Tiedekysymyksiä

[Karikko]

Eikös se tarkkuus (taajuus) ole sama asia- räpsäysnopeus ja tila missä räpsäistään.

Olen sitä mieltä, että tarkkuus on eri asia kuin nopeus.

Niillä on sen verran yhtäläisyyttä, että tarkkuus voi kärsiä jos nopeutta lisätään. Siksi mietinkin, eikö voitaisi lisätä jo olemassaolevia laitteita, sen sijaan että yritetään parantaa erittäin suurella ponnistuksella yksittäisen koneen suorituskykyä - siinä tulee monenlaisia rajoja vastaan. 
https://www.youtube.com/watch?v=4VNBu7wpluY   Zerwuska Haidis!

Kohdetta voidaan kutsua "eläväksi- tai liikkuvaksi ja sitä liikettähän koetetaan taltioida. -tuskin siihen väliin saadaan tungettua toista räpsijää ja yhdistettyä niiden räpsäisyjä.

Tämä oli räpsäisytieteellinen olettamus--

Kyllä niitä miljoonan fps:n kameroita mahtuu helposti ainakin puoli tusinaa. Räpsäisyjen yhdistäminen tapahtuu sitten kuvatusta materiaalista tietokoneiden, ent.ATK, avulla.

Onhan kehitetty jopa usean kameran avulla toteutettava 360asteen panoraamavideotekniikka.

360-video näyttää nimensä mukaisesti koko ympäröivän ympäristön. Panoraamavideossa usean eri kameran tuottamat kuvamateriaalit yhdistyvät yhdeksi kokonaisuudeksi.

Juu sitähän koetin sanoa, että niitä voi yhdistää. Mutta se ei edelleenkään tarkoita, että kuvauksen tiheyttä olisi nostettu ja kuvaa sitä kautta tarkennettu- Lukumäärä ei tarkoita tuossa tulkinnassa sitä.
Toisistaan poikkeavat asemat voidaan koostaa jälkeenpäin ohjelmoidusti.  Vierekkäin tai rinnakkain olevat kamerat kuvaavat hieman eri asioita, eri asemasta, toki ne saadaan täydentämään toisiaan. Edelleenkään ei silti se saman asian kuvaaminen ole kahden kameran avulla kasvanut, ilman muita toimia ja satsauksia.

Moninkertainen työ tuosta kertyy, eihän ne kiihdyttimiäkään (niiden ilmaisimia) tekisi niin valtavaksi, jos muuten voitaisiin saada tarkkoja tuloksia.

Muuten valoa ei voi nähdä se "fotoni" on täysin näkymätön, mutta toki aiheuttaessaan silmän kautta energian eri vaiheita (spektri) aivot tulkitsevat näkevänsä niitä heijastuksia mistä maailma koostuu. Eli energiavuorovaikutusta.

Silmäkin on siis ilmaisin jonka kautta tulevaa aaltojen värähtelyä aivot tulkitsevat ja rakentavat "kuvia. Silmät eivät siis "näe" mitään, mutta ilman näköaistia, aivot eivät osaa käsitellä sitä tietoa ja muodostaa mielessä tapahtuvia kuvia..

[ROOSTER]

Eikös se tarkkuus (taajuus) ole sama asia- räpsäysnopeus ja tila missä räpsäistään.

Olen sitä mieltä, että tarkkuus on eri asia kuin nopeus.

Niillä on sen verran yhtäläisyyttä, että tarkkuus voi kärsiä jos nopeutta lisätään. Siksi mietinkin, eikö voitaisi lisätä jo olemassaolevia laitteita, sen sijaan että yritetään parantaa erittäin suurella ponnistuksella yksittäisen koneen suorituskykyä - siinä tulee monenlaisia rajoja vastaan. 
https://www.youtube.com/watch?v=4VNBu7wpluY   Zerwuska Haidis!

Kohdetta voidaan kutsua "eläväksi- tai liikkuvaksi ja sitä liikettähän koetetaan taltioida. -tuskin siihen väliin saadaan tungettua toista räpsijää ja yhdistettyä niiden räpsäisyjä.

Tämä oli räpsäisytieteellinen olettamus--

Kyllä niitä miljoonan fps:n kameroita mahtuu helposti ainakin puoli tusinaa. Räpsäisyjen yhdistäminen tapahtuu sitten kuvatusta materiaalista tietokoneiden, ent.ATK, avulla.

Onhan kehitetty jopa usean kameran avulla toteutettava 360asteen panoraamavideotekniikka.

360-video näyttää nimensä mukaisesti koko ympäröivän ympäristön. Panoraamavideossa usean eri kameran tuottamat kuvamateriaalit yhdistyvät yhdeksi kokonaisuudeksi.

Juu sitähän koetin sanoa, että niitä voi yhdistää. Mutta se ei edelleenkään tarkoita, että kuvauksen tiheyttä olisi nostettu ja kuvaa sitä kautta tarkennettu- Lukumäärä ei tarkoita tuossa tulkinnassa sitä.
Toisistaan poikkeavat asemat voidaan koostaa jälkeenpäin ohjelmoidusti. Vierekkäin tai rinnakkain olevat kamerat kuvaavat hieman eri asioita, eri asemasta, toki ne saadaan täydentämään toisiaan. Edelleenkään ei silti se saman asian kuvaaminen ole kahden kameran avulla kasvanut, ilman muita toimia ja satsauksia.

Onko meillä nyt sama ongelma kuin useilla aviopareilla, puhumme toistemme ohi emmekä ymmärrä mitä toinen yrittää sanoa?

Minä ymmärsin alleviivatun osan niin, että ajattelet kameran olevan fyysisen kokonsa vuoksi niin paljon sivussa toisesta kamerasta ettei saatua kuvaa voi käyttää tuplaamiseen.

Tietysti kun puhutaan miljoonan kuvan sekuntivauhdista, pienetkin asiat vaikuttavat paljon. Joku varmasti osaa laskea, paljonko esim. 10cm välinen objektiivien etäisyys vaikuttaa kuvakulmana 200cm etäisyydeltä kuvaavissa kameroissa asteina ja miten se vaikuttaa katsojaan kun hän ruutu kerrallaan katsoo kaksi miljoonaa kuvaa.

En laske mutta luulen, ettei sillä ole vaikutusta, ihminen ei pysty havaitsemaan objektiivien kulman aiheuttamaa noin pientä eroa kahden ruudun välillä. Sen matemaatikon kaveri, se ohjelmoija, pystyy varmasti tekemään koodinpätkän jolla tuo kulmavirhe oikaistaan jos halutaan halkoa hiuksen miljoonasosa.

Varsinainen kysymykseni ja siihen liittyvä rautalankamalli:

Otetaan rautalankaesimerkki. Kamera pystyy valottamaan ja ottamaan yhden kuvan tunnissa. Tämä on tarpeeseen nähden liian vähän, joten otetaan toinen samanlainen kamera ja ohjelmoidaan se räpsähtämään myös tunnin välein mutta puoli tuntia aina sen toisen jälkeen.

Käsittääkseni näin saadaan kaksi samanarvoista kuvaa tunnissa, puolen tunnin välein.

Saman tuplaantuvuuden luulisi pätevän myös kameraan jolla otetaan 1000 000 kuvaa sekunnissa, jolloin tuloksena olisi 2 miljoonaa kuvaa/sek. Eikös?

[Jaska]

Kuvittelun puolellahan tätä pohdimme.

Perinteisessä kamerassa kuva otetaan avaamalla luukku hetkeksi ja sitten sulkemalla se. Nopeus jolla luukkua pystytään fyysisesti avaamaan ja sulkemaan rajoittaa sitä montako kuvaa sekunnissa voidaan ottaa.

Jos on otettava miljoona kuvaa sekunnissa, niin ajattelisin, että fyysistä luukkua ei auota, vaan sensorissa jokaiseen pikseliin tulee kuvavirtaa pisteen väristä ja valoisuudesta ja kamera tallettaa näiden pikseleiden tilaa suurella taajuudella. Oikeastaan vähän epäilen saadaanko kaikkien pisteiden tila talteen niin samanhetkisesti että toinen kamera voidaan laukaista näiden hetkien välissä. Eikö pikemminkin sama kamera jos väli on puolitettavissa.

[Kopek]

Venäjän ja Ukrainan eroja tieteellisesti selitettynä. Voi olla vähän propagandaakin mukana.

https://www.pravda.com.ua/eng/columns/2022/03/27/7334943/

[Karikko]

Eikös se tarkkuus (taajuus) ole sama asia- räpsäysnopeus ja tila missä räpsäistään.

Olen sitä mieltä, että tarkkuus on eri asia kuin nopeus.

Niillä on sen verran yhtäläisyyttä, että tarkkuus voi kärsiä jos nopeutta lisätään. Siksi mietinkin, eikö voitaisi lisätä jo olemassaolevia laitteita, sen sijaan että yritetään parantaa erittäin suurella ponnistuksella yksittäisen koneen suorituskykyä - siinä tulee monenlaisia rajoja vastaan. 
https://www.youtube.com/watch?v=4VNBu7wpluY   Zerwuska Haidis!

Kohdetta voidaan kutsua "eläväksi- tai liikkuvaksi ja sitä liikettähän koetetaan taltioida. -tuskin siihen väliin saadaan tungettua toista räpsijää ja yhdistettyä niiden räpsäisyjä.

Tämä oli räpsäisytieteellinen olettamus--

Kyllä niitä miljoonan fps:n kameroita mahtuu helposti ainakin puoli tusinaa. Räpsäisyjen yhdistäminen tapahtuu sitten kuvatusta materiaalista tietokoneiden, ent.ATK, avulla.

Onhan kehitetty jopa usean kameran avulla toteutettava 360asteen panoraamavideotekniikka.

360-video näyttää nimensä mukaisesti koko ympäröivän ympäristön. Panoraamavideossa usean eri kameran tuottamat kuvamateriaalit yhdistyvät yhdeksi kokonaisuudeksi.

Juu sitähän koetin sanoa, että niitä voi yhdistää. Mutta se ei edelleenkään tarkoita, että kuvauksen tiheyttä olisi nostettu ja kuvaa sitä kautta tarkennettu- Lukumäärä ei tarkoita tuossa tulkinnassa sitä.
Toisistaan poikkeavat asemat voidaan koostaa jälkeenpäin ohjelmoidusti. Vierekkäin tai rinnakkain olevat kamerat kuvaavat hieman eri asioita, eri asemasta, toki ne saadaan täydentämään toisiaan. Edelleenkään ei silti se saman asian kuvaaminen ole kahden kameran avulla kasvanut, ilman muita toimia ja satsauksia.

Onko meillä nyt sama ongelma kuin useilla aviopareilla, puhumme toistemme ohi emmekä ymmärrä mitä toinen yrittää sanoa?

Minä ymmärsin alleviivatun osan niin, että ajattelet kameran olevan fyysisen kokonsa vuoksi niin paljon sivussa toisesta kamerasta ettei saatua kuvaa voi käyttää tuplaamiseen.

Tietysti kun puhutaan miljoonan kuvan sekuntivauhdista, pienetkin asiat vaikuttavat paljon. Joku varmasti osaa laskea, paljonko esim. 10cm välinen objektiivien etäisyys vaikuttaa kuvakulmana 200cm etäisyydeltä kuvaavissa kameroissa asteina ja miten se vaikuttaa katsojaan kun hän ruutu kerrallaan katsoo kaksi miljoonaa kuvaa.

En laske mutta luulen, ettei sillä ole vaikutusta, ihminen ei pysty havaitsemaan objektiivien kulman aiheuttamaa noin pientä eroa kahden ruudun välillä. Sen matemaatikon kaveri, se ohjelmoija, pystyy varmasti tekemään koodinpätkän jolla tuo kulmavirhe oikaistaan jos halutaan halkoa hiuksen miljoonasosa.

Varsinainen kysymykseni ja siihen liittyvä rautalankamalli:

Otetaan rautalankaesimerkki. Kamera pystyy valottamaan ja ottamaan yhden kuvan tunnissa. Tämä on tarpeeseen nähden liian vähän, joten otetaan toinen samanlainen kamera ja ohjelmoidaan se räpsähtämään myös tunnin välein mutta puoli tuntia aina sen toisen jälkeen.

Käsittääkseni näin saadaan kaksi samanarvoista kuvaa tunnissa, puolen tunnin välein.

Saman tuplaantuvuuden luulisi pätevän myös kameraan jolla otetaan 1000 000 kuvaa sekunnissa, jolloin tuloksena olisi 2 miljoonaa kuvaa/sek. Eikös?

On varmaan sitä ohi puhumista, samaa tapahtuu ilmeisen yleisesti.

Kaksi "yksikköhän tässäkin sovittaa näkemyksiään yhteneväiseksi kuten kameroiden lisäyksessäkin, sitä räjäytyskuvaa.

[a4]

Venäjän ja Ukrainan eroja tieteellisesti selitettynä. Voi olla vähän propagandaakin mukana.

https://www.pravda.com.ua/eng/columns/2022/03/27/7334943/

Mielenkiintoinen kirjoitus. Kiitos linkistä.
Pitääpä sulatella.

Joo, eli Venäjä olisi vertikaalisesti kollektiivinen (ja individualistinen) eli autoritaarinen käskytysyhteiskunta, Ukraina horisontaalisesti kollektiivinen eli heikko valtio ja pohjoismaat horisontaalisesti individualistisia eli vahva yhteiskunta ja yksilönvapaudet.

[Toope]

Venäjän ja Ukrainan eroja tieteellisesti selitettynä. Voi olla vähän propagandaakin mukana.

https://www.pravda.com.ua/eng/columns/2022/03/27/7334943/

Mielenkiintoinen kirjoitus. Kiitos linkistä.
Pitääpä sulatella.

Joo, eli Venäjä olisi vertikaalisesti kollektiivinen (ja individualistinen) eli autoritaarinen käskytysyhteiskunta, Ukraina horisontaalisesti kollektiivinen eli heikko valtio ja pohjoismaat horisontaalisesti individualistisia eli vahva yhteiskunta ja yksilönvapaudet.

Mutta eikö Venäjä ole taantunut kuin islamilainen maailma?
Kulttuuri jauhaa pa...aa, eikä kehity?

[ROOSTER]

Kuinka suuri osa naarashyttysistä onnistuu lisääntymisessään?

Naarashyttynen lähtee kuoriuduttuaan vokottelemaan koirashyttysiä. Kun tai jos pari löytyy ja coitus onnistuu, niin sen jälkeen sen pitää pysyä hengissä ja välttyä saalistajilta, nauttia veriateria ja löytää sopiva paikka muutamalle tai kymmenille munille. Sitten pitää vielä olla pitkän aikaa sopivat sää- ja muut olot, että pesintä onnistuu ja toukkien pitää välttää saalistajat ja muut vaarat.

Miten ihmeessä näin vaativan tapahtumaketjun vaativa lisääntyminen voi onnistua niin laajamittaisesti, että nuo itikat pystyvät kiusaamaan kaiken aikaa ja kaikkialla? Se on luonnon ihme.

[Hippi]

^
Mitä nyt pikaisesti aiheesta googletin, niin tuossa vielä munat talvehtivat, joten melkoiset vaatimukset on munintapaikalla, että se säilyy elinkelpoisena talventuloon asti. Munia tosin yhdestä naaraasta putkahtaa 300-1000 kappaletta, joten melkoinenkaan hävikki ei kantaa pääse tappamaan sukupuuttoon. En jaksanut enää selvittää, miten hajonta on noin suurta.

Voisiko tuosta päätellä, että poikkeuksellisen kuiva syksy toisi seuraavalle vuodelle vähäisemmän määrän inisijöitä?

[ROOSTER]

^
Mitä nyt pikaisesti aiheesta googletin, niin tuossa vielä munat talvehtivat, joten melkoiset vaatimukset on munintapaikalla, että se säilyy elinkelpoisena talventuloon asti. Munia tosin yhdestä naaraasta putkahtaa 300-1000 kappaletta, joten melkoinenkaan hävikki ei kantaa pääse tappamaan sukupuuttoon. En jaksanut enää selvittää, miten hajonta on noin suurta.

Voisiko tuosta päätellä, että poikkeuksellisen kuiva syksy toisi seuraavalle vuodelle vähäisemmän määrän inisijöitä?

Voisi ajatella, että kuivana syksynä kutulammet kuivuvat, mutta niin kuivaa on harvoin. Keväällä sen sijaan kuivuus saattaa tappaa miljardeittain hyttysalkuja. Juuri se kai on kannanvaihtelun syy.

Salmelan mukaan karkea nyrkkisääntö hyttysten määrän ennustamisessä pätee: mitä enemmän on lunta, sitä enemmän hyttysiä.

[kertsi]

Hyttysen lisääntymisen yhteydessä pesintä-termi varmaan on virheellinen, koska mitään pesäähän eivät hyttyset rakenna. Myös kutu kuulostaa omaan korvaani omituiselta, kun ei ole kyse vesieläimistä kuten sammakoista ja kaloista. Mikähän sitten olisi parempi termi?

[kertsi]

Hyytysen levittämistä taudeista kertoo wiki:

Hyttysillä on suuri merkitys monien tartuntatautien, erityisesti malarian, levittäjinä.[6] Noin kolme prosenttia 3 500:sta tunnistetusta hyttyslajista levittää ihmisille vaarallisia tauteja.[1] Maailmanlaajuisesti merkittäviin hyttysen levittämiin sairauksiin kuuluvat malarian lisäksi denguekuume, keltakuume, lymfaattinen filariaasi, chikungunya, zika, Japanin aivotulehdus ja Länsi-Niilin virus.[7] Vuonna 2015 näille taudeille alttiina oli noin puolet maapallon väestöstä.[1] Hyttyset tappavatkin ihmisiä enemmän kuin mitkään muut eläimet: yli 725 000 ihmistä kuolee vuosittain hyttysten levittämiin tartuntatauteihin.[8][9]

Nykyisin Suomessa hyttyset levittävät pogostantautia[10][9], Inkoon tautia[9], Chatangavirusta[11] sekä jänisruttoa[10][9]. Hyttysten levittämät taudit ovat jossain määrin yleistymässä myös kehittyneissä maissa. Chikungunya on jo aiheuttanut Etelä-Euroopassa kotoperäisiä epidemioita, ja denguekuume levinnee tulevaisuudessa myös Eurooppaan.[10][9]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pogostantauti (wiki)  (mm. niveltulehduksia)
Jänisrutto (wiki)¨
[url)https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002921884.html]Inkoon virus [/url] (HS) (aivotulehduksia ja aivokalvontulehduksia, tai oireeton tai flunssan kaltainen. Löydetty Venäjällä yleinen Chatanga-viruksen muoto, jota tutkijat kutsuvat Möhkön kannaksi.)

Miksihän hyttyset levittävät usein sellaia tauteja, jotka aiheuttavat neurologisia oireita?

[Toope]

Mikä vika hyttysissä on? Maailma tarvitsee noita.

[Karikko]

Mikä vika hyttysissä on? Maailma tarvitsee noita.

Ei mitään sinänsä, kunhan imevät tarvitsemaansa verta jotain muualta.  "Tarpeettomia olentoja maa on täynnänsä, koska ne ovat tarpeellisia.

[ROOSTER]

Mikä vika hyttysissä on? Maailma tarvitsee noita.

Vielä ei ole löydetty välttämätöntä tarvetta niille.

Mitä jos hyttyset katoaisivat maailmasta?

Ihmishenkiä todennäköisesti säästyisi.

Mitään kovin dramaattista tuskin tapahtuisi. Päinvastoin lukuisia ihmishenkiä säästyisi, kun hyttysten levittämät taudit katoaisivat.

Maailman terveysjärjestön WHO:n tilastojen mukaan pelkästään malaria tappaa maailmassa vuosittain yli puoli miljoonaa ih­mistä.

Hyttysten merkitystä ekosysteemille on yleisesti ottaen liioiteltu.
...
Esimerkiksi surviaissääsket, vaaksiaiset, vesiperhoset ja päivänkorennot ovat niin linnuille, lepakoille kuin kaloille paljon hyttysiä tärkeämpää ravintoa.

Suomen luonnossa elää joitakin hyttystoukkien saalistamiseen erikoistuneita selkärangattomia, mutta todennäköisesti niillekin löytyisi korvaavaa ravintoa, jos hyttyset häviäisivät.

Toisaalta on hyvä muistaa, että ravintoverkkojen ja ekosysteemien toiminta tunnetaan vasta pintapuolisesti.

Minä uskon, että vampyyrit korvaisivat hyttysten tyhjäksi jättämän verenimijäekolokeron hyvinkin nopeasti.