Tiedekysymyksiä

[Jaska]

Mitä aikaisemmin syöpä havaitaan ja hoidetaan, sen parempi ennuste. Taudin murehtimisesta ei varmaan ole apua parhaan elämisen tavan valitsemiseen. Johonkin kilpailevista kuolinsyistä jokaisen elämä kuitenkin päättyy.

[Sepe]

Tarkoittaako Juha syövän kanssa sovussa elämisellä että syöpää, kaveria ei käydä esim. myrkyttämään tai leikkelemään?

[Juha]

Tarkoittaako Juha syövän kanssa sovussa elämisellä että syöpää, kaveria ei käydä esim. myrkyttämään tai leikkelemään?

Jep.

Kysymys on hassu. Kannattaisiko se sitten sen takia jättää tekemättä. Ehkä, ehkä ei. Tai riippuu jatkosta.

Kysymyksiä voi esittää vastaustenhaku mielessä. Toisaalta kysymys voi olla retorinen. On tätäkin.

Jotain itämaisia juttuja kun lukenut, niin guru saattaa pamauttaa sellaisen kyssärin, jonka tarkoitus on niin hassu, että enemmän kyseessä on vaikutus. Vaikutusta kysyjään, ja pohdiskelijaan saa vastaamalla, sekä sitä yhteyttä, ja jos jokin vaikutus on se juttu, mitäänsanomattomuudesta poiketen, niin yleisemmäksi menee tällainen suhde, kyssäreihin.

Vastaamista, erityisesti oikein-vastaamista, on kritisoitu jonkin verran. Ei ole kauhean uusi juttu, tosin tiedä näistä yleisesti paljoa.

[-:)lauri]

Eroaako homoseksuaalien aivot heteroiden aivoista siten, että homoseksuaalien aivot ovat sateenkaaren väreissä?

[Juha]

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/02/24/luulotaudiksikin-epailty-fibromyalgia-nakyy-tulehduksena-aivoissa-amanda-20

Mitä se sellainen luulotauti oikein on? Käsitelläänkö ammatillisestikin jotain sellaistakin, jota ei ole olemassa?

[a4]

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/02/24/luulotaudiksikin-epailty-fibromyalgia-nakyy-tulehduksena-aivoissa-amanda-20

Mitä se sellainen luulotauti oikein on? Käsitelläänkö ammatillisestikin jotain sellaistakin, jota ei ole olemassa?

Luulotauti on vähän kuin auto. Kummatkin ovat sanoja. Ne ovat olemassa ainakin sanoina.

Autoa tai luulotautia ei ole olemassa, jos:
-Ei tiedä mitä ne ovat, jolloin ei voi havaita niitä.
-Luulee tietävänsä mitä ne ovat ja ettei niitä ole olemassa.

Ammattejakin on monenlaisia. Pappeja, selvännäkijöitä, runoilijoita, tiedemiehiä, ammattiautoilijoita, lääkäreitä,..

[Juha]

1.  Tieteellisessä piirissä (TP) on teemana, mm tietoisuus.
2.  Toisissa piireissä (T₂P) on teemana Jumala, ja Jumalan olemassaolo.

Millä tavoin käsiteltävien luonne eroaa toisistaan? Itselleni jäänyt joskus ihmettelevä kuva siitä, miten arvelun kohde voi olla tuntematon, ja tiivistetty käsitteenomaisesti, jonka jälkeen lähdetään ottamaan selvää, mihin käsite ehkä viittaa, tai mihin sen tulisi viitata, vaikka jonkin sopimuksen nojalla.

Jos viittauksiin käytetty sana ei ole käsitteenarvoista, tai ei käytäntöä seuraamalla käsitteenomaisesti käytössä, niin tällainen "hakutekniikka" lienee erilaista.

Jotta hakeminenkin olisi jotenkin tieteellistä, tulisi välineiden kuvata todellisuutta, eli jos ovat epätäydellisiä, ja ei-niin-nojattavia, niin virhe voisi tapahtuva vain, jos tällaisesta tulisi käytännössä jotain täsmempää.

Täsmäöveriksi voisi tällaista hairahdusta kutsua. Täsmäöveri kyllä vie, mutta tosiaan ohi niiden viitteiden, joista osuvampi, ja etenkin jatkotarkentavampi mahdollisuus kehkeytyisi, taatumman pohjaponnismahdollisuuden avulla.

Kielelliskäsitteellinen rakentelukin voi törmätä itseensä, tai jäädä itsensä vangiksi. Miten sitten muun rakentelun kanssa. Mitähän tällainen vaihtoehtovinkkeli toisi toisella tapaa luontevasti tarkasteluun, tätä maailmaa koskien, jossa on päädytty elämään?

Degugging, and debugging again, ... what is the gain? Koodaajat päätyvät helposti ylitietämisriskien hoksaamiseen todennäköisesti ilmenevinä, etenkin jos sattuvat olemaan tumpelotyyppisempiä rakentajia.

Täsmäkieli, varma paikka, missä lie. Suuntakieli, tuuppi, osapotkut, niin pärjää, jotkut. Kieli on usein terästeistä, ja sen mukaista sen kulkemiset. Eräänlainen kone ja systeemi, jolla pääsee, minne pääsee. Toisaalta fiksaatiomaisen kulun saa aikaan myös sumealla kielellä, joka käytännössä kuitenkin viittaa hyvin vahvasti juuri tietyllä tapaa todelliseen.

Yliturvautuminen kankeuteen, on vähän kuin sen reitin tallaamista sotkuksi, josta etenemis-suunta vielä olisi muuten saatavissa selville. Mitähän sovellutuksia, tällä löydöksellä?

[a4]

Mitähän sovellutuksia, tällä löydöksellä?

Tämä oli ainoa lause jonka ymmärsin viestistäsi, joten en osaa valitettavasti vastata tuohon kysymykseesi koska en tiedä mihin löydökseen siinä viitataan.
Ehkä joku toinen osaa auttaa sinua.

[Juha]

Aijaa.

Tieteentekijöihinkin voi vähän pettyä:
https://www.youtube.com/watch?v=mYs7feKFumU (rohkeus) Vähän viittaa sellaisen kartoittamiseen, mikä on mitä-lie. Mene sitten siihen. Okei. Vähän sellainen teema tieteen avulla lähestyttäväksi, josta yllä mainitsin.

Ehkä tuollainen tempaus on jotain jollekin. Siis inspiroi. Epäilen vakavasti, vaikka itseäni ei sytyttänyt ihan, tuloksellisuustavoitteinen kun olin.

Ei tosiaan perinteinen alue, tieteelle, luulisin. Kun kerran ryhtyivät populaariaiheisempaan, niin rohkeita olivat. Sonja kyllä oli aika hyvä, tietyllä tapaa. Neliulotteinen kuvaus eliöiden piirteistä oli hyvä.

Joistain aiheista saadaan enemmän tolkkuuntumista. Voiko ajatella, että kun mennään lähelle ihmisen piirteitä, jotka vielä kytkeytyvät ihmisen omaan arvostukseen, niin tällainen teema on vaikea jo lähtökohdiltaan.

Toisaalta vaikeitta ja kiistanalaisuutta voi jäädä myös periaatteessa melko objektiivisesti lähestyttäviin teemoihin, jolloin sidoksellisuus rakentuu eri tavoin, ja jääviys käy sanana paremmin kuvaamaan lähestymisvaikeutta.

Jos rohkeuden kaltaiset käsitteet olisivat tutkijoille, tai joillekin kuin vettä, niin mitä se tarkoittaisi, tällaista ihmistä ajatellen?


((L: Arvostelin liian hätäisesti, kesken ohjelman katsomisen. Oli siinä tolkkua, kun summailu sellaisena))

[Juha]

"K": Voiko diabeteksen kehittymistä ehkäistä arkisin luomutoimin, ja jos, niin miten?

Kävi itsellä mielessä kysymys, että kun ääreiskehon ongelmia, ja raajoja voidaan joutua jopa amputoimaan, pitkälle kehittyneessä diabeteksessä, tai haveritilanteessa, jossa palautuminen normitasolle estyy, diabeteksen heikentävän vaikutuksen takia, niin kieltämättä kiva, jos tällaiseen voi vaikuttaa, suoraan omalla toiminnan fiksuudella.

Ruokavalio ja sokeriarvot ovat tietysti tuttua arkitoimintaa, jo entuudestaan. Sitten on tarjottu liikuntaakin, ja sopivaa palautumista, siis jotain yleiskuntoon liittyvää, sopivan lääkityksen lisäksi, siis rinnalle.

Diabetes-taudin mekanismi kiinnostaa. Jos jaloista vaikka menee hermotusta vähemmälle, niin kai se kehollisesti ja toiminnallisesti on kuin amputaatiota, jo ennen raajojen katkaisuoperaatiota. Jalat voi toimia, vaikkakin zomibie-tasoisemmin. Ei ihan kiva juttu, kun ne pidettävä vielä ehjinä, ja ilman tuntoaistiherätettä huolehtiminen menee aika erikoiseksi.

Montaa asiaa voidaa käytännössä joutua hoitamaan, ja ylläpitämään, sillä suuri osa ihmiselimistön tärkeistä toiminnoista taitaa olla tietoista tasoa ajatellen zombioosin takana. Diabeteksen takia, tunnottomat jalat, ei näinollen ole elämässä täysin vieras juttu, tai näin voi asiaa ajatella.

Entä jos ajattelee vaikka paljasjalkailua, missä tuntoaistinkanavaa tulee käytettyä, ehkä tehokkaammin kuin mitä tavan eläjällä on tapana, nykymaailmassa. Paljasjalkailu on hyvin aistillista, jopa kiusallisen tuntuvaa. Jos siis tuon tekee ennen hermoston kuoleutumista.

Jos hermosto olisi ensimmäinen vetäytyvä, eli kokonaisuus päätyisi amputointiin jo elimistöön kertyneen viisauden takia, niin päätelmä voisi olla toinen, jos jalat laittaisi tällaista käytäntöä vastaan. Tulisiko viesti kuunneltua, ja jatkuisiko resurssien jakaminen kokonaisuuden suunnalta, kun jalat muutenkin aika tärkeässä osuudessa, mitä kokonais-resursseihin tulee.

Jos tilanne muuttuu, niin aika päätoimijakin voi olla leikkuuvuorossa. Näin ihmistä koskien, tietty kuuluuvuus tulee päätettyä ihan tietoisista pohdinnnoista huolimatta. Mikä on aiemmin ollut ok, onkin muuttunut jatkossa ongelmaksi. Ja ehkä päinvastoin, jos yleistää laajemmin.

Diabetekselle jos vaikkeisi vaihtoehtonimikettä, siis kuvaavaa tarkoitusta varten, niin voisi olla kehollinen alzheimer, jonka viimeisin muoto on tietysti tavan keskustasellainen. Rappiollisuus voisi olla tässä se yhdistävä tekijyys, tai näin voisi olla ihan hyvä arvella, tarkempaa mekanismia tuntematta.

Yleisesti kansanviisautena on taas jotain tuttua, tähänkin: Use it, or loose it. Käyttämättömyys ja toimimattomuus on päätöksenä menettämistä. Päätöstä amputoida. Tälle suoran kuvaavalle tasolle ei kansanviisaus yleensä riitä, tuskin tässäkään, tai ei tiedossani.

[Jaska]

"K": Voiko diabeteksen kehittymistä ehkäistä arkisin luomutoimin, ja jos, niin miten?

Kävi itsellä mielessä kysymys, että kun ääreiskehon ongelmia, ja raajoja voidaan joutua jopa amputoimaan, pitkälle kehittyneessä diabeteksessä, tai haveritilanteessa, jossa palautuminen normitasolle estyy, diabeteksen heikentävän vaikutuksen takia, niin kieltämättä kiva, jos tällaiseen voi vaikuttaa, suoraan omalla toiminnan fiksuudella.

Ruokavalio ja sokeriarvot ovat tietysti tuttua arkitoimintaa, jo entuudestaan. Sitten on tarjottu liikuntaakin, ja sopivaa palautumista, siis jotain yleiskuntoon liittyvää, sopivan lääkityksen lisäksi, siis rinnalle.

Diabeteksesta on foorumilla nimikkoketjukin, josta tietoa diabeteksen kehittymistä vastaan toimisesta voi suodattaa ja diabetesliiton sivut käsittelevät asiaa kansantajuisella tasolla. Et oikeasti halua syvällisesti paneutua sairauteen, mutta hokkuspokkuskeinoa ei ole. Amputaatiosta tieteellisesti esim: https://www.kaypahoito.fi/nak06871

Pelkistetty ohje on noudattaa terveitä elämäntapoja, jotka ovat hyväksi kaikille. Ja ellei se riitä, niin koitetaan lääkkeillä tukea.

Diabetes on kuolemaan johtava sairaus, mutta voi henki mennä muusta syytä ensin.

[Juha]

Pelkistetty ohje on noudattaa terveitä elämäntapoja, jotka ovat hyväksi kaikille. Ja ellei se riitä, niin koitetaan lääkkeillä tukea.

Kirjoitukseni oli oikeastaan tällaisen idean perustelua, ja päätyi myös kokonaisvaltaisen terveyden edistävään voimaan, myös lääkkeiden käytön ollessa rinnan mukana.

Tuollaisia hyviä ohjeita on olemassa, joten hyvä, jos juurettuvat, ja löytyy selkeä peruste olla mukana. Tavan kansalaisena voi jotenkin ymmärtää ja tajuta tärkeysiä paremmin, jos selvittää koko toimintakenttää. Tätä ei yleensä tehdä valmiiksi, ja toisaalta vaikeakin, koska omaan tilanteeseen soveltaminen on tässä se haaste.

Myös ammattikunta on helposti vasten tätä. Tietoa on, monenlaisena, muttei ota tullakseen sovelletuksi, kuten toivoa voisi.

Joitakin ymmärrettävyys motivoi aika suoraan. Tukin huono juttu.

Ymmärrettävyys on samalla kokonaisuutta, ja sen voimaa, ja tästä ei voi sanoutua suoraan ohjetasolle, koska merkitykset katoavat, ja omakohtainen linkki. Eri asia on, jos ihminen haluaa olla ymmärtämättä. Silloin selvyyttä ei oikein millään tahdo lähteä tulemaan.

[Toope]

Mitähän sovellutuksia, tällä löydöksellä?

Tämä oli ainoa lause jonka ymmärsin viestistäsi, joten en osaa valitettavasti vastata tuohon kysymykseesi koska en tiedä mihin löydökseen siinä viitataan.
Ehkä joku toinen osaa auttaa sinua.

Oliko Juhan kommentti taas hieman "moniselitteinen"...?

[Jaska]

1.  Tieteellisessä piirissä (TP) on teemana, mm tietoisuus.
2.  Toisissa piireissä (T₂P) on teemana Jumala, ja Jumalan olemassaolo.
...
Yliturvautuminen kankeuteen, on vähän kuin sen reitin tallaamista sotkuksi, josta etenemis-suunta vielä olisi muuten saatavissa selville. Mitähän sovellutuksia, tällä löydöksellä?

Jos tuolla  tajunnanvirran harhailupolulla on piilotettuna löydöksiä, niin tuskin löytyy ketään niitä sovellettaviksi etsimään.

Ihmiset lukenevat mieluiten kirjoituksia, joissa käsiteltävälle asialle annetaan selkeä hahmo ja näkökulma jonka voi kokea oivaltavaksi. Tai torjumisen arvoiseksi.

[Juha]

Jos tuolla  tajunnanvirran harhailupolulla on piilotettuna löydöksiä, niin tuskin löytyy ketään niitä sovellettaviksi etsimään.

Tuotosta voi nimittää tajunnanvirraksi, jne. Oli nimitysvalinta mikä sattuikin, niin löydettävää en lähtisi siitä hakemaan.

Tällainen päätelmä olisi vähän kuin jos tiivistäisi etsimisyritystä viittaavaan sormeen, tai siihen, että sormella yritetään viittailla jonnekkin. Mitähän löydettävää siinä mahtaa olla? Minun vuoro vähän äimistellä, tässä kohden käsittelyn kuljetusta.