Tiedekysymyksiä

[safiiri]

Jos tuolla  tajunnanvirran harhailupolulla on piilotettuna löydöksiä, niin tuskin löytyy ketään niitä sovellettaviksi etsimään.

Tuotosta voi nimittää tajunnanvirraksi, jne. Oli nimitysvalinta mikä sattuikin, niin löydettävää en lähtisi siitä hakemaan.

Tällainen päätelmä olisi vähän kuin jos tiivistäisi etsimisyritystä viittaavaan sormeen, tai siihen, että sormella yritetään viittailla jonnekkin. Mitähän löydettävää siinä mahtaa olla? Minun vuoro vähän äimistellä, tässä kohden käsittelyn kuljetusta.

Ikävä kyllä monet viesteistäsi muistuttavat osoittavan sormen sijaan epämääräistä huitomista, josta ei erota, mitä mahdat pyrkiä osoittamaan. Koska ne eivät pysty ehdottamaan mitään kohdetta, johon ehkä haluaisit muiden huomion suunnata, jää ainoaksi mahdollisuudeksi ihmetellä sitä huitomista. Tai jättää koko ilmaisusi huomiotta.

[Juha]

Safiiri. Eikös tuo ole aika hyvä saavutus?

[safiiri]

Safiiri. Eikös tuo ole aika hyvä saavutus?

En tiedä tyydyttääkö se sinua. Luulin edellisessä viestissäsi olleen havaittavissa lievää tyytymättömyyttä saamaasi vastaukseen. Mutta - koska huitominen ei kommunikoi elvästi - en lopultakaan tiedä, mitä mieltä olet. Tärkeintä kai itsesi kannalta on se, pidätkö itse saavutusta hyvänä.

[Juha]

Näissä ollaan eri tavalla mukana, se ei liene yllätys. Milloin tällaiseen voi havahtua, ja milloin aika hyvä juttu, niin ei valmista kaavaa noudatettavaksi, mielestäni.

Siinä Garry Gasparovin uusimmassa kirjassa, äly-aiheesta ja mm shakista, mainittiin juuri tällaisesta ilmiöstä. Se, mikä on hyvä ja tuottava toimitapa, voi tosiaan olla tekijän kohdalla näin, ja jos samaa soveltaa omassa kohdassa, tai ehdottaa muille, ei hyvyys ilmene mitenkään, vaan ehkä sataprosenttisesti ne haitat, jolloin ymmärrettävää, että jostain kohdasta ollaan eri mieltä, ja jopa kokonaisemmasta toimitavasta.

Keskustelussa ei voi sanoa ehkä jälkiviisaanakaan, mikä on hyvää sellaista. Jos ajautuu umpikujaan, ... mitä lie, niin joskus tällainen voi olla ongelma, jos halutaan varmaa tavoitteenmukaista. Täällä tavoitteenmukaisuus voi olla (uudelleenarvioinnin jälkeen) vaikka itselle sitä, että oma tavoite tulee kamplattua. Pääsee vähemmälle, turhakaisista. No, näitä kohtia piisannee esiteltäväksi.

Jaskalla on aika samanlaista kohtien osoittamista. Ihan hyvä niihin oli reagoida, vaikka tuolla EMlla tavallani. Oli tarinaa sormesta, ja sen pyörittelystä. Aika kiva törmäystulos. Ei ollut hakusessa, ja hyvä ehkä juuri sen takia.

Episodi lähti määrittelynkaltaiseen sitoutumisen "riskiretken" pohdiskelusta. Teemana tällainen harhapolku on merkittävä. Miten sitä lähtee käsittelemään, niin varmasti on vaihtoehtoisempiakin tapoja, ja mikä parasta, tuskin ovat täysin kiellettyjä.

[Juha]

Onko vapaa tahto mitattavissa oleva asia,
ja jos on,
niin miten mittaus suoritetaan?

[Karikko]

Onko vapaa tahto mitattavissa oleva asia,
ja jos on,
niin miten mittaus suoritetaan?

Omalle kohdalleen voi jokainen ajatella tahtovansa vaikka leijailla ilmassa ja ellei se onnistu lienee tahto heikko, tai olematon.

[Juha]

Pääsin toiseen esitelmään, vapaasta tahdosta, tieteen päiviltä: 
https://www.youtube.com/watch?v=bYZhS6cGQdI. Melkein tekee alun jälkeen lopettaa kuuntelu, sillä vaikuttaa omituiselta kerronnalta. Ei voi mittää. Sekoittuu enemmän.

Vapaa tahto tosiaan on ollut teeman, jos ei täällä, niin useilla foorumeilla. Voisikin kysyä, että kun käytetään sanoja: vapaa tahto, niin mihin käsitteeseen sanat oikeasti viittaavat? Mitä haetaan? Mikä on hakemisen peruste? Motiivitausta.

Ei vakuuta. Jo lähtökohta on ongelmallinen, ja sotkuuntuva, tai en muuta osaisi veikata. Siten useimmiten turha teema anniltaan, mihin käsitykseen aiemminkin päätynyt.

Vapautta on suorittaa sitä, mitä on oppinut ja hyväksi havainnut. Tällaista voi tahtoa. Muuta ei.

Miten sitten tahto toteutuu, niin voidaan yrittää eri tilanteissa sitä, mitä on opittu tahtomaan, vaikka toisaalta voidaan tietää kokemuksesta, että todennäköisesti saavuttamiset ovat kaukana, monen yrityksen jälkeisiä juttuja, jos ylipäätään. Siinä voi sitten vapaasti muuttaa sitä, mitä kannattaa tahtoa jatkossa, ellei tilanne jotenkin muutu, jatkossa.

Vapaata tahtoa voi kyllä kaataa. Voi motivoida tahtomaan erilaisia asioita. Tämä toimii. Mitä tämä sitten on, niin ei sen erikoisempaa tahtomista.

[Juha]

Onko sattumaa, että mustat ovat hyviä juoksulajeissa? Jne. Mitä näitä onkaan.

Jos ajatellaan MM-tilanteen henkeen, niin mitenhän eri ihmisryhmät poikkevat urheilun saralla? Missä vahvuudet? Missä olisi helppo loistaa, missä vaikeinta?

Koris myös mustien vahvuus, mielestäni.

[MrKAT]

^ Äkkiä googlaten löytyy joitain tiet. tutkittuja eroja, mustilla on pitemmät raajat ja painopiste korkeammalla joka auttaa 100 m juoksussa kovimmin.  Tiede ei taida kuitenaan oikein edelleenkään kunnolla tietää miksi mustat on pikajuoksussa nopeampia.

[Hippi]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Koripallon_maailmanmestaruuskilpailut
Tuossa on aika pitkältä ajalta koripallon maailmanmestaruuskisojen mitalipelien taulukoita ja aika vahvasti on Eurooppa edustettuna. Totta, että USA on pärjännyt hyvin. "Mustien vahvuus" taitaa olla harhakuva, joka perustuu elokuvissa paljon esillä olevaan ajanvietteeseen katukorikseen, joka taitaa olla tosiaan "mustien vahvuus" köyhyyden keskellä melkein ainoana harrastuksena.

Mutta noista juoksulajeista, niin onhan sitä tutkittu, että Itä-Afrikasta lähtöisin olevilla on lihaksisto tyyppiä, joka on hyödyksi kestävyysjuokussa ja Länsi-Afrikasta lähtöisin olevilla on taas enemmän voimaa ja räjähtävää nopeutta. Viimeksi mainituthan on niitä orjiksi laivattuja, joiden jälkeläiset nyt edustavat USA:ta, Trinidadia, Bahamaa, Kuubaa jne.

[Juha]

^ Äkkiä googlaten löytyy joitain tiet. tutkittuja eroja, mustilla on pitemmät raajat ja painopiste korkeammalla joka auttaa 100 m juoksussa kovimmin.  Tiede ei taida kuitenaan oikein edelleenkään kunnolla tietää miksi mustat on pikajuoksussa nopeampia.

Lämpötilaerot ovat niitä vahvimpia sopeuttajia, jos elementtinä sama, vaikka ilma. Vedessä asia näkyy varmaan myös. Samanlaisia vahvoja tekijöitä on varmaan muitakin, jotka aidosti merkkaavat selviytymisessä. Kasveilla selkein on pärjääminen valossa, tai vähässä valossa, tai vähälle vedellä, tai runsaalla. Jne.

Tuo on pohjafaktoihin liittyvää, ja ennusteita ei ole vaikea tehdä. Vähän sama kuin todennäköisyyslakskennassa. Vaikka ihan tarkalleen ei tiedettäisi jotain ilmiötä, keissi keisiltä, tai tiettynä periodina (talous), niin oleelliset tekijät vie, ja juttu on selkeä, vasten jotain tietoa. Mahdoton ei yleensä asetu näissä olemassaolevaksi.

Pinta-ala-paino-suhde siis on merkitsevä etelässä. Navoilla liian merkittävät ulokkeet voivat kylmetä, ja viedä kuolioon, tai hypotermiaan.

Kun ajattelee tuon lisäksi, että etelässäkin on liikuttava, ja liikkuminen tuo lämpöä, isomman peruslämmön lisäksi, niin olosuhteet viettävät tiettyyn. Liikkuminen ja lämpötila ovat siinä mielessä samanlaisia tekijöitä, että vaativat lämmönsietokykyä. Haaste suurin päiväntasaajalla. Pitemmät ulokkeet, ja kun niillä voi loikkia ehkä taloudellisesti, niin siinä se.

Vuoristo tekee samat, tosin hapenottokyvyn suhteen. Sen vuoksi alavien maitten ihmiset voivat tehdä vuoristoharjoitteita, koska sopeuttaa hetkellisestikin parempaan suoritukseen.

Aasia on omanlaisensa ympäristö, isojen väkimäärien takia. Siellä mennään henkisiin lajeihin.

[Juha]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Koripallon_maailmanmestaruuskilpailut
Tuossa on aika pitkältä ajalta koripallon maailmanmestaruuskisojen mitalipelien taulukoita ja aika vahvasti on Eurooppa edustettuna. Totta, että USA on pärjännyt hyvin. "Mustien vahvuus" taitaa olla harhakuva, joka perustuu elokuvissa paljon esillä olevaan ajanvietteeseen katukorikseen, joka taitaa olla tosiaan "mustien vahvuus" köyhyyden keskellä melkein ainoana harrastuksena.

Siinä kun pituus merkkaa, niin mustilla taitaa olla etua. Siis tietyillä mustien roduilla.

Koriksen menestys ei perustu välttämättä vain pituuteen. Siinä kun näin on, niin mustat voivat olla vahvoilla. Jos lajin menestystekijät vaihtuvat, vaihtuu menestyksen perustekijät, jolloin koriksessa voi olla vahvoilla muut.

Lätkässä joukkuesysteemi taitaa hakata nykyään aika paljon yksilösuoritteista painotusta. Suomi voi pärjätä hyvin, esim suhteessa Venäjään. Joskus tilanne oli toinen.

[safiiri]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Koripallon_maailmanmestaruuskilpailut
Tuossa on aika pitkältä ajalta koripallon maailmanmestaruuskisojen mitalipelien taulukoita ja aika vahvasti on Eurooppa edustettuna. Totta, että USA on pärjännyt hyvin. "Mustien vahvuus" taitaa olla harhakuva, joka perustuu elokuvissa paljon esillä olevaan ajanvietteeseen katukorikseen, joka taitaa olla tosiaan "mustien vahvuus" köyhyyden keskellä melkein ainoana harrastuksena.

Siinä kun pituus merkkaa, niin mustilla taitaa olla etua. Siis tietyillä mustien roduilla.

Koriksen menestys ei perustu välttämättä vain pituuteen. Siinä kun näin on, niin mustat voivat olla vahvoilla. Jos lajin menestystekijät vaihtuvat, vaihtuu menestyksen perustekijät, jolloin koriksessa voi olla vahvoilla muut.

Lätkässä joukkuesysteemi taitaa hakata nykyään aika paljon yksilösuoritteista painotusta. Suomi voi pärjätä hyvin, esim suhteessa Venäjään. Joskus tilanne oli toinen.

Jenkeissä ainakin on koulutussysteemi, jossa hyvä urheilija saa etua ja mahdollisuuden opiskeluun. Siellä siis urheilumenestyksen avulla voi hankkia mahdollisuuden koulutukseen, joka muutoin ei olisi saavutettavissa. Lienee aika selvää, miksi siis urheiluun panostaminen saattaa olla mustalle edullinen ja strategisesti viisas ratkaisu. Valkoiset taas pääsee monasti taustansa perusteella jo muutoinkin opiskelemaan, joten heille urheiluun panostamisella ei ole vastaavaa ideaa.

[Toope]

Jenkeissä ainakin on koulutussysteemi, jossa hyvä urheilija saa etua ja mahdollisuuden opiskeluun. Siellä siis urheilumenestyksen avulla voi hankkia mahdollisuuden koulutukseen, joka muutoin ei olisi saavutettavissa. Lienee aika selvää, miksi siis urheiluun panostaminen saattaa olla mustalle edullinen ja strategisesti viisas ratkaisu. Valkoiset taas pääsee monasti taustansa perusteella jo muutoinkin opiskelemaan, joten heille urheiluun panostamisella ei ole vastaavaa ideaa.

Tulee mieleen roturyhmien menestys koulutuksessa...

[safiiri]

Jenkeissä ainakin on koulutussysteemi, jossa hyvä urheilija saa etua ja mahdollisuuden opiskeluun. Siellä siis urheilumenestyksen avulla voi hankkia mahdollisuuden koulutukseen, joka muutoin ei olisi saavutettavissa. Lienee aika selvää, miksi siis urheiluun panostaminen saattaa olla mustalle edullinen ja strategisesti viisas ratkaisu. Valkoiset taas pääsee monasti taustansa perusteella jo muutoinkin opiskelemaan, joten heille urheiluun panostamisella ei ole vastaavaa ideaa.

Tulee mieleen roturyhmien menestys koulutuksessa...

No jenkkisysteemissä olennaista on saada koulutusta varten stipendi. Se on tarpeen kaikille, joiden perheillä ei ole mahdollisuutta aloittaa säästämistä lastensa opiskeluun jo heti niiden syntymästä saakka. Kun lapsuudessa tarjolla on kehnotasoinen julkinen koulu, on erinomaisen fiksua satsata urheiluun keinona päästä kiinni yliopisto-opintoihin aikanaan.

Onkin jännää, että Suomessa kyllä pelätään ns. huonon koulun (huono oppilasaines) estävän oman lapsen koulumenestystä, mutta kaukana jenkeissä, missä todellakin koulujen tasossa on suuria eroja jo opetuksellisestikin, kyse on vain niiden oppilaiden omasta lahjattomuudesta.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/448421c9-7895-41e7-ac74-f7dde734ad29

USA:n koulujärjestelmälle leimaa-antavaa on koulujen suuret tasoerot. Myös julkisissa kouluissa on suuria eroja. Eriytyminen alkaa jo itse asiassa siellä päivähoidossa eli varhaiskasvatuksessa.