankkuusvajetta olisi. Millä tavoin menee ideologiseksi, niin siihen alasampumisvaiheeseen liittyy osuva, oma lääkityksensä.

Kun puheeksi tuli verenkierron kohdistuminen eri kropan alueelle, painotetusti, niin mitä kaikki merkityksiä tällainen painotus voi merkitä.

Tuli mieleen se, että kun pintaverenkierrosta, tai perifeerisemmästä painotuksesta päästään sisempään, niin voiko painotusero näkyä esim verenpaineessa? Nukkuessa verenpaineen voisi näin olettaa pienemmäksi. Sydän ainakin lyö vähemmän, joten verimäärän virtauma minuutissa voi pienetä, vai pieneneekö? Levossa jotain 5l/min, riippuen ihmisestä.

Jos verivirtauma ei levossa oleellisesti pienene, sydämmen kautta mitattaessa, niin pulssi voisi laskea, koska vähemmän pumppausvastusta, siis verenpainetta. Näistä voidaan tietää aika yksityiskohtaisesti. Ei haittaa, kun pääsee mukaan itsekkin noihin, kun törmää.

Jos veri kanavoituu tasaisesti kaikkialle, eikä kohdennu painotetusti keskustaan, tai periferiaan, niin kanava-pintala, joka palveltana laajempi, joten veren voisi ajatella kulkevan parhaiten, kun ei niin tiukkaa tuubia, jonne päätyä sullomaan elintärkeää.

Toisaalta, kun hiusverisuonistoa myöten menee kaikki valtimoon pumpattu tavara viimein, niin ehkä noin ei ole, vaan pienempi valtimopintalavalikoituma verivirtakeskityksessä johtaa saman painevaikutuksen suuntautumisen pienemmälle alueelle, jolloin puskevuus on helpompi toteuttaa. Sydän pääsee vähemmällä, jolloin verenpaine laskee, ja sydämen syke.

Tiedetään, että jos ruokailee, ja alkaa liikkua, on sydän suuremmalla rasituksella. Kun sydän on heikko, niin tällaiset voivat olla havaittavissa ilman suurempia arvailuja.

Se lienee selvää, että periferiassa kanavisto on pitempi, joten painetta on pakka saada enemmän, ellei kanaviston kimmo-ominaisuudet ideaaliset, mikä ei ole totta varmaan missään ikävaiheessa.

Jos verivirtaumaa keskittää periferiaan, niin mitä valikoidumpi paineen kohdennus merkitsee, terveyden kannalta tätä ruumiin rakennetta koskien? Missä vaiheessa avautuu tarve "oppia" uutta hiusverisuonistoa. Voiko oppimista edistää? Mitä kaikkea siihen liittyy?

Ajattelulla voi lähteä miettimään, että mitä mahdollisuuksia voisi olla sydän ja verisuonisairauksien hoidossa, ihan kotikonstein. Aika montaa asiaa ylläpidetään, jottei rapistumista tapahdu.

Tiedän, että tavan ihmiset useimmiten eivät usko lääkäreiden kehoituksia nähdä vaivaa liikunnan eteen, vaan odottavat helppoa ratkaisua, mikä voi olla utooppista. Aktiivisesta suhteesta terveyden ylläpitoon puhutaan. Mitä on tehtävissä rapistumisten ilmetessä?

Keski-ikäistä tällaiset asiat mietityttävät, tai perusuteliasta.

safiiri

Biodynaamista tapaa käytetään viljelyssä. Ellet halua siis viljellä nielussasi bakteereita biodynaamisesti, kannattanee etsiä flunssaan hoitomuotoja jostakin muualta kuin biodynaamisista toimintaperiaatteista.

Juha


En nyt ajatellut biodynaamisuudella tarkoittaa epäedullisten olojen kasvatusta. Biodynaamisuus, elinolojen parantamiseen, siinä ajattelin olevan potentiaalia.

Jos tarkemmin mennään tuohon kohtaan, niin elimistö on tainnut jutun jo keksiä, tai ajautunut sitä käyttämään.

Kun ihmisen aineenvaihdunta vilkastuu, tulehduksissa flunssissa, mitä pöpöstöhaasteita nyt onkaan, niin aineenvaihdunta voi vilkastu lisälämmön ansiosta, ja toisaalta aineenvaihdunta itsekkin lämmittää, esim paikallisesti, ellei kokonaisvaikutus laita tehostusta täydempään laajuuteen, esim selkeän kuumeen tapauksessa.

Kun aineenvaihdunta vilkastuu, niin elimistössä olevat perusjutut korostuu, siis ne, jotka ovat tavallisempaa ja jotain pysyvämpää, mukanakulkevampaa, erikoisatakkiin nähden, tai suhteessa johonkin horjuttavaan painotukseen.

Elimistön voi nähdä turvautuvan siiden diversiteettiin, joka on kohdennettavissa ilmenevään haasteeseen.

Käpertyminen on edelliselle päinvastaista. Siinä horjuttava erikoispainottuma saa enempi rehottaa, ja voi tosiaan kuormittaa kokonaisuutta paljon, koska ei ole samalla tapaa seesteisesti liittynyt eliön kokonaisuuteen, vaan voi vaatia tietynlaista neutralointia, ellei tietyntyylistä amputaatiota.

Mistä sitten koostuu sen monipuolisemman kohtaamisen oikeiseva vaihe. Se on sitä pysyvyystilan tuomista selkeämpänä sinne, jossa pysyvyystila on lähtenyt viettämään muualle. Haavan umpeutuminen on ilmaisullisesti ottaen kuvaava esimerkki. Veri ei oikein voi hyvin, kun joutuu suoniston ulkopuolelle. Menee hankalaksi sille kokonaisuudelle, jotka verestä pitävät, ja sitä tarvitsevat, elääkseen.

Monipuolisuuslisän tarjoaminen, tietynlainen joukkovoimaa, tai joukkoapua vaikuttaisi kuitenkin kuvaavalta, tässä yhteydessä. Biodynaamisia olosuhteita muuttuu toiseksi, jonkun kannalta suotuisemmaksi. Voihan olla, että tulokaskaan ei oikein pärjäile kovin kaksisesti, jos päätyy ihmiselle tyypilliseen ympäristöön. Win-Win, tietyt "oksentamiset", kuka niitä sitten toteuttaakin.

safiiri

#129
Lainaus käyttäjältä: Juha - toukokuu 17, 2019, 10:34:26

En nyt ajatellut biodynaamisuudella tarkoittaa epäedullisten olojen kasvatusta. Biodynaamisuus, elinolojen parantamiseen, siinä ajattelin olevan potentiaalia.

Siis ajattelit, että ihmisiä voidaan biodynaamisesti viljellä? Vai ehdotatko antroposofiaan suuntautumista? SE ihmisen hoitamiseen tarkoitettu "versio" on jo olemassa. Sitä kutsutaan homeopatiaksi.

LainaaBiodynaaminen viljely on maataloutta, jota harjoitetaan Rudolf Steinerin antroposofisten näkemysten mukaisesti. Steiner piti Koberwitzissa nykyisen Puolan alueella vuonna 1924 esitelmäsarjan, joka tunnetaan nykyisin Maatalouskurssin nimellä. Suomessa ensimmäisiä luontoisvoimaviljelykokeita tehtiin vuonna 1926.
...
Biodynaamisessa viljelyssä käytetään pitoisuuksiltaan erittäin laimeita biodynaamisia preparaatteja. (kts. homeopatia). Niiden valmistamisessa käytetään yleensä pieniä määriä lehmänlantaa tai kvartsia, joka on pakattu lehmän sarveen ja kätketty määräajaksi maahan. Preparaattien ei oleteta vaikuttavan aineellisesti, esimerkiksi kvartsi ei liukene. Preparaattien uskotaan dynaamisesti tukevan kasvia välittämällä maahan taivaankappaleiden kosmisia voimia[1], mikä jäsentää kompostoitumista ja tukee harmonista maatumista.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Biodynaaminen_viljely

Juha

#130

En tiennyt, että tuollaista ajattelua on ollut joskus, kuten antroposofia. Kaikenlaista on niin paljon, ettei ole tullut huomattua, vaikka sana varmasti ilmennyt jossain.

Googlasin vähän. Rudolf Steiner vaikuttaa hyvältä tyypiltä :) Laitetaan seurantaan.

Sanoisin sen, että nouseva teema on isohko, tosin suosikkiteemastoni laajuuteen tämä käänne ei tuo muutosta. Mahdollistä täsmennystä kyllä, ja mitä lie. En pyri asettamaan aktiivisesti ennakkoehtotoja tässä kohden.


L1. EMn henkilön ajatuksissa on jotain hyvää. Sen tiedän entuudestaan, että tällaiset terävät lähdöt rapautuvat, ja voivat myöhemmin näkyä niin, että samaa, arvostavaa suhdetta on vaikea löytää, sekamelskan keskeltä. Steineri oli näköjään selkeä teosofian haarauttaja, eli jotain kokonaisuutta meni uusiksi. Teosofiakin kokonaisuudessaan aika vierasta itselleni, joten tarkasti en tiedä, mitä meni uusiksi, vain sen, että näin on kerrottu. Linja vain näkyy tolkkuna, tosin kytkentä aiempaan teosofiseen pohjaan voi olla melkoinen rasite. Oliko vaihtoehtoja? Mielestäni kyllä oli, jotain. Aina on.

L2. L1een viitaten, mitähän ovat Rudulf Steinerista lähtevän kulttuurin "rappiolapset"? Onko niitä nimettävissä saman tien? Kuullut joskus puhuttavan, että monesti, joillakin kunnioitetuilla ihmisillä, voi lapset olla selkeitä alisuoriutujia. Ehkä näkyy laajemminkin, kuin lapsiin ulottuen.

Miten se kaukaisempi anti sitten, konkreettisen lapsien tapauksessa? Entä arvioidessa kulttuurihaaraa, jonka Rudolf Steiner jotenkin kätilöi maailmaan? Tai jos puhutaan Jeesuksen vastaavasta? Miten näistä voi ajatella? Löytyykö jotain merkittävää pääteltävää?

Juha


Jos eläin E, ei tunnista (T) itseään peilikuvasta, niin onko sanottua, ettei T voi olla mahdollista, En elinajan kuluessa?

E ---> T.

Jos polku toteutuisi, niin mitä se taas tarkoittaisi?

Juha


Laaja-alainen näkemys, josta edellä kerroin, on ollut mielessä reilut parisen vuosikymmentä, vaikka alkuun pienempänä ideana. Miten ajatukset menevät yhteen esim antorposofisten, tai aiempien holistisempien näkemysten kanssa en tiedä.

Vaikka voin liittää yhteen mitä sattu, en välttämättä pyri liittämään miten sattu, tai mitä sattu, jossain tietyssä liitosyrityksessä. Teorioita voi venyttää jotenkin, miten meneekin, tosin varmasti näille on omat lainalaisuudet, jos ajattelee, että seurailu täyttää jotkin tolkun kriteerit, vaikka siten, että ei odoteta ihmeitä kehittelyistä.

Kun ulkopuolista liittää lähelle jokaista, siltä osin kuin liittyvyyttä on, niin kaiken voi nähdä vähemmän erillisesti. Ei olla sen ihmeempää, mitä on meistä katsotun ulkopuolella, ja sekin voi tosiaan olla jotain erityistä meille, jos vain toimii, ja toimivuudella omat ehtonsa, kussakin yhteyspotentiaalissa.

Edellisellä pohjustin sitä ajatusta, että itseksi katsottua, voi nähdä myös osina, jotka eivät mätsää toisiinsa seesteisesti, tai ristiriitaa on, vaihtelevasti, ja joissakin tilanteissa se, minkä kokoonpanon kanssa on ollut kiva meneskellä, niin kohta "kanssa-kavereihin" on suhtauduttava varauksellisemmin.

Tälläinen näkövinkkelilaajennus voi olla tarpeen, jotta havahtuu ajattelmaan syntyvistä ongelmatilanteista ratkaisevasti. Teoretisoinnin ei tarvitse jäädä turhaksi.

Juha


Entä jos masentuneen tietynlinen, parempi ote todellisuuteen johtuukin siitä, että hän on enemmän muista erillään, eikä samalla tapaa joukon varassa, jolloin todellisuuden näkemisen arvo painottuu enemmän?

Jos todellisuuden näkee paremmin kuten se on, ja sitä voi arvioida osuvasti, niin intressiä täytyy olla. Jos yksinäiselle tämä vinkkeli on tärkeämpi, niin voiko asiaan vaikuttaa muitakin tekijöitä?

Tuleeko maailma rehellisemmäksi, jos ihmiset ovat yksinäisempiä? Siten maailma olisi kovempi paikka, mutta todempi samalla.

?

-:)lauri

#134
Miten ihmisen persoona muodostuu?

Aivotutkijat Gazzaniga ja Sperry tutkivat joskus 60-70 luvuilla "lobotomian" (aivopuoliskojen väliset vietiyhteydet katkaistaan) läpikäyneitä potilaita ja tulivat johtopäätökseen, että kun aivopuoliskot erotetaan toisistaan, myös persoona jakaantuu kahtia ja tutkijoiden keräämän todistusaineiston perusteella tuo vaikutti ihan järkevä johtopäätökseltä. Nyt kuitenkin koe on ilmeisesti pyritty toistamaan, mutta saatu tulos, että kahta persoonaa ei löydykään vaan, että mieli on ilmeisesti tietoinen molempien aivopuoliskojen asioista. Kysymys kuuluu, miten tuo voi olla mahdollista ts. on vain yksi persoona, vaikka aivopuoliskot eivät keskustele keskenään?

lähde: When you split the brain, do you split the person?
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.